Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle!

Ken kelloa kääntää vois helpotuksen tois.

Vaan ei auta on pakko lähteä kohti seuraavaa tähteä. Adios!

Hyvää yötä. Nyt palstatauko, alkaa ärsyttää idioottimaiset kommentit

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-92

Tavattiin

Muistaakseni minäkin tapasin yhden K:n kouluvuosien jälkeen tuolloin. Eihän siitä mitään tullut. Edes alkua.

Ties vaikka tapasit minut.

Ei ollut Kalle. Söötti tumma kaveri.

Oltiin rinnakkaisluokilla pitkään peruskoulussa.

En oo Kalle. Oon söötti tumma kaveri, jonka nimi alkaa myös K kirjaimella.

Ok. Mistäpäin?

Lisään, että tuon kaverin sukunimi alkoi samalla kirjaimella kuin mun etunimi ja meidän kotikaupunki.

Vierailija kirjoitti:

G:

Mihin lähtisit kaivattusi kanssa?

Haavemaahan, jossa saisi olla kahdestaan.

Hyvää viikonloppua silmänilolleni💙. Älä laita enää niitä mustia sukkia. Niitä ei minun kanssani tarvitse. Muista levätä.

Tunniste: 6.11.2021

Se on semmonen juttu, että mammat elää omaa elämäänsä..

Enpä ole tänäänkään tänne päässyt, mutta tuskin missasin mitään. Minulla meneillään sairaan kiva viikonloppu täällä kaukana. Kaukana, mutta olet taas ollut erityisen lähellä sydäntäni tällä viikolla. Sinä vain olet something else. Ja hy, jos en enää tule tälle iltaa.😘 w2w

Öitä luonnomaalaiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

G:

Mihin lähtisit kaivattusi kanssa?

Johonkin hiljaiseen paikkaan olemaan hiljaa. Voitaisiin rakastella ja olla vaan. Ympärillä luonto ja meri ja toisen syli. Kenenkään ei tarvitsisi tietää meistä. Mitä meidän väliset asiat edes kellekään kuuluu. 

Joko karataan?

Kenelle?

Illan viimein hidas sun kaa. <3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerrohan, mistä tiedän, että juuri sinä kaipaat juuri minua täällä.

Oikeanlaisesta kutinasta.

Sä taidat olla mun kaivattu.💙

Ei kutita vielä ainakaan.

Jackie kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jackie kirjoitti:

Rakkauden tunne ei toimi tahdonalaisesti. En edes pidä rakkautena jotain, minkä voi vapaasti valita ja juntata olemassaolevaksi. En pidä rakkautena jotakin mitä täytyy vaikeina hetkinä tai yhtään milloinkaan aktiivisesti tahtoa tai yrittää sielunsa sopukoista löytää. There is no try. Rakkaus joko on tai ei ole. Se on niin täyttä, että puolivalmista, puolinaista tai vain yrittämistä vaille valmista ei löydy. Jos rakkaus löytyy houkuttelemalla, yrittämällä tai tarpeeksi tahtomalla, se oli siellä jo valmiiksi.

Jos se olisi tahdonalaista, voisin rakastaa aivan ketä tahansa kadunmiestä. Voisin alkaa vaikka romanttisesti rakastaa toista naista. Kaipausongelmat ainakin ratkeaisivat itsestään eikä tarvitsisi ikinä kärsiä kosketuksen puutetta, yksinäisiä öitä ja yhteydettömyyttä toiseen ihmiseen. Määrityseroja ja semantiikkaa tämäkin tietysti on. Yhdellä on yhdenlainen määritelmä rakkaudelle tai hylkäämiselle, toisella toisenlainen.

Edellisessä viestissäsi itse nimenomaan otit esille "vapaan tahdon" mutta nyt sanotkin, ettei rakkaus ole mitään, missä pitäisi "aktiivisesti tahtoa". Taidat olla niin lapsellinen, ettet itsekään tiedä, mitä mieltä olet, vaan keksit juttuja lennosta, eli olet ns. "tuulella käypä".

Vapaa tahto = mikään ei pakota sua.

Aktiivinen tahtominen = tahdon pakottaminen.

Selkeneekö nyt, kun käsitteet avataan?

Eri

Siinä oli nimenomaan puhe vapaasta tahdosta toimimisesta. Ja sehän on silloin juuri aktiivista tahtomista, kun toimii vapaan tahtonsa mukaisesti. Minusta tuossa yritetään jonkinlaista semanttista kikkailua, joka ei vakuuta. Mutta eihän mikään vasta-argumentti tepsi itsekeskeisiin ihmisiin, joille omat mielihalut edustavat aina korkeinta mahdollista hyvää, jota ei saa kyseenalaistaa missään oloissa. Tahtohan voi olla vapaa, siis pakottamaton, mutta silti kohdistua tyhmiin, pahoihin ja moraalisesti vääriin asioihin.

Jos vasta-argumenttisi olisi looginen ja hyvin perusteltu, se tepsisi varmasti paremmin kuin nyt. Mutta se ei ole, vaan kirjoitat mitä sattuu.

Lue käsitteiden avaus uudelleen, niin ehkä ero oikeasti aukeaa sulle. Tsemppiä.

Sorry, ei mua kiinnosta mitkään hatusta vedetyt itse keksityt määritelmät, jotka olivat lisäksi merkitykseltään limittäiset niin, ettei noista pysty mitään sen kummemmin johtamaan, niin kuin jo yllä osoitin. Ja puheaktihan tuossa oli se, että tarkoitus oli vain osoittaa, ettei millään lupauksilla ja sitoumuksilla ole mitään painoarvoa, vaan ihmisen oma häilyvä tunne on korkein mahdollinen hyvä, jota ei voi millään argumentilla kritisoida tai kumota.

Et ole osoittanut mitään väittämääsi, eivätkä käsitteet ole lainkaan limittäiset. Niillä on selkeä ero, kuten itse jo edellä osoitin.

Sulla nyt vain on tämä aihe jotenkin tunteissa ja pyrit pelkästään solvaamaan kaikkia eri tavalla ajattelevia, joten keskustelu sun kanssa ei ole mitenkään hedelmällistä. Antaa olla siis.

Ne ovat limittäiset, koska vapaasta tahdosta toimiminen on nimenomaan tahdon aktiivista suuntaamista johonkin. Sen vuoksi tuo tekemäsi jaottelu ei ole millään tavalla tässä olennainen tai käyttökelpoinen. Ei voi toimia ylipäänsä suuntaamatta tahtoasi juuri siihen, mitä teet - ainakin, jos on kyse jostain ihmissuhdeasioista. Eihän tässä ole ollut siitä kyse, etteikö jokainen ymmärtäisi, että Suomen kaltaisessa maassa esim. avioliitto solmitaan vapaasta tahdosta. En ole ainakaan kuullut, että Suomessa järjestetyt pakkoavioliitot olisivat mikään todellinen ongelma. Kysymys ei siis liity siihen.

Jackie vaan ensin vetosi siihen, että pitää toimia vapaasta tahdosta, mutta sitten hän itsensä kanssa ristiriidassa ollen paheksuikin sitä, jos joku on avioliitossa tai suhteessa vain siksi, että päättää tai tahtoo siinä pysytellä, vaikka tunteita olisi jotakuta toista kohtaan. Toisin sanoen hänelle se korkein hyvä, joka ohjaa elämää on tunne. Mihin tunteet vievät, sinne pitää ajokoirana seurata perässä - ja tämä on sitten muka ymmärrettävä "vapaudeksi", vaikka todellisuudessa siinä ollaan vain häilyvien tunteiden ja viettien vietävissä. Ei ole ihme, jos sellainen näkemys herättää vastalauseita. Katsos kun sellaisen pohjalle ei voi mitään yleistä moraalia perustaa.

Kun kaikkea ohjaavana ylimpänä moraalisena ohjenuorana on yksilön subjektiivinen tunne, niin silloin ne henkilön näkemykset ovat käytännössä täysin kritiikin ulottumattomissa, koska miten kritisoida sitä toisen tunnetta? Miten päästä siihen edes "käsiksi" niin, että sitä voidaan tarkastella ja kritisoida?

Miten tämän perusteella luodaan yhteiskuntaan mitään yhteisiä pelisääntöjä, jos esim. työsopimuksiin sovellettaisiin samaa periaatetta? Tietenkin töistä voi ottaa loparit milloin tahtoo - eihän tässä orjia olla. Mutta onko se todella ylintä moraalista yhteistä hyvää, että kaikkea ohjaava korkein periaate on vain häilyvien tunteiden seuraaminen? Etenkin, kun rakkaudessakin se alkuintohimo ei kestä kuin ehkä 2 -3 vuotta. Sen jälkeen on pakko toimia jotenkin muutenkin kuin hattaratunteiden pohjalta.

Rakkaus, josta puhun ei ole häilyvä ja kukaan sen kokenut sen ymmärtää. Hattaroiden hälveneminen ei tuota sille ongelmia.

Sain tästä aiheesta aikaan n. 240 puhelimeni näyttörivillistä tekstiä. Perattunakin versiona rivejä on 95 ja siellä on edelleen sana dildo, kolme kertaa. Ketju varmasti pärjää ilman niitä.

Haluan tulla rakastetuksi, koska se on rakastamani ihmisen luonnollinen taipumus, joka vapaudessa ilmenee hänessä spontaanisti, siis jollei sille aseteta tietoisesti estettä. Mitä taas en halua on tulla valituksi edes vapaasta tahdosta, jos se on tuon ihmisen täydessä vapaudessa ilmenevää luontaista suuntautumista vastaan.

Vapaalle tahdolle pitäisi olla sen nyanssit erottelevat sanat. On se vapaa tahto, jota tietoisesti tunteiden, omien tarpeiden ja luontaisten taipumustenkin vastaisesti voidaan käyttää. Sitten on se sisimmän maanittelematon, hengityksen kaltainen syvä tahto, joka valitsee asiat kuin itsestään, jos sille vain annetaan mahdollisuus. Se suuntautuu kuten kukat aurinkoa kohti. Tuo syvä tahto menee tietoisen ajattelun ja pinnallisten vaistojen tuolle puolen. Se on se ääni, joka puskee jonkun intohimon pariin, vaikka häilyvät tunteet pinnalla sanoisivat, että pelottaa yrittää. Vapaata tahtoa siinä on kuunnella tuota ääntä, mutta itse intohimon olemassaolo on tahdon ulottumattomissa. Tuota intohimoa ei tarvitse houkutella eikä erikseen tahtoa. Se on ihmisessä valmiina kun klikkaa oikean asian kanssa. Samoin kuten se rakkaus, jota henkilökohtaisesti pidän suurimmassa arvossa. Vihkivalalla sitä ei karikon hetkenä manata esiin. Tahtoisin sen olevan siellä yhtä tiukasti, yhtä pyytämättä minua kuin siniset silmäni. Toistaiseksi olen todennut sen yhä olevan.

Hienosti oivallettuja asioita. Kyllä se siitä. 👍

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

G:

Mihin lähtisit kaivattusi kanssa?

Johonkin hiljaiseen paikkaan olemaan hiljaa. Voitaisiin rakastella ja olla vaan. Ympärillä luonto ja meri ja toisen syli. Kenenkään ei tarvitsisi tietää meistä. Mitä meidän väliset asiat edes kellekään kuuluu. 

Joko karataan?

Kenelle?

Miehelle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

G:

Mihin lähtisit kaivattusi kanssa?

Johonkin hiljaiseen paikkaan olemaan hiljaa. Voitaisiin rakastella ja olla vaan. Ympärillä luonto ja meri ja toisen syli. Kenenkään ei tarvitsisi tietää meistä. Mitä meidän väliset asiat edes kellekään kuuluu. 

Joko karataan?

Kuulostaa ihanalta 💞

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

G:

Mihin lähtisit kaivattusi kanssa?

Johonkin hiljaiseen paikkaan olemaan hiljaa. Voitaisiin rakastella ja olla vaan. Ympärillä luonto ja meri ja toisen syli. Kenenkään ei tarvitsisi tietää meistä. Mitä meidän väliset asiat edes kellekään kuuluu. 

Joko karataan?

Kenelle?

Varatulta varatulle, ketkä etsivät jotain parempaa. Sivusta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

G:

Mihin lähtisit kaivattusi kanssa?

Johonkin hiljaiseen paikkaan olemaan hiljaa. Voitaisiin rakastella ja olla vaan. Ympärillä luonto ja meri ja toisen syli. Kenenkään ei tarvitsisi tietää meistä. Mitä meidän väliset asiat edes kellekään kuuluu. 

Joko karataan?

Kuulostaa ihanalta 💞

Niin, tuohan kuulostaa kaikista kaipaajista ihanalta. Tää voisikin olla kaikilta kaikille. Sivu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

G:

Mihin lähtisit kaivattusi kanssa?

Oon just nyt liian väsyny miettimään tämmösiä, olisin täysin tyytyväinen kun pääsis vaikka halailemaan.

Just tää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli tänään mieleen että meidän täytyy sopia.

Sovitaan että jos tulen muistisairaaksi niin erotaan.

Syövän iskiessä laitetaan aikaraja.

Toisaalta jos sinä Naiseni sairastut niin olen sun omaishoitaja.

Syötän, juotan ja pesen - suukotan ja pidän kädestä aina kun haluat.

Kävisikö tämmöinen kompromissi?

t Mies

Sry. Kaikki tai ei mitään. Ei neuvoteltavissa.

B

Selvä, en sitten yritä neuvotella tästä sopimusta

Entä jos katsoisin sua silmiin kostealla koiranpennun katseella

Laskisin leukaa, katsoisin sun silmiin hiukan yläviistoon

Pyytäisin hiukan ennenkuin anelisin?

En vaan toivo sulle raskasta tehtävää

Onko se nyt sitten kohtuuton toive?

t Mies

Eikö tästä jo ollut puhetta, että henkilömiinat, räjähtävät ammukset ja koiranpentukatse ovat kiellettyjen aseiden listalla?

Kohtuutonta tuossa yhtälössä on se, että aiot näyttää mulle ovea heti kun elämä käy vähän haastavaksi. Voi voi. Sun täytyy nyt vaan koittaa päättää. Omnibus aut nihil.

B

Taisin ilmaista itseäni huonosti.

Jos olisin muistisairas niin enhän minä edes muistaisi koko ovea.

Tässä oli ehdotuksena että piirrettäisiin kartta helpottamaan sun elämää.

Etkö voisi ymmärtää että sun hyvinvointi nyt vaan on se tärkeä asia mulle?

Olen huolestunut, enkö saisi olla?

Lupasin kertoa sulle mitä mun sisimmässäni liikkuu, nyt se oli tuo tunne.

Mitä minun sitten pitäisi tälle tunteelle tehdä, kertoisitko?

t Mies

Hyvä on, saat olla huolestunut...sovitaanko vaikka klo 21.30 asti. Sitten saa riittää. Muistaakseni Winston Churchill on sanonut, että 'olen viettänyt elämäni murehtimalla asioita, joita ei koskaan tapahtunut'.

Mutta kiva kun kerroit, mitä sisimmässäsi liikkuu. Niinhän sä lupasit.

Piirretään mieluummin semmoinen kartta, että löydetään toistemme luo esim. keittiöstä olohuoneeseen sitten kun ollaan molemmat muistisairaita tai muutoin vaan järkemme menettäneitä.

B

Yksi mahdollisuus olisi että pidetään aina toisiamme kädestä.

Sitten kun vaihdetaan kättä niin täytyy tietysti pitää molemmista käsistä.

Semmoinen suukon tai parin pituisen hetken, joskus voi ehkä mennä kauemmin.

Väestöliiton parisuhdeoppaan mukaan tuo tosin kuuluisi symbioosivaiheeseen.

Nyt tuntuu kansalaistottelemattomalta.

t Mies

Hyvää yötä ja kauniita unia mun unelmieni naiselle 💕

Lentosuukkoja ja lämpimiä halauksia 😘😘🤗🤗🤗

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

G:

Mihin lähtisit kaivattusi kanssa?

Johonkin hiljaiseen paikkaan olemaan hiljaa. Voitaisiin rakastella ja olla vaan. Ympärillä luonto ja meri ja toisen syli. Kenenkään ei tarvitsisi tietää meistä. Mitä meidän väliset asiat edes kellekään kuuluu. 

Joko karataan?

Kuulostaa ihanalta 💞

Niin, tuohan kuulostaa kaikista kaipaajista ihanalta. Tää voisikin olla kaikilta kaikille. Sivu

Huvittaa, miten kiva viesti saa puolet porukasta kyselemään kenelle. Yleensä se on se illan ainoa mukava viesti. Eri