Lue keskustelun säännöt.
Häpeä lapsuudenperheessä kuukautisista ja rintaliiveistä
ainasof
04.05.2023 |
Tuossa yhessä suositussa aloituksessa sivuttiin tällaisia kokemuksia. Minun lapsuuden molemmissa perheissä näistä oikeen nöyryytettiin. Synnyin -90. Vanhemmat ei ostaneet minulle rintaliivejä, en kehdannut viedä perheen pyykkiin itseostamia. Kuukautissuojaostoksilla irvisteltiin kun oli niin ällöttävää ja häpeällistä olevinaan. Mitä kokemuksia sinulla on, minkä vuosikymmen lapsi oot ja mistä arvelet tän häpeän tai hiljaisuuden johtuneen jos teillä ei puhuttu murrosiän muutoksista mitään. Nuohan on vain imtiimihygieniakysymyksiä johon nuori pitäs opastaa lempeesti. Eihän ne edes liity seksiin jos jollain vanhemmalla on joku seksipelko.
Kommentit (875)
No kyllä näitä vanhempia vaan on jotka ei tänäkään päivänä kykene suhtautumaan normaalisti mihinkään kehon normaaliin toimintoihin. Vessakäyntejä, vessapaperin kulutusta, mitä siellä tehdään pitää ääneen ihmetellä ja kommentoida ja hihitellä jos jotain ääniä kuuluu ja jos kestää liian kauan.
Joo on olevinaan rentoa huumoria mutta ei *ittu jaksa kuunnella mitään hihihihi kävitkö kakalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä keskustelu sai muistelemaan. Anoppi oli syntynyt 1917, kuopuksensa, tyttö, oli teini kun meidät vihittiin. Kuitenkin hänkin jo osasi ohjata tyttärensä lääkäriin kun vuoto oli kivuliasta, runsasta, oli kalpea ja huonovointinen. Koulusta tuli poissaolopäiviä. Jotain senaikaista lääkitystä sai, aikahan siis oli 70-luvun alkua.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä näitä vanhempia vaan on jotka ei tänäkään päivänä kykene suhtautumaan normaalisti mihinkään kehon normaaliin toimintoihin. Vessakäyntejä, vessapaperin kulutusta, mitä siellä tehdään pitää ääneen ihmetellä ja kommentoida ja hihitellä jos jotain ääniä kuuluu ja jos kestää liian kauan.
Joo on olevinaan rentoa huumoria mutta ei *ittu jaksa kuunnella mitään hihihihi kävitkö kakalla.
Tuohan kuvailusi on juuri sitä mitä naiset täällä toivoo. He haluavat, että kuukautisista ja likaisista pöksyistä puhutaan ääneen kun sellaiset on. Vaikeneminen noissa tilanteissa olisi häpeän lietsomista.
Joten kun joku kysyy kävitkö kakalla, teillä ei ole kuukautishäpeää mitä alotusessa itketään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysin normaalia, että kuukautisista ei tehdä mitään isompaa numeroa. Eihän muitakaan intiimijuttuja levitellä pöydille. Kuvitelkaa kun pojatkin esittelisivät siemensyöksykalsareitaan. Tuskin kukaan mies on traumatisoitunut kun isi ei ole kertonut mitä alapäässä murrosiässä tapahtuu.
Äitiii! Tuli spermaa housuihin, tuo uudet kalsarit
t. Aksu 13 v
Jos pojat kokisivat verenvuotoa, kipuja, pahoinvointia, mielialamuutoksia tai raskauden pelkoa (tai sillä pelottelua) siemensyöksyjensä myötä, he varmasti olisivat sitä mieltä, että jonkunlainen keskustelu ja ohjaus olisi paikallaan. Lähtökohdat ovat ihan erilaiset.
Ei kaikilla naisilla ole pahoinvointia ja kuukautiskipuja. Raskauden pelko on pojillakin.
Siitähän tässä on ollut kysymys. Naiset ovat muistelleet häpeävänsä likaisia alushousujaan. Ei täällä ole niinkään kipuja valiteltu vaan harmiteltu siteiden ostamista.
Niin. Ja toivottu myötätuntoista suhtautumista vanhemmilta, moni turhaan. Mä luen tätä ihan eri silmillä, keskiössä on mun mielestäni toive siitä, että olisi aikanaan saanut jotakin tukea, ottaen huomioon, että kuukautiset alkavat pään ollessa vielä lapsi. Aika iso asia jättää yksin selviytymään, etenkin oletuksella, ettei vanhemman tarvitse tehdä mitään helpottaakseen sitä selviytymistä, edes ostaa siteitä. Tai neuvoa veritahrojen poistamisessa. Tai edes sanoa, etteivät ne haittaa. 70-lukulaisten äidit -ketjussa oli paljon samoja tarinoita.
Vierailija kirjoitti:
Tai neuvoa veritahrojen poistamisessa.
Kyllä minä ainakin osasin itse huuhdella veriset alushousut hanan alla. En tarvinnut äitiä siihen. Kuivattelin ne huoneessani ja vein sitten pyykkikoriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai neuvoa veritahrojen poistamisessa.
Kyllä minä ainakin osasin itse huuhdella veriset alushousut hanan alla. En tarvinnut äitiä siihen. Kuivattelin ne huoneessani ja vein sitten pyykkikoriin.
Kaikki eivät ihan heti keksi, että veriset vaatteet puhdistuvat parhaiten kylmällä vedellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai neuvoa veritahrojen poistamisessa.
Kyllä minä ainakin osasin itse huuhdella veriset alushousut hanan alla. En tarvinnut äitiä siihen. Kuivattelin ne huoneessani ja vein sitten pyykkikoriin.
Hieno homma. Varmaan keksit kylmän vedenkin itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se varmaan melkoinen yllätys, jos mistään ei kerrota, ja sitten kesken koulupäivän 12-vuotias yhtäkkiä huomaa, että hänen alushousunsa ovat veressä. Mitä hit...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on Suomessa ongelma edelleen. Turha kauhistella 90-lukua, kun edelleen on paljon vanhempia, jotka kasvattavat tyttöjään häpeällä. Muistan, että tästä aiheesta keskusteltiin paljon demi-foorumilla ennenkun se sulkeutui
Juu siis suomalainen häpeäkasvatus on ihan tutkittu juttu. Meillä on täällä kaikkia outoja kansan viisauksiakin kuten lasta ei saa kehua ettei vaan ylpisty. Se että ylpeys nähdään Suomessa perinteisesti negatiivisena luonteenpiirteenä kertoo itsessään jo aikapaljon. Tää sit surullisesti heijastuu lastenkasvatukseen ja tyttöjen kohdalla juuri tähän naiseuteen liittyvään häpeään. Meillähän muutenkin oman naiseudellisuuden korostaminen nähdään negatiivisesna: turha tälläytminen, hienostelu, kaunistelu, ylimielisyys, jne. Paljon löytyy sanoja joidenka ainoa funktio on laskea toisen itsetuntoa. Tää on surullisesti hyvin kulttuurinen
Ylpeyttä ei tosiaan ole pidetty hyvänä ominaisuutena, koska se on koettu itsekkääksi ja omahyväiseksi ja ylpeät ihmiset epämiellyttäviksi tyypeiksi, jotka pitävät itseään aiheettomasti muita parempina.
Omasta lapsesta ei saanut olla ylpeä myöskään, koska eihän lapsen hyvät ominaisuudet olleet mitenkään hänen vanhempiensa ansiota. Muistan kuulleeni sen kotonakin, kun äidistä oli väärin, että jotkut ylpeilivät esim. lastensa hyvillä saavutuksilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse 60-llopulla syntynyt, äiti sota-ajan lapsi. Mistään naiseuden juhlasta ei ole voinut puhua lapsuuden kodissa. Rintaliivejä ei saanut, ilmeisesti olivat syntisen elämään viittaava vaatekappale, siteet piti itse käydä ostamassa, ja käytetyt siteet piti piilottaa ties mihin, ettei isä saanut raivaria. Sekä äiti että isä kyyläsivät vartaloani, suihkuun kun meni, oli äiti oitis kyttäämässä ja kommentoimassa vartaloa, isä hihitteli kuin murrosikäinen kloppi. Mihinkään ei minusta olisi, eikä minuun mitään panostettu. Tyytyväisiä olivat kun muutin pois kotoa, haukkuminen ja mitätöinti jatkui silti edelleen.
Olen syntynyt -80 ja omat menkat alkoi joskus 13-14v vasta. Samoihin aikoihin muistelen rintsikoitakin jo ostaneeni. Ei niistä puhuttu kotona vaikkei myöskään ilkuttu tai irvailtu jne. Asia josta ei puhuttu. Kaverin kanssa käytiin testailemassa ja ostamassa rintsikoita, samoin siteitä. Yhä edelleen saman kaverin kanssa puhun menkoista, rintsikoista, kk-suojavaihtoehdoista jne asiasta eniten, siitä on jäänyt joku yhteys. En koe häiriintyneeni, suuri merkitys varmasti juuri tällä että oli ystävä/iä. Kotona eikä mielestäni koulussakaan keskusteltu, ehkä joku terveystiedon tunti oli kiusallisesti kasilla tai ysillä.. kuka niistä mitään kuuntelee vaan kiusaantunut se tunnelma oli.
Samoin postissa tuli 9.lkn aikana joku ehkäisylehtinen ja sisälsi kortsun, sen vanhemmat ottivat pois. Eikä mistään seksistä todellakaan keskusteltu eikä ole ikinä sen jälkeenkään keskusteltu vanhempien kanssa. En haluaisikaan keskustella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai neuvoa veritahrojen poistamisessa.
Kyllä minä ainakin osasin itse huuhdella veriset alushousut hanan alla. En tarvinnut äitiä siihen. Kuivattelin ne huoneessani ja vein sitten pyykkikoriin.
Kaikki eivät ihan heti keksi, että veriset vaatteet puhdistuvat parhaiten kylmällä vedellä .
No mitä väliä vaikka niihin joku tahra pesusta huolimatta jäikin? Olet nyt aikuinen ja voit ostaa uudet alushousut jos nykyiset sotkeentuu.
Ei meillekään opetettu mitään kummempaa hygieniaa, peseydyin yläasteiässä ehkä pari kertaa viikossa. Veden käyttö oli säännösteltyä. Haisin taatusti pahalta vaikka deodorantit oli käytössä.
Opin 16 vuotiaana käyttämään käsisuihkua alapään pesuun kun koulussa terveystunnilla niin kerrottiin. Hyi sitä hygieniaa siihen mennessä.
En nää silti mitään syytä traumatisoitua ja itkeä asiaa nyt vuosien päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitähän hupia kirjoittajille tuottaa kuvata äitinsä tyhmiksi ja tietämättömiksi ja kuvsilla jotain 1910-luvun elämää omaksi lapsuudekseen? Silloin ehkä virkattiin suojia kun ei kaupoissa ollut. Itsellä alkoi v. 1957 ja alusta alkaen kaupan siteet. Äiti neuvoi kuminauhan, johon ne solmittavat päistään sidottiin.
miten hidas joku oikeasti voi olla, ettei ymmärrä että eri ihmiset ovat saaneet erilaisen kotikasvatuksen. Koitas nyt nähdä vähän sitä omaa napaa pidemmälle
Jotkut jutut tässä ketjussa vain kuulostavat niin vierailta ja alkeellisilta, kuin jostain kaukaisesta muinaisesta maasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai neuvoa veritahrojen poistamisessa.
Kyllä minä ainakin osasin itse huuhdella veriset alushousut hanan alla. En tarvinnut äitiä siihen. Kuivattelin ne huoneessani ja vein sitten pyykkikoriin.
Hienoa että osasit. Varmasti moni muukin osasi, mutta olisin silti halunnut ettei tarvitse salaa mennä pesemään alushousuja ja kuivatella omassa huoneessa. Huudot ja arestia tuli jos äiti sattui löytämään.
Vielä tänäkin päivänä äiti välillä ottaa esille kuinka tyhmä lapsi olen ollut kun en ole käyttänyt siteitä vaan paperia housuissa. No, ei ollut rahaa mihinkään siteisiin vaan koulusta varastin vessapaperia ja käsipaperia mitä käyttää siteinä. Äiti ei todellakaan ostanut eikä saanut pyytää hänen omia. Pitkään en edes tiennyt siteiden olemassa olosta (olihan niitä kaupassa mutta en tiennyt mihin tarkoitukseen ja miten niitä edes olisi käytetty) koska asiasta ei saanut puhua eikä ollut kavereita keiltä kysyä. Itse piti pärjätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai neuvoa veritahrojen poistamisessa.
Kyllä minä ainakin osasin itse huuhdella veriset alushousut hanan alla. En tarvinnut äitiä siihen. Kuivattelin ne huoneessani ja vein sitten pyykkikoriin.
Kaikki eivät ihan heti keksi, että veriset vaatteet puhdistuvat parhaiten kylmällä vedellä .
No mitä väliä vaikka niihin joku tahra pesusta huolimatta jäikin? Olet nyt aikuinen ja voit ostaa uudet alushousut jos nykyiset sotkeentuu.
Ei meillekään opetettu mitään kummempaa hygieniaa, peseydyin yläasteiässä ehkä pari kertaa viikossa. Veden käyttö oli säännösteltyä. Haisin taatusti pahalta vaikka deodorantit oli käytössä.
Opin 16 vuotiaana käyttämään käsisuihkua alapään pesuun
Sinäkin kuivattelit huuhtelemasi alushousut omassa huoneessasi, et kylpyhuoneessa. Jännä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai neuvoa veritahrojen poistamisessa.
Kyllä minä ainakin osasin itse huuhdella veriset alushousut hanan alla. En tarvinnut äitiä siihen. Kuivattelin ne huoneessani ja vein sitten pyykkikoriin.
Kaikki eivät ihan heti keksi, että veriset vaatteet puhdistuvat parhaiten kylmällä vedellä .
No mitä väliä vaikka niihin joku tahra pesusta huolimatta jäikin? Olet nyt aikuinen ja voit ostaa uudet alushousut jos nykyiset sotkeentuu.
Ei meillekään opetettu mitään kummempaa hygieniaa, peseydyin yläasteiässä ehkä pari kertaa viikossa. Veden käyttö oli säännösteltyä. Haisin taatusti pahalta vaikka deodorantit oli käytössä.
Opin 16 vuotiaana käyttämään käsisuihkua alapään pesuun
No, minulle äiti kyllä opetti kymmeniä vuosia sitten, että veri puhdistuu kylmällä vedellä, joten en traumatisoitunut 😊.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se varmaan melkoinen yllätys, jos mistään ei kerrota, ja sitten kesken koulupäivän 12-vuotias yhtäkkiä huomaa, että hänen alushousunsa ovat veressä. Mitä hit...
Täytyy olla todella tynnyrissä kasvanut jos ei muka mitään ole kuullut tuohon ikään mennessä. Varsinkin siis jos on syntynyt viimeisen 50 vuoden sisällä. Kirjoissa, lehdissä ja tv:ssä on varmasti joskus näkynyt kuukautisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitähän hupia kirjoittajille tuottaa kuvata äitinsä tyhmiksi ja tietämättömiksi ja kuvsilla jotain 1910-luvun elämää omaksi lapsuudekseen? Silloin ehkä virkattiin suojia kun ei kaupoissa ollut. Itsellä alkoi v. 1957 ja alusta alkaen kaupan siteet. Äiti neuvoi kuminauhan, johon ne solmittavat päistään sidottiin.
miten hidas joku oikeasti voi olla, ettei ymmärrä että eri ihmiset ovat saaneet erilaisen kotikasvatuksen. Koitas nyt nähdä vähän sitä omaa napaa pidemmälle
Jotkut jutut tässä ketjussa vain kuulostavat niin vierailta ja alkeellisilta, kuin jostain kaukaisesta muinaisesta maasta.
Kivikautisia juttuja. Äiti ei antanut siteitään eikä opettanut siisteyttä. 90-luvulla????
Hirveitä kommentteja lukea. Meilläkään ei puhuttu sanallakaan kuukautisista tai murrosiän merkeistä. Siteitä ilmestyi kyllä vessan kaappiin. Ekat liivit oli äidin ostamat sloggit 6.lk.
Omalle tyttärelle olen puhunut avoimesti, naurattaa ajatus että kuukautisista ei voisi puhua. Olemme käyneet ekoilla liivi ostoksilla syksyllä, se oli mukava reissu ja tyttö kovin ylpeä uusista liiveistään.
Ei kaikilla naisilla ole pahoinvointia ja kuukautiskipuja. Raskauden pelko on pojillakin. Poikia voi myös hävettää epäsopivassa tilanteessa tapahtuvat erektiot.
Pojatkaan ei voi avoimesti esitellä tahmeita kalsareitaan.
Siitähän tässä on ollut kysymys. Naiset ovat muistelleet häpeävänsä likaisia alushousujaan. Ei täällä ole niinkään kipuja valiteltu vaan harmiteltu siteiden ostamista.