Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle!
Kommentit (27486)
Vierailija kirjoitti:
Jännä, miten sun matkahaaveet peilaa täysin mun. Kreikkaan olis kiva mennä...
Kenen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heissulivei
Sano Hessu?
Hessu Hessu tietenkin tottakai.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä, miten sun matkahaaveet peilaa täysin mun. Kreikkaan olis kiva mennä...
Kenen?
Kollegan.
Huomenna nähdään, tule toimistolle ihanainen.
Niksi-pirkko lähettää terkut pirkka-oluen ystävälle. 😉
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä, miten sun matkahaaveet peilaa täysin mun. Kreikkaan olis kiva mennä...
Kenen?
Kollegan.
Jos siihen kaupunkiloma juttuun viittaat, emme ole kaivattuni kanssa kollegoja.
Vierailija kirjoitti:
Ruutupöksy?
Onko kyse pyjamasta, boksereista, työvaatteista vai mistä? Sivusta
Vierailija kirjoitti:
Ruutupöksy?
Ne täytyy löytää. Just täydellisenä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä, miten sun matkahaaveet peilaa täysin mun. Kreikkaan olis kiva mennä...
Kenen?
Kollegan.
Jos siihen kaupunkiloma juttuun viittaat, emme ole kaivattuni kanssa kollegoja.
En. Viittaan kesälomasuunnitelmiin ja siihen, mitä nyt yleensä ollaan töissä ja juhlissa höpisty pitkin vuotta. Siis ihan irl, niin kuin täällä tupataan sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruutupöksy?
Onko kyse pyjamasta, boksereista, työvaatteista vai mistä? Sivusta
Ihan tavallisista housuista. On nähty harmaana ja beigenä. Vois ehkä käyttää golfatessa vai onko liian piukat siihen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milloin väsymys menee ohi? Kohta vuosi kulunut.
Olen välillä miettinyt, voiko väsymys tai jopa uupumus johtua siitä, ettei virtaa elämänvirrassa vapaasti vaan käyttää tiedostamattaan paljon energiaa luonnollisen virran vastustamiseen. Tämähän voi liittyä muihinkin asioihin kuin ihmissuhteisiin
Mulla ollut juuri tuo ajatus liittyen omaan uupumukseeni. Ei ainoana syynä, mutta yhtenä tekijänä.
Kaipuuseen se liittyy sillä tavalla, että kyllä sekin vaan on uuvuttanut paljon ja ollut leijonanosa varsinkin tätä viime vuosien henkistä uuvahtamista kun on tuntunut, että me on vuosikausia tahoillamme taisteltu ja vastustettu jonkinlaista asioiden luontaista järjestystä. En itse ole taistellut siksi etten haluaisi ja olisi ollut heti valmis kun olosuhteet olisivat sallineet, vaan häveliäisyydestä, koska olosuhteet eivät ole koskaan olleet sallivat.
Kuin yrittäisimme aina sateen tullen estää vesiä kertymästä painanteisiin. Kuin yrittäisi leipoa vesiä tekemään pesiään puihin sen sijaan, että virtaisimme toistemme kanssa mihin tuo vahva ja väsymätön kutsu pyytää. En tiedä mitä meistä olisi tullut tai millainen todellisuus se olisi ollut, millaisia olisimme toisillemme olleet - hyviä, huonoja, loistavia, loistavan epäsopivia? Sen kuitenkin tiedän, että jos olisimme olleet tai olisimme nyt molemmat vapaita, luonto ja jokin sisin tarkoitus ja kirjaus sielussa olisi ajanut meidät toistemme syleihin. Intuitioni siitä mitä olisimme voineet tai voisimme olla on hyvä ja sopiva, kirkas ja innokas, leikkisä, iloinen, intohimoinen. Loiste niin kuin silloin kun inspiroituu jostain, mutta kuitenkin rauhallinen ja tasainen. En koskaan ole pitänyt sitä todennäköisenä ettemme olisi sopineet hyvin toistemme seuraan monin monin tavoin.
Kaikkinensa, jos se vain olisi ollut millään tasolla häveliästä olisin käynyt kiinni kuin sika limppuun tuhat ja yksi kertaa enkä vain sillä yhdellä tavalla. Harvoja asioita tässä elämässä tiedän yhtä varmasti. Minulle tuo on vuodenaikojen kierron ja auringon kulun veroinen fakta. Nuo asiat toimivat, koska luonnonlait. Minä kävisin kuin porsas porkkanaan, koska luontoni lait. Niiden vaikutus on väistämättömästi mitä ne ovat ja sisinpäni vähimmän vastuksen, minun, tie. Jos haluan mitään muuta, on siihen käytettävä ylimääräistä energiaa ja tahdonvoimaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos ketjun lukinneelle modelle 👍 ei tullut tälle sunnuntaille kuin vain 10 sivua jaskanpauhantaa perinteisen 80 sijaan.
Halusi auttaa sitä, jolla aina viestit lukematta? Kaipaa sitä tyyppiä?
Tänään pitää paikkaansa. Tuun ketjuun nyt ekaa kertaa.
Siis soveliasta, jos se olisi ollut soveliasta xD Koska mitään häveliästä siinä fyysisessä ei ainakaan olisi ollut, korkeintaan minä vähän kainona ja superujona, nolostelevanakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Gallup: Kuvittele yhteiselämä kaivattusi kanssa. Millaista se olisi?
Elämänlaatu paranisi, koska pääsisin eroon kännykkäriippuvuudesta. Uniongelmat myös katoaisi, kun menimme sänkyyn ajoissa.
Mutta malttaisitteko todella nukkua?
ei-kukaan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milloin väsymys menee ohi? Kohta vuosi kulunut.
Olen välillä miettinyt, voiko väsymys tai jopa uupumus johtua siitä, ettei virtaa elämänvirrassa vapaasti vaan käyttää tiedostamattaan paljon energiaa luonnollisen virran vastustamiseen. Tämähän voi liittyä muihinkin asioihin kuin ihmissuhteisiin
Mulla ollut juuri tuo ajatus liittyen omaan uupumukseeni. Ei ainoana syynä, mutta yhtenä tekijänä.
Kaipuuseen se liittyy sillä tavalla, että kyllä sekin vaan on uuvuttanut paljon ja ollut leijonanosa varsinkin tätä viime vuosien henkistä uuvahtamista kun on tuntunut, että me on vuosikausia tahoillamme taisteltu ja vastustettu jonkinlaista asioiden luontaista järjestystä. En itse ole taistellut siksi etten haluaisi ja olisi ollut heti valmis kun olosuhteet olisivat sallineet, vaan häveliäisyydestä, koska olosuhteet eivät ole koskaan olleet sallivat.
Kuin yrittäisimme aina sateen tullen estää vesiä kertymästä painanteisiin. Kuin yrittäisi leipoa vesiä tekemään pesiään puihin sen sijaan, että virtaisimme toistemme kanssa mihin tuo vahva ja väsymätön kutsu pyytää. En tiedä mitä meistä olisi tullut tai millainen todellisuus se olisi ollut, millaisia olisimme toisillemme olleet - hyviä, huonoja, loistavia, loistavan epäsopivia? Sen kuitenkin tiedän, että jos olisimme olleet tai olisimme nyt molemmat vapaita, luonto ja jokin sisin tarkoitus ja kirjaus sielussa olisi ajanut meidät toistemme syleihin. Intuitioni siitä mitä olisimme voineet tai voisimme olla on hyvä ja sopiva, kirkas ja innokas, leikkisä, iloinen, intohimoinen. Loiste niin kuin silloin kun inspiroituu jostain, mutta kuitenkin rauhallinen ja tasainen. En koskaan ole pitänyt sitä todennäköisenä ettemme olisi sopineet hyvin toistemme seuraan monin monin tavoin.
Kaikkinensa, jos se vain olisi ollut millään tasolla häveliästä olisin käynyt kiinni kuin sika limppuun tuhat ja yksi kertaa enkä vain sillä yhdellä tavalla. Harvoja asioita tässä elämässä tiedän yhtä varmasti. Minulle tuo on vuodenaikojen kierron ja auringon kulun veroinen fakta. Nuo asiat toimivat, koska luonnonlait. Minä kävisin kuin porsas porkkanaan, koska luontoni lait. Niiden vaikutus on väistämättömästi mitä ne ovat ja sisinpäni vähimmän vastuksen, minun, tie. Jos haluan mitään muuta, on siihen käytettävä ylimääräistä energiaa ja tahdonvoimaa.
Kauniisti kuvattu, helppo samaistua
Vierailija kirjoitti:
J, olet ihana <3
-J
Samoin sä
Jännä, miten sun matkahaaveet peilaa täysin mun. Kreikkaan olis kiva mennä...