Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle!

Ikävä sinua. Milloin nähdään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet suistanut elämäni raiteiltaan, en tiedä, mitä teen

En minäkään. Yhteys katkennut, mutta tunteet mitä heräsi eivät vain suostu hiipumaan. Itkettää ja surettaa.

-mies sivusta

Mutta onko oikeasti yhteys katkennut? Etkö voisi laittaa itseäsi vähän likoon ja jatkaa siitä mikä jäi kesken? Minäkin kärvistelen tuskallisessa kaipuussa, ruoka ei maistu ja nukkuminen on vaikeaa. Tunnustelin tilannetta ja koen, etten voi tehdä tyylikkäästi enempää. Pallo on toisella osapuolella. Olisin ikionnellinen jos joku "tikusta asiaa&qupt;-juttu tipahtaisi laatikkoon.

T nainen sivusta

Niin kauan kun olet naimisissa, en tee aloitetta

T. mies sivusta

Ei sen tarvitse olla mikään sellainen "aloite". Meillä olisi paljon juteltavaa. Aloitteen keskusteluun voisit tehdä. Ilahtuisin.

T nainen sivusta

Mistä haluat jutella?

Jatkaa niistä mihin jäätiin. Oli monta kiinnostavaa juttua.

Milloin tää keskustelu oli? Mä oon jutellut viime vuoden puolella hänen kanssaan vähän syvällisemmin

Nuo keskustelut oli tämän vuoden puolella, ei kovinkaan kauan sitten.

No eikö tuosta sitten ole helppo jatkaa?

Toinen sivusta

Olisi kyllä. Mutta en aio tehdä asian eteen enempää vaikka pakahduttava kaipuu hänen seuraansa onkin. Viimeiseksi haluan olla ahdistelija, jos kunnollista vihreätä valoa ei näy. Jokainen valitsee seuransa, kunnioitan sitä. Ja itken yksin kuumat ikävän kyynelet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Unelmien kumppani ja unelmien parisuhde harvemmin taitaa mahtua samaan pakettiin.

Kyllä se joskus mahtuu. Silloin ollaan Taivaan esikartanossa.

Ihminen joustaa hyvinkin monessa asiassa umpirakastuneena. Sitä ymmärtää myöhemmiten, miten paljon tuhlannut aikaansa ei niin palkitsevaan parisuhteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Ikävä sinua. Milloin nähdään?

Paha sanoa. Paljon riippuu sinusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet suistanut elämäni raiteiltaan, en tiedä, mitä teen

En minäkään. Yhteys katkennut, mutta tunteet mitä heräsi eivät vain suostu hiipumaan. Itkettää ja surettaa.

-mies sivusta

Mutta onko oikeasti yhteys katkennut? Etkö voisi laittaa itseäsi vähän likoon ja jatkaa siitä mikä jäi kesken? Minäkin kärvistelen tuskallisessa kaipuussa, ruoka ei maistu ja nukkuminen on vaikeaa. Tunnustelin tilannetta ja koen, etten voi tehdä tyylikkäästi enempää. Pallo on toisella osapuolella. Olisin ikionnellinen jos joku "tikusta asiaa&qupt;-juttu tipahtaisi laatikkoon.

T nainen sivusta

Niin kauan kun olet naimisissa, en tee aloitetta

T. mies sivusta

Ei sen tarvitse olla mikään sellainen "aloite". Meillä olisi paljon juteltavaa. Aloitteen keskusteluun voisit tehdä. Ilahtuisin.

T nainen sivusta

Mistä haluat jutella?

Jatkaa niistä mihin jäätiin. Oli monta kiinnostavaa juttua.

Milloin tää keskustelu oli? Mä oon jutellut viime vuoden puolella hänen kanssaan vähän syvällisemmin

Nuo keskustelut oli tämän vuoden puolella, ei kovinkaan kauan sitten.

No eikö tuosta sitten ole helppo jatkaa?

Toinen sivusta

Olisi kyllä. Mutta en aio tehdä asian eteen enempää vaikka pakahduttava kaipuu hänen seuraansa onkin. Viimeiseksi haluan olla ahdistelija, jos kunnollista vihreätä valoa ei näy. Jokainen valitsee seuransa, kunnioitan sitä. Ja itken yksin kuumat ikävän kyynelet.

Kunnollista vihreää valoa? Mikä sellainen sitten olisi?

Vierailija kirjoitti:

Näittekö Helin kanssa tänään?

Näin, oli aamulla lenkillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulkitsin mies sen kohteliaaksi torjumiseksi. Korjaa jos olen väärässä.

Ai minkä?

Käymämme keskustelun. Hän kohteliaasti torjui? Tai sitten vaan oli varovainen ja suojeli itseään. Joka tapauksessa en uskalla enää jatkaa.

Minä ainakin olen tällaisissa hyvin varovainen mutta vaikea sanoa sovinko tapaukseesi, kun et siitä enempää kerro. En ole suoraan torjunut mutta ollut varmasti pidättyväinen jotta en tulkitsisi väärin tai innostuisi turhasta. Eikä sitten olekaan tullut jatkoa eli olen ajatellut olleeni oikeassa

Totta, tämä on yksi skenaario, jota olen pyöritellyt mielessäni. Sopisi kieltämättä kaivattuun, joka ei ole mikään hötkyilijä.

Mutta toinen skenaario on se, että hän pitää minua rasittavana/ rumana/ pelkää että isken vimmalla kiinni jos mulle antaa siimaa, ja nuo tuottaa niin ikäviä fiiliksiä että en uskalla päästää itseäni valloilleen.

Olisi ihanaa jos toinen olisi rohkeampi.

Vierailija kirjoitti:

Ikävä sinua. Milloin nähdään?

Vuorokauden sisällä siitä kun ehdotat 💕

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet suistanut elämäni raiteiltaan, en tiedä, mitä teen

En minäkään. Yhteys katkennut, mutta tunteet mitä heräsi eivät vain suostu hiipumaan. Itkettää ja surettaa.

-mies sivusta

Mutta onko oikeasti yhteys katkennut? Etkö voisi laittaa itseäsi vähän likoon ja jatkaa siitä mikä jäi kesken? Minäkin kärvistelen tuskallisessa kaipuussa, ruoka ei maistu ja nukkuminen on vaikeaa. Tunnustelin tilannetta ja koen, etten voi tehdä tyylikkäästi enempää. Pallo on toisella osapuolella. Olisin ikionnellinen jos joku "tikusta asiaa&qupt;-juttu tipahtaisi laatikkoon.

T nainen sivusta

Niin kauan kun olet naimisissa, en tee aloitetta

T. mies sivusta

Ei sen tarvitse olla mikään sellainen "aloite". Meillä olisi paljon juteltavaa. Aloitteen keskusteluun voisit tehdä. Ilahtuisin.

T nainen sivusta

Mistä haluat jutella?

Jatkaa niistä mihin jäätiin. Oli monta kiinnostavaa juttua.

Milloin tää keskustelu oli? Mä oon jutellut viime vuoden puolella hänen kanssaan vähän syvällisemmin

Nuo keskustelut oli tämän vuoden puolella, ei kovinkaan kauan sitten.

No eikö tuosta sitten ole helppo jatkaa?

Toinen sivusta

Olisi kyllä. Mutta en aio tehdä asian eteen enempää vaikka pakahduttava kaipuu hänen seuraansa onkin. Viimeiseksi haluan olla ahdistelija, jos kunnollista vihreätä valoa ei näy. Jokainen valitsee seuransa, kunnioitan sitä. Ja itken yksin kuumat ikävän kyynelet.

Kunnollista vihreää valoa? Mikä sellainen sitten olisi?

No jotain kiinnostuksen osoitusta, vaikka kuulumisten kysymistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet suistanut elämäni raiteiltaan, en tiedä, mitä teen

En minäkään. Yhteys katkennut, mutta tunteet mitä heräsi eivät vain suostu hiipumaan. Itkettää ja surettaa.

-mies sivusta

Mutta onko oikeasti yhteys katkennut? Etkö voisi laittaa itseäsi vähän likoon ja jatkaa siitä mikä jäi kesken? Minäkin kärvistelen tuskallisessa kaipuussa, ruoka ei maistu ja nukkuminen on vaikeaa. Tunnustelin tilannetta ja koen, etten voi tehdä tyylikkäästi enempää. Pallo on toisella osapuolella. Olisin ikionnellinen jos joku "tikusta asiaa&qupt;-juttu tipahtaisi laatikkoon.

T nainen sivusta

Niin kauan kun olet naimisissa, en tee aloitetta

T. mies sivusta

Ei sen tarvitse olla mikään sellainen "aloite". Meillä olisi paljon juteltavaa. Aloitteen keskusteluun voisit tehdä. Ilahtuisin.

T nainen sivusta

Mistä haluat jutella?

Jatkaa niistä mihin jäätiin. Oli monta kiinnostavaa juttua.

Milloin tää keskustelu oli? Mä oon jutellut viime vuoden puolella hänen kanssaan vähän syvällisemmin

Nuo keskustelut oli tämän vuoden puolella, ei kovinkaan kauan sitten.

No eikö tuosta sitten ole helppo jatkaa?

Toinen sivusta

Olisi kyllä. Mutta en aio tehdä asian eteen enempää vaikka pakahduttava kaipuu hänen seuraansa onkin. Viimeiseksi haluan olla ahdistelija, jos kunnollista vihreätä valoa ei näy. Jokainen valitsee seuransa, kunnioitan sitä. Ja itken yksin kuumat ikävän kyynelet.

Kunnollista vihreää valoa? Mikä sellainen sitten olisi?

No jotain kiinnostuksen osoitusta, vaikka kuulumisten kysymistä.

Rohkeus on valttia! Ja jos pääsee hihnasta niin ei mahda mitään! 👍

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulkitsin mies sen kohteliaaksi torjumiseksi. Korjaa jos olen väärässä.

Ai minkä?

Käymämme keskustelun. Hän kohteliaasti torjui? Tai sitten vaan oli varovainen ja suojeli itseään. Joka tapauksessa en uskalla enää jatkaa.

Minä ainakin olen tällaisissa hyvin varovainen mutta vaikea sanoa sovinko tapaukseesi, kun et siitä enempää kerro. En ole suoraan torjunut mutta ollut varmasti pidättyväinen jotta en tulkitsisi väärin tai innostuisi turhasta. Eikä sitten olekaan tullut jatkoa eli olen ajatellut olleeni oikeassa

Totta, tämä on yksi skenaario, jota olen pyöritellyt mielessäni. Sopisi kieltämättä kaivattuun, joka ei ole mikään hötkyilijä.

Mutta toinen skenaario on se, että hän pitää minua rasittavana/ rumana/ pelkää että isken vimmalla kiinni jos mulle antaa siimaa, ja nuo tuottaa niin ikäviä fiiliksiä että en uskalla päästää itseäni valloilleen.

Olisi ihanaa jos toinen olisi rohkeampi.

Sivusta kiinnitti huomiota sulla tuossa samassa kappaleessa: pelkää että isken vimmalla kiinni ja: niin ikäviä fiiliksiä että en uskalla päästää itseäni valloilleen

Eli, olisitko sitten kuitenkin alitajuisesti heti iskemässä vimmalla kiinni? Jos mies ei halua heti sun kanssa asumaan saman katon alle?

En todellakaan olisi. Mutta joku, jota ei kiinnosta, voisi tulkita minkä tahansa lähestymisen tuollakin tavalla ahdistaviksi.

Enhän minä voi tietää kiinnostanko oikeasti häntä millään tasolla.

Onko tännään jo tapeltu? *istuu kypärä päässä sohvalla*

Vierailija kirjoitti:

Miten säälittävää onkaan, kun mahdollisuustodennäköisyys taitaa olla luokkaa 0.000000001 %. Silti sitä mielessään miettii, että jos sittenkin. Ikään kuin mitään todennäköisyyksiä ei olisi olemassa. Usein, liian usein käy niin. Mieli ei millään suostu hyväksymään faktoja.

Uskoisin, että tsäänssit törmätä täällä on paljon tuota suuremmat 😉

Vierailija kirjoitti:

Esitteleekö kaivattusi kroppaansa ja keikistelee työpaikalla?

Ei niin paljon kuin toivoisin

Vierailija kirjoitti:

Miten säälittävää onkaan, kun mahdollisuustodennäköisyys taitaa olla luokkaa 0.000000001 %. Silti sitä mielessään miettii, että jos sittenkin. Ikään kuin mitään todennäköisyyksiä ei olisi olemassa. Usein, liian usein käy niin. Mieli ei millään suostu hyväksymään faktoja.

Menit aika astronomisella mittakaavalla. Todennäköisyys lähempänä 0.00001% luokkaa. Se on jo valtavasti parempi! Luota itseesi (ja numeroihin).

Vierailija kirjoitti:

Esitteleekö kaivattusi kroppaansa ja keikistelee työpaikalla?

Joo. Oon meinannu jo sanoa, et älä hyvä mies nyt tolleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten säälittävää onkaan, kun mahdollisuustodennäköisyys taitaa olla luokkaa 0.000000001 %. Silti sitä mielessään miettii, että jos sittenkin. Ikään kuin mitään todennäköisyyksiä ei olisi olemassa. Usein, liian usein käy niin. Mieli ei millään suostu hyväksymään faktoja.

Uskoisin, että tsäänssit törmätä täällä on paljon tuota suuremmat 😉

Ehkä, mutta tsäänssit saada hänet tykkäämään itsestä eivät ole edes noin suuret. 😆 sivueri

Vierailija kirjoitti:

Esitteleekö kaivattusi kroppaansa ja keikistelee työpaikalla?

Moni muukin keikistelee minulle. Elämä on ihanaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten säälittävää onkaan, kun mahdollisuustodennäköisyys taitaa olla luokkaa 0.000000001 %. Silti sitä mielessään miettii, että jos sittenkin. Ikään kuin mitään todennäköisyyksiä ei olisi olemassa. Usein, liian usein käy niin. Mieli ei millään suostu hyväksymään faktoja.

Menit aika astronomisella mittakaavalla. Todennäköisyys lähempänä 0.00001% luokkaa. Se on jo valtavasti parempi! Luota itseesi (ja numeroihin).

Tämä nauratti, ihana viesti :)

Sivusta

Ei häntä näe enää kuin töissä, kohta ei sielläkään.