Löytyykö monta suositusten mukaan täysimettänyttä?
Ihan vain mielenkiinnosta kyselen, kun luin jostain ketjusta, että täysimettäjien määrä on häviävän pieni.
Eli ilmoittautukoon kaikki täysimettäjät, siis te joiden vauvat ovat saaneet pelkästään tissimaitoa 6 kk (tai 4 kk ennen nykysuosituksia).
Itse olen täysimettänyt kohta 7 kuukautista poikaa suositusten mukaan kuusi kuukautta. Kiinteitä ollaan maisteltu muutama viikko, mutta edelleen imetän ja todennäköisesti näin mennään yhden vuoden ikään saakka. Onnellinen olen, että imetys on sujunut niin hyvin. Näin ei kuitenkaan kovin monella ilmeisesti tilanne ole, kun niin moni joutuu turvautumaan korvikkeisiin.
HUOM! En halua provosoida ketään, vaan haluaisin vain tietää asian todellisen laidan.
Kommentit (78)
Esikoinen täysimetystä 4,5kk. Kiinteiden ohella 1v+. Tutit sylki pois, ei pulloa, ei korviketta.
Kakkonen ja kolmonen täysimetystä 6kk. Kiinteiden ohella 1v+. Ei tuttia, pulloa eikä korviketta.
Nelonen kohta 5kk. Täysimetyksellä mennään.
Syömisen oppimisessa ei ollu mun mielestä eroja.
Niiiiin tai sitten ei täysimetystä ollenkaan, mähän oon antanu d-tipat lusikalla ja tilkkasen vettä päälle ;) Ja nelonenki aloitti kiinteät muutaman viikon iässä (annoin pikkasen puolukkaa, ettei tulisi sammasta). Että miten sen nyt ottaa.
T@hti
ps. Yöllä on syöty paljon ja monesti ja välillä nukuttu
Esikoista imetin kokonaisuudessaan vain tuon 6kk. Kuopus taas oli täysimetyksellä lähes 6kk. Hieman reilu 5kk aloitin kiinteät vauvalle, ja taisi olla muutamaa päivää vaille 6kk kun pystyi sanomaan että oikeasti söi jotain. Joten, pääasiallinen ja (lähes) ainut ravinto vauvalle oli äidinmaito. Ai niin, sairaalassa sai pullosta maitoa, en tiedä edes oliko se korviketta vai äidinmaitoa.
mua kiinnostaa tietää miksi monet pitää niin kauhean pahana sitä että sairaalassa vauvalle annetaan pullosta maitoa? En tosiaan tiedä ketään, jolla olisi imetys sen takia epäonnistunut että vauva sai sairaalassa pullosta maitoa. Ja musta ajatus siitä, että rankan synnytyksen jälkeen on heti hoidettava vauvaa koko ajan, on aika kauhea. pakkohan sitä on levätä niin rankasta kokemuksesta! Mä olen molemmat vauvani antanut öiksi kansliaan, jossa hoitajat ovat niitä muuten hoitaneet, tuoneet minulle vain kerran yössä syömään. mulle ainakin on ollut aivan ehdoton juttu se, että saan muutaman yön nukkua kunnolla ja päästä toipumaan synnytyksestä ennen kuin lähden vauvan kanssa kotiin. joten ois kiva kuulla miksi monet on siitä niin mielettömän tarkkoja ettei vaan mitään muuta anneta? Eikö teidän ole ollut tärkeä levätä synnytyksen jälkeen?
esikkoa täysimetin 6 kk, käytännössä 10 kk.
Kakkosta samoin 6 kk täysimetyksellä, nyt 8 kuisena edelleen käytännössä täysimetyksellä. Käytännössä täysimetykellä tarkoitan sitä, että vauva ei syö muuta kuin tissiä, vaikka kiinteitä tarjotaan.
Kolmonen maistoi ekan kerran kiinteää pöperöä päivää vaille 6kk. Ei syönyt koskaan tuttiä, eikä korviketta. Ei myöskään pullosta lypsettyä (koska en saanut lypsämällä tilkkaakaan)
Nelonen sai 6kk päivänään ekan maistiaisen porkkanaa. Ei tuttia, pulloa eikä korviketta ole tarvittu hänelläkään.
Esikoinen sai tisumaitoa kokonaisuudessaan 2½ viikkoa. Neuvolan ohjeistuksesta aloin antamaan korviketta, kun vauva oli itkuinen ja niin vaan pullo voitti rinnan.
Kakkosta täysimetin 1½kk ja kokonaisuudessaan 2½kk. hänellä keikahti rytmit kuukauden iässä päälaelleen ja kävi yöunille puoli kuuden maissa aamulla ja esikoinen heräsi seitsemän jälkeen. Pari viikkoa valvottuani opetin väkisin pullosta juomaan korviketta. Siinävaiheessa kun itse nukahdin aina autonrattiin kun pysähdyin liikennevaloihin ja näin tienpientareilla pitkäkarvaisia puhveleita, niin oli aivan sama mistä vauva yöllä maitonsa sai, pääasia, että isäkin pystyi välillä valvomaan ja sain itse nukuttua.
Ja kolmosta imetin kaikkiaan 13kk ja nyt nelosta edelleen. Ikää 6½kk.
Niin vaan tilanteet vaihtelee. Ja meillä lapsista tervein on tuo esikoinen, jota ei ole imetetty juuri lainkaan. Tähän asti on eniten sairastellut kolmonen.
Yösyötöt nelonen lopetti 2½kk iässä ja maito on riittänyt siitä huolimatta.
Minusta oli ihan turhaa tuputtaa tyytyväiselle vauvalle pullosta maitoa. Kyllä minulla oli siinä aikaa häntä imettää hänen omaan tahtiinsa, ei ollut sen suurempaa tarvetta levätä vaan päähän siinä meinasi räjähtää sairaalan seiniä tuijotellessa toimettomana, sängyllä maaten. Olisi pitänyt saada nauttia olostaan, niin siltä osin olivat elämäni kauheimmat päivät kun ei ollut mitään tekemistä. Seuraava lapsi syntyy satavarmasti polikliinisenä (jos kaikki putkeen menee).
mulle sanottiin 4kk neuvolassa et ei hirveen myöhäseks kannattas jättää kiinteitten antoa..ei kuulemma tottus nii helposti syömään kun sekin tietty vaatii harjoittelua..mutta sitten kun aloitin niin poika tykkäs syödä varsinkin kun kaks makuisia tuli niin peruna-porkkana oli lemppari..
sit kun enemmän söi nii mun maito ei enää kelvannu vaan niin kun aikasemmin kirjotin puri rikki..joten piti mua varmaa vaan puruleluna :)
saa nähä miten pienemmän kanssa käy..imetän jos vaa kasvaa hyvin ja maitoa tulee.
Monesti ensikertalainen äiti ei paljon tarvitse luullakseen ettei hänen maitonsa riitä vauvalle. Eikö ole paljon parempi sanoa laitoksella äidille, että vauva on tyytyväisin sinun kainalossasi, ja sinun maitosi riittää kyllä (samalla toki tarkkaillaan ettei vauvalle tule mitään oikeaa tarvetta lisämaidolle). Jos nyt itse välttämättä haluaa levätä ja antaa vauvan syötettäväksi hoitajille, niin ok, mutta yleensä ottaen äitejä pitäisi rohkaista äitiydessään heti ensihetkistä alkaen, ja siinä, että imetyskin kyllä riittää heti.
Ihan oikeasti, minulla on monia tuttuja, jotka kertovat kuinka paljon vauvalle annettiin korviketta jo laitoksella, hoitajien mielestä äidin oli parmpi levätä eikä väsyttää itseään imetyksellä, vauvakin herranjestas näkee nälkää kun on rinnalla pidempään kuin vartin kerrallaan. nämä äidit sitten eivät saaneet mitään ohjeita kotiutuessaan, kuinka lisämaidosta päästään eroon, ja jäivät siihen uskoon ettei se ole mahdollistakaan. Tai että on vauvalle parempi varmistaa maidonsaanti ainakin jokailtaisella korvikepullolla, jos vaikka rinnoista ei tulekaan tarpeeksi (eikä heille kerrottu mistä sen tietää että vauva saa riittävästi maitoa).
Itse en halunnut vaarantaa imetystä lisämaidoilla sairaalassa, ja toisaalta halusin näyttää hoitajillekin kuinka vauva kyllä pärjää ilman lisämaitoa, ja että sektionkin (kakkonen syntyi suunnitelulla sektiolla) jälkeen voi vauvaa pitää vierihoidossa ja imettää. Että oppisivat että se _on_mahdollista. TAYSissa oli toisella kerralla hirveästi opiskelijoita ja muita nuoria hoitajia, heillekin tekee hyvää nähdä kuinka terve vauva ei tarvitse lisäruokaa.
Esteri06:
Moikka,kommentoisin tuota täysimetysjuttua ja sitä, mitä joku kirjoittikin edellä, eli että täysimetyksen kriteerit tuntuu vaihtelevan. WHO:n imetyssuositusten mukaan tosiaan on niin, että täysimetetyksi katsotaan vain vauva, joka ei koskaan ole saanut pullosta mitään, ei edes siis oman äidin maitoa, eikä ole imenyt tuttia. Tällaiset " todelliset" täysimettäjät taitavat olla Suomessa aika harvassa, useimmat syö ainakin tuttia (ihan näin mutu-pohjalta arveltuna). Eli siinä mielessä toi jonkun mainitsema 1% täysimetettyjä vauvoja voi pitää paikkansakin.
http://www.who.int/nutrition/topics/exclusive_breastfeeding/en/
WHO:n suosituksessa mielestäni tarkoitetaan, että jotta äiti pystyy imettämään 6 kk, ei kannata antaa tuttia tai pulloa, koska se saattaa haitata lapsen imemään oppimista tms. Ei tämä mielestäni kuitenkaan tarkoita, että lapsi ei ole täysimetetty, jos syö tuttia tai saa äidinmaitoa pullosta. Korvikkeiden antaminen sen sijaan kyllä " rikkoo" täysimetyksen ainakin termillisesti.
Vai lasketaanko joukkoon kun aloitimme kiinteät VAJAA 6 kk ikäisenä? Kyllä kai, koska tämänkin jälkeen on kasvanut pelkällä tissimaidolla + kiinteillä ja poika on nyt 9 kk. Korvikkeita emme ole tälle lapselle antaneet kertaakaan. Olen todella iloinen että olemme päässeet näin pitkälle.
Imetys siis jatkuu vielä eikä se aina helppoa ole ollut. Pienenä pojalla oli usein tissiraivareita. Ja nyt 7 kk ikäisestä lähtien rinta ei meinaa päivisin maistua ollenkaan! Jos kiinteistä on mennyt riittävästi aikaa niin silloin voi syödä. Kiinteiden jälkeen on turha yrittäkään eikä imettäminen onnistu muualla kuin omassa makkarissa.
Öisin poika syö 3-4 kertaa. Näin saa tehdä ainakin kunnes alkaa syödä hapanmaitotuotteita siinä vajaan vuoden ikäisenä. Ja imetän ainakin 1-vuotiaaksi ellen pidempäänkin.
jonka mukaan Suomessa 77% vauvoista sai lisämaitoa sairaalassa. Vastaava prosenttiluku Ruotsissa oli 15 %... Ei liene sitenkään yllättävää, että useampaa vauvaa myös täysimetetään Ruotsissa pidempään. Onhan selvää, että jos vauvan annetaan olla riittävästi rinnalla heti alussa, niin maitokin nousee nopeammin.
Itse en ole koskaan kokenut, että olisin halunnut olla vauvalta rauhassa synnytysten jälkeen. Päinvastoin, nyt kolmannen vauvan synnyttyä olin todella energinen ja halusin että vauva olisi kanssani jatkuvasti. Meidän sairaalassamme kannustetaan vierihoitoon.
Toki ymmärrän ettei aina näin ole, esim. jos synnytyksessä menettää todella paljon verta.
tuosta synnytysväsymyksestä ja vauvalasta..
Olihan se synnytys urakka tietysti, mutta vauva oli siitä " palkinto" ja ilolla häntä hoisin heti ensi hetkestä alkaen, ja mulla hormoonit vaikutti jotenkin niin että alkuun ei edes väsyttänyt. Pitkä odotus oli lopulta päättynyt ja vihdoin sain viereeni pienen ihmeen!
Toisin kuin kuukausien huonojen öiden jälkeen, sitten se väsymys vasta iski... olisipa ihanaa jos vieläkin olisi nappi tuossa käden ulottuvilla jota vaan kun painaisi niin toimelias hoitaja hakisi vauvan yöksi vauvalaan :D Nyt se vasta poikaa olisikin ;)
Meni vähän alkuperäisen aiheen vierestä .. sori.
Helmi
Hei!
3 täysimetettyä kasassa, toivottavasti ensi kesänä 4. Esikoista ja pikkukakkosta silloisten suositusten mukaan 4 kk ja tämän hetken kuopusta 6 kk. Kokonaisimetys esikoiselta 9 kk (menin töihin ja lapsi oli isän kanssa - alkoi imetys hiipua nopeasti) ja nuoremmilla reilu vuosi. Tutti ei meidän talossa ole kelvannut kenellekään eikä yksikään ole myöskään sairaalassa saanut muuta kuin tissiä. Ite olen ollut siinä kiitollisessa asemassa, että maito on aina noussut samantien ja sitä on ollut runsaasti (mummuni kuulemma aikoinaan sanoi, että jos hän olisi ollut lehmä, niin " korvani olisivat präniköitä täynnä" - tulen mummuuni).
Ja kiinteiden aloittaminen on aina suorastaan tympinyt. Tissivauvan kanssa on niin helppo kulkea - aina on eväät valmiina mukana eikä tarvitse " sotkea" purkkien kanssa. Ja ainahan se eka oikea kakka on pienoinen järkytys niihin hentoisiin maitoplöräyksiin verrattuna :).
Mulle ei tullut toi mieleenkään että joku ei tiedä miten päästä sitten pullosta eroon. Itselle se oli niin päivän selvä juttu, että kun vauva on imettämisen jälkeen tyytyväinen, ei hänelle tarvitse pulloa antaa eikä sen enempää miettiä maidon riittävyyttä. Ja siksi tosiaankin ihmettelin / ihmettelen pullokieltoa sairaalassa.
Jokainen äiti tekee omanlaisensa ratkaisun ja oikean ratkaisun oman perheensä ja oman jaksamisen kannalta. Jos meille vielä lapsia tulee niin samalla tavalla teen sittenkin, eli lisämaitoa annan sairaalassa ja kotona jos tarve vaatii. Meillä pullosta on päästy helposti eroon, toivottavasti kaikilla siitä päästään yhtä helposti jos ei pullosta halua maitoa antaa.
Tuntuu tosiaan ettei meitä kauheasti ole. Itse olen törmännyt hyvinkin negatiivisiin asenteisiin toisilta äideiltä (lieko kateutta?) ja kyselyjä siitä miten ihmeessä jaksan ja jos jonkinmoisia selityksiä siitä miksi antavat omalle lapselleen korviketta vaikka en ole kysellyt asiasta.
Esikoista täysimetin 6kk ja vuoden iässä tyttö hylkäsi rinnan, luulen että johtui siitä että maidontulo ehtyi kun olin raskaana. Olisin mielelläni imettänyt pitempäänkin. Nyt nuorempi on 8kk ja häntäkin täysimetin ensimmäiset puoli vuotta. Meillä tytöt eivät ole saaneet pullosta maitoa, edes omaani, esikoiselle yritin kerran antaa mutta ei huolinut ja toisen kohdalla en jaksanut/halunnut koittaa. Kakkosen imetys jatkuu, kiinteät alkaa nyt pikkuhiljaa maistumaan mutta rintamaito on edelleen pääasiallinen ravinnon lähde.
Itse kyllä laskisin 6kk täysimettäneiksi ne äidit jotka ovat antaneet ainoastaan rintamaitoa ensimmäisen puolen vuoden ajan, satunnaiset oman maidon pullosta antamiset eivät varmaan asiaa muuta (vaikka tuo WHO:n määritelmä kait on eri mieltä). Ymmärrän hyvin että joskus äidinkin täytyy päästä asioilleen.
Hienoa että muutkin jaksavat imettää pitkään!
Onpa kerrankin mukavan positiivinen ketju 6 kk täysimetyksestä =)
Mun esikoinen syntyi 2003, jolloin täysimetyssuositus oli muistaakseni 4-6 kk. Poika ei silloin sairaalassa osannut/jaksanut kunnolla imeä tai imaisi aina vain muutaman kerran ja nukahti sitten. Oli tosi unelias ne ekat pari päivää. Mä sain mun omahoitaja-kätilöltä tosi paljon apua ton imetyksen kanssa ja siitä olen kyllä hyvin kiitollinen. En muista, oliko eka vai toinen yö, kun yritin taas saada poika imemään, mutta ei onnistunut, jolloin pyysin yökön paikalle. Yökkö haki pullollisen maitoa ja alkoi sanaakaan sanomatta antaa pojalle pullosta maitoa. Poika ei sitä kyllä sitten suostunut imemään, joten näin ollen ei saanut sairaalassa muuta maitoa kuin mun maitoa. Kun päästiin kotiin (poika silloin 3 vrk), alkoi imetyskin sujua ja maitoa tuli niin hyvin, että sain sitä pumpattua pakkaseen. Poika sai sitten aina silloin, kun mä olin imetysaikaan pois, pumpattua äidinmaitoa pullosta. Kiinteää ruokaa alettiin maistelemaan 2 pvä vajaa 6 kk iässä ja imetys loppui kokonaan 1 v 5 kk iässä. Koskaan ei tarvinnut antaa korviketta.
Kuopuksemme on nyt 9,5 kk ja tällä kertaa vaikka täysimetyssuositus oli se 6 kk (ent. 4-6 kk sijaan), oli tyttö täysimetyksellä " vain" 5,5 kk. Tyttö alkoi tossa 5 kk iässä olemaan jotenkin kärttyinen ja kokeilin sitten, jos kiinteät auttaisi siihen kitinään (jos olisi siis nälkäinen). No, ei auttanut, mutta eipä sillä ollut mulle kamalasti väliä, loppuiko täysimetys 5,5 vai 6 kk iässä. Edelleen imetän tyttöä n. 4 krt/pvä ja 1-2 krt/yö ja toivon, että imetys jatkuu jonnekin tonne 1,5 v ikään saakka. Tietenkin jos tyttö haluaa lopettaa aikaisemmin, niin sitten imetys loppuu, mutta ennen tota 1,5 v ikää en aio häntä alkaa vieroittamaan. Imetyskertoja ehkä alan 1 v iässä vähentämään ja yöimetyksistä varmaan yritän päästä eroon, jos jaksan (syö ekan kerran klo 05-06, joten se ei kamalasti haittaa mua).
Tosta sairaalassa olemisesta ja siellä imettämisestä vielä. Me ollaan molemmilla kerroilla oltu perhehuoneessa ja vauvat on siis koko ajan olleet meidän kanssa. Ja mä olen ollut vauvojen kanssa koko ajan paitsi kun olin suihkussa ja ekalla kerralla tunnin fyssarin luennolla (silloin oli niin karmea ikävä vauvaa, että tuntui, että pakahdun ikävään). Esikoinen syntyi iltapäivällä, mutta edellinen yö oli mennyt valvoessa, kun supisteli hiljalleen. Kuopus syntyi alkuyöstä ja silloin siirryttiin sinne lapsivuodeosastolle (perhehuoneeseen) klo 05. Molemmilla kerroilla olin sellaisessa fiilareissa, etten pystynyt nukkumaan, vaikka vauva nukkui. Vasta parin päivän päästä alkoi väsyttämään ja sitten oltiinkin jo kotona, jossa ei niin vaan nukuttukaan. Mutta mä en kyllä olisi mitenkään raaskinut olla mun vauvoista erossa sairaalassa. Onneksi oltiin Kättärillä, missä kannustettiin mm. siihen, että vauva nukkuu äidin kainalossa =) Vaikka kyllä meillä molemmat lapset nukkuivat osan ajasta myös siinä omassa sängyssään. Voi ei, tulee kyllä haikea fiilis, kun meille ei enää todennäköisesti koskaan vauvaa enää tule, niin en pääse enää koskaan kokemaan sitä, kun pieni vastasyntynyt vauva tuhisee äidin kainalossa!
Ja vielä tosta täysimetys-termistä. Mä en ole koskaan mistään mitään virallista tietoa lukenut, mutta itse henkilökohtaisesti määrittelen täysimetyksen niin, että vauva ei saa muuta ravintoa kuin äidinmaito. Sillä ei ole mun mielestä väliä, saako sitä joskus pullosta tai mukin reunasta. Ja meidänkin molemmat lapset on saaneet pienenä puolukkamehua sammakseen, mutta se ei ole mun mielestä todellakaan katkaissut täysimetystä. Ja itse olen sitä mieltä, että jos vauvalle annetaan sairaalassa muutaman kerran jonkun muun äidinmaitoa tai sitten korviketta, mutta sen jälkeen kotona vain äidinmaitoa, niin kyllä se on silti täysimetetty. Tämä siis vain mun oma mielipide.
Meillä ei ole lapset siis kumpikaan saaneet korviketta, koska en ole kokenut sitä mitenkään tarpeelliseksi. Esikoisella tuli pahat ihottumat 1 v iässä, kun alkoi saada lehmänmaitoa " raakana" ja niitä selvitellessä (allergiasairaalassa) olin itse 2 viikkoa maidottomalla dietillä. Allergiaa ei sitten kuitenkaan ollut, mutta senkään takia en viitsi kuopukselle turhaan antaa lehmänmaitoa (edes korvikkeen muodossa), jos hänellekin tulisi siitä rajut ihottumat ja joutuisin taas maidottomalle dietille. Molemmilla on atooppinen iho, joten täysin terveen lapsen kanssa en maitoallergiaa varmaan pelkäisikään.
Mutta näin siis meillä. Kiva kuulla, että löytyy muitakin suositusten mukaan imettäneitä, kun välillä tunnen oloni ihan kummajaiseksi. ja se piti vielä kirjoittaa, että molemmat lapset ovat meillä oppineet syömään kiinteää ruokaa lusikalla todella hyvin ja pian.
Täysimetin esikoista 9kk ja hän tissittelee edelleen. Ja olen nyt täysimettänyt 4kk kuopusta ja näemmä edelleen jatkuu samalla linjalla.
Mielenkiintoista on se, että mm. neuvolan th olettaa hyvin voimakkaasti, että täysimetän vähintään sen 6 kk tätä pienintä ja jatkan ties vaikka kuinka pitkään.. Ilmoitin hänelle, että katsellaan, meillä lapset imetetään heidän yksilölllisten tarpeittensa mukaan, että jos olis tarvis aloittaisin vaikka heti kiinteät pienimmällä.
T. Usein imetys-fanaatikoksi luultu Teena ; )
Esikoista täysimetin 6 kk, sitten alettiin maistelemaan kiinteitä. Yösyötöt jäivät n 2 kk iässä pois, mutta maito riitti silti. Neuvolassa tuettiin imetystä hienosti. Imetyksen poika jätti itse pois 1 v 2 kk iässä. Kuopusta, 2 kk, imetän paraikaa. Hän on myös nyt jättänyt öisin syömisen pois, nukkuu mieluummin. Maito riittää silti tälläkin kertaa. Samalla tavalla mennään eteenpäin kuin esikoisenkin kanssa, jos ei mitään ongelmia tule.
vaikka poika oli heti syntymän jälkeen lastenosastolla ja sai muutaman päivän ajan luovutettua rintamaitoa ja sen jälkeen vielä muutaman päivän omaa pumpattua maitoa imetyksen ohella. Kotiutumisen jälkeen ollaan kuitenkin syöty vain omaa maitoa, suoraan rinnasta. Poika täytti puoli vuotta lauantaina, jolloin alkoi myös perunan maistelut.
Neuvolassa lääkäri oli 5-kuukautistarkistuksen yhteydessä todella ihmeissään, ettei poika ollut saanut mitään muuta kuin rintamaitoa, mutta varsin myönteisessä mielessä. Neuvolantädiltä on kuitenkin tullut lievää painostusta kiinteiden maisteluun jo parin kuukauden ajan, mutta pidin pääni ja täysimetin suositusten mukaan puolivuotiaaksi saakka.
Eli kuopuksemme nyt ollut nyt täysimetyksellä viikkoa vaille 6kk. Kiinteitä aloitellaan kun vain äiti jaksaisi... itse koen kiinteiden annon (kuten joku aikaisemmin tässä ketjussa myös) raskaammaksi kuin imetyksen.
Keskimmäisemme oli myös täysimetyksellä 6kk. Esikoisemme (synt. 2002) sai jokusen kerran korviketta ja kiinteitä alkoi maistella 4.5kk iässä. Nämä kaksi viimeistä eivät pulloa ole koskaan huolineet eikä keskimmäisemme myöskään tuttia.
Tämä kuopuksemme nukkui 5-9h putkeen/yö ekat 3.5kk. Sillä ei kuitenkaan ollut mitään vaikutusta maidontuotantoon. Hän sitten vain viihtyi rinnalla tavallista enemmän päivisin.
Kahden keskosen äitinä liityn joukkoon, vaikkakin molemmille annettu syöttöletkulla aluksi luovutettua äidinmaitoa. Sen jälkeen omaa äidinmaitoa letkulla ja pullosta, mutta lopuksi lapset ovat oppineet rinnalle. Korviketta kumpikaan ei ole saanut. Keskosille aloitetaan STM:n suosituksen mukaaan kiinteät 4kk ikäisenä. Esikoista " täysimetin" 4kk ja yhteensä yli vuoden. Kuopuksen paino nousi niin hyvin, joten kiinteät aloitettiin poikkeukselliseti 5,5kk ikäisenä. Myös kuopusta aion imettää ainakin vuoden.
Täysimetyksestä on lukuisia määritelmiä. Tiukkapipoisimmat sallivat vain rinnasta imettämisen ja D-vitamiini-lisän. Vesitilkka tai yhdet Cuplatonit katkaisevat heidän mielestään täysimetyksen.