Lue keskustelun säännöt.
IS: Lapsettomuushoitoihin toivotaan joustoa 40 v ikärajan ja painoindeksin suhteen
13.05.2023 |
https://www.is.fi/perhe/art-2000009578463.html
Jutussa Susanna kommentoi: "Onko lopullisen ikärajan pakko olla juuri 40 vuotta? Onko painoindeksi niin tiukka? Voisiko hoitoja saada enemmän kuin kolme kertaa, jos näyttää siltä, että hoitojen vaste on hyvä?"
Minä ymmärrän täysin, miksi julkisella puolella on pakko vetää lapsettomuushoidoissa nykyiset rajat. Harva 40 v tulee enää luomusti raskaaksi, monilla hedelmällisyys menee jo paljon nuorempana. Se, että uutisissa on säännöllisesti juttua +40 v synnyttäjistä ei tarkoita sitä, että läheskään kaikilla onnistuisi raskaus enää tuossa iässä. Ja mihin tuo uusi ikäraja vedettäisiin? Pitäisikö saada yrittää vaikka 48 v ikään asti, kun joku julkkis/serkun kummin kaima on saanut lapsen tuossa iässä? Raskaudessa nyt vaan on isommat riskit iäkkäällä synnyttäjällä.
Painoindeksillekin on syynsä. Pieni ylipaino on eri asia, mutta jos ylipainoa on monta kymmentä kiloa (esim. bmi 33 merkitsee n. 15-20 kilon ylipainoa), niin kyllä se raskaaksi tulemiseen/raskauteen vaikuttaa. Jos tiedetään, että merkittävä lihavuus on ongelma raskaaksi tulemisen/raskauden kannalta, niin miksi painoindeksin suhteen ei saisi vaatia pienempää lukemaa? Ymmärrän myös tuon hoidon rajaamisen kolmeen kertaan. Mikä määrä olisi niitä ihmisiä, jotka vaatisivat kerta toisensa jälkeen uutta yritystä, kun kokevat sen tarpeelliseksi. Ja mikä tuo yritysten määrä olisi? Jos olet saanut vaikka yhden keskenmenon aiemmin, riittäisikö se todisteeksi, että hoitoja kannattaisi jatkaa?
Julkisen puolen lapsettomuushoidot maksetaan verovaroista. Ymmärrän, että rajauksia on pakko tehdä, vaikka ne ihmisistä kurjilta tuntuisivatkin. Lapsen saaminen ei ole ihmisoikeus, vaikka monille tärkeä asia onkin.
Kommentit (152)
En tajua tuota painoasiaa. Eräs kaverini on vuosia itkenyt lapsettomuuttaan. Kaverini on kolmekymppinen nainen, miehensä on +40 v. Kaveri ja miehensä kumpikin ovat hyvin ylipainoisia, käyttävät alkoholia, eivät liiku ja elämäntavat ei muutenkaan ole terveellisimmästä päästä. Sitten ihmetellään, kun lasta ei kuulu ja kaverini kiukuttelee kaikille ympärillään oleville perheellistyville kavereilleen. Jos kerta lasta haluaa kovasti, miksi ei ole valmis laihduttamaan ja muuttamaan elintapoja terveellisemmiksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jutussa kiinnitti eniten huomiota, että jos nämä julkiset hoidot eivöt tehoa, parilla ei ole millään varaa yksityiseen 6000 euron hoitoon. Ihanko oikeasti se lapsen hankkiminen on hyvä idea?
Tätähän moni ei halua myöntää:
Monet "lapsettomat" eivät saa ko. kumppanin kanssa lasta, mutta kumppania vaihtamalla raskaus alkaisi ihan luomusti. Toisten geenit eivät vain sovi yksiin ja raskaus ei siksi ala, eikä mitään syytä lapsettomuudelle tutkimuksissa löydy. Kas kummaa, jos eroavat, niin uuden kumppanin kanssa raskaus onnistuukin.
Vierailija kirjoitti:
Jutussa kiinnitti eniten huomiota, että jos nämä julkiset hoidot eivöt tehoa, parilla ei ole millään varaa yksityiseen 6000 euron hoitoon. Ihanko oikeasti se lapsen hankkiminen on hyvä idea?
Tähän täytyy sanoa: harvalla on varaa maksaa 6000 euron hoitoja kerralla. On aivan eri juttu maksaa 6000 euron edestä lapsen kuluja useamman vuoden aikana. Ja kun lapsettomuushoidoissa realismia on se, että tuo 6000 euroa ei välttämättä siitä, vaan lapsen saattaisi saada vasta käytyään hoitokierroksia 20 000 euron edestä.
itse asiassa Kelan puolelta ikäraja on 42. Sitä vanhemmat eivät saa korvausta lääkkeistä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutussa kiinnitti eniten huomiota, että jos nämä julkiset hoidot eivöt tehoa, parilla ei ole millään varaa yksityiseen 6000 euron hoitoon. Ihanko oikeasti se lapsen hankkiminen on hyvä idea?
Tähän täytyy sanoa: harvalla on varaa maksaa 6000 euron hoitoja kerralla. On aivan eri juttu maksaa 6000 euron edestä lapsen kuluja useamman vuoden aikana. Ja kun lapsettomuushoidoissa realismia on se, että tuo 6000 euroa ei välttämättä siitä, vaan lapsen saattaisi saada vasta käytyään hoitokierroksia 20 000 euron edestä.
Lapsi ei muutenkaan ole mikään edullinen pidettävä. Lapsettomuudesta kärsivien tulisi tarkkaan pohtia riittääkö rahkeet edes siihen yhteen lapseen. Lapselle on mielettömän epäreilua syntyä talouteen missä laihana lohtuna tarjotaan pelkästään rakkautta. Lapsi tarvitsee muutakin! Oikeanlaista ravintoa, laadukkaita vaatteita, virikkeitä ja sosiaalisia kontakteja tukevia harrastuksia. Syrjäytymisen ennaltaehkäisy aloitetaan jo lapsena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutussa kiinnitti eniten huomiota, että jos nämä julkiset hoidot eivöt tehoa, parilla ei ole millään varaa yksityiseen 6000 euron hoitoon. Ihanko oikeasti se lapsen hankkiminen on hyvä idea?
Tähän täytyy sanoa: harvalla on varaa maksaa 6000 euron hoitoja kerralla. On aivan eri juttu maksaa 6000 euron edestä lapsen kuluja useamman vuoden aikana. Ja kun lapsettomuushoidoissa realismia on se, että tuo 6000 euroa ei välttämättä siitä, vaan lapsen saattaisi saada vasta käytyään hoitokierroksia 20 000 euron edestä.
Lapsi ei muutenkaan ole mikään edullinen pidettävä. Lapsettomuudesta kärsivien tulisi tarkkaan pohtia riittääkö rahkeet edes siihen yhteen lapseen. Lapselle on mielettömän epäreilua syntyä talouteen missä laihana lohtuna tarjotaan pelkästään rakkautta. Lapsi tarvitsee muutakin! Oikeanlaista ravintoa, laadukkaita vaatteita, virikkeitä ja sosiaalisia kontakteja tukevia harrastuksia. Syrjäytymisen ennaltaehkäisy aloitetaan jo lapsena.
Köyhyys ja se, ettei tuhansien lapsettomuushoitoihin ole varaa, on kaksi eri asiaa. Nimimerkillä pienen lapsen äitinä tiedän, minkä verran menee lapsen vaatteisiin, ruokaan jne. Lapsettomuushoidot ovat ihan toinen juttu hinnan puolesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätähän moni ei halua myöntää:
Monet "lapsettomat" eivät saa ko. kumppanin kanssa lasta, mutta kumppania vaihtamalla raskaus alkaisi ihan luomusti. Toisten geenit eivät vain sovi yksiin ja raskaus ei siksi ala, eikä mitään syytä lapsettomuudelle tutkimuksissa löydy. Kas kummaa, jos eroavat, niin uuden kumppanin kanssa raskaus onnistuukin.
Tämä. Osa tekee sen ratkaisun, että jää silti yhteen puolison kanssa, vaikka lasta kaipaisikin. Itse suosittelisin harkitsemaan eroa, jos lapsihaave on suuri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutussa kiinnitti eniten huomiota, että jos nämä julkiset hoidot eivöt tehoa, parilla ei ole millään varaa yksityiseen 6000 euron hoitoon. Ihanko oikeasti se lapsen hankkiminen on hyvä idea?
Tähän täytyy sanoa: harvalla on varaa maksaa 6000 euron hoitoja kerralla. On aivan eri juttu maksaa 6000 euron edestä lapsen kuluja useamman vuoden aikana. Ja kun lapsettomuushoidoissa realismia on se, että tuo 6000 euroa ei välttämättä siitä, vaan lapsen saattaisi saada vasta käytyään hoitokierroksia 20 000 euron edestä.
Lapsi ei muutenkaan ole mikään edullinen pidettävä. Lapsettomuudesta kärsivien tulisi tarkkaan pohtia riittääkö rahkeet edes siihen yhteen lapseen. Lapselle on mielettömän epäreilua syntyä talouteen missä laihana lohtuna tarjotaan pelkästään rakkautta. Lapsi tarvitsee muutakin! Oikeanlaista ravintoa, laadukkaita vaatteita, virikkeitä ja sosiaalisia kontakteja tukevia harrastuksia. Syrjäytymisen ennaltaehkäisy aloitetaan jo lapsena.
Köyhyys ja se, ettei tuhansien lapsettomuushoitoihin ole varaa, on kaksi eri asiaa. Nimimerkillä pienen lapsen äitinä tiedän, minkä verran menee lapsen vaatteisiin, ruokaan jne. Lapsettomuushoidot ovat ihan toinen juttu hinnan puolesta.
Puolassa lahjasoluja tarjotaan 400e/hoitokerta. Bulgariassa on muistaakseni Euroopan halvin klinikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tajua tuota painoasiaa. Eräs kaverini on vuosia itkenyt lapsettomuuttaan. Kaverini on kolmekymppinen nainen, miehensä on +40 v. Kaveri ja miehensä kumpikin ovat hyvin ylipainoisia, käyttävät alkoholia, eivät liiku ja elämäntavat ei muutenkaan ole terveellisimmästä päästä. Sitten ihmetellään, kun lasta ei kuulu ja kaverini kiukuttelee kaikille ympärillään oleville perheellistyville kavereilleen. Jos kerta lasta haluaa kovasti, miksi ei ole valmis laihduttamaan ja muuttamaan elintapoja terveellisemmiksi?
Sama tuon ikäasian kanssa. Olipa kyse miehestä tai naisesta, on hassua tuskastella, miksi ei 100 % varmuudella tuli yli nelikymppisenä raskaaksi. Ikä vaikuttaa väistämättä niin miehillä kuin naisilla.
Minulla ei ole ongelmaa tuon rajauksen suhteen, vaikka voisin kriteereiltäni kuulua niihin valittajiin. Ymmärrän ja hyväksyn ne. Jos en lasta saa korkeintaan pienellä avulla, niin ei ole tarkoitettu. Luonto on viisas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
itse asiassa Kelan puolelta ikäraja on 42. Sitä vanhemmat eivät saa korvausta lääkkeistä
Hoitoihin on julkisella ikäraja 40v, vaikka hoitokertoja olisi vielä jäljellä, hoitoja ei jatketa kun täyttää 40 (tai saa vain yhden). Yksityisellä voi saada nelikymppisenä hoitoja ja siten tuon kelakorvauksenkin lääkkeisiin.
Miksi valtion pitäisi tuhlata rahojaan hyvin epätodennäköiseen onnistumiseen, mikä ei ole henkeäuhkaava juttu? Sairaanhoito on muutenkin jo tiukilla. Jos haluaa lapsen eikä täytä kriteereitä niin yksityiselle mars omalla kustannuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomen terveydenhuolto on kuormittunut ja kantokyky meinaa pettää. Mietitään mistä kuluja leikataan, jotta koneisto saataisi pidettyä käynnissä.
Miten siis voi tulla ajatus, että lapsettomuushoitoja pitäisi tutkimusnäytön vastaisesti alkaa antaa henkilöille, joiden kyky hedelmöittyä ja synnyttää on merkittävästi pienentynyt? Hieman sama, kuin yhteiskunnan varoilla annettaisi esim. jalan murtumaan kipsauksen sijasta jotain ei-niin-tehoavaa hoitoa. Sekin olisi terveydenhuollon tyhjäkäyntiä: kallista ja tehotonta.
Ah, ihanaa! Tarkoittaako tämä, että voin lopettaa kohta ehkäisyn kun lähestyn 40 ikävuotta ja olen ylipainoinen? Minä en kai enää oikeen voi tulla raskaaksi kun hedelmöityshoidoistakaan ei olisi mitään hyötyä?
Vierailija kirjoitti:
Suomen terveydenhuolto on kuormittunut ja kantokyky meinaa pettää. Mietitään mistä kuluja leikataan, jotta koneisto saataisi pidettyä käynnissä.
Miten siis voi tulla ajatus, että lapsettomuushoitoja pitäisi tutkimusnäytön vastaisesti alkaa antaa henkilöille, joiden kyky hedelmöittyä ja synnyttää on merkittävästi pienentynyt? Hieman sama, kuin yhteiskunnan varoilla annettaisi esim. jalan murtumaan kipsauksen sijasta jotain ei-niin-tehoavaa hoitoa. Sekin olisi terveydenhuollon tyhjäkäyntiä: kallista ja tehotonta.
Eikös niitä hedelmöityshoitoja tehdä juuri niille ihmisille, joiden on vaikea tulla raskaaksi luomusti? Vai kenelle niitä sitten tehdään?
Elämä nyt vaan on epäreilua, eikä kaikkea saa, mitä haluaisi. Minusta tämä lapsettomuushoitoasia on sama, jos minä tulisi kitisemään terveydenhuollosta. Minulla puhkesi kolmekymppisenä parantumaton, vaikea sairaus. Sairauden myötä oli pakko luopua monista asioista, joihin terve ikäiseni kykenee. Vaikka kuinka kitisisin elämän epäreiluutta, niin ei minua terveeksi saada, vaikka kuinka yritettäisiin hoitaa. Jotkut ikävät asiat on vain pakko hyväksyä.
Mun mielestä nykyinen rajaus on ihan hyvä. Verovaroilla kun se maksetaan niin pitäähän siinä olla rajoja asetettu.
Ne ketkä haluavat rajattomia mahdollisuuksia, menkööt yksityiselle. Ei se ole niin kallista mitä moni luulee, viidellä tonnilla pääsee jo hyvin pitkälle.
Meillä on kolme lasta, kaikki saatu hedelmöityshoidoilla yksityisklinikalla 30-35 vuotiaana. Sitä ennen pari vuotta luomuna yritystä, tuloksetta.
Julkisellahan pitää olla vuosi jonossa ennenkuin hoitoa alkaa saamaan. Meillä esikoinen jo syntyi ennen jonoajan päättymistä.
M40
Vierailija kirjoitti:
Elämä nyt vaan on epäreilua, eikä kaikkea saa, mitä haluaisi. Minusta tämä lapsettomuushoitoasia on sama, jos minä tulisi kitisemään terveydenhuollosta. Minulla puhkesi kolmekymppisenä parantumaton, vaikea sairaus. Sairauden myötä oli pakko luopua monista asioista, joihin terve ikäiseni kykenee. Vaikka kuinka kitisisin elämän epäreiluutta, niin ei minua terveeksi saada, vaikka kuinka yritettäisiin hoitaa. Jotkut ikävät asiat on vain pakko hyväksyä.
Tietysti se kitinä ei auta, mutta se on ehkä joillekin keino purkaa ja käsitellä ikävää asiaa. Kyllä minäkin olen osaltaan katkera ja tulen olemaan jatkossakin. Koen että se on tavallaan minun oikeuteni olla katkera ja pitää tunteeni. Tunteitani eivät muut määrää ja en ryhdy miksikään kritiikittömäksi ikihymyileväksi kiiltokuvanaiseksi vain siksi, että se olisi muille mukavampaa.
hyvää lapsettomien lauantaita!