Mitä koulutuksia tulisi vältellä kuin ruttoa?
Ammattikorkea: Metsätalousinsinööri
Täysin liikakoulutettu ala, mikä tarkoittaa, että työ- ja harjoittelupaikkoja on todella haastavaa saada. Lisäksi kaikki harjoittelut on mahdollista suorittaa käytännössä vain kesällä, joten jos et saa kesän ajaksi harjoittelupaikkaa opintojen aikana niin joudut odottamaan seuraavaan kesään. Lisäksi jos et saa harjoittelupaikkaa viimeistään 2. vuoden jälkeen niin sen saaminen on miltei mahdotonta.
Jos satut olemaan niitä harvoja jotka töihin pääsevät, niin yt-neuvottelut, kehno palkka ja etenemismahdollisuuksien puute iskevät kuin nyrkki. Lisäksi metsäalan tulevaisuus näyttäytyy todella synkältä Venäjän raakapuutuonnin, ennallistamisasetuksen ja hiilinieluvaatimusten jälkeen.
"Kun Marika Makkonen valmistui metsäinsinööriksi, porukasta vain yksi sai alan töitä" -Maaseudun Tulevaisuus 14.3.2026
Ammattioppilaitokset: Datanomi
Nykyinen kuluttajateknologia on niin helppokäyttöisyys, että datanomeja ei tarvita yhtään mihinkään. Datanomien koulutus taas ei riitä yritys maailman it-asioiden hoitamiseen, ellei taustalla ole omalla ajalla hankittua taitoja.
Kommentit (30)
Ammattikoulu ja ammattisurkea. Yliopistosta humanistiset alat.
Kulttuurientutkimus. Todella vaikea työllistyä yhtään minnekään tuolla koulutuksella. Kadun kun opiskelin nuorempana, siitä seurasi 30 vuotta paskoja pätkätöitä umpisurkealla palkalla. Älkää hyvät nuoret edes nähkö unta tuosta koulutuksesta, paitsi, jos on varakas suku, joka elättää!
Itselle ainakin it-tradenomi. En oppinut mitään it taitoja. Hömppää oli koko koulutus.
Kaikki DI koulutukset ovat vaarallisia. Palstalta on hyvin saanut kuvan sen käyvän pahasti mielenterveyden päälle.
Nuoriso- ja yhteisöohjaaja. Ei ole töitä. Tämä amiksesta. En suosittele myöskään tradenomin, restonomin tai sosionomin koulutusta. Lähipiirissä kaikki työttöminä.
Liikkunanohjaaja (AMK) ja lähes kaikki amk-insinöörit.
Humanisti aloja. Niistä ei ole mitään hyötyä yhteiskunnalle eikä yksilöille
Niitä, joilla ei työllisty tai huonot mahdollisuudet siihen. Joko koulutetaan liikaa tai ei vaan avoimia paikkoja. Taideala on yksi niistä. Ollaan niin pieni maa (ja nyt se aika, ettei kuluttajat käytä rahaa).
Valmistuin ylioppilaaksi, paikkakunnalla ei vaan ollut avoimia paikkoja. Kaverin, bestiksen, kanssa mietittiin: jotain tässä nyt pitäis keksiä. Kopiksessa oli yo-merkonomilinja, sitä sisäänottoamäärää en muista. Tuumattiin, et kyllä me se "händlättäisiin", mutta mistä se työpaikka? Pankit ja vakuutusyhtiöt otti, mutta koulutettuja niin paljon, ettei kaikille riittänyt työpaikkaa. Eli olisi tiennyt muuttoa muualle. Jos se ala kiinnosti, niin eikö se olisi ollut sama hakea sinne kaupunkiin, missä niitä paikkoja olisi ollut? .... Ja taas, isompi kaupunki enemmän koulutettuja.
....
Tuo tekoäly (n kehitys, ei käyttö) ehkä saattaisi olla se, jossa paikkoja tulisi olemaan. Toinen on energia-ala (sähkö- ym.). Lääketieteestä/hoitoalasta en osaa sanoa mitään. Tullut vaan tunne, et sieltäkin vähennetään väkeä.
Tuo vaan ohis-mietittynä.
Vierailija kirjoitti:
Humanisti aloja. Niistä ei ole mitään hyötyä yhteiskunnalle eikä yksilöille
Jep, kuten kaikki opettajat. AI tekee saman homman paljon nopeammin ja tehokkaammin ja halvemminkin. Opettajia ei kannata kouluttaa enää ollenkaan.
Merkonomin tutkinto olisi pitänyt lopettaa jo 90-luvun alussa merkantin tutkinnon kanssa. Tajusin jo koulussa ettei tällä paperilla tee yhtään mitään. No kävin sen kuitenkin loppuun mutta valmistuminen ei herättänyt minkäänlaista iloa koska ymmärsin totuuden tutkinnon hyödyllisyydestä. Ei tarvitse opiskella kolmea vuotta päästäkseen myymään käytettyjä autoja tai täyttämään marketin hyllyä. Opiskelin myöhemmin toisen tutkinnon enkä ole päivääkään katunut. Nykyään tradenomin tutkinto on uusi merkonomi. Sen lakkauttamista olisi syytä harkita. On naurettavaa että jonkun myymälän päälliköksi koulutetaan amk:a kun ennen nuo paikat täytettiin valitsemalla myyjistä halukas ja sopiva josta ketju koulutti itse päälliköt. Tämä on yksi esimerkki ylikoulutuksesta tehtäviin joissa tuota koulutusta ei todellisuudessa tarvita yhtään mihinkään. Toisin on taas sitten amk rakennusmestarilla joka tarvitsee joka päivä tietojaan rakennustekniikasta.
Restonomi. Teet samaa työtä kuin amikset.
Muistan aikoinaan, kun koko metsäinsinööri nimikettä arvosteltiin turhana. Insinööri ammattinimike oli tekniikan alojen tutkinnon nimi. Maatalousalan tutkinnoilla oli jo silloin omat historialliset nimikkeistönsä, agronomi ja agrologi. Mutta joku poliittinen hössöttäjä tällaisen sai juntattua läpi.
Muita kaukaa kierrettäviä opintosuuntia ovat sellaiset korkeakoulututkinnot, joista ei ole sijoittunut työelämään enää sen jälkeen kun neuvostoliitto romahti. En katso tarpeelliseksi luetella tässä.
Semmoista sietää vältellä mistä itse ei ole kiinnostunut kuin myös jos joutuu uhraamaan paljon, koska kuitenkin työelämässä sillä hankitulla koulutuksella tuskin pääsee, poikkeuksena ne tietyt spesiaaliala minne ei palkata kuin ammattitutkinnon suorittaneita.
Vatiotieteet yliopistossa jos et ekstrovertti pöhinäpersoona.
Insinööri ja DI-koulutuksiin kannattaa suhtautua varauksella. Jos tekniikka kiinnostaa aidosti ja koet olevasi hyvä siinä, valitse tarkempi opintosuuntaus tarkoin. Opinnoissa pitää pärjätä sen verran hyvin että jaksaa opiskeluaikana verkostoitua ja suunnata opintonsa spesifiin osaamisalueeseen. Tähän liittyy luonnollisesti myös spesifiin työkokemuksen saaminen (kilpailu voi olla kovaa) opiskeluaikana eli pelkät tuotantotyöt tai raksalla apulaisena toimiminen ei riitä.
Nuo opinnot eivät nykyisin enää kannata jos asenne on, että tutkinto pätevöittää monenlaiseen ja katsellaan ajan kanssa minne työura vie. Silloin se ei todennäköisesti enää vie aikaakaan alan töihin.
Vierailija kirjoitti:
Merkonomin tutkinto olisi pitänyt lopettaa jo 90-luvun alussa merkantin tutkinnon kanssa. Tajusin jo koulussa ettei tällä paperilla tee yhtään mitään. No kävin sen kuitenkin loppuun mutta valmistuminen ei herättänyt minkäänlaista iloa koska ymmärsin totuuden tutkinnon hyödyllisyydestä. Ei tarvitse opiskella kolmea vuotta päästäkseen myymään käytettyjä autoja tai täyttämään marketin hyllyä. Opiskelin myöhemmin toisen tutkinnon enkä ole päivääkään katunut. Nykyään tradenomin tutkinto on uusi merkonomi. Sen lakkauttamista olisi syytä harkita. On naurettavaa että jonkun myymälän päälliköksi koulutetaan amk:a kun ennen nuo paikat täytettiin valitsemalla myyjistä halukas ja sopiva josta ketju koulutti itse päälliköt. Tämä on yksi esimerkki ylikoulutuksesta tehtäviin joissa tuota koulutusta ei todellisuudessa tarvita yhtään mihinkään. Toisin on taas sitten amk rakennusmestarilla joka tarvitsee joka päivä tietojaan rakennustekniikasta.
Mä taas sain merkonomin koulutuksella töitä, mutta korkeakoulututkinto ja toisen alan tutkinto olivat joutavia.
IT-alan koulutukset, jos ei osaa koodata eikä ole muutakaan harrastuneisuutta siihen suuntaan. Ei kannata.
Kemia. Opiskelu on vaikeaa ja työpaikkoja on vähän.
Vierailija kirjoitti:
Humanisti aloja. Niistä ei ole mitään hyötyä yhteiskunnalle eikä yksilöille
Kielten opettamisesta ei ole mitään hyötyä?
Kaikki humanismi ja taidehöttö.