Miksi kotihoidon asiakkaat pääsee suihkuun vain kerran viikossa?
Haluaisin tietää, mihin sellainen rajaus perustuu. En tunne yhtään aikuista ihmistä, joka peseytyisi kerran viikossa ilman iho-ongelmia. Mummolla käy kotihoito aamulla ja illalla ja lisäksi suihkuapu kerran viikossa. Kainalossa on paise, eikä ihme, kun ei pestä. Kun kysyin sairaanhoitajalta, eikö olisi järkevämpää pestp useammin ettei tule paiseita, sain vastauksen, että kaikilla on vain kerran viikossa suihkuapu. Viime kesänä mummo joutui siirtymään täysin suihkuavun varaan, kun kaatui 2 kertaa suihkukäynneillä yksin kotona. Aiemmin oli siis käynyt joka toinen päivä itse eikä haissut pahalta. Kaatuessa tuli hiusmurtuma käteen ja se oli kipeä kuukausia. Kuukausi kerran viikossa suihkutukseen siirtymisen jälkeen tuli paise nivustaipeeseen, minkä takia nyt sentään pesevät alapään aamuisin. Hyvinvointivaltio pitää tällä tavalla huolta vanhuksista.
Kommentit (265)
Nyt kun tässä ketjussa hoitajat on olleet sitä mieltä, että omaiset voivat auttaa eikä ole vaikeaa, niin mulla ois pieni vinkki: Voisiko alan palveluntarjoajat, yksityiset tai julkiset, järjestää jotain koulutusta tästä aiheesta? Asia on kuitenkin monelle vieras ja tuntematon, eikä huonokuntoista ihmistä halua osaamattomuuttaan satuttaa tai tehdä vahinkoa. Jos ei ole omia lapsia, niin ei välttämättä ole koskaan pessyt muita kuin itseään! Joku opetusvideokin omaisille olisi jo kova. Luulen, että osallistumattomuus tällaisissa on ehkä useammin rohkeuden kuin halun puutetta (poislukien tietysti tosi kaukana asuvat). Itse ainakaan en uskaltaisi koskea kotihoitoasiakkaaseen pitkällä tikullakaan ilman tarkempaa ohjeistusta...
Mitä ihmettä täällä haukutaan ap:ta?
Teidänkö mielestä vanhusten hoito on hyvällä tolalla?
Kaikilla ei ole omaisia eli osa on täysin kotipalvelujen varassa ja useasti myös kunnallisten kotipalveluiden.
Lisäksi niillä joilla on omaisia niin heidätkö pitää velvoittaa hoitajan rooliin?
Osalla kuitenkin oma perhe, työt ja harrastukset. Itsellä nyt ei ole ketään autettavaa tällä hetkellä mutta tiukalle vetäisi aikataulut ja loppuunpalaminen olisi taattu jos tässä pitäisi vielä useana päivänä viikosta ehtiä joku suihkuttamaan.
Miettikää nyt oikeasti omalle kohdalle miten pystyisitte venymään vuosikausiksi jonkun omaishoitajaksi ja vielä ilmaiseksi. Olkoot kuinka läheinen tahansa niin kyllä siinä itsensä polttaa loppuun jos nyt ei satu työtön olemaan tai töiden jälkeen mitään muuta että pystyy olemaan monta iltaa viikossa kiinni omaisen hoitotyössä.
Eikä välttämättä se omainen edes halua että oma sukulainen pesisi hänet.
Tuo kerta viikkoon on liian vähän aika monelle.
Itse olin jonkun aikaa hoitokodissa työkokeilussa. (En lähtenyt alalle) Siellä oli vanhuksia joidenka päät oli kuin liisterillä vedetty kun niin rasvaiset tukat. Hiki haisi ja piti pukea ne edellispäivän hieltä haisevat vaatteet päälle.
Kerran sanoin että voisin yhden rouvan tässä samalla suihkuttaa kun olen vähän kuin ylimääräiset kädet tässä niin hoitaja sanoi että ei käy kun suihku on kuitenkin parin päivän päästä tulossa! Eipä siinä. Pyyhin sitten niillä pesulapuilla rinnan aluset, kainalot ja tein alapesun. Ei se pinttynyt hien haju siitä lähtenyt ja dödöt vaan kainaloon ja hieltä haiseva pusero päälle ohjeiden mukaan. Liisterihiukset kampasin. Vieläkin ärsyttää vaikkä tästäkin kohta kymmenen vuotta aikaa.
Minulle myös sanottiin että alapesuksi riittää se että suihkuttaa vettä sinne pideellä. No ei riitä.
Ihonhoidon numero 1 on peseytyminen. Suihkuöljyllä pesu on samalla ihon hoitoa. Harvalla vanhuksella on niin ohut iho ettei pesua kestä. Saippuapesu ei ole ainut pesumuoto.
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun tässä ketjussa hoitajat on olleet sitä mieltä, että omaiset voivat auttaa eikä ole vaikeaa, niin mulla ois pieni vinkki: Voisiko alan palveluntarjoajat, yksityiset tai julkiset, järjestää jotain koulutusta tästä aiheesta? Asia on kuitenkin monelle vieras ja tuntematon, eikä huonokuntoista ihmistä halua osaamattomuuttaan satuttaa tai tehdä vahinkoa. Jos ei ole omia lapsia, niin ei välttämättä ole koskaan pessyt muita kuin itseään! Joku opetusvideokin omaisille olisi jo kova. Luulen, että osallistumattomuus tällaisissa on ehkä useammin rohkeuden kuin halun puutetta (poislukien tietysti tosi kaukana asuvat). Itse ainakaan en uskaltaisi koskea kotihoitoasiakkaaseen pitkällä tikullakaan ilman tarkempaa ohjeistusta...
Ole hyvä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ikäihminen on siinä kunnossa, että tarvitsee kaksikin kertaa päivässä kotiapua, ei kykene itse peseytymään ja huolehtimaan ruokailustaan tai lääkkeiden otosta, hänen paikkansa ei ole kotona vaan turvallisessa ja valvotussa palvelutalossa tai hoitokodissa. Aina ei ole edes kyse fyysisistä sairauksista, ikä tuo mukanaan yksinäisyyttä ja eristäytymistä ja sen myötä tulevat erilaiset pelot ja harhat, kotihoito ei välttämättä takaa hyvää hoitoa.
Kotihoidon maksimiavut ovat muistaakseni 5 kertaa päivässä joten ei pidä paikkaansa (olisiko hyvä on sitten eri asia, mutta paikkoja ei ole ja kriteerit eivät täyty). Joskus ihminen voi myös tarvita kotiapua vaikka leikkauksen jälkeen enemmän.
Päättäjät sanovat että kotihoito tulee halvemmaksi mutta jos 5 kertaa päivässä apuja, saanen epäillä. Luulisi hoitajien turhautuvan näihin pikakäynteihin kun ei saa tehdä työtään kunnolla.
Vanhusten nuoruudessa oli aivan normaalia, että kerran viikossa peseydyttiin saunapäivänä. Osalle heistä tuntuu varmasti hassulta tiheämpi peseytyminen eivätkä he koe sitä tarpeellikseksi. Jotkut saattavat pitää sitä jopa tuhlauksena, kerran viikossa riitti ennen aivan hyvin vaikka tehtiin raskasta ja likaista työtä päivät pitkät.
Vierailija kirjoitti:
Jos kokee, ettei läheisensä pääse tarpeeksi usein suihkuun, niin voithan mennä itsekin joskus avuksi. Hoitajien vika se ei varmaankaan ole, jos hoidettaville on max-määrä minuutteja, ja hoidettavia on useita.
Tuskin oli tarkoitus sättiä tai arvostella hoitajia, vaan systeemiä yleensä.
Pieniä lapsia kuuluu hoitaa. Vanhusten hoito? Kokemusta on. Ostimme kalliilla rahalla yksityisen kotihoidon. No. äiti joutui sairaalaan melko pian. Hoitaja kävi 3 kertaa päivässä, ainut mitä oli tehnyt oli antanut lääkkeet äidille- ja nekin äiti oli sylkenyt pois. Tämä selvisi äidin kuoleman jälkeen. Kotihoidon maksu oli yli 2000e kuussa-josta saimme osan hyvityksenä kunnalta ja kelalta. Kotihoidon piti huolehtia äidin puhtaudesta ja pyykkihuollosta- ei huolehtinut. Äiti oli työntänyt likaiset vaatteet kaapin perukoille. Suihkua ei ollut käytetty kertaakaan muutamaan kuukauteen ( laitin suihkuhanaan pienen jipon että näen onko käytetty), jääkaapissa mätäneviä ruokia, ruokia piilotetty mm. sohvan tyynyjen taakse. Naapuri oli seurannut että hoitaja viipyi n. 10 min. äidin asunnossa.
Miksi määräätään vanhukselle enää mitään lääkkeitä kun on dementti eikä ole elämänhalua. Mikään ruoka ei maistu. On kipuja. Ja ne vaipat mitä vanhukset saa ilmaiseksi: on kauheita kutittavia nipisteleviä juttuja. Kova bisnes vaippafirmalle, niitäkin oli pakettikaupalla äidin kaapeissa.
Palvelutaloissa Helsingissä totuus suhkuväleistä on 1,5 viikkoa. Eikä sitä omaisille kerrota.
Vaipat vaihdetaan hyvin harvoin. Hampaita ei pestä. Lääkäri ei käy paikan päällä, vaan hänelle hoitajat soittavat, ääri tapauksissa. Vain omaisen vaatiminen voi saada sairaanhoitajan soittamaan lääkärille.
Kun palvelutalojen toimintaa esitellään, se kuulostaa paratiisilta, totuus vain on julma.
Ambulanssin tilaaminen hoitohenkilökunnalta on utopiaa.
Jos omaista vaaditaan tekemään hoitotyötä, siinä uupuu.
Hoitajat käyvät armotta kimppuun, jos valittaa hoidosta. Laitoksissa on erilaisia rankaisuja omaisille, jotka valittavat hoidosta. Järjestetään kokouksia, jossa sinua kurmotetaan. Annetaan eristäviä rankaisuja, ettet voi liikkua hoitopaikassa normaalisti. Viedään asia työsuojeluun, ikäänkuin sinä aiheuttaisit hoitajille ongelmia. Se on sairas järjestelmä.
Vanhustyön sosiaalihoitajat tukevat erityisesti yksityisiä laitoksia, koska ovat niistä vastuussa. Siksi niissä on pahimmat laiminlyönnit. Siksi siis et saa apua mistään, jos hoito on huonoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ikäihminen on siinä kunnossa, että tarvitsee kaksikin kertaa päivässä kotiapua, ei kykene itse peseytymään ja huolehtimaan ruokailustaan tai lääkkeiden otosta, hänen paikkansa ei ole kotona vaan turvallisessa ja valvotussa palvelutalossa tai hoitokodissa. Aina ei ole edes kyse fyysisistä sairauksista, ikä tuo mukanaan yksinäisyyttä ja eristäytymistä ja sen myötä tulevat erilaiset pelot ja harhat, kotihoito ei välttämättä takaa hyvää hoitoa.
Kotihoidon maksimiavut ovat muistaakseni 5 kertaa päivässä joten ei pidä paikkaansa (olisiko hyvä on sitten eri asia, mutta paikkoja ei ole ja kriteerit eivät täyty). Joskus ihminen voi myös tarvita kotiapua vaikka leikkauksen jälkeen enemmän.
Päättäjät sanovat että kotihoito tulee halvemmaksi mutta jos 5 kertaa päivässä apuja, saanen epäillä. Luulisi hoitajien turhautuvan näihin pikakäynteihin kun ei saa tehdä työtään kunnolla.
Tämä on nyt kuitenkin ihan laskettu asia. Monesta voit päättäjiä syyttää, mutta laskea kyllä osaavat.
Vierailija kirjoitti:
Sano mummolle, että istuu vessanpytyn päällä ja suihkuttaa itseään käsisuihkulla.
Täh? Eikö sielläkin voi kaatua. Ennemmin voisi hankkia sitten tuolin suihkutilaan ja lattialle sellainen kumimatto, että ei liukastu. Ei koko vessa kastuisi kainalon huuhtelussa....
Jotenkin kuvittelen, että kaikki tuollainen suihkuapu on jo kokeilut, ja mummo on silti kaatuillut siellä ja siksi ei enää käy suihkussa yksinään.
Vierailija kirjoitti:
Kuten moneen kertaan on täällä todettu, niin suihkuapu tulee kerran viikkoon ja lisäksi pikkupesuja. Perustuu resursseihin ja tarpeeseen. Laitoksissakin käytetään asukkaat suihkussa kerran viikossa.
Ap edustaa sitä ihmistyyppiä Tytär Vantaalta, joka kertoo mitä muut tekevät hänen mielestään väärin. Mummo tosiaan voi ostaa omalla rahalla toisen suihkutusapukäynnin viikkoon. Jos ei ole rahaa, niin varmaan olette itse apuna rakkaalle sukulaiselle - joko käytännön apuna tai taloudellisesti.
Ja niinkin voi tehdä, että hankkii esim. yksityisen kotihoitopalvelun käymään tuon lisäksi kerran viikossa ja jos mummolla itsellään ei ole varaa sitä maksaa, niin sukulaiset maksavat. Siitä saa omaiset tehdä kotitalousvähennyksen myös, joten ei paljoa jää maksettavaksi. Ja eikö tuosta kunnallisestakin pidä maksaa jotain. Aikoinaan äidilläni vaihdettiin kunnallinen yksityiseen, kun huomattiin, että rahaa ei mene yhtään sen enempää ja yksityisellä on paljon joustavampaa se mitä tekevät. Käytännössä auttavat ihan missä vaan pyydetään. Meillä äiti maksaa omista rahoista tuon, mutta ollaan siskon kanssa valmiita myös auttamaan jos tulee tarvetta. Tärkeintä on se, että äidillä on apuja tarpeeksi. Lisäksi käymme toki itsekin siellä vuoroviikonloppuisin.
Koska enempään ei ole resursseja. Yhden mummon/papan suihkutus vie helposti tunnin päivästä, enemmänkin jos on ihorikkoja jotka pitää hoitaa samalla. Lähes kaikki tarvitsee rasvauksen suihkun jälkeen koska iho on vanhuksilla kuivaa ja paperin ohutta. Pahinta jos samaan käyntiin on ympätty vielä lääkkeenjakoa ja ruuan lämmittämistä.
Ei sillä, usein suihkutus oli ihan mukavakin juttu työpäivään, kun oli aikaa jutustella vanhuksen kanssa kerrankin ja mummot usein haluaa papiljotit päähän niin sai leikkiä vähän kampaajaakin. Mutta se on myös raskasta seistä kumisuojat päällä suljetussa suihkuhuoneessa, mieti sitä lämpöä ja höyryn määrää.. hankalissa asennoissa ja pienissä tiloissa yksin koitat siirtää ja pestä sitä vanhusta jonka omat jalat ei pidä. Hoitajankin työkuormaa on pohdittava, kukaan ei jaksa tehdä montaa suihkutusta päivittäin, 1-2 oli meillä ihan maksimi mitä listaan laitettiin.
Jos kaikki alettaisiin suihkuttaa 2x viikko pitäis hoitajien määrä tuplata. Ihania oli ne omaiset jotka suihkutti/saunotti itse ja kyllä se oli sille vanhukselle itselleenkin aina mukavampaa niin, kuin että joskus ihan vieraskin hoitaja voi tulla suihkuttamaan
Vierailija kirjoitti:
Jos omaista vaaditaan tekemään hoitotyötä, siinä uupuu.
Hoitajat käyvät armotta kimppuun, jos valittaa hoidosta. Laitoksissa on erilaisia rankaisuja omaisille, jotka valittavat hoidosta. Järjestetään kokouksia, jossa sinua kurmotetaan. Annetaan eristäviä rankaisuja, ettet voi liikkua hoitopaikassa normaalisti. Viedään asia työsuojeluun, ikäänkuin sinä aiheuttaisit hoitajille ongelmia. Se on sairas järjestelmä.
Vanhustyön sosiaalihoitajat tukevat erityisesti yksityisiä laitoksia, koska ovat niistä vastuussa. Siksi niissä on pahimmat laiminlyönnit. Siksi siis et saa apua mistään, jos hoito on huonoa.
Mä olen ollut useammassa hoitokodissa töissä eikä yhdessäkään ole toimittu noin omaisten kanssa. Palaute otetaan asiallisesti vastaan vaikka läheinen kuinka räyhäisi. Sen räyhäämisen moni läheinen nimittäin osaa vaikka ei välttämättä olisi mitään syytäkään valittaa. Valitettavasti löytyy näitä jotka keksimällä keksii jotakin valitettavaa. Mitään rankaisuja ei kuitenkaan anneta tai pidetä mitään kokouksia missä kurmootetaan.
Itse olen nyt yksityisellä töissä eikä meillä kyllä asukkaita laiminlyödä. Ottaa päähän sun kaltaiset ihmiset jotka suoltavat tuollaisia valheita.
Vierailija kirjoitti:
Vanhusten alhaiset energiatasot johtuvat myös ravinneköyhästä ja matalaenergisestä ruuasta. Monet ovat laihoja kuin pajunvitsat, koska ruuassa ei ole yhtään rasvaa. Kolesterolia pelätään vaikka mitä väliä sillä on mitä kolesteroliarvot ovat yli kahdeksankymppisillä. Kolesterolia alentavat lääkkeet heikentävät myös lihaskuntoa.
Muutama vuosi sitten lehdissä oli juttua suomalaisesta vanhusten asumispalvelupaikasta, missä asukkaille oli alettu tarjota voita leivän päälle ja pullaa välipalan lisukkeena :D Oli seurattu miten vanhukset olivat olleet vireämpiä ja jaksaneet paremmin.
Olen yksityisellä töissä. Annokset on liian pieniä. Onneksi joku on pieniruokainen, jolloin isokokoiselle pystyy antamaan ylimääräisen perunan. Jos on broilerikastike, se on liisterimäistä hyllyvää soossia, jossa todella vähän broileria. Kinkkukiusauksessa on perunaa ja sitä halvinta kinkkusuikaletta, semmoista mössöä, ja sitä kuuluu antaa 2 dl per annos. Se on mitätön määrä. Jos joku ei ole kokeillut, niin ottakaapa kotona desimitta ja katsokaa, miten pikkuruinen kasa kiusausta on 2 dl. Salaattiakin saa antaa tosi vähän, vaikka joku pyytää paljon. Vihannesten hinta on noussut, minkä takia salaatin koko pienentynyt.
Päivällinen on usein velli. Väitetään, että se maistuu vanhuksille erityisen hyvin. Kai se nälkäiselle maistuu. Perunavelli ei ole tuoreesta perunasta tehty, vaan ihan muusijauheelle maistuu, lisätty vaan enemmän nestettä kuin perunamuusiin. Kuulin, että siihen tehdään maitokin valmiista maitojauheesta, joka sekoitetaan veteen, ilmankos on vetistä. Mannavelli on kuin mannapuuroa, johon laitettu lisää vettä. Säästöä.
Iltapalalla oli ennen kunnon jukurttipikareita. Nyt tulee arlaa kilon purkeissa. Annos on 150 g. Yhtä tuhraamista, kun yrittää arvioida, että tulee 150 g joka kippoon. Jos antaa liikaa, loppuu kesken. Periaatteessa pitäisi mennä tasan, kun on 20 asukasta ja 3 purkkia, mutta silti aina purkkien pohjia puristellaan viimeisiin annoksiin, että saadaan riittämään kaikille. Iltapalalle kuuluu hedelmä. Riippuu hinnasta, mikä hedelmä se on. Joskus vanhukset saa omenaa 4 päivää putkeen, jos omenan hinnat on alhaalla. Sinänsä typerää, kun puolet ei pysty omenaa syömään, kun ei hampailla saa purtua. Mehukeittoa niille, jotka ei pysty puremaan. Kuinka täyttävä iltapala sitten onkaan syödä puoli kahdeksan aikaan 1,5 dl jukuttia ja saman verran mehukeittoa. Ennen oli voileivät illallakin, mutta leipä on siirretty päivälliselle. Ymmärrettävästi siitä syystä, ettei lautasellinen velliä ole sopivan kokoinen päivällinen yhdellekään aikuiselle ihmiselle. Ja toinen syy, että iltapalatarvikkeisiin on budjetoitu 1 euro per asukas. Kun laskee hedelmän, jukurttitilkan ja teemukillisen hinnan yhteen, eiköhän se lähelle euroa mene. Osa asukkaista juo teen sijaan iltakahvin.
Aamupalalla on aina puuroa, jota saa syödä niin paljon kuin haluaa, koska yökkö keittää ison kattilallisen. Hiutaleet on halpoja. Päälle mehukeittoa tai iso nokare voita, jos asukas haluaa. Tuoremehua lasillinen, se tehdään halpistiivisteestä. Yksi voileipä, jonka päällä joko siivu juustoa tai kinkkua. Mukillinen kahvia tai teetä.
Viikonloppuisin on parempi aamiainen, eli käytännössä tarjolla joko keitetty tai paistettu kananmuna ja puuron päällä lusikallinen pakastemarjoja. Esitteessä on tietenkin kuva juuri viikonlopun aamiaisesta. Monelle asukkaalle aamupala on päivän isoin ruoka-annos, mikä on ikävää sikäli, että puurolla ja leivällä täytetään maha, kun vanhus juuri tarvitsisi proteiinia ja rasvaa.
Päiväkahvi on mukillinen kahvia ja joko 2 digestiivi-keksiä tai yksi pikkupulla. Ne pikkupullat on pakasteita tukusta, kappalehinta 39-49 senttiä. Gluteeniton pulla on normaalikokoinen, esim. korvapuusti, ja sen kappalehinta noin euron. Sikäli typerää, että on budjetoitu päiväkahville max. 1 euro per asiakas ja sitten gluteenittomat (esim. keliakian takia) saa kalliimmat kuin muut. Erityisruokavaliot nostaa hintoja, mikä tarkoittaa toisten kannalta säästötalkoita, että kulut pysyy kurissa. Kahvikin on kallistunut, ja osalle asukkaista lorautetaan kahviin puolet kauramaitoa, joka on kallista. Minusta erityisruokavaliot pitäisi hinnoitella kalliiimmaksi kuin muut, koska asukkaat maksaisi myös omassa kodissa asuessaan ruuastaan enemmän. Ja sitten tavalliset syöjät saisi välillä laadukkaampaa eikä aina halvinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano mummolle, että istuu vessanpytyn päällä ja suihkuttaa itseään käsisuihkulla.
Täh? Eikö sielläkin voi kaatua. Ennemmin voisi hankkia sitten tuolin suihkutilaan ja lattialle sellainen kumimatto, että ei liukastu. Ei koko vessa kastuisi kainalon huuhtelussa....
Jotenkin kuvittelen, että kaikki tuollainen suihkuapu on jo kokeilut, ja mummo on silti kaatuillut siellä ja siksi ei enää käy suihkussa yksinään.
Ei meillä ole yhtään kotihoidon suihkuasiakasta, jolla ei olisi suihkutuolia. Ei me suihkuteta sen kuntoisia, jotka pesee itsensä seisten. Suihkuavun tarve arvioidaan tarkasti.
Äitini suihkutetaan kanssa kerran viikossa. Ennen joutui tehdä sen yksin. Oli pari viikkoa kuntoutus jaksolla ja tämän jälkeen hoitajat tosiaan suihkuttaa hänet. On suihkutuoli , mutta on se liikkuminen vaikeata. Täytyy sanoa on kyllä noilla hoitajilla myös kiire.
Vierailija kirjoitti:
Palvelutaloissa Helsingissä totuus suhkuväleistä on 1,5 viikkoa. Eikä sitä omaisille kerrota.
Vaipat vaihdetaan hyvin harvoin. Hampaita ei pestä. Lääkäri ei käy paikan päällä, vaan hänelle hoitajat soittavat, ääri tapauksissa. Vain omaisen vaatiminen voi saada sairaanhoitajan soittamaan lääkärille.
Kun palvelutalojen toimintaa esitellään, se kuulostaa paratiisilta, totuus vain on julma.
Ambulanssin tilaaminen hoitohenkilökunnalta on utopiaa.
Tuo on herjaamista olin kolmessa eri palvelutalossa töissä 8,5 vuoden ajan, nyt ympärivuorokautisen asumisen puolella. Yhdessäkään palvelutalossa ei ollut tuollaista kuin väität.
Suihkut kirjattiin ylös. Monet asukkaat pääsi suihkuun kahdestikin viikossa, jos oli täysin vaipoissa. Tuollainen 1,5 viikon väli voi tulla vain, jos asiakas on esim. kuumeessa, jolloin ei viedä suihkuun. Jätät kertomatta nyt jotain, jos väität, että suihkuväli 1,5 viikkoa. Onko syöpäsairas henkilö? Vai kuumeinen muutoin?
Vaipat vaihdetaan pääsääntöisesti 4 kertaa päivässä. Sen verran on maksimimäärä, jonka hoitotarvikejakelusta antaa asiakkaalle. Vaipat ei ole talon omia, vaan tulee hoitotarvikejakelusta tilaamana. Jos asukas käy päivisin itse vessassa, ei vaihdeta niin usein, kun ei se jatkuvasti kastu. Jollekin asiakkaalle tulee jakelusta vain yöksi vaipat.
Hampaat puhdistetaan kerran päivässä joka ikinen päivä. Ihanne olisi aamuin ja illoin, mutta siihen ei ole aikaa. Myös proteesit puhdistetaan kerran päivässä. En ole tavannut ainuttakaan palvelutalon asukasta 8,5 vuoteen, jonka hampaita ei pestäisi. Jotkut asukkaat pesee itse, ja ennen monet nimenomaan halusi pestä itse, eivät halunneet hoitajaa ronkkimaan suuhun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhusten alhaiset energiatasot johtuvat myös ravinneköyhästä ja matalaenergisestä ruuasta. Monet ovat laihoja kuin pajunvitsat, koska ruuassa ei ole yhtään rasvaa. Kolesterolia pelätään vaikka mitä väliä sillä on mitä kolesteroliarvot ovat yli kahdeksankymppisillä. Kolesterolia alentavat lääkkeet heikentävät myös lihaskuntoa.
Muutama vuosi sitten lehdissä oli juttua suomalaisesta vanhusten asumispalvelupaikasta, missä asukkaille oli alettu tarjota voita leivän päälle ja pullaa välipalan lisukkeena :D Oli seurattu miten vanhukset olivat olleet vireämpiä ja jaksaneet paremmin.
Olen yksityisellä töissä. Annokset on liian pieniä. Onneksi joku on pieniruokainen, jolloin isokokoiselle pystyy antamaan ylimääräisen perunan. Jos on broilerikastike, se on liisterimäistä hyllyvää soossia, jossa todella vähän broileria. Kinkkukiusauksessa on perunaa ja sitä halvinta kinkkusuikaletta, semmoista mössöä, ja sitä kuuluu antaa 2 dl per annos. Se on mitätön määrä. Jos joku ei ole kokeillut, niin ottakaapa kotona desimitta ja katsokaa, miten pikkuruinen kasa kiusausta on 2 dl. Salaattiakin saa antaa tosi vähän, vaikka joku pyytää paljon. Vihannesten hinta on noussut, minkä takia salaatin koko pienentynyt.
Päivällinen on usein velli. Väitetään, että se maistuu vanhuksille erityisen hyvin. Kai se nälkäiselle maistuu. Perunavelli ei ole tuoreesta perunasta tehty, vaan ihan muusijauheelle maistuu, lisätty vaan enemmän nestettä kuin perunamuusiin. Kuulin, että siihen tehdään maitokin valmiista maitojauheesta, joka sekoitetaan veteen, ilmankos on vetistä. Mannavelli on kuin mannapuuroa, johon laitettu lisää vettä. Säästöä.
Iltapalalla oli ennen kunnon jukurttipikareita. Nyt tulee arlaa kilon purkeissa. Annos on 150 g. Yhtä tuhraamista, kun yrittää arvioida, että tulee 150 g joka kippoon. Jos antaa liikaa, loppuu kesken. Periaatteessa pitäisi mennä tasan, kun on 20 asukasta ja 3 purkkia, mutta silti aina purkkien pohjia puristellaan viimeisiin annoksiin, että saadaan riittämään kaikille. Iltapalalle kuuluu hedelmä. Riippuu hinnasta, mikä hedelmä se on. Joskus vanhukset saa omenaa 4 päivää putkeen, jos omenan hinnat on alhaalla. Sinänsä typerää, kun puolet ei pysty omenaa syömään, kun ei hampailla saa purtua. Mehukeittoa niille, jotka ei pysty puremaan. Kuinka täyttävä iltapala sitten onkaan syödä puoli kahdeksan aikaan 1,5 dl jukuttia ja saman verran mehukeittoa. Ennen oli voileivät illallakin, mutta leipä on siirretty päivälliselle. Ymmärrettävästi siitä syystä, ettei lautasellinen velliä ole sopivan kokoinen päivällinen yhdellekään aikuiselle ihmiselle. Ja toinen syy, että iltapalatarvikkeisiin on budjetoitu 1 euro per asukas. Kun laskee hedelmän, jukurttitilkan ja teemukillisen hinnan yhteen, eiköhän se lähelle euroa mene. Osa asukkaista juo teen sijaan iltakahvin.
Aamupalalla on aina puuroa, jota saa syödä niin paljon kuin haluaa, koska yökkö keittää ison kattilallisen. Hiutaleet on halpoja. Päälle mehukeittoa tai iso nokare voita, jos asukas haluaa. Tuoremehua lasillinen, se tehdään halpistiivisteestä. Yksi voileipä, jonka päällä joko siivu juustoa tai kinkkua. Mukillinen kahvia tai teetä.
Viikonloppuisin on parempi aamiainen, eli käytännössä tarjolla joko keitetty tai paistettu kananmuna ja puuron päällä lusikallinen pakastemarjoja. Esitteessä on tietenkin kuva juuri viikonlopun aamiaisesta. Monelle asukkaalle aamupala on päivän isoin ruoka-annos, mikä on ikävää sikäli, että puurolla ja leivällä täytetään maha, kun vanhus juuri tarvitsisi proteiinia ja rasvaa.
Päiväkahvi on mukillinen kahvia ja joko 2 digestiivi-keksiä tai yksi pikkupulla. Ne pikkupullat on pakasteita tukusta, kappalehinta 39-49 senttiä. Gluteeniton pulla on normaalikokoinen, esim. korvapuusti, ja sen kappalehinta noin euron. Sikäli typerää, että on budjetoitu päiväkahville max. 1 euro per asiakas ja sitten gluteenittomat (esim. keliakian takia) saa kalliimmat kuin muut. Erityisruokavaliot nostaa hintoja, mikä tarkoittaa toisten kannalta säästötalkoita, että kulut pysyy kurissa. Kahvikin on kallistunut, ja osalle asukkaista lorautetaan kahviin puolet kauramaitoa, joka on kallista. Minusta erityisruokavaliot pitäisi hinnoitella kalliiimmaksi kuin muut, koska asukkaat maksaisi myös omassa kodissa asuessaan ruuastaan enemmän. Ja sitten tavalliset syöjät saisi välillä laadukkaampaa eikä aina halvinta.
Voi että, koko ketjun luettuani TÄMÄ on se mikä saa vihaiseksi! Olisi kiva kuulla lisää noista ruokailuista. Paljonko tuossa tulee ateriaa tai päivää kohti energiaa ja proteiinia? Sen olen kuullut, että ruuan kanssa ei tarjota kahvia, vaan kun sen tarjoilee vähintään tuntia myöhemmin voidaan laskuttaa se päiväkahvina.
Kolme kahden euron jogurttilitraa jaettavaksi tasan 20 vanhukselle? 😢 Kyllä tulee surullinen olo. 111 kcal ja 5,2 g proteiinia tuosta, lisänä mehukeitosta 60 kcal ja 0 g proteiinia ja lisäksi hedelmä, esim. Omena 50 kcal. Ja vanhuksille suositellaan 80-100 g proteiinia päivässä, iltapalasta tulee tässä se 5,2 grammaa.
Isällä jäi rannekekäsi alimmaiseksi kun kaatui, ei siihen olisi käsiksi päässyt. Onneksi olimme paikalla ja hälytimme kotihoidon nostovehkeen kanssa. Oma kummitäti makasi odottamassa 12h kotihoitoa. Sitten sai hälyttimen käyttöön.