HS: "Se olikin asperger"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

]

Minusta vaikuttaa että autistit nappaavat hyviä ja ihmissuhteisiin sopivia fraaseja käyttöönsä taviksilta, mutta sisältöä ei ymmärretä. Se, että autisti sanoo olevansa empaattinen ja vastavuoroinen, ei tarkoita että hän osaisi näitä olla. Vain tyhjä fraasi, jolla yritetään "maskata" tavallisesti tuntevaa ihmistä. Älkää uskoko mitä ihmiset sanoo, käytös kertoo enemmän kuin hyvin opeteltu muotifraasi ihanneparisuhteesta autistin suusta. Feikkiys tulee esiin kyllä.

Mä ajattelen tän ite eritavalla. Luulen, että autistit kuvittelee pystyvänsä ymmärtämään normaaleja paremmin suurinpiirtein kaikki asiat, koska kokevat olevansa monella tapaa parempia, rehellisempiä, suorempia, älykkäämpiä etc.

Ainakin omassa tuttavapiirissä kirjolla olevat syyllistyvät kaikki siihen harhaan, että ensin väittävät tavallisten ihmisten ajattelun tai toiminnan olevan tavalla tai toisella väärää, mutta eivät sitten ollenkaan pysty hyväksymään sitä, että myös heidän ajattelunsa ja käytöksensä on vääristynyttä ja objektiivista. Autisteilta puuttuu myös joku kyky itsereflektioon, muiden toimintaa pystytään analysoimaan melko helposti, mutta oman käytöksen kanssa ollaan muka täysin hukassa. Vaikuttaa joidenkin kohdalla enemmän siltä, että omaa persoonallisuushäiriötä pyritään maskaamaan autismin kirjon häiriönä jotta ei tarvitsisi muuttua.

 Tunnistin yhden kaverin kuvauksesta, autisti hänkin. Nykyään en oikein jaksa hänen seuraa, koska tosiaan tuntuu siltä että yritän puhua kuin seinälle ja hänen kehuskeleva tapa puhua mainituissa asioissa on melko rasittavaa. Käytän aikaani mielummin aidosti vastavuoroisiin ihmissuhteisiin, jossa molemmat keskustelevat ja kuuntelevat toisiaan.

Olen jo pitkään harkinnut etäisyyden ottamista yhteen asperger-kaveriini koska hän käyttäytyy välillä täsmälleen samalla tavalla kuin asperger-sukulaiseni: jää jumittamaan yhteen asiaan ja ranttaa siitä uudelleen ja uudellen. Noin muuten jaksan sietää tuota ranttaamista mutta nyt se on mennyt henkilö- kohtaiseksi eli minussa on aivan pakko olla joku vika.  Vieläpä asiassa josta tällä kaverilla ei ole edes tarkkaa tietoa mutta kun hän sanoo asian on pakko olla näin! Samainen kaveri ihmettelee että miksi hänen asiansa esim. työllistymisen suhteen eivät etene oikein alkua pidemmälle...niinpä niin...

Mä en Aspergerin puolisona tunnistanut mitään tuosta. Puolisoni on ihana, rakastava, empaattinen, ymmärtäväinen ja kaikkea muuta hyvää.

Ehkä erona on se, että hän on saanut diagnoosinsa nuorena aikuisena, ja ehtinyt oppia ymmärtämään itseään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei autistiset pariudu keskenään? Eikö ne ymmärtäisi toisiaan paremmin?

Mun käsitys on, että autisteille ei kelpaa autisti kumppaniksi koska ovat niin vaikeita ja tunteettomia ja vaatisivat autistilta joustoa. Autistihan haluaa itselleen alistuvan kumppanin joka hoivaa.

Mistä ihmeestä oot tuon käsityksesi saanut? Mun käsitys on täysin päinvastainen. Yksikään tuntemani autisti, itseni mukaanlukien, ei halua neurotyypillistä kumppania, vaan nimenomaan toisen autistin. Yksikään meistä ei myöskään, hyvänen aika sentään, halua mitään alistuvaa ja hoivaavaa kumppania (oon käsittänyt sen sijaan, että neurotyypilliset miehet saattaa kaivata sellaista), eihän sellaista kestäisi.

Ja tunteettomia? Siis musta kun taas tuntuu, ettei neurotyypilliset koe lainkaan näin voimakkaita tunteita. 

Kuulostat tosi kylmältä ja ymmärtämättömältä kumppanilta. Kuolisin henkisesti vastaavan kumppanin kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Artikkeli on maksumuurin takana. Mikä sitä miestä vaivaa kun otsikon mukaan työt on hoitanut hyvin? Antakaa jotain esimerkkejä.

 

Puoliso ei tunnista hyvin toisten tarpeita eikä tunnetiloja. Huomio omat menonsa ja kiinnostuksensa, elää omien kiinnostustensa kuplassa mieluiten. Vastavuoroisuus ei toteudu suhteessa. Hän on oppinut toki terapiassa asioita ja ikäkin on tuonut malleja käyttäytymiseen. Eli oli vuosikymmeniä työhullu, noudatti lapsuudenperheensä työmallia eikä ottanut huomioon oman perheensä tarpeita. Halusi olla paljon poissa ja töissä, koska koki työtehtävät palkitseviksi. Eläkkeellä ovat törmäyskurssilla, vaikka diagnoosi toikin ymmärrystä molemmille. Sinänsä kiltti ja tarkka mies, mutta jokin käytöslohko on niin halvaantunut, että lähimmät kärsii. Ilmiöt kiinnostelee, ei ihmiset.

Minusta tuollaisen ihmisen ei tarvitse olla edes autisti, on ihan "normaalin" rajoissa vielä. 

Jos perheeseen syntyy autistinen lapsi niin perhe sitten mukautuu siihen, ihan kuten mihin tahansa muuhunkin poikkeukselliseen tilanteeseen. Sellaista se elämä on. Joskus on vaikeaa ja pitää joustaa, jos ei halua luovuttaa. Tukea täytyy tietysti tarjota, myös sisaruksille.

Parisuhteeseen tai kaverisuhteeseen taas kukaan ei autistien (tai kenenkään muunkaan) kanssa pakota. Jos on sietämätöntä ja kaikki elämän ongelmat johtuu siitä yhden tyypin autismista, niin miksei vaan lähde? En minäkään ole väkisin pitänyt jotain neurotyypillisiä persoonallisuushäiriöisiä elämässäni. Ei ole mitään rakettitiedettä tämä.

T: diagnosoimaton autisti jolla autistinen lapsi

Vierailija kirjoitti:

Netflfxissä on myös näistä kirjolla olevista dokkareita. Kaikkia yhdistää, paitsi yhtä ukkoa joka oli jo 63v, se että asuivat vanhempien kanssa vielä kotona. Sama oli tossa ylen sarjassa. Eikö he pysty itsenäiseen elämään aikuisenekaan? Myös lapsellisia olivat ikäisekseen oikeastaan kaikki. Keräilevät nukkeja sun muuta kymmenvuotiaan juttuja.

Nauran täällä partaani. Kyllä autistit pystyvät elämään itsenäisesti, ei hikikomorius ole vain neuroepätyypillisten juttu. Ja mitä tulee kiinnostuksen kohteisiin niin mitä sitten jos tykkään videopeleistä, niin tykkää valtavan paljon ihmisiä, ja mm. neurotyypilliset ystäväni ikähaarukalla 35-50v.

Sinä olet lapsellisen yksinkertainen kun otat jotkut Netflix tosi-tv-ohjelmat totuutena. Yleensä ihmisille kehittyy viimeistään teini-iän jälkeen kyky kriittiseen ajatteluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep. Onneksi autistien puolesta jutun tiimoilta ollaan jo oltu yhteydessä yhdenvertaisuusvaltuutettuun. Tämähän oli silkkaa vihapuhetta.

Juttuun oli niputettu vanhentunutta ja virheellistä tietoa, hirvittävää ennakkoluuloisuutta, nentismiä ja syrjintää niin että kokonaisuuden voi helposti laskea vihapuheeksi.

Kaipaat sellaista yltiöpositiivista hyväksyntäpuhetta tyyliin "aurinkoiset down-lapset" myös autisteista? Kaikki muu on vihapuhetta?

Miksi et kestä puolison omaa näkemystä elämästään autistisen puolison kanssa?

^

Ei varmaan tarvii olla vain yltiöpositiivista, mutta kyllä tuo juttu oikeasti oli aika outo. Se vaimohan tuossa lähinnä oli äänessä - vaimo, jota edes terapeutti ei suostunut tapaamaan toista kertaa 🤔.

Ehkä tuossa on ongelmana ollut vähän muutakin, kuin miehen asperger.