Teinkö tässä pahan virheen? Auttakaa minua ymmärtämään miestä.
Illalla meillä poikkesi miehen mukava sisko miehineen, käyneet viimeksi pari vuotta sitten. Visiitti jäi pikaiseksi koska me oli hetki aiemmin luvattu mennä pariksi tunniksi nuotioimaan yleiselle tulipaikalle muutaman ihmisen kanssa. Kun se tuli puheeksi kahvitellessa siskon ja miehensä kanssa sanoin sopontaanisti, että lähtekää mukaamme että näette muitakin tuttuja, joita sisko ei myöskään ollut nähnyt aikoihin. Ajattelin että näkevät samalla toisiaan ja kaikilla on mukavaa. Niin kuin olikin. Mukavan illan jälkeen palasimme kotiin ja mies murjotti koko illan ja murjottaa nyt aamulla. Sanoi miten vit*ttaa kun pyysin siskon ja miehen mukaan yhtäkkiä häneltä kysymättä. Hänellä ei ole mitään heitä vastaan mutta ei olisi halunnut heitä mukaan. Perusteluja ei ollut muuta kuin että hän ei olisi halunnut enkä kysynyt etukäteen häneltä lupaa, otetaanko mukaan. Itse ajattelin, että kaikki otetaan mukaan porukkaan tuommoiselle yleiselle paikalle ja yhdessä on hauskempaa. En saanut tilaisuutta kysyä etukäteen mieheltä, koska vieraat tulivat yllättäen ja emme olleet miehen kanssa missään kohtaa kahdestaan. En edes ajatellut että sillä on väliä, kun halusin jakaa yhteistä hyvää vieraillekin ja halusin viettää aikaa heidän kanssa enemmän kuin vain kahvikupillisen verran. Myös halusin antaa heille mahdollisuuden nähdä muitakin nuoruusajan kavereita kuin meidät. Toiset ilahtuivat selvästi, kun sisko ja miehensä tulivat kyydissämme paikalle. Mies oli ainoa joka osoitti meiltään, tosin vain minulle. Ei ole puhunut nyt aamulla sanaakaan ja mulkoilee vaan.
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten miehistä on tullut tuommoisia vauvoja. Se kerjää nyt sun huomiotasi, tuo herkkä mimosankukka, koska eilen saattoi olla sen elämän eka hetki, kun sen mielipiteet eivät olleen kaikille se kaikista tärkein juttu.
Älä yleistä.
Vierailija kirjoitti:
Kaikille palstalaisille vinkki: Kun kysytte neuvoa parisuhteeseenne, älkää mainitko sukupuolia. Täällä päivystää nykyisin miehiä, joille kaikki parisuhdeongelmat ovat "miesvihaa" ja he pilaavat nämä ketjut. Älkää kertoko sukupuolia, ei edes kysyttäessä, niin ongelma poistuu.
Taitaa olla se yksi ja ainoa miesvihasika, joka täällä päivystää ja pilaa kaikki ketjut. Todella vastenmielinen tapaus kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä mies on jäänyt aina siskonsa varjoon kerta kyse on yhteisistä tutuista. Mies olisi halunnut nauttia täysin rinnoin seurasta, mutta nyt on taas jäämässä ylimääräiseksi pyöräksi muiden jutussa.
Itselläni on juuri tällainen tilanne. Siskoni on minulle erittäin rakas, ja hän on erittäin valovoimainen ihminen ja hauskaa seuraa. Jos olemme samassa paikassa, saa hän ihan tahtomattaan kaiken huomion, ja minua tuskin kukaan huomaakaan. Olen tästä tosin avoimesti siskoni kanssa puhunut ja hän on tilanteesta pahoillaan, mutta en minä todellakaan halua siskoni tämän takia itseään pienentävän.
Vierailija kirjoitti:
Onko tuollaisia epäkypsiä, manipuloivia, passiivis-aggressiivisia miehiä oikeasti niin paljon kun palstaa lukiessa vaikuttaa, vai koskevatko useammat aloitukset täällä yhtä ja samaa miestä?
On niitä siellä Porvoossa, josta tämäkin aloitus on peräisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä mies on jäänyt aina siskonsa varjoon kerta kyse on yhteisistä tutuista. Mies olisi halunnut nauttia täysin rinnoin seurasta, mutta nyt on taas jäämässä ylimääräiseksi pyöräksi muiden jutussa.
Itselläni on juuri tällainen tilanne. Siskoni on minulle erittäin rakas, ja hän on erittäin valovoimainen ihminen ja hauskaa seuraa. Jos olemme samassa paikassa, saa hän ihan tahtomattaan kaiken huomion, ja minua tuskin kukaan huomaakaan. Olen tästä tosin avoimesti siskoni kanssa puhunut ja hän on tilanteesta pahoillaan, mutta en minä todellakaan halua siskoni tämän takia itseään pienentävän.
Miten se, että siskosi on kiva vaikuttaa sinuun? Ongelma on sinun päässäsi, varsinkin kun siskosi ei tee tätä mitenkään sinun kiusaksi vaan on vaa oma itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä mies on jäänyt aina siskonsa varjoon kerta kyse on yhteisistä tutuista. Mies olisi halunnut nauttia täysin rinnoin seurasta, mutta nyt on taas jäämässä ylimääräiseksi pyöräksi muiden jutussa.
Itselläni on juuri tällainen tilanne. Siskoni on minulle erittäin rakas, ja hän on erittäin valovoimainen ihminen ja hauskaa seuraa. Jos olemme samassa paikassa, saa hän ihan tahtomattaan kaiken huomion, ja minua tuskin kukaan huomaakaan. Olen tästä tosin avoimesti siskoni kanssa puhunut ja hän on tilanteesta pahoillaan, mutta en minä todellakaan halua siskoni tämän takia itseään pienentävän.
Miten se, että siskosi on kiva vaikuttaa sinuun? Ongelma on sinun päässäsi, varsinkin kun siskosi ei tee tätä mitenkään sinun kiusaksi vaan on vaa oma itsensä.
No kyllä se on todella kurjaa kun on itse lähes ilmaa siskon ollessa paikalla. Olen joskus lähtenyt kokonaan pois paikalta, eikä siskoni lisäksi kukaan muu ole edes huomannut sitä.
Minä olin 19 vuotta yhdessä tuollaisen miehen kanssa, joka rankaisi joko mökötyksellään tai yksinkertaisesti kieltäytymällä osallistumasta äkillisesti ilmaantuneisiin tapahtumiin/muutoksiin. Selittelin koko suhteemme ajan läheisille meidän viime hetken poisjääntejä tai hänen käytöstään seurassa. Jälkikäteen keskusteltiin aina siitä, miten minä taas en ollut hänen tukenaan ja olen mennyt suunnittelemaan asioita hänen selän takanaan ja kuinka minun pitäisi yrittää kehittyä. Lopulta oltiin kahdestaan eristyksissä, ei käyty missään, eikä kukaan enää oikeastaan kutsunutkaan kun kaikki oli niin hemmetin vaikeata. Ja minä yritin edelleen kehittää itsestä pois sitä väärää taipumusta vastata kyllä vaikkapa työkavereiden yllättävään after work -kutsuun.
Lopulta tajusin että minä en ole vääränlainen. Tuli ero. Nykyisen miehen kanssa kodin ovi aina auki ihmisille ja tartutaan spontaaneihin asioihin fiiliksen mukaan. Uskallan ilman hänen konsultointiaan luvata että me osallistutaan johonkin, tai kutsua meille omia ystäviäni vaikkapa saunomaan.
En sano, että ero on teidän tapauksessa ratkaisu, mutta suosittelisin keskustelemaan siitä, että tapanne käsitellä yllättäviä muutoksia on eri, sinä sopeudut ja toinen menee lukkoon. Pitemmän päälle voi aiheuttaa katkeruutta, jos joudut koko ajan olemaan varpaillaan ja pelkäämään mökötystä-rangaistusta siitä, että täysivaltaisena aikuisena ja sosiaalisena olentona käytät oikeuttaisi muuttaa suunnitelmia tilanteen mukaan. Kysymys on myös sinun elämästäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä mies on jäänyt aina siskonsa varjoon kerta kyse on yhteisistä tutuista. Mies olisi halunnut nauttia täysin rinnoin seurasta, mutta nyt on taas jäämässä ylimääräiseksi pyöräksi muiden jutussa.
Itselläni on juuri tällainen tilanne. Siskoni on minulle erittäin rakas, ja hän on erittäin valovoimainen ihminen ja hauskaa seuraa. Jos olemme samassa paikassa, saa hän ihan tahtomattaan kaiken huomion, ja minua tuskin kukaan huomaakaan. Olen tästä tosin avoimesti siskoni kanssa puhunut ja hän on tilanteesta pahoillaan, mutta en minä todellakaan halua siskoni tämän takia itseään pienentävän.
Miten se, että siskosi on kiva vaikuttaa sinuun? Ongelma on sinun päässäsi, varsinkin kun siskosi ei tee tätä mitenkään sinun kiusaksi vaan on vaa oma itsensä.
No kyllä se on todella kurjaa kun on itse lähes ilmaa siskon ollessa paikalla. Olen joskus lähtenyt kokonaan pois paikalta, eikä siskoni lisäksi kukaan muu ole edes huomannut sitä.
Kai tiedostat että tämä on todella passiivis-aggressiivista toimintaa sinulta? Kerjäät huomiota kääntymällä sisäänpäin ja lopulta lähtemällä, ja sitten suutut vain enemmän ja enemmän kun "kukaan ei edes huomannut". Varmasti huomasivat että lähdit, mutta normaalisti ajattelivat että sinulla oli joku kiire/hätä ja et halunnut vaivata sillä muita. Kerrot sitten myöhemmin kun sinulle sopii miksi olit kuin sitruunan syönyt.
Hmm! asiaa mietittyäni totesin että mies on tehnyt sellaisen virheen että asuu samamassa paikassa naisen kanssa
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten miehistä on tullut tuommoisia vauvoja. Se kerjää nyt sun huomiotasi, tuo herkkä mimosankukka, koska eilen saattoi olla sen elämän eka hetki, kun sen mielipiteet eivät olleen kaikille se kaikista tärkein juttu.
Ei kukaan ole niin tyhmä että nielee pölvästipillereitä ehkäisyyn. Niiden pieniä yhdisteitä ei saada juomavedestä puhdistettua, aikaistavat tyttöjen murrosikää, tekevät miehistä naismaisempia, pilaavat ympäristöä ja aiheuttavat terveyshaittoja nielijälleen..
Vierailija kirjoitti:
Minä olin 19 vuotta yhdessä tuollaisen miehen kanssa, joka rankaisi joko mökötyksellään tai yksinkertaisesti kieltäytymällä osallistumasta äkillisesti ilmaantuneisiin tapahtumiin/muutoksiin. Selittelin koko suhteemme ajan läheisille meidän viime hetken poisjääntejä tai hänen käytöstään seurassa. Jälkikäteen keskusteltiin aina siitä, miten minä taas en ollut hänen tukenaan ja olen mennyt suunnittelemaan asioita hänen selän takanaan ja kuinka minun pitäisi yrittää kehittyä. Lopulta oltiin kahdestaan eristyksissä, ei käyty missään, eikä kukaan enää oikeastaan kutsunutkaan kun kaikki oli niin hemmetin vaikeata. Ja minä yritin edelleen kehittää itsestä pois sitä väärää taipumusta vastata kyllä vaikkapa työkavereiden yllättävään after work -kutsuun.
Lopulta tajusin että minä en ole vääränlainen. Tuli ero. Nykyisen miehen kanssa kodin ovi aina auki ihmisille ja tartutaan spontaaneihin asioihin fiiliksen mukaan. Uskallan ilman hänen konsultointiaan luvata että me osallistutaan johonkin, tai kutsua meille omia ystäviäni vaikkapa saunomaan.
En sano, että ero on teidän tapauksessa ratkaisu, mutta suosittelisin keskustelemaan siitä, että tapanne käsitellä yllättäviä muutoksia on eri, sinä sopeudut ja toinen menee lukkoon. Pitemmän päälle voi aiheuttaa katkeruutta, jos joudut koko ajan olemaan varpaillaan ja pelkäämään mökötystä-rangaistusta siitä, että täysivaltaisena aikuisena ja sosiaalisena olentona käytät oikeuttaisi muuttaa suunnitelmia tilanteen mukaan. Kysymys on myös sinun elämästäsi.
Ihanaa kuulla että olet päässyt tuollaisesta mököttäjästä eroon. Kylmäävää lukemista, koska tajuan hyvin että itse olen ollut melkolailla tuollainen ihminen. Olen se, joka aiemmin kirjoitti olevansa perusluonteeltaan arka ja pelokas, ja siksi hyvin nihkeä spontaaneja muutoksia kohtaan. Nykyään yritän kouluttaa itseäni pois tuosta suunnitelmiin jumittumisesta, mutta tuo eksäsi kuvaus kertoo kyllä hyvin millainen taisin olla ennen. Yritin suuttumalla ja mököttämällä kouluttaa muita ihmisiä ottamaan minun ahdistukseni vakavasti. Silloin luulin toimivani ainoalla mahdollisella tavalla, mutta nykyään tiedostan ettei kenenkään pidä tai tarvitse elää jäykkien kaavojen mukaan vain minun takiani. Parasta sekä itselleni että muille on se että opettelen muuttamaan itseäni enkä odota koko muun maailman muuttuvan minun vuokseni. Haluan todellakin olla enemmän nyksäsi kaltainen ihminen kuin eksäsi.
Itse olisin vienyt mieheni vähän syrjempään ja kysynyt sopiiko se hänelle että kutsutaan myös sisko miehineen. Ei tässä silti mielestäni nainen mitään väärää tehnyt. Mies varmaan kiukuttelee kun ei itse kerennyt heitä pyytämään ja vaimo sai nyt sitten kiitosta. Blaaah... Sitten taas toisinpäin, en itse tykkäisi jos mieheni kutsuisi "omin lupineen" muita kuin alkuperäinen kokoonpano. Olis ihan kiva kun ensin kysyisi multa onko ok. Minä nyt olenkin sellainen etten tykkää suunnitelmien muutoksista. Mikälie autisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta ainakin tuollaiset spontaanit muutokset sosiaalisiin tapaamisiin liittyen on tosi ärsyttäviä. Siinä menee kyllä ilta pilalle eli ymmärrän ap:n miestä hyvin.
Oletko autismin kirjolla? Tuon tapaiset muutokset ovat monelle autistille vaikeita - asiaa/tapahtumaa ei voi käsikirjoittaa etukäteen.
Minäkin olen tämän AV:n kenttäpsykologin diagnisoima autisti. En tykkää jos asioitani sovitaan ja säädetään kysymättä.
Onko mies kontrollifriikki?Saatko tehdä mitään ilman miehen lupaa?Ei kuulosta hyvälle.
Miksi jotkut tekee tästä sukupuoli kysymyksen? Oli nainen tai mies, kontrollointi ja mököttäminen on henkistä väkivaltaa. En ymmärrä, miksi kukaan suuttuu, kun hauskanpitoon kutsutaan lisää ihmisiä. Eikö lapsille jo opeteta, että yritetään ottaa kaikki mukaan, jos mahdollista?
VINKKI: älä tee lapsia tuon kanssa!!!
Siitähän se riemu repeää, kun mies oli mielessään ajatellut, että ollaan tietyllä kellonlyömällä perillä jossain ja sitten lapselle tuleekin kakkahätä. Pitää saada miesuhmisraivari.
Tai kun mies on juuri mielessään valmistautunut katsomaan jonkin tietyn elokuvan, mutta lapsi onkin saanut päikystä pöpön ja oksentaa sänkyyn. Taustalta kuuluva pesukoneen hurina ja vaimon häärinä pilaa illan. Pitää mököttää viikko.
Jatkanko?
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten miehistä on tullut tuommoisia vauvoja. Se kerjää nyt sun huomiotasi, tuo herkkä mimosankukka, koska eilen saattoi olla sen elämän eka hetki, kun sen mielipiteet eivät olleen kaikille se kaikista tärkein juttu.
Tuo herkkä mimosankukka
:D aikauhia kun vatsaan sattuu jo tää nauraminen :D
Ap on ihminen, joka haluaa tuottaa ihmisille iloa, ottaa heidät tapahtumiin mukaan ja yhdistää ihmisiä. Ap:n mies on itsekkäämpi suhtautumiseltaan, ja mököttämällä myös pikkusieluinen.
Kyse ei ollut niin isosta asiasta, ettei siitä olisi voinut mies mainita jälkeenpäin, ettei tykännyt, että hänen siskonsa miehineen kutsuttiin mukaan. Hänen olisi myös pitänyt avata miksi asia oli hänelle kynnyskysymys.
Minusta on noloa tilanteessa pyytää Penttiä sivummalle ja keskustella pyydetäänkö vieraita mukaan. Huonoa käytöstä supatella sivummalla, kaikki tajuavat sen olevan selän takana puhumista.
Kysymys ei ole isosta asiasta ja sisko miehineen oli kutsuttuna kylässä, yhdessä nuotioiminen oli huomaavaista ja vieraanvaraista. Se päättää, joka ehtii ja tässä ei ollut mitään pahaa, ap:n tarkoitus oli hyvä.
Ap:n mies taas käänsi asian valtataisteluksi ja mököttämällä kertomatta edes syytä hän todisti olevansa pikkumainen.
Minä en voisi jakaa elämääni pikkusieluisen miehen kanssa. Jos mahdollista, ota kumppaniksi hyvä tyyppi, äläkä paskapäätä. Hyvän tyypin kanssa pärjää aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä oli miehen SISKO.
Millä tavalla se muuttaa asiaa? Kaikki eivät edes halua viettää enempää aikaa sisarustensa kanssa kuin on aivan pakko.
Silloin se ukko olisi varmaan alunperinkin kieltänyt omaa siskoaan tulemasta kylään. Jos on niin kauheaa nähdä häntä.
Joitain ihmisiä jaksaa vain rajallisen ajan. Mulle esim. sisko on rakas, mutta on niin umpiektrovertti ja tilan valtaava, etten jaksa häntä kovin monta tuntia. Rajallinen aika siskoa on jees.
Silloinhan nimenomaan isompi porukka on helpompi; sisko voi jutella niiden muiden ihmisten kanssa.
Minä olen introvertti ja vältän ylipäänsä tilaisuuksia, joissa on puolison kavereita, mutta jos johonkin lähden, niin sitä parempi, mitä enemmän porukkaa siellä on. Koska mitä pienempi porukka, sitä vähemmän minun tarvitsee jaksaa ihmisten kanssa seurustella.
No jos enemmistö porukasta on intriverttihenkisiä, niin isommassakin porukassa voi olla kiva keskusteluilmapiiri. Ja yksi ekstrovertti pilata koko tunnelman.
Onko tuollaisia epäkypsiä, manipuloivia, passiivis-aggressiivisia miehiä oikeasti niin paljon kun palstaa lukiessa vaikuttaa, vai koskevatko useammat aloitukset täällä yhtä ja samaa miestä?