Äidit ei uskalla eikä halua hakea ammattilaisapua lasu-merkintöjen takia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotain systeemille pitäisi tehdä. Ei pelkästään lastensuojelua, mutta myös muuta sosiaalityötä vihataan ja pelätään paljon. Samaan aikaan se on merkittävä kustannus. Ja väitetty pyrkimys on auttaa ihmisiä.

Onko tässä onnistuttu? Jos olisi, mistä tulisi viha ja pelko? Ymmärrän kyllä, että tämä on sen tyyppistä työtä, jossa harvemmin saa myönteistä palautetta jos vaikka vastapuolella addikti, joka ei ole valmis lopettamaan. Silti ei senkään taakse voi mennä, että sen takia meistä ei tykätä kun asiakkaat nyt vaan on niin kelvottomia.

Sosiaalityön asiakkaiden negatiivinen palaute on yhteneväistä: ei kuunnella, ei uskota, käytetään mielivaltaa, tehdään tulkintoja ja johtopäätöksiä, jotka ovat irrallaan todellisuudesta. Virheitä ei myönnetä.

Tulee sellainen kuva, että lähtökohta olisi sellainen oikeassa oleminen ja jotain perustason itsekritiikkiä puuttuu, jos ei ymmärrä, että oma maailmankatsomus, omat vääristymät, omat käsittelemättömät asiat voivat vaikuttaa niihin omiin tulkintoihin eivätkä ole välttämättä ja absoluuttisen totta. Olisin myös taipuvainen ajattelemaan, että siellä koulutuksessa on jotain vinoutumaa.

Miksi on lähtökohtaisesti ajatus, että asiakas sosiaalityössä jotenkin tietää paremmin, on oikeassa ja tyhmä, ilkeä sossu ei sitten kuuntele eikä ymmärrä? Kyllä me ymmärretään paljonkin, mutta ei me vaan silti voida suostua kaikkeen. Katsokaas kun me istumme veronmaksajien rahojen päällä ja meitä säätelee tarkkaan lainsäädäntö. Silloin ei miellytetä ihan jokaista pyytäjää ja vaatijaa. 

Se on asiakkaiden kokemus. Se ei kuulosta vaikuttavalta. Toiminta kustannetaan verovaroilla ja työllä pitäisi saada aikaan tuloksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epävakaasti toimivista vanhemmista on syytä tehdä lasu.

Ei sitä vanhemmista tehdä. Se onkin yleistä, että vanhempi suuttuu, kun itsekeskeisyydessään ei ymmärrä, että ei heistä ilmoituksia tehdä vaan lapsista. Nykyisin moni vanhempi on kai tottunut olemaan keskipiste.

Mitä merkitystä sillä on kenestä ilmoitus on tarkalleen tehty, kun lopputulos on kuitenkin sama, eli lapsi oikeinkasvatusvankilaan "turvaan".

Ei sijaisperhe vankila ole. Sukulainen tai läheinen on etusijalla ja jos ei se onnistu niin vieras sijaisperhe. Jos ei löydy sijaisperhettä tai se ei muuten ole mahdollista, on laitos sitä varten.

Jos sijaisperhe saati laitos ei ole vankila, niin miksi ihmeessä nämä kuitenkin rajoittavat lasten liikkumista ja monesti myös kommunikointia ulkomaailman kanssa...

Erikoisia nää "ei-vankilat" monesti muutenkin, kaikki ovet lukossa, kynsisaksia et saa pitää huoneessasi, mutta kengissä saa olla nauhat, karvat saa ajella partaterällä jne...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teinit osaa käyttää lasua hyväksi. Meille tuli lasu, koska teini oli käynyt koulukuraattorilla puhumassa sitä sun tätä. No, ei se johtanut mihinkään, mutta en jaksa mennä sossun kanssa keskustelemaan niin meillä teini saa tehdä mitä haluaa ja siivoan jopa hänen huoneen. Hän on muutaman vuoden päästä täysi-ikäinen. Itse asiassa hän ei ole vielä koskaan siivonnut huonettaan. Hän ei kuuntele mitään käskyjä.

Kun hän muuttaa pois kotoa niin en mene hänen kotiaan siivoamaan, vaikka hän saisi lapsia ja olisi väsynyt, minäkin olen. Meidän perheessä ei siivoa kukaan muu kuin minä ja minä pesen myös pyykit.

Muut katselevat ja ostavat kiinteistöjä ja minä katselen aina kaupassa siivousaineita ja pyykinpesuaineita.

Vierailija kirjoitti:

Tänään tämmöinen aloitus. Eilen oli joku avoin paheksunta lastensuojelun toimintaa kohtaan, jossa sanottiin tyyliin ettei se lasten vieminen aina ole paras ratkaisu. Siellä oli kommentit luokaa että syystäkin ne lapset aina viedään. Joten mielenkiintoista nyt nähdä tällainen, missä on tavallaan samasta aiheesta, mutta tällä kertaa sitä lastensuojelua pelätäänkin. Onko se aina oikeassa oleva laitos, joka vie lapsia vain aiheesta, vai voisko olla, että ihan normi perheiden lapset olis myös vaarassa, jos vanhemmilla on vaikka näitä inhimillisiä uupumisen merkkejä?

Jokainenhan tämän tietää. Fiksummat vaan tajuavat pitää suunsa kiinni ja osaavat itse hoitaa ongelmansa paremmin kuin joku virkaheitto lapseton sossuntäti, joka lisäksi vihaa työtään ja asiakkaitaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epävakaasti toimivista vanhemmista on syytä tehdä lasu.

Ei sitä vanhemmista tehdä. Se onkin yleistä, että vanhempi suuttuu, kun itsekeskeisyydessään ei ymmärrä, että ei heistä ilmoituksia tehdä vaan lapsista. Nykyisin moni vanhempi on kai tottunut olemaan keskipiste.

Mitä merkitystä sillä on kenestä ilmoitus on tarkalleen tehty, kun lopputulos on kuitenkin sama, eli lapsi oikeinkasvatusvankilaan "turvaan".

Ei sijaisperhe vankila ole. Sukulainen tai läheinen on etusijalla ja jos ei se onnistu niin vieras sijaisperhe. Jos ei löydy sijaisperhettä tai se ei muuten ole mahdollista, on laitos sitä varten.

Jos sijaisperhe saati laitos ei ole vankila, niin miksi ihmeessä nämä kuitenkin rajoittavat lasten liikkumista ja monesti myös kommunikointia ulkomaailman kanssa...

Erikoisia nää "ei-vankilat" monesti muutenkin, kaikki ovet lukossa, kynsisaksia et saa pitää huoneessasi, mutta kengissä saa olla nauhat, karvat saa ajella partaterällä jne...

Lr-päätös tehdään kyllä vain tarpeeseen. Jos se nuori karkailee juomaan tai huumekämppiin, on hänen liikkumistaan rajoitettava. Nyt pitää muistaa että ei ne suotta sinne laitokseen ole sijoitettu.

Kukin vanhempi voi katsoa peiliin ihan ensin ja sit sitä lastaan. Jos peilistä ei vastaus löydy, sit se löytyy siitä lapsesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänään tämmöinen aloitus. Eilen oli joku avoin paheksunta lastensuojelun toimintaa kohtaan, jossa sanottiin tyyliin ettei se lasten vieminen aina ole paras ratkaisu. Siellä oli kommentit luokaa että syystäkin ne lapset aina viedään. Joten mielenkiintoista nyt nähdä tällainen, missä on tavallaan samasta aiheesta, mutta tällä kertaa sitä lastensuojelua pelätäänkin. Onko se aina oikeassa oleva laitos, joka vie lapsia vain aiheesta, vai voisko olla, että ihan normi perheiden lapset olis myös vaarassa, jos vanhemmilla on vaikka näitä inhimillisiä uupumisen merkkejä?

Jokainenhan tämän tietää. Fiksummat vaan tajuavat pitää suunsa kiinni ja osaavat itse hoitaa ongelmansa paremmin kuin joku virkaheitto lapseton sossuntäti, joka lisäksi vihaa työtään ja asiakkaitaan.

Tosi fiksua pitää suunsa kiinni kun arjessa on ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epävakaasti toimivista vanhemmista on syytä tehdä lasu.

Ei sitä vanhemmista tehdä. Se onkin yleistä, että vanhempi suuttuu, kun itsekeskeisyydessään ei ymmärrä, että ei heistä ilmoituksia tehdä vaan lapsista. Nykyisin moni vanhempi on kai tottunut olemaan keskipiste.

Mitä merkitystä sillä on kenestä ilmoitus on tarkalleen tehty, kun lopputulos on kuitenkin sama, eli lapsi oikeinkasvatusvankilaan "turvaan".

Ei sijaisperhe vankila ole. Sukulainen tai läheinen on etusijalla ja jos ei se onnistu niin vieras sijaisperhe. Jos ei löydy sijaisperhettä tai se ei muuten ole mahdollista, on laitos sitä varten.

Jos sijaisperhe saati laitos ei ole vankila, niin miksi ihmeessä nämä kuitenkin rajoittavat lasten liikkumista ja monesti myös kommunikointia ulkomaailman kanssa...

Erikoisia nää "ei-vankilat" monesti muutenkin, kaikki ovet lukossa, kynsisaksia et saa pitää huoneessasi, mutta kengissä saa olla nauhat, karvat saa ajella partaterällä jne...

Lr-päätös tehdään kyllä vain tarpeeseen. Jos se nuori karkailee juomaan tai huumekämppiin, on hänen liikkumistaan rajoitettava. Nyt pitää muistaa että ei ne suotta sinne laitokseen ole sijoitettu.

Kukin vanhempi voi katsoa peiliin ihan ensin ja sit sitä lastaan. Jos peilistä ei vastaus löydy, sit se löytyy siitä lapsesta.

Mun lasten liikkumista ja kommunikointia rajoitetaan puhelimet heiltä kokonaan viemällä siitä syystä, että en tule tanttaroiden kanssa toimeen.

Tämä on kuulemma vaaraksi lapsilleni ja siksi en saa heidän kanssa edes puhelimessa enää puhua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epävakaasti toimivista vanhemmista on syytä tehdä lasu.

Ei sitä vanhemmista tehdä. Se onkin yleistä, että vanhempi suuttuu, kun itsekeskeisyydessään ei ymmärrä, että ei heistä ilmoituksia tehdä vaan lapsista. Nykyisin moni vanhempi on kai tottunut olemaan keskipiste.

Mitä merkitystä sillä on kenestä ilmoitus on tarkalleen tehty, kun lopputulos on kuitenkin sama, eli lapsi oikeinkasvatusvankilaan "turvaan".

Ei sijaisperhe vankila ole. Sukulainen tai läheinen on etusijalla ja jos ei se onnistu niin vieras sijaisperhe. Jos ei löydy sijaisperhettä tai se ei muuten ole mahdollista, on laitos sitä varten.

Jos sijaisperhe saati laitos ei ole vankila, niin miksi ihmeessä nämä kuitenkin rajoittavat lasten liikkumista ja monesti myös kommunikointia ulkomaailman kanssa...

Erikoisia nää "ei-vankilat" monesti muutenkin, kaikki ovet lukossa, kynsisaksia et saa pitää huoneessasi, mutta kengissä saa olla nauhat, karvat saa ajella partaterällä jne...

Lr-päätös tehdään kyllä vain tarpeeseen. Jos se nuori karkailee juomaan tai huumekämppiin, on hänen liikkumistaan rajoitettava. Nyt pitää muistaa että ei ne suotta sinne laitokseen ole sijoitettu.

Kukin vanhempi voi katsoa peiliin ihan ensin ja sit sitä lastaan. Jos peilistä ei vastaus löydy, sit se löytyy siitä lapsesta.

Mun lasten liikkumista ja kommunikointia rajoitetaan puhelimet heiltä kokonaan viemällä siitä syystä, että en tule tanttaroiden kanssa toimeen.

Tämä on kuulemma vaaraksi lapsilleni ja siksi en saa heidän kanssa edes puhelimessa enää puhua.

Minäkin estin yhden lapsen puhelut äitinsä kanssa. Syynä oli, että äiti katsoi asialliseksi selvittää seksielämäänsä yksityiskohtaisesti alakouluikäiselle lapselleen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänään tämmöinen aloitus. Eilen oli joku avoin paheksunta lastensuojelun toimintaa kohtaan, jossa sanottiin tyyliin ettei se lasten vieminen aina ole paras ratkaisu. Siellä oli kommentit luokaa että syystäkin ne lapset aina viedään. Joten mielenkiintoista nyt nähdä tällainen, missä on tavallaan samasta aiheesta, mutta tällä kertaa sitä lastensuojelua pelätäänkin. Onko se aina oikeassa oleva laitos, joka vie lapsia vain aiheesta, vai voisko olla, että ihan normi perheiden lapset olis myös vaarassa, jos vanhemmilla on vaikka näitä inhimillisiä uupumisen merkkejä?

Jokainenhan tämän tietää. Fiksummat vaan tajuavat pitää suunsa kiinni ja osaavat itse hoitaa ongelmansa paremmin kuin joku virkaheitto lapseton sossuntäti, joka lisäksi vihaa työtään ja asiakkaitaan.

Tosi fiksua pitää suunsa kiinni kun arjessa on ongelmia.

Kyllä. Itse tulen virkamiesperheestä, ja jo vanhemmat tekivät minulle selväksi, että jokainen älykäs ihminen osaa itse ratkaista omat ongelmansa sata kertaa paremmin kuin virkamies, joka tekee työnsä palkkaa vastaan.

Toki jos on niin tyhmä, ettei osaa käyttää viittä minuuttia oman elämänsä analysointiin ja ongelmanratkaisuun, sitten on varmaan näiden sossujen uhriainesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epävakaasti toimivista vanhemmista on syytä tehdä lasu.

Ei sitä vanhemmista tehdä. Se onkin yleistä, että vanhempi suuttuu, kun itsekeskeisyydessään ei ymmärrä, että ei heistä ilmoituksia tehdä vaan lapsista. Nykyisin moni vanhempi on kai tottunut olemaan keskipiste.

Mitä merkitystä sillä on kenestä ilmoitus on tarkalleen tehty, kun lopputulos on kuitenkin sama, eli lapsi oikeinkasvatusvankilaan "turvaan".

Ei sijaisperhe vankila ole. Sukulainen tai läheinen on etusijalla ja jos ei se onnistu niin vieras sijaisperhe. Jos ei löydy sijaisperhettä tai se ei muuten ole mahdollista, on laitos sitä varten.

Jos sijaisperhe saati laitos ei ole vankila, niin miksi ihmeessä nämä kuitenkin rajoittavat lasten liikkumista ja monesti myös kommunikointia ulkomaailman kanssa...

Erikoisia nää "ei-vankilat" monesti muutenkin, kaikki ovet lukossa, kynsisaksia et saa pitää huoneessasi, mutta kengissä saa olla nauhat, karvat saa ajella partaterällä jne...

Lr-päätös tehdään kyllä vain tarpeeseen. Jos se nuori karkailee juomaan tai huumekämppiin, on hänen liikkumistaan rajoitettava. Nyt pitää muistaa että ei ne suotta sinne laitokseen ole sijoitettu.

Kukin vanhempi voi katsoa peiliin ihan ensin ja sit sitä lastaan. Jos peilistä ei vastaus löydy, sit se löytyy siitä lapsesta.

Mun lasten liikkumista ja kommunikointia rajoitetaan puhelimet heiltä kokonaan viemällä siitä syystä, että en tule tanttaroiden kanssa toimeen.

Tämä on kuulemma vaaraksi lapsilleni ja siksi en saa heidän kanssa edes puhelimessa enää puhua.

Minäkin estin yhden lapsen puhelut äitinsä kanssa. Syynä oli, että äiti katsoi asialliseksi selvittää seksielämäänsä yksityiskohtaisesti alakouluikäiselle lapselleen. 

No meillä ei semmosta koskaan ollut, kaikki seksijutut sateenkaari-tuputuksineen on tullut lapsille siellä "hyvän ja oikean" kasvatuksen (vankeuden) aikana.

Tyttö tosin heivasi sateenkaari-lipun roskiin (laitos oli ostanu sille), kun kerroin minkälaista pervoa sen lipun alla sitten kulkee...

Tytöllä ei edes ole kuukautiset alkaneet, mutta "ekspertit" on kuitenkin jo päättäneet että tyttöni on lesbo.

Aiemmin se halusi aikuisena miehen ja lapsia... sitten jossain kohtaa se piti olla nimenomaan tumma mies... sit hiljalleen tuli että haluaa "poikatukan" ja olis laitoksenkin suosituksesta halunnut alottaa tankotanssin jossain välissä... 8-vuotias pikkutyttö siis.

Kun tuon kielsin aivan samoin kuin kieltäisin napatanssin ja muun eroottisen tanssin, niin tanttaroiden kirjoissa asia on käännetty niin, että en salli minkäänlaista tanssiharrastusta lapselleni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänään tämmöinen aloitus. Eilen oli joku avoin paheksunta lastensuojelun toimintaa kohtaan, jossa sanottiin tyyliin ettei se lasten vieminen aina ole paras ratkaisu. Siellä oli kommentit luokaa että syystäkin ne lapset aina viedään. Joten mielenkiintoista nyt nähdä tällainen, missä on tavallaan samasta aiheesta, mutta tällä kertaa sitä lastensuojelua pelätäänkin. Onko se aina oikeassa oleva laitos, joka vie lapsia vain aiheesta, vai voisko olla, että ihan normi perheiden lapset olis myös vaarassa, jos vanhemmilla on vaikka näitä inhimillisiä uupumisen merkkejä?

Jokainenhan tämän tietää. Fiksummat vaan tajuavat pitää suunsa kiinni ja osaavat itse hoitaa ongelmansa paremmin kuin joku virkaheitto lapseton sossuntäti, joka lisäksi vihaa työtään ja asiakkaitaan.

Tosi fiksua pitää suunsa kiinni kun arjessa on ongelmia.

Kyllä. Itse tulen virkamiesperheestä, ja jo vanhemmat tekivät minulle selväksi, että jokainen älykäs ihminen osaa itse ratkaista omat ongelmansa sata kertaa paremmin kuin virkamies, joka tekee työnsä palkkaa vastaan.

Toki jos on niin tyhmä, ettei osaa käyttää viittä minuuttia oman elämänsä analysointiin ja ongelmanratkaisuun, sitten on varmaan näiden sossujen uhriainesta.

Ehkä siihen on syynsä, että useimmiten lasun uhriksi jää juurikin vähän lahjattomammat ihmiset.

Silloin kun lähdettiin oikomaan vuosisatuja voimassa oleita mutkia alkoi asiat mennä pala kerrallaan päin helvettiä. Näitä mutkia on mm. Perheen kunnioitus, salassapitovelvollisuus jne....

Kun ihmiset oppivat, että näitä mutkia ei enää ole, alkavat he vältellä viranomaisia. Tämä taas johtaa yleiseen lapsimäärän vähenemiseen, kun perhe-elästä alkaa tulla liian hankalaaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänään tämmöinen aloitus. Eilen oli joku avoin paheksunta lastensuojelun toimintaa kohtaan, jossa sanottiin tyyliin ettei se lasten vieminen aina ole paras ratkaisu. Siellä oli kommentit luokaa että syystäkin ne lapset aina viedään. Joten mielenkiintoista nyt nähdä tällainen, missä on tavallaan samasta aiheesta, mutta tällä kertaa sitä lastensuojelua pelätäänkin. Onko se aina oikeassa oleva laitos, joka vie lapsia vain aiheesta, vai voisko olla, että ihan normi perheiden lapset olis myös vaarassa, jos vanhemmilla on vaikka näitä inhimillisiä uupumisen merkkejä?

Jokainenhan tämän tietää. Fiksummat vaan tajuavat pitää suunsa kiinni ja osaavat itse hoitaa ongelmansa paremmin kuin joku virkaheitto lapseton sossuntäti, joka lisäksi vihaa työtään ja asiakkaitaan.

Tosi fiksua pitää suunsa kiinni kun arjessa on ongelmia.

Kyllä. Itse tulen virkamiesperheestä, ja jo vanhemmat tekivät minulle selväksi, että jokainen älykäs ihminen osaa itse ratkaista omat ongelmansa sata kertaa paremmin kuin virkamies, joka tekee työnsä palkkaa vastaan.

Toki jos on niin tyhmä, ettei osaa käyttää viittä minuuttia oman elämänsä analysointiin ja ongelmanratkaisuun, sitten on varmaan näiden sossujen uhriainesta.

On kuitenkin havaittavissa yleisiä käsityksiä siittä, miten terapia auttaa ja asioiden pallottelu ulkopuolisen kanssa voi avata asioita uudella tavalla. Ja joillainhan tämä voi oikeasti toimiakin, niin onko se sitten jotenkin vähemmän fiksua tms?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epävakaasti toimivista vanhemmista on syytä tehdä lasu.

Ei sitä vanhemmista tehdä. Se onkin yleistä, että vanhempi suuttuu, kun itsekeskeisyydessään ei ymmärrä, että ei heistä ilmoituksia tehdä vaan lapsista. Nykyisin moni vanhempi on kai tottunut olemaan keskipiste.

Mitä merkitystä sillä on kenestä ilmoitus on tarkalleen tehty, kun lopputulos on kuitenkin sama, eli lapsi oikeinkasvatusvankilaan "turvaan".

Ei sijaisperhe vankila ole. Sukulainen tai läheinen on etusijalla ja jos ei se onnistu niin vieras sijaisperhe. Jos ei löydy sijaisperhettä tai se ei muuten ole mahdollista, on laitos sitä varten.

Jos sijaisperhe saati laitos ei ole vankila, niin miksi ihmeessä nämä kuitenkin rajoittavat lasten liikkumista ja monesti myös kommunikointia ulkomaailman kanssa...

Erikoisia nää "ei-vankilat" monesti muutenkin, kaikki ovet lukossa, kynsisaksia et saa pitää huoneessasi, mutta kengissä saa olla nauhat, karvat saa ajella partaterällä jne...

Lr-päätös tehdään kyllä vain tarpeeseen. Jos se nuori karkailee juomaan tai huumekämppiin, on hänen liikkumistaan rajoitettava. Nyt pitää muistaa että ei ne suotta sinne laitokseen ole sijoitettu.

Kukin vanhempi voi katsoa peiliin ihan ensin ja sit sitä lastaan. Jos peilistä ei vastaus löydy, sit se löytyy siitä lapsesta.

Mun lasten liikkumista ja kommunikointia rajoitetaan puhelimet heiltä kokonaan viemällä siitä syystä, että en tule tanttaroiden kanssa toimeen.

Tämä on kuulemma vaaraksi lapsilleni ja siksi en saa heidän kanssa edes puhelimessa enää puhua.

No silloin se on vaaraksi. Oletko sama tyyppi, joka vähän aikaa sitten avautui tästä samasta asiasta täällä? Tanttaroista silloinkin puhuit. Lopulta kerroit juovasi ja paljon, koska sulla on oikeus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä vaan ne lapsiperheiden tukitoimet kuten kotipalvelu ovat lasun takana. Siksi ne lasut tehdään.

Höpslöps. Mä olen yh, kotipalvelu käynyt meillä pari vuotta. Lasuja 0.

Vain yh:t saavat, mutta sellaiset perheet, joissa on virallisesti  kaksi vanhempaa, jäävät ilman apua, vaikka vain toinen vanhemmista hoitaisi lapsia eli käytännössä tilanne on kuin yh:n.

Tosin joillakin yh:lla voi olla lapsivapaata aikaa, jos ex hoitaa joskus?

Niin, kun palvelua on saatavilla liian vähän kysyntään nähden, se kohdistetaan sinne missä sitä aidosti tarvitaan. Jos on kaksi vanhempaa, niin miten voi olla, että ei kotihommat ja lastenhoito tule hoidetuksi?

Miten päätät, että johtajan uraa tekevä puoliso suostuu rivityöntekijäksi ja hoitamaan omia lapsiaan, jos puoliso tai lapset sairastavat?

Johtajilla ei ole työaikaa. Jos on työaika, ei ole enää johtaja.  Menettääkö asema? Irtisanomissuojaa ei ole, joten johtaja lähtee vielä samana päivänä, jos käsky käy. 

Verotus huolehtii siitä, että yhdestä johtajan palkasta jää sen verran nettoa, että sillä elättää perhettä, mutta ei osta lastenhoitajaa kotiin. Ehkä ei tahdota lastenhoitajaa, kun tahdotaan kasvattaa lapset itse? Ratkaisuksi perheverotus? Ratkaisuksi molemmat usein urakeskeiset vanhemmat töihin ja lastenhoitaja kotiin?

Yksityiseltä muutenkin saisi vain säännöllisesti käyvän hoitajan, oman nannyn, ei yleensä apua kiireellisiin  tilanteisiin. Eikä kunnallisesta kotihoidostakaan saa kaikki apua.

Au pair?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänään tämmöinen aloitus. Eilen oli joku avoin paheksunta lastensuojelun toimintaa kohtaan, jossa sanottiin tyyliin ettei se lasten vieminen aina ole paras ratkaisu. Siellä oli kommentit luokaa että syystäkin ne lapset aina viedään. Joten mielenkiintoista nyt nähdä tällainen, missä on tavallaan samasta aiheesta, mutta tällä kertaa sitä lastensuojelua pelätäänkin. Onko se aina oikeassa oleva laitos, joka vie lapsia vain aiheesta, vai voisko olla, että ihan normi perheiden lapset olis myös vaarassa, jos vanhemmilla on vaikka näitä inhimillisiä uupumisen merkkejä?

Jokainenhan tämän tietää. Fiksummat vaan tajuavat pitää suunsa kiinni ja osaavat itse hoitaa ongelmansa paremmin kuin joku virkaheitto lapseton sossuntäti, joka lisäksi vihaa työtään ja asiakkaitaan.

Tosi fiksua pitää suunsa kiinni kun arjessa on ongelmia.

Kyllä. Itse tulen virkamiesperheestä, ja jo vanhemmat tekivät minulle selväksi, että jokainen älykäs ihminen osaa itse ratkaista omat ongelmansa sata kertaa paremmin kuin virkamies, joka tekee työnsä palkkaa vastaan.

Toki jos on niin tyhmä, ettei osaa käyttää viittä minuuttia oman elämänsä analysointiin ja ongelmanratkaisuun, sitten on varmaan näiden sossujen uhriainesta.

On kuitenkin havaittavissa yleisiä käsityksiä siittä, miten terapia auttaa ja asioiden pallottelu ulkopuolisen kanssa voi avata asioita uudella tavalla. Ja joillainhan tämä voi oikeasti toimiakin, niin onko se sitten jotenkin vähemmän fiksua tms?

Asioiden vatvominen ns asiantuntijan kanssa on varmastikin yhtä hyödyllistä kuin esim. uskoontulo. Joitakin se auttaa, mutta älytöntä lähtökohtaisesti. Eteenpäin on elävän mieli, eikä menneissä ongelmissa kieriskely ole ikinä auttanut ketään. Virheistä voi ja pitääkin toki oppia, mutta eteenpäin pitää olla katse, ei taaksepäin.

Monesti ongelmat ovat hyvin helppoja ratkaista, ja jos kenelläkään osallisella on ÄO edes sadan pintaan, onnistuu varmasti. Ei tarvita mitään terapioita, vaan maalaisjärkeä.

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun lähdettiin oikomaan vuosisatuja voimassa oleita mutkia alkoi asiat mennä pala kerrallaan päin helvettiä. Näitä mutkia on mm. Perheen kunnioitus, salassapitovelvollisuus jne....

Kun ihmiset oppivat, että näitä mutkia ei enää ole, alkavat he vältellä viranomaisia. Tämä taas johtaa yleiseen lapsimäärän vähenemiseen, kun perhe-elästä alkaa tulla liian hankalaaa.

Syntyvyys on onneksi nykyään niin vähäistä, että ehkä lasutyöntekijätkin kohta lopettavat valituksen liiasta "työn" määrästä. Tai sitten ne vaan laitostaa saman verran lapsia kuin ennenkin, oli ongelmia tai ei.

Ammattilaiset toimii oikein eikä kiusaa lapsia, nuoria ja huoltajia.

Hakekaa apua että pystyisitte toimimaan oikein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänään tämmöinen aloitus. Eilen oli joku avoin paheksunta lastensuojelun toimintaa kohtaan, jossa sanottiin tyyliin ettei se lasten vieminen aina ole paras ratkaisu. Siellä oli kommentit luokaa että syystäkin ne lapset aina viedään. Joten mielenkiintoista nyt nähdä tällainen, missä on tavallaan samasta aiheesta, mutta tällä kertaa sitä lastensuojelua pelätäänkin. Onko se aina oikeassa oleva laitos, joka vie lapsia vain aiheesta, vai voisko olla, että ihan normi perheiden lapset olis myös vaarassa, jos vanhemmilla on vaikka näitä inhimillisiä uupumisen merkkejä?

Jokainenhan tämän tietää. Fiksummat vaan tajuavat pitää suunsa kiinni ja osaavat itse hoitaa ongelmansa paremmin kuin joku virkaheitto lapseton sossuntäti, joka lisäksi vihaa työtään ja asiakkaitaan.

Tosi fiksua pitää suunsa kiinni kun arjessa on ongelmia.

Kyllä. Itse tulen virkamiesperheestä, ja jo vanhemmat tekivät minulle selväksi, että jokainen älykäs ihminen osaa itse ratkaista omat ongelmansa sata kertaa paremmin kuin virkamies, joka tekee työnsä palkkaa vastaan.

Toki jos on niin tyhmä, ettei osaa käyttää viittä minuuttia oman elämänsä analysointiin ja ongelmanratkaisuun, sitten on varmaan näiden sossujen uhriainesta.

On kuitenkin havaittavissa yleisiä käsityksiä siittä, miten terapia auttaa ja asioiden pallottelu ulkopuolisen kanssa voi avata asioita uudella tavalla. Ja joillainhan tämä voi oikeasti toimiakin, niin onko se sitten jotenkin vähemmän fiksua tms?

Kun kyse on jutusta jonka kulut lasketaan vuosittain miljardeissa, niin riittääkö sulle että siitä "voi" saati "ehkä" on apua, ja jos ei olekaan, niin ekspertti ei olekaan korvausvastuussa mistään, saati sen enempää valtiokaan ?

Vierailija kirjoitti:

Sinunko mielestä sosiaaliviranomaisten ei tarvitse tietää, jos joku äiti suunnittelee lapsensa tappamista?

Hei ihan oikeesti missä todellisuudessa te elätte? Se joka suunnittelee ei kyllä kerro kenellekään. Hae apua itsellesi urpo.