Miksi kotihoidon asiakkaat pääsee suihkuun vain kerran viikossa?
Haluaisin tietää, mihin sellainen rajaus perustuu. En tunne yhtään aikuista ihmistä, joka peseytyisi kerran viikossa ilman iho-ongelmia. Mummolla käy kotihoito aamulla ja illalla ja lisäksi suihkuapu kerran viikossa. Kainalossa on paise, eikä ihme, kun ei pestä. Kun kysyin sairaanhoitajalta, eikö olisi järkevämpää pestp useammin ettei tule paiseita, sain vastauksen, että kaikilla on vain kerran viikossa suihkuapu. Viime kesänä mummo joutui siirtymään täysin suihkuavun varaan, kun kaatui 2 kertaa suihkukäynneillä yksin kotona. Aiemmin oli siis käynyt joka toinen päivä itse eikä haissut pahalta. Kaatuessa tuli hiusmurtuma käteen ja se oli kipeä kuukausia. Kuukausi kerran viikossa suihkutukseen siirtymisen jälkeen tuli paise nivustaipeeseen, minkä takia nyt sentään pesevät alapään aamuisin. Hyvinvointivaltio pitää tällä tavalla huolta vanhuksista.
Kommentit (265)
Vierailija kirjoitti:
Olen kotihoidossa töissä, Itä- Helsingissä. Minulla on 20- 25 käyntiä vuorossa. Kävellen/ fillarilla hosutaan matkat. Ei siinä ehdi kuin kuin huikata ovelta, että oletko hengissä, antaa nopeasti lääkkeet ja lämmittää jokin ruoka mikrossa ja ja rynnätä seuraavaan paikkaan. Ei ole aikaa kysellä mitään, ei mitään ylimääräistä, kun on kirjattavakin siinä samalla. Itse ei ehdi syödä, käydä vessassa. Tänään kävin puskassa kusella, kun oli kupla otsassa. Onneksi määrä- aikaisuus loppuu ylihuomenna. Ei enää ikinä kotihoitoon töihin.
On se erilaista. Olen myös tosi lähellä teidän aluetta, eikä meillä ole kuin 11-12 käyntiä aamuvuorossa. Jos on asiakkaita sairaalassa, saattaa olla 9-10. En tee kuin aamuvuoroa, minkä takia tämä onkin suunnilleen ainoita hoitsun töitä, missä lh pääsee itse sanomaan, mitkä vuorot sopii. Toisaalta muistan edelleen ajan, jolloin olin vastavalmistuneena samassa työssä noin vuoden ajan, ja silloin käyntejä oli 4 vuoron aikana. Siellä lämmitettiin jopa taloja puilla, vietiin asiakkaita ihan ulkosaunaankin, käytiin välillä yhdessä kaupassa tai kioskilla. Imuroin ja moppasin lattioita, koska pikkusiivoukset kuului työnkuvaan, ei suursiivoukset kuitenkaan enää siinä vaiheessa. Raastoin porkkanaraastetta ja jopa saatoin kiisselin keittää. Tiskasin käsin astiat. Rouville rullasin papiljotit päähän peseytyminen jälkeen. Kuntoilu kuului asiakkaan päiväohjelmaan, joten vietiin roskat yhdessä tai ohjasin tuolijumpan. Nyt ei ole aikaa, vaikka asiakkailla on kunto-ohjelmat. Muutaman liikkeen ehtii teettää pukeutumisen yhteydessä.
Vierailija kirjoitti:
Olen kotihoidossa töissä, Itä- Helsingissä. Minulla on 20- 25 käyntiä vuorossa. Kävellen/ fillarilla hosutaan matkat. Ei siinä ehdi kuin kuin huikata ovelta, että oletko hengissä, antaa nopeasti lääkkeet ja lämmittää jokin ruoka mikrossa ja ja rynnätä seuraavaan paikkaan. Ei ole aikaa kysellä mitään, ei mitään ylimääräistä, kun on kirjattavakin siinä samalla. Itse ei ehdi syödä, käydä vessassa. Tänään kävin puskassa kusella, kun oli kupla otsassa. Onneksi määrä- aikaisuus loppuu ylihuomenna. Ei enää ikinä kotihoitoon töihin.
Mulle kotihoito on ollut paras työpaikka tämän 20vuoden aikana. Maaseudulla tahti on erilainen. Aamukäynnillä on yleensä aikaa 20-40min/asiakas. Siinä kerkeekin jotain. Mielestäni teen merkityksellistä työtä ja on palkitsevaa,kun voi tehdä sen hyvin. Hyvä tiimi auttaa myös jaksamaan jos on kiirettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kotihoidossa töissä, Itä- Helsingissä. Minulla on 20- 25 käyntiä vuorossa. Kävellen/ fillarilla hosutaan matkat. Ei siinä ehdi kuin kuin huikata ovelta, että oletko hengissä, antaa nopeasti lääkkeet ja lämmittää jokin ruoka mikrossa ja ja rynnätä seuraavaan paikkaan. Ei ole aikaa kysellä mitään, ei mitään ylimääräistä, kun on kirjattavakin siinä samalla. Itse ei ehdi syödä, käydä vessassa. Tänään kävin puskassa kusella, kun oli kupla otsassa. Onneksi määrä- aikaisuus loppuu ylihuomenna. Ei enää ikinä kotihoitoon töihin.
On se erilaista. Olen myös tosi lähellä teidän aluetta, eikä meillä ole kuin 11-12 käyntiä aamuvuorossa. Jos on asiakkaita sairaalassa, saattaa olla 9-10. En tee kuin aamuvuoroa, minkä takia tämä onkin suunnilleen ainoita hoitsun töitä, missä lh pääsee itse sanomaan, mitkä vuorot sopii. Toisaalta muistan edelleen ajan, jolloin olin vastavalmistuneena samassa työssä noin vuoden ajan, ja silloin käyntejä oli 4 vuoron aikana. Siellä lämmitettiin jopa taloja puilla, vietiin asiakkaita ihan ulkosaunaankin, käytiin välillä yhdessä kaupassa tai kioskilla. Imuroin ja moppasin lattioita, koska pikkusiivoukset kuului työnkuvaan, ei suursiivoukset kuitenkaan enää siinä vaiheessa. Raastoin porkkanaraastetta ja jopa saatoin kiisselin keittää. Tiskasin käsin astiat. Rouville rullasin papiljotit päähän peseytyminen jälkeen. Kuntoilu kuului asiakkaan päiväohjelmaan, joten vietiin roskat yhdessä tai ohjasin tuolijumpan. Nyt ei ole aikaa, vaikka asiakkailla on kunto-ohjelmat. Muutaman liikkeen ehtii teettää pukeutumisen yhteydessä.
Samanlaisia kokemuksia on minullakin kun yli 20 vuotta sitten silloin vielä kotipalvelun nimissä mm. suursiivottiin joka asiakkaalla kerran viikossa, pestiin ikkunoita, sulatettiin pakastimia, lämmitettiin puilla saunoja ja kakluuneja, laitettiin ruokaa ja tehtiin monenlaisia muitakin ns. kotitöitä. Muistan myös olleeni mm. tuuraamassa perhepäivähoitajaa että tämä pääsi työpäivänsä aikana akuutisti hammaslääkäriin, tänä päivänä ei tule enää kuuloonkaan että kotihoidosta sellaiseen kyettäisiin. Ajat ovat muuttuneet valtavasti, samoin työnkuva. Olen monesti ajatellut että jos olisin asiakkaiden hoitamisen sijaan halunnut tehdä paperitöitä ja hoitaa koneita mitä nyt joutuu tekemään ihan jatkuvasti (hopasut, RAIt ym.), olisin jo aikoinaan mennyt töihin merkonomin papereilla ihan johonkin muualle enkä missään vaiheessa lähtenyt opiskelemaan hoitajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Kotihoitoon on suunniteltu pesupäivä ainoastaan kerran viikossa, siksi. Alapesut pesulapuilla tai suihkulla tehdään ainakin aamulla ja illalla, ja jos asiakasta kuivitetaan useammin, eli on vaikka vuodepotilas, niin alapesut tehdään tietenki aina vaipanvaihdon yhteydessä. Kasvoja ja käsiä pestään joko lavuaarissa tai lapuilla. Selkää ja kainaloita pyyhitään pesulapuilla. toimintakyvyn ylläpito, eli asiakas itsekin osallistuu niin paljon kun kykenee.
Näkis vaan että kainaloita varten olisi jollain pesulappuja. Ei ole. Kainalot jää kyllä pesemättä. Hampaat pestään kerran päivässä tai huuhdellaan tekarit puhtaiksi. Suihkuttaisin useammin, jos olisi aikaa. Kerran viikossa on liian harvoin, mutta liikaa hoidettavia ja liian vähän hoitajia.
Hiki päässä täällä Helsingin kotihoidossa juostaan. Mitään ei ehdi kunnolla tehdä. Pelkkää hosumista. Asiakkaita ei ehdi tuntemaan, kun listat vaihtuvat jatkuvasti. Hyvä kun ehtii oikeat lääkkeet hutaista eteen. Suihkut: vitsi. Kuka ehtii suihkuttamaan, kun aikaa on 10min/ per asukas ja kello tikittää. Kirjaat koko ajan, et ehdi keskittyä asukkaaseen. Juokset seuraavan luo, et edes muista, missä olit aiemmin. Pää sekaisin koko ajan. Dementoituneita vanhuksia, likaisissa asunnoissaan, mutta ei ole aikaa auttaa, kun järjestelmä huutaa. Et itse ehdi syömään. käymään vessassa. Töiden jälkeen olet kuin kuollut. Pitäisi vielä oma elämäkin hoitaa. Ei kiitos enää.
Suihkuun on päästävä vähintään joka toinen päivä, jos asiakas itse haluaa, tai ei vahvasti kieltäydy. Puhtaus on terveyttä ha välittämistä. Puhdas päänahka on paras tunne ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Suihkuun on päästävä vähintään joka toinen päivä, jos asiakas itse haluaa, tai ei vahvasti kieltäydy. Puhtaus on terveyttä ha välittämistä. Puhdas päänahka on paras tunne ikinä.
Ollos hyvä vaan ja hakeudu kokopäivätoimiseksi pesijäksi/suihkuttajaksi/kylvettäjäksi lähimpään kotihoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kotihoidossa töissä, Itä- Helsingissä. Minulla on 20- 25 käyntiä vuorossa. Kävellen/ fillarilla hosutaan matkat. Ei siinä ehdi kuin kuin huikata ovelta, että oletko hengissä, antaa nopeasti lääkkeet ja lämmittää jokin ruoka mikrossa ja ja rynnätä seuraavaan paikkaan. Ei ole aikaa kysellä mitään, ei mitään ylimääräistä, kun on kirjattavakin siinä samalla. Itse ei ehdi syödä, käydä vessassa. Tänään kävin puskassa kusella, kun oli kupla otsassa. Onneksi määrä- aikaisuus loppuu ylihuomenna. Ei enää ikinä kotihoitoon töihin.
On se erilaista. Olen myös tosi lähellä teidän aluetta, eikä meillä ole kuin 11-12 käyntiä aamuvuorossa. Jos on asiakkaita sairaalassa, saattaa olla 9-10. En tee kuin aamuvuoroa, minkä takia tämä onkin suunnilleen ainoita hoitsun töitä, missä lh pääsee itse sanomaan, mitkä vuorot sopii. Toisaalta muistan edelleen ajan, jolloin olin vastavalmistuneena samassa työssä noin vuoden ajan, ja silloin käyntejä oli 4 vuoron aikana. Siellä lämmitettiin jopa taloja puilla, vietiin asiakkaita ihan ulkosaunaankin, käytiin välillä yhdessä kaupassa tai kioskilla. Imuroin ja moppasin lattioita, koska pikkusiivoukset kuului työnkuvaan, ei suursiivoukset kuitenkaan enää siinä vaiheessa. Raastoin porkkanaraastetta ja jopa saatoin kiisselin keittää. Tiskasin käsin astiat. Rouville rullasin papiljotit päähän peseytyminen jälkeen. Kuntoilu kuului asiakkaan päiväohjelmaan, joten vietiin roskat yhdessä tai ohjasin tuolijumpan. Nyt ei ole aikaa, vaikka asiakkailla on kunto-ohjelmat. Muutaman liikkeen ehtii teettää pukeutumisen yhteydessä.
Ja huom! Asiakkaita vietiin siihen aikaan kerran vuodessa hammaslääkäriin tarkastuskäynnille. Meillä oli oikein paperikalenterisssa ylhäällä, milloin kenellekin on taas varattava aika. Toki niitä myös kuoli ennen seuraavaa aikaa. Siinä oli jokin ikäraja, että lapset ja vanhukset sai kunnallista hammashoitoa. Tekohampaiden kunto katsottiin myös. Jos jollain ei ollut varaa uusiin, kunnan sosiaalitoimistosta sai maksusitoumuksen, jos oli köyhä kotipalvelun asiakas. Nykyisin ei viedä ketään edes hammashoitoon, tilataan vaan soseruoka, jos suu on kipeä eikä lähiomaiset vie.
Onhan syyllistäviä ja ikäviä kommentteja toinen toisensa perään. Todellakin toivon, että en elä niin vanhaksi tai niin raihnaiseksi ja sairaaksi, että tarvitsisin toisen ihmisen apua.
Ymmärrän ihan täysin alkuperäisen kirjoittajan hädän, surun ja epätoivon. Varmaankin myös epäuskon...
Toivottavasti eu tana sia lain käsittely tulee pian ajankohtaiseksi, jos ei tule tiedän mistä maasta itseni tulevaisuudessa löydän.
Voimia ap:lle, muuta en voi tarjota.
Vierailija kirjoitti:
Vammaispalvelulain mukaan palvelunsa saavilla ikäihmisillä on kaksi suihkua viikossa. Vanhuspalvelulain alaiset häviävät monessa muussakin palvelussa.
Millä perusteella kuuluu vammaispalvelulain ja millä perustein vanhuspalvelulain alaisuuteen?
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tarpeeksi kotihoidon henkilökuntaa. Mistä se sitten johtuu?
Raskas työ ja stressaa ainainen kiire, kun ei pysty tekemään työtään niin hyvin kuin haluaisi. Huono johtaminen. huono palkka, arvostuksen puute..
Lisään tuohon, ettei ole apuja. Nuorelle ihmiselle ei sovi, kun vanhukset on niin huonokuntoisia, että se on joka toisessa vuorossa jonkun asiakkaan kohdalla arviointia, milloin on lähdettävä päivystykseen. Jos olisi lääkäri, jolle soittaa, olisi varmempi olo. Usein käyvät makaamassa päivystyksessä sekavina, ehkä kuumetta, ehkä jalat ei kanna, ehkä kova päänsärky tai sydämen rytmihäiriöitä. Keskimäärin 5-12 tunnin kuluttua palauttavat vanhuksen takaisin kotiin, koska ei ole mitään paikkaa, jonne voi siirtää. Paikat on täynnä. Pahimmassa tapauksessa ei ole annettu ruokaa, ei juomaa päivystyksessä, minkä takia kotiin palatessaan kuivunut ja verensokerit niin alhaalla, että huimaa ja pyörryttää. Kela-taksi jättää kotiovelle. Tällaisia hoidetaan sitten kotona ihan vuodepotilaana ja toivotaan, että toipuu.
Muistan asiakkaan, jolla oli 39,7 astetta kuumetta, kun lanssin kyytiin laitoin ja seuraavana aamuna kun tulin taas vuoroon, sama asiakas listalla ja kuumelukemat samat edelleen ja kovia kipuja valitti vatsassa ja selässä. Laitoin kylmästi vaan uudestaan lanssilla päivystykseen, vaikka tiesin, että juuri illalla kotiutettu. Sillä kertaa ottivat tulehdusarvot, jotka oli hirveät. Munuaisaltaan tulehdus ja 2 kk sairaalakeikka. Kuollut se olisi kotiinsa, jos en olisi väkisin lanssiin työntänyt. Joku nuori keikkahoitaja olisi kääntänyt selän ihmisen hädälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vammaispalvelulain mukaan palvelunsa saavilla ikäihmisillä on kaksi suihkua viikossa. Vanhuspalvelulain alaiset häviävät monessa muussakin palvelussa.
Millä perusteella kuuluu vammaispalvelulain ja millä perustein vanhuspalvelulain alaisuuteen?
Ei tuo ole totta. Vanhuspalvelulaki ei määrittele suihkuja. Se on sosiaalihuoltolaki nimeltään, jossa kerrotaan, millaisia palveluja hyvinvointialueen tulee tarjota. Ei siellä sanota mitään suihkumääristä. Vanhuspalvelulaki vain täydentää sosiaalihuoltolakia. Vammaispalvelulain alaisuuteen taas ei kuulu kotihoito lainkaan, siihen kuuluu esim. henkilökohtainen apu, asunnonmuutostyöt, liikkumista tukevat palvelut. Sielläkään ei ole määritelty suihkukäyntien määriä. Yleensä hyvinvointialueella kotihoito määrittelee, mikä on riittävä määrä apua, eli mitä pystytään tarjoamaan. Kotihoito on kotona asumisen tukipalvelu ja yleensä kullekin palvelulle on myöntämisen perusteet, joita työntekijät noudattavat.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä näissä keskusteluissa unohdetaan myös se, ettei valtio ole velvollinen mahdollistamaan vanhuksen elämistä jossain korvessa, kaukana palveluista, verovaroin. Jollei aloittajan isoäiti saa sukulaisistaan (175 km päästä) riittävästi apua pärjätäkseen, eikä kotihoito omaisten mielestä riitä, laittakaa mummukan asunto myyntiin tai vuokratkaa se tai jättäkää tyhjilleen, ja roudatkaa vanhus palveluiden lähelle jonne kotihoidosta saa 4 käyntiä päivässä (mikäli oikeaa tarvetta on noin monelle käynnille).
Jokainen, huom. JOKAINEN, on vastuullinen omasta asuinpaikan valinnastaan johtuvista seurauksista. Ja valtiolla ei ole koskaan ennenkään ollut pohjatonta kassaa tai työntekijämäärää hoivatyöhön, joten nyt kun senioreiden määrä on räjähtänyt käsiin niin ostakaa osa palveluista, myykää omaisuutta tai ottakaa niistä oman sukunne senioreista muutoin koppia.
Mummukan asuntoa ei voi laittaa myyntiin ilman hänen suostumustaan. Tuttu koti on hyvin tärkeä, mitä vanhemmaksi tulee. Jos pakottaa muuttamaan, se saattaa tiputtaa vanhuksen niin syvään masennukseen ettei siitä mennä kuin hautuumaalle pikavauhtia. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun kuulee vanhuksista, jotka laitokseen jouduttuaan eivät suostu syömään tai juomaan mitään. Kuolo korjaa silloin nopeasti ja sitä vanhusressukka toivookin. Ihmisen omaa tahtoa tulee kunnioittaa eikä käyttää heihin vahvemman oikeutta.
Riippuu asiakkaasta. Itelläni on yksi asiakas joka saunotetaan kerran viikossa ja muina päivinä suihku. Vakuutusyhtiö maksaa kotihoidon 7h/vko, eli yksi käynti on aina tunnin. Mummoilla on yksi käynti 15 minuuttia.
Ostakaa omaisillenne yksityistä hoitoa, siitä saa myös kotitalousvähennystä.
Vaikka se suihkuapu pari kertaa viikossa.
Kunnan/ kaupungin hoitajilla ei todellakaan ole aikaa kuin siihen kerran viikossa suihkutukseen ja helposti sekin jää välistä jos useampi työntekijä on saikulla.
Sijaisiahan ei samalle aamulle saa vaan hoitajat jakavat saikuttelijoiden käynnit täpötäysiin listoihinsa.
Hattua nostan kaikille kotihoidon puurtajille!
Vierailija kirjoitti:
Jos ikäihminen on siinä kunnossa, että tarvitsee kaksikin kertaa päivässä kotiapua, ei kykene itse peseytymään ja huolehtimaan ruokailustaan tai lääkkeiden otosta, hänen paikkansa ei ole kotona vaan turvallisessa ja valvotussa palvelutalossa tai hoitokodissa. Aina ei ole edes kyse fyysisistä sairauksista, ikä tuo mukanaan yksinäisyyttä ja eristäytymistä ja sen myötä tulevat erilaiset pelot ja harhat, kotihoito ei välttämättä takaa hyvää hoitoa.
Palvelutaloon noilla perusteilla voikin päästä. Palvelutalo on siis tavallinen kerrostalo, jossa ei ole minkäänlaista hoitoa tai valvontaa, mutta alakerrassa on talon oma ravintola ja esim. kampaaja ja jalkahoitaja vierailevat tiloissa säännöllisesti. Asunnot on myös rakennettu tiloiltaan senioriystävällisiksi, rollaattori mahtuu eikä rappusia ole. Jos hoitoa tarvitsee, kotihoito käy.
Jos taas haet noilla perusteilla hoitokotiin, palveluohjauksesta nauretaan räkäisesti. Kotihoidon maksimikäyntimäärä on, kuten joku tuolla aiemmin jo sanoi, yleensä 5 kertaa vuorokaudessa,. Mutta koska hoitokoteihin on todella vaikeaa päästä, joudutaan monesti joustamaan. Käyntejä voi siis olla vieläkin tiheämmin.
Tämän lisäksi ovella on ovihälytin joka hälyttää turvapalveluun, kun mummo käy raottamassa ovea tai lähtee liikkeelle. Kun hälytys tulee, turvapalvelun henkilökunta huhuilee kaiuttimen kautta, onko mummo vielä kotona ,ja tarvittaessa lähtee katsomaan, missä asti hän jo viipottaa. Joillakin asiakkailla on GPS-ranneke tai -kaulanauha etsimisen helpottamiseksi, jos karkailu on tavanomaista. On myös hälytysmattoja, jotka ilmoittavat jo siitä, kun mummo astuu matolle eli on ylipäätään lähtenyt asunnossaan liikkeelle.
Mahdolliset naapurit ovat myös tärkeä osa turvallisuutta, vaikka eivät varmasti haluaisi. He palautelevat mummoa kotiin tai soittavat poliisille, omaisille tai tutummaksi tultuaan ihan suoraan kotihoitoon, että nyt on taas meno päällä tai mummo lukinnut itsensä asunnon ulkopuolelle ja jonkun pitäisi tulla katsomaan. Eräänkin naapurin oven taa yksi mummo ilmestyi monta kertaa pelkässä vaipassa ilman rihman kiertämää soittamaan ovikelloa, ennen kuin pääsi väliaikaispaikkaan odottamaan hotitokotipaikkaa.
Monella on myös hoivakamera, jonka kautta turvapalvelu tiettyinä aikoina vilkaisee, onko mummo sängyssä, lattialla vai näkyykö häntä missään. Ai niin, ja jopa päivittäiset ateriat tuova ateriapalvelu joutuu joskus auttamaan.
Parhaiten hoitokotipaikan saa, jos mummo aiheuttaa tulipalon tai ison vesivahingon, tai loukkaa itsensä niin, ettei enää pärjää ilman sairaalahoitoa. Lonkkansa kaatuillessaan murtaneetkin voidaan lyhyen kuntoutuksen jälkeen lähettää kotiin toipumaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vammaispalvelulain mukaan palvelunsa saavilla ikäihmisillä on kaksi suihkua viikossa. Vanhuspalvelulain alaiset häviävät monessa muussakin palvelussa.
Millä perusteella kuuluu vammaispalvelulain ja millä perustein vanhuspalvelulain alaisuuteen?
"Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista."
Vaihtelee laajasti, mutta erilaisten synnynnäisten tai myöhemmin syntyneiden liikuntavammojen ohella esim. MS-tauti tai jopa liikkumista voimakkaasti rajoittava ylipaino. Vammaisstatuksen saaminenkin riippuu joissakin tapauksissa paljon siitä, osaako hakija kirjoittaa hakemukseen oikeat sanat. Eli joku saa ja joku jää ulkopuolelle, vaikka tilanne olisi sama, jollekulle statusta taas ei ymmärretä edes hakea.
Ikääntyminen kuitenkaan ei ole vamma, vaikka ikääntymismuutokset olisivat jo tehneet avuntarpeesta paljon suuremman ja kokonaisvaltaisemman, kuin statukseltaan vammaisella ihmisellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vammaispalvelulain mukaan palvelunsa saavilla ikäihmisillä on kaksi suihkua viikossa. Vanhuspalvelulain alaiset häviävät monessa muussakin palvelussa.
Millä perusteella kuuluu vammaispalvelulain ja millä perustein vanhuspalvelulain alaisuuteen?
"Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista."
Vaihtelee laajasti, mutta erilaisten synnynnäisten tai myöhemmin syntyneiden liikuntavammojen ohella esim. MS-tauti tai jopa liikkumista voimakkaasti rajoittava ylipaino. Vammaisstatuksen saaminenkin riippuu joissakin tapauksissa paljon siitä, osaako hakija kirjoittaa hakemukseen oikeat sanat. Eli joku saa ja joku jää ulkopuolelle, vaikka tilanne olisi sama, jollekulle statusta taas ei ymmärretä edes hakea.
Ikääntyminen kuitenkaan ei ole vamma, vaikka ikääntymismuutokset olisivat jo tehneet avuntarpeesta paljon suuremman ja kokonaisvaltaisemman, kuin statukseltaan vammaisella ihmisellä.
Eikä riipu nykyaikana enää siitä, mitä hakemukseen kirjoittaa. Hakemus voi olla myös suullinen. Lääkärintodistus pitää olla. Erilaiset etenevät neurologiset sairaudet voivat aiheuttaa vaikeavammaisuuden. Tyypillisesti Parkinsonin tauti, ALS tai pitkälle edennyt ms-tauti. Joskus reumasairauksien katsotaan johtavan vaikeavammaisuuteen, ja tällaisilla ihmisillä voi olla taustalla kymmeniä nivelleikkauksia, jonka lisäksi todetaan merkittävä liikkumisen ja toimimisen rajoite,. Myös vaikea näkövamma voi oikeuttaa vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin, samoin aivoinfarkti, mikäli johtanut vammautumiseen. Yleinen linjaus on se, että toimintakykyä verrataan samanikäisen henkilön toimintakykyyn esim. henkilökohtaisesta avusta päätettäessä. 65-vuotias todennäköisesti saa henkilökohtaista apua, jos ei pysty pukeutumaan itse, liikkuu pyörätuolilla, ei pääse kodistaan ulos ilman avustajaa. Sen sijaan 90-vuotias saa olla jo todella vaikeasti vammainen, että hänelle myönnettäisiin henkilökohtaista apua uutena asiakkaana, koska 90-vuotiaan toimintakyky on keskimäärin jo reilusti alentunut.
Sen sijaan yli 65-vuotiaana todettujen muistisairauksien katsotaan johtuvan ikääntymisestä, minkä vuoksi he eivät ole oikeutettuja vammaispalveluihin, vaikka ei pystyisi liikkumaan lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ikäihminen on siinä kunnossa, että tarvitsee kaksikin kertaa päivässä kotiapua, ei kykene itse peseytymään ja huolehtimaan ruokailustaan tai lääkkeiden otosta, hänen paikkansa ei ole kotona vaan turvallisessa ja valvotussa palvelutalossa tai hoitokodissa. Aina ei ole edes kyse fyysisistä sairauksista, ikä tuo mukanaan yksinäisyyttä ja eristäytymistä ja sen myötä tulevat erilaiset pelot ja harhat, kotihoito ei välttämättä takaa hyvää hoitoa.
Palvelutaloon noilla perusteilla voikin päästä. Palvelutalo on siis tavallinen kerrostalo, jossa ei ole minkäänlaista hoitoa tai valvontaa, mutta alakerrassa on talon oma ravintola ja esim. kampaaja ja jalkahoitaja vierailevat tiloissa säännöllisesti. Asunnot on myös rakennettu tiloiltaan senioriystävällisiksi, rollaattori mahtuu eikä rappusia ole. Jos hoitoa tarvitsee, kotihoito käy.
Jos taas haet noilla perusteilla hoitokotiin, palveluohjauksesta nauretaan räkäisesti. Kotihoidon maksimikäyntimäärä on, kuten joku tuolla aiemmin jo sanoi, yleensä 5 kertaa vuorokaudessa,. Mutta koska hoitokoteihin on todella vaikeaa päästä, joudutaan monesti joustamaan. Käyntejä voi siis olla vieläkin tiheämmin.
Tämän lisäksi ovella on ovihälytin joka hälyttää turvapalveluun, kun mummo käy raottamassa ovea tai lähtee liikkeelle. Kun hälytys tulee, turvapalvelun henkilökunta huhuilee kaiuttimen kautta, onko mummo vielä kotona ,ja tarvittaessa lähtee katsomaan, missä asti hän jo viipottaa. Joillakin asiakkailla on GPS-ranneke tai -kaulanauha etsimisen helpottamiseksi, jos karkailu on tavanomaista. On myös hälytysmattoja, jotka ilmoittavat jo siitä, kun mummo astuu matolle eli on ylipäätään lähtenyt asunnossaan liikkeelle.
Mahdolliset naapurit ovat myös tärkeä osa turvallisuutta, vaikka eivät varmasti haluaisi. He palautelevat mummoa kotiin tai soittavat poliisille, omaisille tai tutummaksi tultuaan ihan suoraan kotihoitoon, että nyt on taas meno päällä tai mummo lukinnut itsensä asunnon ulkopuolelle ja jonkun pitäisi tulla katsomaan. Eräänkin naapurin oven taa yksi mummo ilmestyi monta kertaa pelkässä vaipassa ilman rihman kiertämää soittamaan ovikelloa, ennen kuin pääsi väliaikaispaikkaan odottamaan hotitokotipaikkaa.
Monella on myös hoivakamera, jonka kautta turvapalvelu tiettyinä aikoina vilkaisee, onko mummo sängyssä, lattialla vai näkyykö häntä missään. Ai niin, ja jopa päivittäiset ateriat tuova ateriapalvelu joutuu joskus auttamaan.
Parhaiten hoitokotipaikan saa, jos mummo aiheuttaa tulipalon tai ison vesivahingon, tai loukkaa itsensä niin, ettei enää pärjää ilman sairaalahoitoa. Lonkkansa kaatuillessaan murtaneetkin voidaan lyhyen kuntoutuksen jälkeen lähettää kotiin toipumaan...
Turvapalveluistahan (mm. kulunvalvonta, GPS-kellot, turvapuhelin) sitten menee kiinteä maksu kuukausittain + päälle kappalehinta jokaisesta tulleesta/tehdystä hälytyksestä.
Ei sinne suihkuun sen useammin pääse laitoshoitoon rinnastettavissa paikoissakaan.