Lue keskustelun säännöt.
Miksi kotihoidon asiakkaat pääsee suihkuun vain kerran viikossa?
08.05.2023 |
Haluaisin tietää, mihin sellainen rajaus perustuu. En tunne yhtään aikuista ihmistä, joka peseytyisi kerran viikossa ilman iho-ongelmia. Mummolla käy kotihoito aamulla ja illalla ja lisäksi suihkuapu kerran viikossa. Kainalossa on paise, eikä ihme, kun ei pestä. Kun kysyin sairaanhoitajalta, eikö olisi järkevämpää pestp useammin ettei tule paiseita, sain vastauksen, että kaikilla on vain kerran viikossa suihkuapu. Viime kesänä mummo joutui siirtymään täysin suihkuavun varaan, kun kaatui 2 kertaa suihkukäynneillä yksin kotona. Aiemmin oli siis käynyt joka toinen päivä itse eikä haissut pahalta. Kaatuessa tuli hiusmurtuma käteen ja se oli kipeä kuukausia. Kuukausi kerran viikossa suihkutukseen siirtymisen jälkeen tuli paise nivustaipeeseen, minkä takia nyt sentään pesevät alapään aamuisin. Hyvinvointivaltio pitää tällä tavalla huolta vanhuksista.
Kommentit (265)
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun tässä ketjussa hoitajat on olleet sitä mieltä, että omaiset voivat auttaa eikä ole vaikeaa, niin mulla ois pieni vinkki: Voisiko alan palveluntarjoajat, yksityiset tai julkiset, järjestää jotain koulutusta tästä aiheesta? Asia on kuitenkin monelle vieras ja tuntematon, eikä huonokuntoista ihmistä halua osaamattomuuttaan satuttaa tai tehdä vahinkoa. Jos ei ole omia lapsia, niin ei välttämättä ole koskaan pessyt muita kuin itseään! Joku opetusvideokin omaisille olisi jo kova. Luulen, että osallistumattomuus tällaisissa on ehkä useammin rohkeuden kuin halun puutetta (poislukien tietysti tosi kaukana asuvat). Itse ainakaan en uskaltaisi koskea kotihoitoasiakkaaseen pitkällä tikullakaan ilman tarkempaa ohjeistusta...
Jos nyt ei puhuta jalattomasta henkilönostimen avulla liikuteltavasta tai muuten erittäin vaikeahoitoisesta vanhuksesta puhuta, niin ei se yksi suihkupesu ole mitenkään vaikeaa tai vaarallista etteikö omainen voi siinä turvallisin mielin avustaa. Kunhan suihkussa on tuoli ja lattialla liukueste/vastaava materiaali ja pyyhe lattialle pesun jälkeen. Suuri osa kotihoidon asiakkaista on ihan sen kuntoisia ettei peseminen ole erityisen vaikeaa tai vaarallista.
Mihin on kadonnut maalaisjärki jos ei toista ihmistä osaa avustaa pesulla? Kyllä huomaa että tämän päivän ihmisille omien läheisten vanhusten auttaminen on ihan utopiaa.
Erikoista kyllä monet iäkkäät omaishoitajapuolisotkin selviävät niistä toimista hyvinkin pitkään ilman hoitajien apua. Omat lapset eivät sitten enää osaa tai ovat haluttomia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Palvelutaloissa Helsingissä totuus suhkuväleistä on 1,5 viikkoa. Eikä sitä omaisille kerrota.
Vaipat vaihdetaan hyvin harvoin. Hampaita ei pestä. Lääkäri ei käy paikan päällä, vaan hänelle hoitajat soittavat, ääri tapauksissa. Vain omaisen vaatiminen voi saada sairaanhoitajan soittamaan lääkärille.
Kun palvelutalojen toimintaa esitellään, se kuulostaa paratiisilta, totuus vain on julma.
Ambulanssin tilaaminen hoitohenkilökunnalta on utopiaa.
Ambulanssi tilataan, jos se on välttämätön eli on henkeä uhkaava tilanne. Muutoin ei tilata, koska vanhuksia vievät päivystykseen jopa 12 tunniksi odottamaan lääkärille pääsyä (syömättä ja juomatta). Yleensä lääkäri lähettää vanhuksen päivystyksestä takaisin palvelutaloon. Ei ole hoitopaikkoja. Sairaalan vuodeosastopuoli ei vedä. Turha sinne on vanhuksia lähettää kitumaan, kun ei ne koskaan mitään hoitoa saa.
Joskus on käännytetty ambulanssi suoraan ovelta takaisin ja sanottu, että jos tilanne pahenee, tulkaa 12 tunnin kuluessa uudestaan. Kuolemansairaita palvelutalon asukkaita ei ambulanssilla saa lähettää mihinkään yleensä, vaan konsultoidaan omaa lääkäriä, joka antaa hoito-ohjeet. Se on asukkaalle inhimillisin vaihtoehto. Omaiset ei yleensä ymmärrä, että nuo päivystysreissut on monelle vanhukselle kidutusta, josta ei ole mitään hyötyä.
Kinkkukiusaus ruokana erittäin jees, mutta 200 g on 218 kcal ja 6,8 g proteiinia + päälle se pieni salaatti. Pitäisi ehdottomasti tulla vähintään 20 g proteiinia per ateria aamiaisella, lounaalla ja päivällisellä. Jos ravitsemus on tuollaista, niin ehdottomasti tuosta pitää laittaa palautetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhusten alhaiset energiatasot johtuvat myös ravinneköyhästä ja matalaenergisestä ruuasta. Monet ovat laihoja kuin pajunvitsat, koska ruuassa ei ole yhtään rasvaa. Kolesterolia pelätään vaikka mitä väliä sillä on mitä kolesteroliarvot ovat yli kahdeksankymppisillä. Kolesterolia alentavat lääkkeet heikentävät myös lihaskuntoa.
Muutama vuosi sitten lehdissä oli juttua suomalaisesta vanhusten asumispalvelupaikasta, missä asukkaille oli alettu tarjota voita leivän päälle ja pullaa välipalan lisukkeena :D Oli seurattu miten vanhukset olivat olleet vireämpiä ja jaksaneet paremmin.
Olen yksityisellä töissä. Annokset on liian pieniä. Onneksi joku on pieniruokainen, jolloin isokokoiselle pystyy antamaan ylimääräisen perunan. Jos on broilerikastike, se on liisterimäistä hyllyvää soossia, jossa todella vähän broileria. Kinkkukiusauksessa on perunaa ja sitä halvinta kinkkusuikaletta, semmoista mössöä, ja sitä kuuluu antaa 2 dl per annos. Se on mitätön määrä. Jos joku ei ole kokeillut, niin ottakaapa kotona desimitta ja katsokaa, miten pikkuruinen kasa kiusausta on 2 dl. Salaattiakin saa antaa tosi vähän, vaikka joku pyytää paljon. Vihannesten hinta on noussut, minkä takia salaatin koko pienentynyt.
Päivällinen on usein velli. Väitetään, että se maistuu vanhuksille erityisen hyvin. Kai se nälkäiselle maistuu. Perunavelli ei ole tuoreesta perunasta tehty, vaan ihan muusijauheelle maistuu, lisätty vaan enemmän nestettä kuin perunamuusiin. Kuulin, että siihen tehdään maitokin valmiista maitojauheesta, joka sekoitetaan veteen, ilmankos on vetistä. Mannavelli on kuin mannapuuroa, johon laitettu lisää vettä. Säästöä.
Iltapalalla oli ennen kunnon jukurttipikareita. Nyt tulee arlaa kilon purkeissa. Annos on 150 g. Yhtä tuhraamista, kun yrittää arvioida, että tulee 150 g joka kippoon. Jos antaa liikaa, loppuu kesken. Periaatteessa pitäisi mennä tasan, kun on 20 asukasta ja 3 purkkia, mutta silti aina purkkien pohjia puristellaan viimeisiin annoksiin, että saadaan riittämään kaikille. Iltapalalle kuuluu hedelmä. Riippuu hinnasta, mikä hedelmä se on. Joskus vanhukset saa omenaa 4 päivää putkeen, jos omenan hinnat on alhaalla. Sinänsä typerää, kun puolet ei pysty omenaa syömään, kun ei hampailla saa purtua. Mehukeittoa niille, jotka ei pysty puremaan. Kuinka täyttävä iltapala sitten onkaan syödä puoli kahdeksan aikaan 1,5 dl jukuttia ja saman verran mehukeittoa. Ennen oli voileivät illallakin, mutta leipä on siirretty päivälliselle. Ymmärrettävästi siitä syystä, ettei lautasellinen velliä ole sopivan kokoinen päivällinen yhdellekään aikuiselle ihmiselle. Ja toinen syy, että iltapalatarvikkeisiin on budjetoitu 1 euro per asukas. Kun laskee hedelmän, jukurttitilkan ja teemukillisen hinnan yhteen, eiköhän se lähelle euroa mene. Osa asukkaista juo teen sijaan iltakahvin.
Aamupalalla on aina puuroa, jota saa syödä niin paljon kuin haluaa, koska yökkö keittää ison kattilallisen. Hiutaleet on halpoja. Päälle mehukeittoa tai iso nokare voita, jos asukas haluaa. Tuoremehua lasillinen, se tehdään halpistiivisteestä. Yksi voileipä, jonka päällä joko siivu juustoa tai kinkkua. Mukillinen kahvia tai teetä.
Viikonloppuisin on parempi aamiainen, eli käytännössä tarjolla joko keitetty tai paistettu kananmuna ja puuron päällä lusikallinen pakastemarjoja. Esitteessä on tietenkin kuva juuri viikonlopun aamiaisesta. Monelle asukkaalle aamupala on päivän isoin ruoka-annos, mikä on ikävää sikäli, että puurolla ja leivällä täytetään maha, kun vanhus juuri tarvitsisi proteiinia ja rasvaa.
Päiväkahvi on mukillinen kahvia ja joko 2 digestiivi-keksiä tai yksi pikkupulla. Ne pikkupullat on pakasteita tukusta, kappalehinta 39-49 senttiä. Gluteeniton pulla on normaalikokoinen, esim. korvapuusti, ja sen kappalehinta noin euron. Sikäli typerää, että on budjetoitu päiväkahville max. 1 euro per asiakas ja sitten gluteenittomat (esim. keliakian takia) saa kalliimmat kuin muut. Erityisruokavaliot nostaa hintoja, mikä tarkoittaa toisten kannalta säästötalkoita, että kulut pysyy kurissa. Kahvikin on kallistunut, ja osalle asukkaista lorautetaan kahviin puolet kauramaitoa, joka on kallista. Minusta erityisruokavaliot pitäisi hinnoitella kalliiimmaksi kuin muut, koska asukkaat maksaisi myös omassa kodissa asuessaan ruuastaan enemmän. Ja sitten tavalliset syöjät saisi välillä laadukkaampaa eikä aina halvinta.
Voi että, koko ketjun luettuani TÄMÄ on se mikä saa vihaiseksi! Olisi kiva kuulla lisää noista ruokailuista. Paljonko tuossa tulee ateriaa tai päivää kohti energiaa ja proteiinia? Sen olen kuullut, että ruuan kanssa ei tarjota kahvia, vaan kun sen tarjoilee vähintään tuntia myöhemmin voidaan laskuttaa se päiväkahvina.
Kolme kahden euron jogurttilitraa jaettavaksi tasan 20 vanhukselle? 😢 Kyllä tulee surullinen olo. 111 kcal ja 5,2 g proteiinia tuosta, lisänä mehukeitosta 60 kcal ja 0 g proteiinia ja lisäksi hedelmä, esim. Omena 50 kcal. Ja vanhuksille suositellaan 80-100 g proteiinia päivässä, iltapalasta tulee tässä se 5,2 grammaa.
Apua luin tuonkin väärin eli iltapalalla saa hedelmän TAI mehukeiton eli siis 170 kcal yhteensä. Hedelmiä siis vain kerran päivässä, aamupalalla tiivistemehua ja mehukeittoa, viikonloppuisin lusikallinen marjoja puuroon?
Kyllä, juuri näin. Aiemmin oli iltapalalla voileipä leikkeleellä, pikarillinen jukurttia tai viiliä ja yksi hedelmä. Juomana teetä tai joillakin iltakahvi. Joku voi haluta lämmintä maitoa, jos ei pidä teestä. Voileipä siirrettiin päivällisen yhteyteen, eli ei ole enää voileipääkään. Moni asiakas ostaa itse lisäruokaa, tai oikeastaan omaiset tuovat. Niin minäkin toisin, jos minun läheiseni olisi hoidettavana ja liian vähän ruokaa tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhusten alhaiset energiatasot johtuvat myös ravinneköyhästä ja matalaenergisestä ruuasta. Monet ovat laihoja kuin pajunvitsat, koska ruuassa ei ole yhtään rasvaa. Kolesterolia pelätään vaikka mitä väliä sillä on mitä kolesteroliarvot ovat yli kahdeksankymppisillä. Kolesterolia alentavat lääkkeet heikentävät myös lihaskuntoa.
Muutama vuosi sitten lehdissä oli juttua suomalaisesta vanhusten asumispalvelupaikasta, missä asukkaille oli alettu tarjota voita leivän päälle ja pullaa välipalan lisukkeena :D Oli seurattu miten vanhukset olivat olleet vireämpiä ja jaksaneet paremmin.
Olen yksityisellä töissä. Annokset on liian pieniä. Onneksi joku on pieniruokainen, jolloin isokokoiselle pystyy antamaan ylimääräisen perunan. Jos on broilerikastike, se on liisterimäistä hyllyvää soossia, jossa todella vähän broileria. Kinkkukiusauksessa on perunaa ja sitä halvinta kinkkusuikaletta, semmoista mössöä, ja sitä kuuluu antaa 2 dl per annos. Se on mitätön määrä. Jos joku ei ole kokeillut, niin ottakaapa kotona desimitta ja katsokaa, miten pikkuruinen kasa kiusausta on 2 dl. Salaattiakin saa antaa tosi vähän, vaikka joku pyytää paljon. Vihannesten hinta on noussut, minkä takia salaatin koko pienentynyt.
Päivällinen on usein velli. Väitetään, että se maistuu vanhuksille erityisen hyvin. Kai se nälkäiselle maistuu. Perunavelli ei ole tuoreesta perunasta tehty, vaan ihan muusijauheelle maistuu, lisätty vaan enemmän nestettä kuin perunamuusiin. Kuulin, että siihen tehdään maitokin valmiista maitojauheesta, joka sekoitetaan veteen, ilmankos on vetistä. Mannavelli on kuin mannapuuroa, johon laitettu lisää vettä. Säästöä.
Iltapalalla oli ennen kunnon jukurttipikareita. Nyt tulee arlaa kilon purkeissa. Annos on 150 g. Yhtä tuhraamista, kun yrittää arvioida, että tulee 150 g joka kippoon. Jos antaa liikaa, loppuu kesken. Periaatteessa pitäisi mennä tasan, kun on 20 asukasta ja 3 purkkia, mutta silti aina purkkien pohjia puristellaan viimeisiin annoksiin, että saadaan riittämään kaikille. Iltapalalle kuuluu hedelmä. Riippuu hinnasta, mikä hedelmä se on. Joskus vanhukset saa omenaa 4 päivää putkeen, jos omenan hinnat on alhaalla. Sinänsä typerää, kun puolet ei pysty omenaa syömään, kun ei hampailla saa purtua. Mehukeittoa niille, jotka ei pysty puremaan. Kuinka täyttävä iltapala sitten onkaan syödä puoli kahdeksan aikaan 1,5 dl jukuttia ja saman verran mehukeittoa. Ennen oli voileivät illallakin, mutta leipä on siirretty päivälliselle. Ymmärrettävästi siitä syystä, ettei lautasellinen velliä ole sopivan kokoinen päivällinen yhdellekään aikuiselle ihmiselle. Ja toinen syy, että iltapalatarvikkeisiin on budjetoitu 1 euro per asukas. Kun laskee hedelmän, jukurttitilkan ja teemukillisen hinnan yhteen, eiköhän se lähelle euroa mene. Osa asukkaista juo teen sijaan iltakahvin.
Aamupalalla on aina puuroa, jota saa syödä niin paljon kuin haluaa, koska yökkö keittää ison kattilallisen. Hiutaleet on halpoja. Päälle mehukeittoa tai iso nokare voita, jos asukas haluaa. Tuoremehua lasillinen, se tehdään halpistiivisteestä. Yksi voileipä, jonka päällä joko siivu juustoa tai kinkkua. Mukillinen kahvia tai teetä.
Viikonloppuisin on parempi aamiainen, eli käytännössä tarjolla joko keitetty tai paistettu kananmuna ja puuron päällä lusikallinen pakastemarjoja. Esitteessä on tietenkin kuva juuri viikonlopun aamiaisesta. Monelle asukkaalle aamupala on päivän isoin ruoka-annos, mikä on ikävää sikäli, että puurolla ja leivällä täytetään maha, kun vanhus juuri tarvitsisi proteiinia ja rasvaa.
Päiväkahvi on mukillinen kahvia ja joko 2 digestiivi-keksiä tai yksi pikkupulla. Ne pikkupullat on pakasteita tukusta, kappalehinta 39-49 senttiä. Gluteeniton pulla on normaalikokoinen, esim. korvapuusti, ja sen kappalehinta noin euron. Sikäli typerää, että on budjetoitu päiväkahville max. 1 euro per asiakas ja sitten gluteenittomat (esim. keliakian takia) saa kalliimmat kuin muut. Erityisruokavaliot nostaa hintoja, mikä tarkoittaa toisten kannalta säästötalkoita, että kulut pysyy kurissa. Kahvikin on kallistunut, ja osalle asukkaista lorautetaan kahviin puolet kauramaitoa, joka on kallista. Minusta erityisruokavaliot pitäisi hinnoitella kalliiimmaksi kuin muut, koska asukkaat maksaisi myös omassa kodissa asuessaan ruuastaan enemmän. Ja sitten tavalliset syöjät saisi välillä laadukkaampaa eikä aina halvinta.
Voi että, koko ketjun luettuani TÄMÄ on se mikä saa vihaiseksi! Olisi kiva kuulla lisää noista ruokailuista. Paljonko tuossa tulee ateriaa tai päivää kohti energiaa ja proteiinia? Sen olen kuullut, että ruuan kanssa ei tarjota kahvia, vaan kun sen tarjoilee vähintään tuntia myöhemmin voidaan laskuttaa se päiväkahvina.
Kolme kahden euron jogurttilitraa jaettavaksi tasan 20 vanhukselle? 😢 Kyllä tulee surullinen olo. 111 kcal ja 5,2 g proteiinia tuosta, lisänä mehukeitosta 60 kcal ja 0 g proteiinia ja lisäksi hedelmä, esim. Omena 50 kcal. Ja vanhuksille suositellaan 80-100 g proteiinia päivässä, iltapalasta tulee tässä se 5,2 grammaa.
Apua luin tuonkin väärin eli iltapalalla saa hedelmän TAI mehukeiton eli siis 170 kcal yhteensä. Hedelmiä siis vain kerran päivässä, aamupalalla tiivistemehua ja mehukeittoa, viikonloppuisin lusikallinen marjoja puuroon?
Kyllä, juuri näin. Aiemmin oli iltapalalla voileipä leikkeleellä, pikarillinen jukurttia tai viiliä ja yksi hedelmä. Juomana teetä tai joillakin iltakahvi. Joku voi haluta lämmintä maitoa, jos ei pidä teestä. Voileipä siirrettiin päivällisen yhteyteen, eli ei ole enää voileipääkään. Moni asiakas ostaa itse lisäruokaa, tai oikeastaan omaiset tuovat. Niin minäkin toisin, jos minun läheiseni olisi hoidettavana ja liian vähän ruokaa tarjolla.
Kerros nyt vielä, millä kirjaimella tuon yksityisen ketjun nimi alkaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kinkkukiusaus ruokana erittäin jees, mutta 200 g on 218 kcal ja 6,8 g proteiinia + päälle se pieni salaatti. Pitäisi ehdottomasti tulla vähintään 20 g proteiinia per ateria aamiaisella, lounaalla ja päivällisellä. Jos ravitsemus on tuollaista, niin ehdottomasti tuosta pitää laittaa palautetta.
Voi kuule, yksityisellä osataan pyöritellä numeroita ja antaa sellaisia vastauksia, joita kuulijan odotetaan haluavan kuulla. Jos kunnallisella sektorilla saa ylittää ruokabudjetin, niin yksityisellä johto on vastuussa omistajille, että budjeteissa pysytään. Ongelma on se, että ruoka on kallistunut. Harva kotona miettii, millaisen iltapalan saa yhdellä eurolla. Helposti laskee vain osan kustannuksista. Joku kinkkukiusaus on halpaa raaka-aineiltaan, mutta sen tekeminen maksaa. Jos ruoka-annos tulee isommalta keittiöltä, siellä on töissä kokkia ja apulaista, tulee kuljetuskustannuksia ja valmistuskustannuksia. Tietenkin itse kotona tehty ruoka on aina halvinta. Muuta keinoa ei ole kuin se, että hyvinvointialue, joka yksityiseltä palvelut ostaa, alkaa maksaa aterioista isompia korvauksia tai vähintään erikoisdieeteistä maksaa todellisten kulujen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä taas tyypillinen siirretään kaikki vastuu yhteiskunnalle - kirjoitus!
Mikä aloittajaa estää olemasta suihkuapuna mummolle?Ensinnäkin, asun 175 km päässä. En jaksa joka viikko ajaa mummon luo suihkuttamaan. Se riittää, että otan palkattoman vapaan, jos mummo pitää viedä lääkäriin, koska kotihoito ei ehdi. Olen työssä käyvä ihminen, ja huolehdin kodista ja kolmesta kouluikäisestä lapsesta yhdessä mieheni kanssa. Tiedän, että monessa muussa maassa naiset eivät käy töissä tai pystyvät käymään töissä vain osa-aikaisesti, koska pitää hoitaa vanhempia ja isovanhenpia kotona. Eläköön tasa-arvo, joka Suomessa vallitsee! Hyvinvointivaltio on luotu sillä, että sekä miehillä että naisilla on ollut oikeus työuraan. Pitkään Suomi oli Euroopan kärkimaita työikäisten työssä käynnin suhteen. Isäni on eläkkeellä oleva rakennusmestari, joka joutaisi auttamaan, mutta sai aivoinfarktin ja toinen käsi ei toimi ja jalkakin vielä laahaa hiukan. Hänen osaltaan raskaammat hommat on tehty todennäköisesti lopuksi ikää.
Toiseksi mummo on ikänsä veroja maksanut. Nyt kun hän on vanha ja tarvitsee apua, yhtäkkiä on leikattu kaikista palveluista. Edelleenkin hän maksaa palveluista, joita saa, esim. kotihoidosta ja turvapuhelimesta noin 600 euroa kuussa ja yhdestä ateriasta kotiin kerran päivässä reilusti yli 200 euroa kuussa. Lääkkeet maksaa myös.
En tiedä, kuinka rikkaita muut eläkeläiset on, mutta asumiskustannukset ja nuo kaikki menot, niin ei sinne tilille mitään jää. Kaupasta on pakko tilata ruokaa, ja ruokalasku senkun kallistuu. Silmäleikkauskin oli pakko teettää yksityisellä, kun julkisella ei koronaan vedoten tehty. Onneksi oli sen verran säästössä. Näkö on ihmiselle tärkeä, mutta kun ikää tulee, saa taistella päästäkseen silmäleikkauksiin. Yksityisellä homma hoituu omalla rahalla. Minähän häntä olin siellä leikkauksessa käyttämässä ja yön ja seuraavan päivän seurana, kun yksin ei saa jättää kotiin vuorokauteen.
-ap
Miksi mummon lapsi/lapset ei/eivät auta äitiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naimisiin menon jälkeen olen käynyt suihkussa vain joka toinen viikko.
Uusi hallitus tehostaa. Kohta pääsee suihkuun kerran kahdessa viikossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhusten alhaiset energiatasot johtuvat myös ravinneköyhästä ja matalaenergisestä ruuasta. Monet ovat laihoja kuin pajunvitsat, koska ruuassa ei ole yhtään rasvaa. Kolesterolia pelätään vaikka mitä väliä sillä on mitä kolesteroliarvot ovat yli kahdeksankymppisillä. Kolesterolia alentavat lääkkeet heikentävät myös lihaskuntoa.
Muutama vuosi sitten lehdissä oli juttua suomalaisesta vanhusten asumispalvelupaikasta, missä asukkaille oli alettu tarjota voita leivän päälle ja pullaa välipalan lisukkeena :D Oli seurattu miten vanhukset olivat olleet vireämpiä ja jaksaneet paremmin.
Olen yksityisellä töissä. Annokset on liian pieniä. Onneksi joku on pieniruokainen, jolloin isokokoiselle pystyy antamaan ylimääräisen perunan. Jos on broilerikastike, se on liisterimäistä hyllyvää soossia, jossa todella vähän broileria. Kinkkukiusauksessa on perunaa ja sitä halvinta kinkkusuikaletta, semmoista mössöä, ja sitä kuuluu antaa 2 dl per annos. Se on mitätön määrä. Jos joku ei ole kokeillut, niin ottakaapa kotona desimitta ja katsokaa, miten pikkuruinen kasa kiusausta on 2 dl. Salaattiakin saa antaa tosi vähän, vaikka joku pyytää paljon. Vihannesten hinta on noussut, minkä takia salaatin koko pienentynyt.
Päivällinen on usein velli. Väitetään, että se maistuu vanhuksille erityisen hyvin. Kai se nälkäiselle maistuu. Perunavelli ei ole tuoreesta perunasta tehty, vaan ihan muusijauheelle maistuu, lisätty vaan enemmän nestettä kuin perunamuusiin. Kuulin, että siihen tehdään maitokin valmiista maitojauheesta, joka sekoitetaan veteen, ilmankos on vetistä. Mannavelli on kuin mannapuuroa, johon laitettu lisää vettä. Säästöä.
Iltapalalla oli ennen kunnon jukurttipikareita. Nyt tulee arlaa kilon purkeissa. Annos on 150 g. Yhtä tuhraamista, kun yrittää arvioida, että tulee 150 g joka kippoon. Jos antaa liikaa, loppuu kesken. Periaatteessa pitäisi mennä tasan, kun on 20 asukasta ja 3 purkkia, mutta silti aina purkkien pohjia puristellaan viimeisiin annoksiin, että saadaan riittämään kaikille. Iltapalalle kuuluu hedelmä. Riippuu hinnasta, mikä hedelmä se on. Joskus vanhukset saa omenaa 4 päivää putkeen, jos omenan hinnat on alhaalla. Sinänsä typerää, kun puolet ei pysty omenaa syömään, kun ei hampailla saa purtua. Mehukeittoa niille, jotka ei pysty puremaan. Kuinka täyttävä iltapala sitten onkaan syödä puoli kahdeksan aikaan 1,5 dl jukuttia ja saman verran mehukeittoa. Ennen oli voileivät illallakin, mutta leipä on siirretty päivälliselle. Ymmärrettävästi siitä syystä, ettei lautasellinen velliä ole sopivan kokoinen päivällinen yhdellekään aikuiselle ihmiselle. Ja toinen syy, että iltapalatarvikkeisiin on budjetoitu 1 euro per asukas. Kun laskee hedelmän, jukurttitilkan ja teemukillisen hinnan yhteen, eiköhän se lähelle euroa mene. Osa asukkaista juo teen sijaan iltakahvin.
Aamupalalla on aina puuroa, jota saa syödä niin paljon kuin haluaa, koska yökkö keittää ison kattilallisen. Hiutaleet on halpoja. Päälle mehukeittoa tai iso nokare voita, jos asukas haluaa. Tuoremehua lasillinen, se tehdään halpistiivisteestä. Yksi voileipä, jonka päällä joko siivu juustoa tai kinkkua. Mukillinen kahvia tai teetä.
Viikonloppuisin on parempi aamiainen, eli käytännössä tarjolla joko keitetty tai paistettu kananmuna ja puuron päällä lusikallinen pakastemarjoja. Esitteessä on tietenkin kuva juuri viikonlopun aamiaisesta. Monelle asukkaalle aamupala on päivän isoin ruoka-annos, mikä on ikävää sikäli, että puurolla ja leivällä täytetään maha, kun vanhus juuri tarvitsisi proteiinia ja rasvaa.
Päiväkahvi on mukillinen kahvia ja joko 2 digestiivi-keksiä tai yksi pikkupulla. Ne pikkupullat on pakasteita tukusta, kappalehinta 39-49 senttiä. Gluteeniton pulla on normaalikokoinen, esim. korvapuusti, ja sen kappalehinta noin euron. Sikäli typerää, että on budjetoitu päiväkahville max. 1 euro per asiakas ja sitten gluteenittomat (esim. keliakian takia) saa kalliimmat kuin muut. Erityisruokavaliot nostaa hintoja, mikä tarkoittaa toisten kannalta säästötalkoita, että kulut pysyy kurissa. Kahvikin on kallistunut, ja osalle asukkaista lorautetaan kahviin puolet kauramaitoa, joka on kallista. Minusta erityisruokavaliot pitäisi hinnoitella kalliiimmaksi kuin muut, koska asukkaat maksaisi myös omassa kodissa asuessaan ruuastaan enemmän. Ja sitten tavalliset syöjät saisi välillä laadukkaampaa eikä aina halvinta.
Voi että, koko ketjun luettuani TÄMÄ on se mikä saa vihaiseksi! Olisi kiva kuulla lisää noista ruokailuista. Paljonko tuossa tulee ateriaa tai päivää kohti energiaa ja proteiinia? Sen olen kuullut, että ruuan kanssa ei tarjota kahvia, vaan kun sen tarjoilee vähintään tuntia myöhemmin voidaan laskuttaa se päiväkahvina.
Kolme kahden euron jogurttilitraa jaettavaksi tasan 20 vanhukselle? 😢 Kyllä tulee surullinen olo. 111 kcal ja 5,2 g proteiinia tuosta, lisänä mehukeitosta 60 kcal ja 0 g proteiinia ja lisäksi hedelmä, esim. Omena 50 kcal. Ja vanhuksille suositellaan 80-100 g proteiinia päivässä, iltapalasta tulee tässä se 5,2 grammaa.
Apua luin tuonkin väärin eli iltapalalla saa hedelmän TAI mehukeiton eli siis 170 kcal yhteensä. Hedelmiä siis vain kerran päivässä, aamupalalla tiivistemehua ja mehukeittoa, viikonloppuisin lusikallinen marjoja puuroon?
Kyllä, juuri näin. Aiemmin oli iltapalalla voileipä leikkeleellä, pikarillinen jukurttia tai viiliä ja yksi hedelmä. Juomana teetä tai joillakin iltakahvi. Joku voi haluta lämmintä maitoa, jos ei pidä teestä. Voileipä siirrettiin päivällisen yhteyteen, eli ei ole enää voileipääkään. Moni asiakas ostaa itse lisäruokaa, tai oikeastaan omaiset tuovat. Niin minäkin toisin, jos minun läheiseni olisi hoidettavana ja liian vähän ruokaa tarjolla.
Kerros nyt vielä, millä kirjaimella tuon yksityisen ketjun nimi alkaa?
En todellakaan kerro. Luulen, että tämä ei ole yhden ketjun ongelma, vaan kaikki ovat liemessä rajujen kustannusten nousujen takia. Jos väitetään, että jokin yksityinen toimisi huonommin kuin toinen, se on tilastojen valossa täyttä puppua. Yksikkökohtaista eroa on myös, riippuen mistä ruoka tulee ja onko omaa henkilöstöä kiinni sen valmistamisessa ja mikä on yksikön koko. Jossain on 4 ryhmäkotia samassa, jolloin voi olla vaikka 80 asukaspaikkaa ja toisessa on vain se yksi ainoa palvelukoti/hoitokoti erillään ja pitkien matkojen päässä, jolloin kaikki ruokakustannukset asukasta kohden suuremmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kinkkukiusaus ruokana erittäin jees, mutta 200 g on 218 kcal ja 6,8 g proteiinia + päälle se pieni salaatti. Pitäisi ehdottomasti tulla vähintään 20 g proteiinia per ateria aamiaisella, lounaalla ja päivällisellä. Jos ravitsemus on tuollaista, niin ehdottomasti tuosta pitää laittaa palautetta.
Voi kuule, yksityisellä osataan pyöritellä numeroita ja antaa sellaisia vastauksia, joita kuulijan odotetaan haluavan kuulla. Jos kunnallisella sektorilla saa ylittää ruokabudjetin, niin yksityisellä johto on vastuussa omistajille, että budjeteissa pysytään. Ongelma on se, että ruoka on kallistunut. Harva kotona miettii, millaisen iltapalan saa yhdellä eurolla. Helposti laskee vain osan kustannuksista. Joku kinkkukiusaus on halpaa raaka-aineiltaan, mutta sen tekeminen maksaa. Jos ruoka-annos tulee isommalta keittiöltä, siellä on töissä kokkia ja apulaista, tulee kuljetuskustannuksia ja valmistuskustannuksia. Tietenkin itse kotona tehty ruoka on aina halvinta. Muuta keinoa ei ole kuin se, että hyvinvointialue, joka yksityiseltä palvelut ostaa, alkaa maksaa aterioista isompia korvauksia tai vähintään erikoisdieeteistä maksaa todellisten kulujen mukaan.
No näin siinä kuuluu toimia, että annetaan palautetta suoraan toimintayksikköön. Jos siihen ei reagoida, tehdään aiheesta muistutus. Ja jos siihenkään ei reagoida, ollaan sitten yhteydessä Aluehallintovirastoon ja tehdään tarvittaessa kantelu sinne. Jos vanhuksia aliravitaan, niin siihen TULEE puuttua. Tässä kohdin ne rahat ovat sitten toimijoiden oma ongelma, ei sillä voi perustella sitä että syyllistyy pahoinpitelyyn pitämällä vanhuksia aliravittuina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun tässä ketjussa hoitajat on olleet sitä mieltä, että omaiset voivat auttaa eikä ole vaikeaa, niin mulla ois pieni vinkki: Voisiko alan palveluntarjoajat, yksityiset tai julkiset, järjestää jotain koulutusta tästä aiheesta? Asia on kuitenkin monelle vieras ja tuntematon, eikä huonokuntoista ihmistä halua osaamattomuuttaan satuttaa tai tehdä vahinkoa. Jos ei ole omia lapsia, niin ei välttämättä ole koskaan pessyt muita kuin itseään! Joku opetusvideokin omaisille olisi jo kova. Luulen, että osallistumattomuus tällaisissa on ehkä useammin rohkeuden kuin halun puutetta (poislukien tietysti tosi kaukana asuvat). Itse ainakaan en uskaltaisi koskea kotihoitoasiakkaaseen pitkällä tikullakaan ilman tarkempaa ohjeistusta...
Jos nyt ei puhuta jalattomasta henkilönostimen avulla liikuteltavasta tai muuten erittäin vaikeahoitoisesta vanhuksesta puhuta, niin ei se yksi suihkupesu ole mitenkään vaikeaa tai vaarallista etteikö omainen voi siinä turvallisin mielin avustaa. Kunhan suihkussa on tuoli ja lattialla liukueste/vastaava materiaali ja pyyhe lattialle pesun jälkeen. Suuri osa kotihoidon asiakkaista on ihan sen kuntoisia ettei peseminen ole erityisen vaikeaa tai vaarallista.
Mihin on kadonnut maalaisjärki jos ei toista ihmistä osaa avustaa pesulla? Kyllä huomaa että tämän päivän ihmisille omien läheisten vanhusten auttaminen on ihan utopiaa.
Erikoista kyllä monet iäkkäät omaishoitajapuolisotkin selviävät niistä toimista hyvinkin pitkään ilman hoitajien apua. Omat lapset eivät sitten enää osaa tai ovat haluttomia.
Onhan se vanhusten auttaminen ollut utopiaa jokaiselle alussa. Opiskelin lukion jälkeen sairaanhoitajaksi, enkä ollut ennen ensimmäistä harjoittelua nähnyt ainuttakaan yli 90-vuotiasta ihmistä. Tai koskenut yhteenkään vanhaan ihmiseen. Omat isovanhemmat oli silloin juuri vasta eläkkeelle siirtyneitä, reippaita ja hyväkuntoisia.
En ollut nähnyt vainajaa, ja kyllä laitettiin harjoittelussa pesemään ja pukemaan vainaja valmiiksi omaisten hyvästelyä varten. Kädet tärisi ja hiki valui, kun pelotti ja jännitti.
Sanoisin, että on normaalia haluta opastusta ammattilaiselta siihen, mitä ei ole ikinä tehnyt. Ja mitä pitää huomioida, jos sillä pestävällä vanhuksella on vaikka haavoja. Tai syyliä tai ihottumaa tai muuta näppylää.
On täällä niin jalomielistä porukkaa. Omaiset vie suihkuun. Joo, ehkä noin joka sadas mummo saa suihkuavun lapsiltaan tai lapsenlapsiltaan. Ihmisillä on työt ja omat kodit hoidettavana. Vanhukset keskimäärin saa paremmin apua raha-asioiden hoitoon tai kodin siivoukseen kuin peseytymiseen. Vaikka alapää valuisi visvaa, sitä ei suomalainen äidiltään tai isovanhemmiltaan mene pesemään. Jos aikuinen mies veisi äitinsä suihkuun, ei varmaan katsoisi edes siihen suuntaan mihin suihkuttaa. Puheet on toiset: kyllä minä auttaisin. Oikeassa elämässä korkeintaan puoliso suostuu auttamaan ja joskus tytöt pesee äitinsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kinkkukiusaus ruokana erittäin jees, mutta 200 g on 218 kcal ja 6,8 g proteiinia + päälle se pieni salaatti. Pitäisi ehdottomasti tulla vähintään 20 g proteiinia per ateria aamiaisella, lounaalla ja päivällisellä. Jos ravitsemus on tuollaista, niin ehdottomasti tuosta pitää laittaa palautetta.
Voi kuule, yksityisellä osataan pyöritellä numeroita ja antaa sellaisia vastauksia, joita kuulijan odotetaan haluavan kuulla. Jos kunnallisella sektorilla saa ylittää ruokabudjetin, niin yksityisellä johto on vastuussa omistajille, että budjeteissa pysytään. Ongelma on se, että ruoka on kallistunut. Harva kotona miettii, millaisen iltapalan saa yhdellä eurolla. Helposti laskee vain osan kustannuksista. Joku kinkkukiusaus on halpaa raaka-aineiltaan, mutta sen tekeminen maksaa. Jos ruoka-annos tulee isommalta keittiöltä, siellä on töissä kokkia ja apulaista, tulee kuljetuskustannuksia ja valmistuskustannuksia. Tietenkin itse kotona tehty ruoka on aina halvinta. Muuta keinoa ei ole kuin se, että hyvinvointialue, joka yksityiseltä palvelut ostaa, alkaa maksaa aterioista isompia korvauksia tai vähintään erikoisdieeteistä maksaa todellisten kulujen mukaan.
No näin siinä kuuluu toimia, että annetaan palautetta suoraan toimintayksikköön. Jos siihen ei reagoida, tehdään aiheesta muistutus. Ja jos siihenkään ei reagoida, ollaan sitten yhteydessä Aluehallintovirastoon ja tehdään tarvittaessa kantelu sinne. Jos vanhuksia aliravitaan, niin siihen TULEE puuttua. Tässä kohdin ne rahat ovat sitten toimijoiden oma ongelma, ei sillä voi perustella sitä että syyllistyy pahoinpitelyyn pitämällä vanhuksia aliravittuina.
Tämäpä se on. Jos sanoo, että liian vähän ruokaa, tehdään poikkeamailmoitus. Syy löytyy joka asiaan, mitä on tapahtunut ja kaikki on pelkkää väärinkäsitystä. Aikoinaan kun olin eräässä hoivaketjussa töissä, jota ei enää ole, kun isompi osti sen itselleen, leikkeleetkin puolitettiin leivälle. Kun lihakeitto loppui kesken jakelun ja tehtiin tietysti laatupoikkeamssra ilmoitus, keiton lämmittäjä olikin muka annostellut veden väärin. Eli annos oli olevinaan oikea, mutta nestettä ei lisätty ohjeen mukaan. Se oli selitys. Minä näin jokaisen keittoannoksen, ja ne oli koostumukseltaan täysin normaalia lihakeittoa, jota oli kerta kaikkiaan liian vähän. Jälkiruokaakin tuli joskus niin vähän, että hyvä jos ruokalusikallisen rahkavaahtoa per nenä riitti. Nykyisin ei taida edes jälkiruoka olla pakollinen, ja olen kuullut, että osassa paikoista ei anneta päiväkahvia, vaan pelkkä kahvikupillinen lounaan jälkeen suoraan. Jos lounas on klo 11-11.30 ja päivällinen klo 16.30, kyllä moni siihen väliin kaipaisi kahvihetken.
Surulliselta kuulostaa nämä jutut liian pienistä, huonoista ruoka-annoksista. Meillä julkisen paikassa on toistaiseksi tilanne toisinpäin. Annokset niin isoja, että lähtisin itse reilusti lihomaan niillä annoksilla ja ateriaväleillä. Ei niitä juuri kukaan asukas jaksa syödä, valtavan paljon ruokaa menee roskiin.
Hedelmää tai marjaa on jossain muodossa kaikilla ruoilla. Leivän päällä aina juustoa tai makkaraa, silliä saa jos haluaa. Juomia on tarjolla useampaa erilaista mehua, maitoa, piimää. Kaikkea saa, jos vain maistuu. Myös yöllä voi saada välipalaa, jos nälkä yllättää ja sen osaa ilmaista.
Tilanne voi tietysti muuttua milloin vain. Kiristyksiä odotellessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt kotihoidossa viikonloppukeikkaa. Päivätyö on päivätoiminnassa. Palkan takia teen naapurikunnassa kotihoitoon myös keikkoja. Viikonloput on oikeastaan aika jees, jos ei mitään odottamatonta satu. Ei ole kuin listat ja tosiaan käyntikohteessa katson, mitä pitää tehdä. Meillä on tosi tarkat ohjeet joka paikkaan. Suihkutuksia ei vkl ole, mutta ei taida olla viikollakaan kunnallisella sektorilla. Ne ostetaan yksityisiltä firmoilta.
..olen kotihoidossa kunnallisena vakituisena töissä,kyllä ainakin omassa kunnassa kuuluu pesut, niitä on ripoteltu pitkin viikkoa. Myös la-su on ihmisillä pesupäiviä.Yleensä pesuja on per hoitaja max kaksi päivässä,kun pesut on yleensä aika rankkoja, toki ihmisen kunnosta riippuen. pesijällä tulee varsinkin kesäisin järkyttävän kuuma, kun niissä suojaessuissa ym. vehkeissä äheltää asiakkaan pienessä kylpyhuoneessa. Puhumattakaan siitä, että tässä vielä kaksi kuukautta sitten sielä tuhistiin maski naamalla hiestä märkänä. Onneksi maskipakko poistettiin ainakin omasta toimipaikasta.
Me vedetään edelleen maski päässä. Jopa saunassa. Ehkä henkilökuntaa olisi tulossa enemmän jos hoitajien terveyttä ei koitettaisi tuhota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vammaispalvelulain mukaan palvelunsa saavilla ikäihmisillä on kaksi suihkua viikossa. Vanhuspalvelulain alaiset häviävät monessa muussakin palvelussa.
Millä perusteella kuuluu vammaispalvelulain ja millä perustein vanhuspalvelulain alaisuuteen?
No, vanhuus ei ole vamma. Eikä myöskään sen mukaiset fyysiset rajoitukset. Jos ihmisellä on jokin invalidisoiva sairaus joka aiheuttaa toimintakyvyn laskua kuten esimerkiksi toispuolihalvaus, sokeus tms, saattaa jopa yli 65v saada henkilökohtaista apua. Mutta pääosin nuoret alle 65v ovat vammaispalvelulain piirissä ja sitä vanhemmat eivät. Siispä alle 65v pyörätuolipotilas saattaa olla oikeutettu henkilökohtaiseen apuun mutta yli sen, samalla vammalla ei.
Ja osassa tapauksia saattaa vammautuneella olla perhe ja puoliso terveenä kotona, kun henkilökohtainen kunnan (tai nykyään hyvinvointialueen) maksama avustaja tulee kotiin tekemään niitä asioita joita tämä vammautunut olisi terveenä tehnyt. Vanhus ei saa mitään apua, sen kotihoitajan piipahduksen vaan. Joissain tapauksissa kuitenkin ikäihminen asuessaan ympärivuorokautisessa saa jopa sinne oman avustajan muutamaksi tunniksi. Tämä luo luonnollisesti eriarvoisuutta hoidettavien välille. Vammaisapua pitäisi karsia rankalla kädellä ja tasata vanhuksille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vammaispalvelulain mukaan palvelunsa saavilla ikäihmisillä on kaksi suihkua viikossa. Vanhuspalvelulain alaiset häviävät monessa muussakin palvelussa.
Millä perusteella kuuluu vammaispalvelulain ja millä perustein vanhuspalvelulain alaisuuteen?
No, vanhuus ei ole vamma. Eikä myöskään sen mukaiset fyysiset rajoitukset. Jos ihmisellä on jokin invalidisoiva sairaus joka aiheuttaa toimintakyvyn laskua kuten esimerkiksi toispuolihalvaus, sokeus tms, saattaa jopa yli 65v saada henkilökohtaista apua. Mutta pääosin nuoret alle 65v ovat vammaispalvelulain piirissä ja sitä vanhemmat eivät. Siispä alle 65v pyörätuolipotilas saattaa olla oikeutettu henkilökohtaiseen apuun mutta yli sen, samalla vammalla ei.
Ja osassa tapauksia saattaa vammautuneella olla perhe ja puoliso terveenä kotona, kun henkilökohtainen kunnan (tai nykyään hyvinvointialueen) maksama avustaja tulee kotiin tekemään niitä asioita joita tämä vammautunut olisi terveenä tehnyt. Vanhus ei saa mitään apua, sen kotihoitajan piipahduksen vaan. Joissain tapauksissa kuitenkin ikäihminen asuessaan ympärivuorokautisessa saa jopa sinne oman avustajan muutamaksi tunniksi. Tämä luo luonnollisesti eriarvoisuutta hoidettavien välille. Vammaisapua pitäisi karsia rankalla kädellä ja tasata vanhuksille.
Kuka tästä epätasa-arvosta uskaltaisi omalla nimellään puhua julkisuudessa, kirjoittaa vaikka Hesariin mielipiteen. Varmasti tulee vihakampanja ja uhkauksia.
Vuosi kymeniä ihan normaalia.Resussi pulat.Ne läheiset tai omaiset jotka asiaa ihmetelee: Miksi Itse ette Suihkuta Vanhuksianne? Mikä estää?Toiset vanhukset osaa käytää alapää suihkua ja tajuaa kasvot,kainalot itse pestä.Suurin osa siihen ei kykenen.
Apua luin tuonkin väärin eli iltapalalla saa hedelmän TAI mehukeiton eli siis 170 kcal yhteensä. Hedelmiä siis vain kerran päivässä, aamupalalla tiivistemehua ja mehukeittoa, viikonloppuisin lusikallinen marjoja puuroon?