Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle!
Kommentit (27486)
Vierailija kirjoitti:
G. Tietääkö kollegasi miten paljon pidät hänestä?
Tietää varmasti, että pidän. Mutta en tiedä ymmärtääkö miten paljon pidän, kun itsekään sitä pysty käsittämään. Hän voisi nussia multa aivot pellolle ja sitten voitaisiin halia ja kertoa toisillemme kaikki salaisuudet. Meillä on niitä. Yhteisiä, sellaisia asioita joita muut ei ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Näin sut muuten tänään.
Se on muuten mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Tänään olen miettinyt - reilu vuosi sitten en olisi uskonut, että voin tuntea tällaisia tunteita, voin kaivata, haluan olla lähellä ja koskettaa.
Elämä voi tarjota yllätyksiä ja niistä kannattaa nauttia ajattelematta mitä mieltä muut ihmiset ovat.
Nyt on hyvä olla ja toivon, että myös kaivatulla on.
Koskaan ei voi tietää kenestä vastaantulevasta tulee itselle tärkeä.
Keijukainen kipittää portaat alas ja ylös
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole yksinäinen, kohtaan kymmeniä ihmisiä miltei joka päivä. Silti minulla on introverttinä paha tapa luoda joistain ihmisistä mielensisäinen malli, jonka kanssa sitten pääni sisällä keskustelen. Ehkä kehitin tämän piirteen teini-ikäisenä, lohduttaakseni itseäni vaikeassa elämäntilanteessa.
Hyviä keskusteluja, ei siinä mitään.
Mutta siinä on sellainen ongelma, että monet niistä pääni sisällä käymistä keskusteluista on sellaisia, joita pitäisi käydä sen ihan oikean ihmisen kanssa. Tämä tietynlainen 'nukkeleikki' pään sisällä vähentää tarvetta olla yhteydessä aitoon, lihalliseen, rosoiseen ja vajavaiseen ihmiseen. Mulla on tarve jakaa ajatuksiani mutta niiden kompleksisuus tekee jakamisesta vaikeaa tosielämässä, edes hyvinkin tuttujen kesken.
Ja vannoin itselleni, etten loisi tällaista mielenmallia enää yhdestäkään miehestä ennen kuin mies antaa jotain syytä sille. Jollain tavalla tekee selväksi, että haluaa olla osa elämääni. Tiedän sen johtavan vain sydänsuruihin, koska sellaiseen heijastukseen on niin helppo rakastua. Rakastua koskaan saamatta vastakaikua. En ryhdy, en rupea.
Mutta silti sä täytät ajatuksiani jatkuvasti enemmän. Mitä enemmän olen sinuun tutustunut, sitä enemmän haluan sut tuntea. Mutta nyt huomaan, että olen alkanut käymään niitä keskusteluja kanssasi pääni sisällä. Se on väärin sekä sua kohtaan, että minua itseäni. Osaisinpa lopettaa. Saisimmepa aidon keskusteluyhteyden muodostettua.
Olisi mielenkiintoista jutella kanssasi näistäkin asioista. En pääse yli fetissistäni. 👍
Mikä on sun fetissi?
Hän voisi varmaan tutkia pääkoppaani lopun elämäänsä eikä löytää sen pohjaa.
Kyllä se just. Ihminen. Kiehtovinta ikinä, kokonaisuudessaan. 👍
Ihminen itse on ainoa asia mikä ei voi määritelmällisesti olla fetissi. Mut saahan niistä tykätä, ei siinä mitään. Kiinnostavia ovat kovin.
Ihmisellä on fetissi jos on ollakseen. Toivottavasti tulen joskus edes ymmärretyksi. En ihan ymmärtänyt kuinka voisin olla väärässä mutta kaikki ei aina käykään järkeen. Se on kai hyväkin.
Fetissi on ihmisen sijainen. Alunperin palvottu epäjumalankuva mutta siitä johdettuna mikä tahansa objekti, joka toimii sijaisena jollekin muulle.
Jos ei mennyt jakeluun vieläkään niin väännetään vähän rautalangasta.
Minulla on fetissi eli intohimo jonka kohde on ihminen. Kokonaisuudessaan. Get it? Hyvä.
Intohimon kohde eli fetissin kohde on siis ihminen jota tykkään tutkia päästä varpaisiin koska se kiinnostaa minua. Aiheeseen ei liity seksualismia kun puhun ihmisistä yleisesti. Seksualismi liitetään kohdallani vain yhteen ihmiseen kerrallaan eli silloin kysymyksessä on kahden aikuisen ihmisen välinen tervehenkinen suhde. Tehdään se tässä kohdassa jo selväksi itsearvostukseni vuoksi.
Fetissi kohdistettuna ihmiseen ei ole myöskään objektoimista sillä objektoiminen terminä on hieman alentava monen mielestä puhuttaessa ihmisestä vaikkakin itse ajattelen sen käsittävän positiivisenkin puolen jota ihmiseen ei yleensä liitetä silloin kun ihmisestä puhutaan objektina.
Käytin sanaa fetissi koska se kuulostaa kivalta ja no, mulla on vähän kierompi huumorintaju. Joskus muutkin ovat ymmärtäneet saman ja varmasti on muitakin edelleenkin jotka ymmärtävät mitä tällä tarkoitetaan.
En elä wikipediassa enkä luota ihan kaikkeen nykyaikaiseen tietoon.
Antaisitko siis mun olla rauhassa ja ymmärtää asioita ja elämää. Kiitos.
Sinuunkin, se i-sana, sry en osannut odottaa sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olethan ystävällinen sille toiselle osapuolelle ja sanot, jos rakastat takaisin tai sanot, jos et rakasta takaisin. Näin säästyy kumpikin turhalta pähkäilyltä ym. Puhuminen ihmisen itsensä kanssa kasvokkain tai viestillä tekee aina asioista ja ihmissuhteista helpompaa. Ei mulla tänne muuta.
Keneltä?
Tämä on tarkoitettu ihan kaikille. Turhaan täällä kirjoittaa, jos ei käy asioita läpi keskustellen oikean ihmisen kanssa.
Sun tarttis kertoa toi sille toiselle osapuolelle, kenen kyvyttömyys teki tilanteesta typerän. Sivusta
Höpöhöpö. Älä saivartele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole yksinäinen, kohtaan kymmeniä ihmisiä miltei joka päivä. Silti minulla on introverttinä paha tapa luoda joistain ihmisistä mielensisäinen malli, jonka kanssa sitten pääni sisällä keskustelen. Ehkä kehitin tämän piirteen teini-ikäisenä, lohduttaakseni itseäni vaikeassa elämäntilanteessa.
Hyviä keskusteluja, ei siinä mitään.
Mutta siinä on sellainen ongelma, että monet niistä pääni sisällä käymistä keskusteluista on sellaisia, joita pitäisi käydä sen ihan oikean ihmisen kanssa. Tämä tietynlainen 'nukkeleikki' pään sisällä vähentää tarvetta olla yhteydessä aitoon, lihalliseen, rosoiseen ja vajavaiseen ihmiseen. Mulla on tarve jakaa ajatuksiani mutta niiden kompleksisuus tekee jakamisesta vaikeaa tosielämässä, edes hyvinkin tuttujen kesken.
Ja vannoin itselleni, etten loisi tällaista mielenmallia enää yhdestäkään miehestä ennen kuin mies antaa jotain syytä sille. Jollain tavalla tekee selväksi, että haluaa olla osa elämääni. Tiedän sen johtavan vain sydänsuruihin, koska sellaiseen heijastukseen on niin helppo rakastua. Rakastua koskaan saamatta vastakaikua. En ryhdy, en rupea.
Mutta silti sä täytät ajatuksiani jatkuvasti enemmän. Mitä enemmän olen sinuun tutustunut, sitä enemmän haluan sut tuntea. Mutta nyt huomaan, että olen alkanut käymään niitä keskusteluja kanssasi pääni sisällä. Se on väärin sekä sua kohtaan, että minua itseäni. Osaisinpa lopettaa. Saisimmepa aidon keskusteluyhteyden muodostettua.
Olisi mielenkiintoista jutella kanssasi näistäkin asioista. En pääse yli fetissistäni. 👍
Mikä on sun fetissi?
Hän voisi varmaan tutkia pääkoppaani lopun elämäänsä eikä löytää sen pohjaa.
Kyllä se just. Ihminen. Kiehtovinta ikinä, kokonaisuudessaan. 👍
Ihminen itse on ainoa asia mikä ei voi määritelmällisesti olla fetissi. Mut saahan niistä tykätä, ei siinä mitään. Kiinnostavia ovat kovin.
Ihmisellä on fetissi jos on ollakseen. Toivottavasti tulen joskus edes ymmärretyksi. En ihan ymmärtänyt kuinka voisin olla väärässä mutta kaikki ei aina käykään järkeen. Se on kai hyväkin.
Fetissi on ihmisen sijainen. Alunperin palvottu epäjumalankuva mutta siitä johdettuna mikä tahansa objekti, joka toimii sijaisena jollekin muulle.
Jos ei mennyt jakeluun vieläkään niin väännetään vähän rautalangasta.
Minulla on fetissi eli intohimo jonka kohde on ihminen. Kokonaisuudessaan. Get it? Hyvä.
Intohimon kohde eli fetissin kohde on siis ihminen jota tykkään tutkia päästä varpaisiin koska se kiinnostaa minua. Aiheeseen ei liity seksualismia kun puhun ihmisistä yleisesti. Seksualismi liitetään kohdallani vain yhteen ihmiseen kerrallaan eli silloin kysymyksessä on kahden aikuisen ihmisen välinen tervehenkinen suhde. Tehdään se tässä kohdassa jo selväksi itsearvostukseni vuoksi.
Fetissi kohdistettuna ihmiseen ei ole myöskään objektoimista sillä objektoiminen terminä on hieman alentava monen mielestä puhuttaessa ihmisestä vaikkakin itse ajattelen sen käsittävän positiivisenkin puolen jota ihmiseen ei yleensä liitetä silloin kun ihmisestä puhutaan objektina.
Käytin sanaa fetissi koska se kuulostaa kivalta ja no, mulla on vähän kierompi huumorintaju. Joskus muutkin ovat ymmärtäneet saman ja varmasti on muitakin edelleenkin jotka ymmärtävät mitä tällä tarkoitetaan.
En elä wikipediassa enkä luota ihan kaikkeen nykyaikaiseen tietoon.
Antaisitko siis mun olla rauhassa ja ymmärtää asioita ja elämää. Kiitos.
Eli et ymmärrä mitä sana fetissi tarkoittaa vaan kuvittelet sen viittaavan pelkästään johonkin kiihottavaan. Tämä selvä.
Vierailija kirjoitti:
G. Tietääkö kollegasi miten paljon pidät hänestä?
Tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole yksinäinen, kohtaan kymmeniä ihmisiä miltei joka päivä. Silti minulla on introverttinä paha tapa luoda joistain ihmisistä mielensisäinen malli, jonka kanssa sitten pääni sisällä keskustelen. Ehkä kehitin tämän piirteen teini-ikäisenä, lohduttaakseni itseäni vaikeassa elämäntilanteessa.
Hyviä keskusteluja, ei siinä mitään.
Mutta siinä on sellainen ongelma, että monet niistä pääni sisällä käymistä keskusteluista on sellaisia, joita pitäisi käydä sen ihan oikean ihmisen kanssa. Tämä tietynlainen 'nukkeleikki' pään sisällä vähentää tarvetta olla yhteydessä aitoon, lihalliseen, rosoiseen ja vajavaiseen ihmiseen. Mulla on tarve jakaa ajatuksiani mutta niiden kompleksisuus tekee jakamisesta vaikeaa tosielämässä, edes hyvinkin tuttujen kesken.
Ja vannoin itselleni, etten loisi tällaista mielenmallia enää yhdestäkään miehestä ennen kuin mies antaa jotain syytä sille. Jollain tavalla tekee selväksi, että haluaa olla osa elämääni. Tiedän sen johtavan vain sydänsuruihin, koska sellaiseen heijastukseen on niin helppo rakastua. Rakastua koskaan saamatta vastakaikua. En ryhdy, en rupea.
Mutta silti sä täytät ajatuksiani jatkuvasti enemmän. Mitä enemmän olen sinuun tutustunut, sitä enemmän haluan sut tuntea. Mutta nyt huomaan, että olen alkanut käymään niitä keskusteluja kanssasi pääni sisällä. Se on väärin sekä sua kohtaan, että minua itseäni. Osaisinpa lopettaa. Saisimmepa aidon keskusteluyhteyden muodostettua.
Olisi mielenkiintoista jutella kanssasi näistäkin asioista. En pääse yli fetissistäni. 👍
Mikä on sun fetissi?
Hän voisi varmaan tutkia pääkoppaani lopun elämäänsä eikä löytää sen pohjaa.
Kyllä se just. Ihminen. Kiehtovinta ikinä, kokonaisuudessaan. 👍
Ihminen itse on ainoa asia mikä ei voi määritelmällisesti olla fetissi. Mut saahan niistä tykätä, ei siinä mitään. Kiinnostavia ovat kovin.
Ihmisellä on fetissi jos on ollakseen. Toivottavasti tulen joskus edes ymmärretyksi. En ihan ymmärtänyt kuinka voisin olla väärässä mutta kaikki ei aina käykään järkeen. Se on kai hyväkin.
Fetissi on ihmisen sijainen. Alunperin palvottu epäjumalankuva mutta siitä johdettuna mikä tahansa objekti, joka toimii sijaisena jollekin muulle.
Jos ei mennyt jakeluun vieläkään niin väännetään vähän rautalangasta.
Minulla on fetissi eli intohimo jonka kohde on ihminen. Kokonaisuudessaan. Get it? Hyvä.
Intohimon kohde eli fetissin kohde on siis ihminen jota tykkään tutkia päästä varpaisiin koska se kiinnostaa minua. Aiheeseen ei liity seksualismia kun puhun ihmisistä yleisesti. Seksualismi liitetään kohdallani vain yhteen ihmiseen kerrallaan eli silloin kysymyksessä on kahden aikuisen ihmisen välinen tervehenkinen suhde. Tehdään se tässä kohdassa jo selväksi itsearvostukseni vuoksi.
Fetissi kohdistettuna ihmiseen ei ole myöskään objektoimista sillä objektoiminen terminä on hieman alentava monen mielestä puhuttaessa ihmisestä vaikkakin itse ajattelen sen käsittävän positiivisenkin puolen jota ihmiseen ei yleensä liitetä silloin kun ihmisestä puhutaan objektina.
Käytin sanaa fetissi koska se kuulostaa kivalta ja no, mulla on vähän kierompi huumorintaju. Joskus muutkin ovat ymmärtäneet saman ja varmasti on muitakin edelleenkin jotka ymmärtävät mitä tällä tarkoitetaan.
En elä wikipediassa enkä luota ihan kaikkeen nykyaikaiseen tietoon.
Antaisitko siis mun olla rauhassa ja ymmärtää asioita ja elämää. Kiitos.
Eikä kyse ole Wikipediasta vaan 1800-luvun lopun uskontotieteestä. Toisinaan voisi lukaista jotain jopa netin ulkopuolelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole yksinäinen, kohtaan kymmeniä ihmisiä miltei joka päivä. Silti minulla on introverttinä paha tapa luoda joistain ihmisistä mielensisäinen malli, jonka kanssa sitten pääni sisällä keskustelen. Ehkä kehitin tämän piirteen teini-ikäisenä, lohduttaakseni itseäni vaikeassa elämäntilanteessa.
Hyviä keskusteluja, ei siinä mitään.
Mutta siinä on sellainen ongelma, että monet niistä pääni sisällä käymistä keskusteluista on sellaisia, joita pitäisi käydä sen ihan oikean ihmisen kanssa. Tämä tietynlainen 'nukkeleikki' pään sisällä vähentää tarvetta olla yhteydessä aitoon, lihalliseen, rosoiseen ja vajavaiseen ihmiseen. Mulla on tarve jakaa ajatuksiani mutta niiden kompleksisuus tekee jakamisesta vaikeaa tosielämässä, edes hyvinkin tuttujen kesken.
Ja vannoin itselleni, etten loisi tällaista mielenmallia enää yhdestäkään miehestä ennen kuin mies antaa jotain syytä sille. Jollain tavalla tekee selväksi, että haluaa olla osa elämääni. Tiedän sen johtavan vain sydänsuruihin, koska sellaiseen heijastukseen on niin helppo rakastua. Rakastua koskaan saamatta vastakaikua. En ryhdy, en rupea.
Mutta silti sä täytät ajatuksiani jatkuvasti enemmän. Mitä enemmän olen sinuun tutustunut, sitä enemmän haluan sut tuntea. Mutta nyt huomaan, että olen alkanut käymään niitä keskusteluja kanssasi pääni sisällä. Se on väärin sekä sua kohtaan, että minua itseäni. Osaisinpa lopettaa. Saisimmepa aidon keskusteluyhteyden muodostettua.
Olisi mielenkiintoista jutella kanssasi näistäkin asioista. En pääse yli fetissistäni. 👍
Mikä on sun fetissi?
Hän voisi varmaan tutkia pääkoppaani lopun elämäänsä eikä löytää sen pohjaa.
Kyllä se just. Ihminen. Kiehtovinta ikinä, kokonaisuudessaan. 👍
Ihminen itse on ainoa asia mikä ei voi määritelmällisesti olla fetissi. Mut saahan niistä tykätä, ei siinä mitään. Kiinnostavia ovat kovin.
Ihmisellä on fetissi jos on ollakseen. Toivottavasti tulen joskus edes ymmärretyksi. En ihan ymmärtänyt kuinka voisin olla väärässä mutta kaikki ei aina käykään järkeen. Se on kai hyväkin.
Fetissi on ihmisen sijainen. Alunperin palvottu epäjumalankuva mutta siitä johdettuna mikä tahansa objekti, joka toimii sijaisena jollekin muulle.
Jos ei mennyt jakeluun vieläkään niin väännetään vähän rautalangasta.
Minulla on fetissi eli intohimo jonka kohde on ihminen. Kokonaisuudessaan. Get it? Hyvä.
Intohimon kohde eli fetissin kohde on siis ihminen jota tykkään tutkia päästä varpaisiin koska se kiinnostaa minua. Aiheeseen ei liity seksualismia kun puhun ihmisistä yleisesti. Seksualismi liitetään kohdallani vain yhteen ihmiseen kerrallaan eli silloin kysymyksessä on kahden aikuisen ihmisen välinen tervehenkinen suhde. Tehdään se tässä kohdassa jo selväksi itsearvostukseni vuoksi.
Fetissi kohdistettuna ihmiseen ei ole myöskään objektoimista sillä objektoiminen terminä on hieman alentava monen mielestä puhuttaessa ihmisestä vaikkakin itse ajattelen sen käsittävän positiivisenkin puolen jota ihmiseen ei yleensä liitetä silloin kun ihmisestä puhutaan objektina.
Käytin sanaa fetissi koska se kuulostaa kivalta ja no, mulla on vähän kierompi huumorintaju. Joskus muutkin ovat ymmärtäneet saman ja varmasti on muitakin edelleenkin jotka ymmärtävät mitä tällä tarkoitetaan.
En elä wikipediassa enkä luota ihan kaikkeen nykyaikaiseen tietoon.
Antaisitko siis mun olla rauhassa ja ymmärtää asioita ja elämää. Kiitos.
Eli et ymmärrä mitä sana fetissi tarkoittaa vaan kuvittelet sen viittaavan pelkästään johonkin kiihottavaan. Tämä selvä.
Arvasin että suhun voi luottaa. 👍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olethan ystävällinen sille toiselle osapuolelle ja sanot, jos rakastat takaisin tai sanot, jos et rakasta takaisin. Näin säästyy kumpikin turhalta pähkäilyltä ym. Puhuminen ihmisen itsensä kanssa kasvokkain tai viestillä tekee aina asioista ja ihmissuhteista helpompaa. Ei mulla tänne muuta.
Keneltä?
Tämä on tarkoitettu ihan kaikille. Turhaan täällä kirjoittaa, jos ei käy asioita läpi keskustellen oikean ihmisen kanssa.
Sun tarttis kertoa toi sille toiselle osapuolelle, kenen kyvyttömyys teki tilanteesta typerän. Sivusta
Höpöhöpö. Älä saivartele.
🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole yksinäinen, kohtaan kymmeniä ihmisiä miltei joka päivä. Silti minulla on introverttinä paha tapa luoda joistain ihmisistä mielensisäinen malli, jonka kanssa sitten pääni sisällä keskustelen. Ehkä kehitin tämän piirteen teini-ikäisenä, lohduttaakseni itseäni vaikeassa elämäntilanteessa.
Hyviä keskusteluja, ei siinä mitään.
Mutta siinä on sellainen ongelma, että monet niistä pääni sisällä käymistä keskusteluista on sellaisia, joita pitäisi käydä sen ihan oikean ihmisen kanssa. Tämä tietynlainen 'nukkeleikki' pään sisällä vähentää tarvetta olla yhteydessä aitoon, lihalliseen, rosoiseen ja vajavaiseen ihmiseen. Mulla on tarve jakaa ajatuksiani mutta niiden kompleksisuus tekee jakamisesta vaikeaa tosielämässä, edes hyvinkin tuttujen kesken.
Ja vannoin itselleni, etten loisi tällaista mielenmallia enää yhdestäkään miehestä ennen kuin mies antaa jotain syytä sille. Jollain tavalla tekee selväksi, että haluaa olla osa elämääni. Tiedän sen johtavan vain sydänsuruihin, koska sellaiseen heijastukseen on niin helppo rakastua. Rakastua koskaan saamatta vastakaikua. En ryhdy, en rupea.
Mutta silti sä täytät ajatuksiani jatkuvasti enemmän. Mitä enemmän olen sinuun tutustunut, sitä enemmän haluan sut tuntea. Mutta nyt huomaan, että olen alkanut käymään niitä keskusteluja kanssasi pääni sisällä. Se on väärin sekä sua kohtaan, että minua itseäni. Osaisinpa lopettaa. Saisimmepa aidon keskusteluyhteyden muodostettua.
Olisi mielenkiintoista jutella kanssasi näistäkin asioista. En pääse yli fetissistäni. 👍
Mikä on sun fetissi?
Hän voisi varmaan tutkia pääkoppaani lopun elämäänsä eikä löytää sen pohjaa.
Kyllä se just. Ihminen. Kiehtovinta ikinä, kokonaisuudessaan. 👍
Ihminen itse on ainoa asia mikä ei voi määritelmällisesti olla fetissi. Mut saahan niistä tykätä, ei siinä mitään. Kiinnostavia ovat kovin.
Ihmisellä on fetissi jos on ollakseen. Toivottavasti tulen joskus edes ymmärretyksi. En ihan ymmärtänyt kuinka voisin olla väärässä mutta kaikki ei aina käykään järkeen. Se on kai hyväkin.
Fetissi on ihmisen sijainen. Alunperin palvottu epäjumalankuva mutta siitä johdettuna mikä tahansa objekti, joka toimii sijaisena jollekin muulle.
Jos ei mennyt jakeluun vieläkään niin väännetään vähän rautalangasta.
Minulla on fetissi eli intohimo jonka kohde on ihminen. Kokonaisuudessaan. Get it? Hyvä.
Intohimon kohde eli fetissin kohde on siis ihminen jota tykkään tutkia päästä varpaisiin koska se kiinnostaa minua. Aiheeseen ei liity seksualismia kun puhun ihmisistä yleisesti. Seksualismi liitetään kohdallani vain yhteen ihmiseen kerrallaan eli silloin kysymyksessä on kahden aikuisen ihmisen välinen tervehenkinen suhde. Tehdään se tässä kohdassa jo selväksi itsearvostukseni vuoksi.
Fetissi kohdistettuna ihmiseen ei ole myöskään objektoimista sillä objektoiminen terminä on hieman alentava monen mielestä puhuttaessa ihmisestä vaikkakin itse ajattelen sen käsittävän positiivisenkin puolen jota ihmiseen ei yleensä liitetä silloin kun ihmisestä puhutaan objektina.
Käytin sanaa fetissi koska se kuulostaa kivalta ja no, mulla on vähän kierompi huumorintaju. Joskus muutkin ovat ymmärtäneet saman ja varmasti on muitakin edelleenkin jotka ymmärtävät mitä tällä tarkoitetaan.
En elä wikipediassa enkä luota ihan kaikkeen nykyaikaiseen tietoon.
Antaisitko siis mun olla rauhassa ja ymmärtää asioita ja elämää. Kiitos.
Eikä kyse ole Wikipediasta vaan 1800-luvun lopun uskontotieteestä. Toisinaan voisi lukaista jotain jopa netin ulkopuolelta.
Ajattelin lähinnä varmistaa ettei lähdetä pahasti sivuraiteille. Sivuamme molemmat kaikenlaista enkä jaksa nyt mitään turhanpäiväistä paskanjauhantaa. Kiitti, ei hätiä mitiä.
Vierailija kirjoitti:
Onko enää ikävä
Pistettä ikävöin tuohon lauseeseen.
Vierailija kirjoitti:
Näin sut muuten tänään.
Etpä Mä en ainakaan nähnyt sua.
Vierailija kirjoitti:
Olisimpa yhtä tyhmä kuin palstalaiset.
Ei me olla
Vierailija kirjoitti:
Olisimpa yhtä tyhmä kuin palstalaiset.
Olen alkanut toivoa samaa.
Tässä ap on nainen, kaivattu mies. T. Ap