Löytyykö monta suositusten mukaan täysimettänyttä?
Ihan vain mielenkiinnosta kyselen, kun luin jostain ketjusta, että täysimettäjien määrä on häviävän pieni.
Eli ilmoittautukoon kaikki täysimettäjät, siis te joiden vauvat ovat saaneet pelkästään tissimaitoa 6 kk (tai 4 kk ennen nykysuosituksia).
Itse olen täysimettänyt kohta 7 kuukautista poikaa suositusten mukaan kuusi kuukautta. Kiinteitä ollaan maisteltu muutama viikko, mutta edelleen imetän ja todennäköisesti näin mennään yhden vuoden ikään saakka. Onnellinen olen, että imetys on sujunut niin hyvin. Näin ei kuitenkaan kovin monella ilmeisesti tilanne ole, kun niin moni joutuu turvautumaan korvikkeisiin.
HUOM! En halua provosoida ketään, vaan haluaisin vain tietää asian todellisen laidan.
Kommentit (78)
Herkkupupu:
Ihan uteliaisuuttani kysyn, että eikö siellä Saksassa sitten laiteta vauvaa ollenkaan sokeritippaan jos verensokerit ovat alhaalla? Suomessa vauva kärrätään kiireesti teholle ja laitetaan sokeritippa, lisäksi vauvaa kai ruokitaan aika usein nenämahaletkulla. Oliko vauva luonasi vierihoidossa koko hoidon ajan? Mielenkiintoista kuulla eri maiden käytännöistä! Tuo imetystukihenkilön kustantaminen kuulostaa etenkin huippujutulta!
Mä synnytin polikliinisesti (kai se on oikea termi suomeksi?) eli lähdettiin kotiin 4 tuntia synnytyksen jälkeen. Lastenlääkäri tutki vauvan ja kaikki oli ihan OK. Koska en kuulunut riskiryhmään, eli ei raskausajan diabetestä, vauva suht pieni jne., verensokeria ei edes mitattu. Ekat kaksi päivää vauva oli ihan normaali, joi ja oli virkeä. Täällä käy kätilö synnytyksen jälkeen 10 päivän ajan joka päivä kotona ja kaikki näytti olevan ihan OK. Kolmantena päivänä vauva sitten lopetti imemisen ja meni ihan siniseksi ja me tietysti heti sairaalaan.
Kyllä täälläkin jos heti aluksi näyttää lapsella olevan jotain, laitetaan ne sokeritippaan ja seurataan tarkasti, mutta meillä siis oli aluksi kaikki OK.
tämä ketju on herättänyt valtavasti mielenkiintoa, wau :)
Pakko kommentoida tuota syyllisyydentuntoasiaa.. esikoisen imetyskokemus meni pikkuisen mönkään ja lopetin kokonaan osittaisimetyksen pojan ollessa 4kk. Itkien sitten luin tälläisiä vastaavia ketjuja tältä palstalta, ja vaikka kukaan ei syyllistänytkään vaan ihan vaan asiallisesti keskustelivat imetyksestä, minä koin olevani maailman huonoin äiti pulloineni.
Silloin päätin, että JOS vielä saamme vauva, teen kaikkeni että imetys onnistuisi, etten joutuisi tuon kamalan mutta kuitenkin " turhan" syyllisyyden kanssa enää kamppailemaan. Jokainen äitihän kokee asiat niinkuin kokee, ei toisen pään sisään voi kukaan mennä sanomaan että " Sinä siellä, vaikka et imetäkään olet paras äiti lapsellesi silti, olepas hyvä ja tunne näin" .
Nyt 6kk imettäneenä voin sanoa, että vaikka tähän imetystaipaleeseen mahtuu niin ylä- kuin alamäkiäkin, olen kuitenkin " onnellisempi" niiden huonojenkin kokemusten summaamisen jälkeen mitä silloin esikon vauva-aikaan, kun itseäni ihan turhaan syyllistin imetyksen lopettamisesta.
Joka tapauksessa, pointtini on se, että mikäli imetys ei syystä tai toisesta ole onnistunut, saa äiti tuntea siitä surua, vaikka se tavallaan turhaa onkin itse asian kannalta - syyllistäminen on sitten eri asia eikä siihen kenelläkään ole oikeutta.
Ja totta on sekin, että esikoisen kanssa ehkä helpommin luovuttaa, minä ainakin tein niin. Onneksi vahingosta viisastuneena " osasin" toimia erilailla tämän kakkosen kanssa,ts.yrittää ja yrittää ja yrittää ja yrittää.. vauvatkin ovat niin erilaisia, että mikä yhdelle toimii ei välttämättä kelpaa toiselle ollenkaan. Saattaa olla ihan silkkaa tuuriakin, että esim. suihkutissiäidille " sattuu tulemaan" vauva joka tykkää nopeasta virtauksesta ja tälläisen yhtälön tapahtuessa hommat sujuvatkin helpommin.
Sekavaa sepustusta.. :)
hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!
Helmi
Olen samaa mieltä kuin Mikaela tässä ketjussa. Koin, että laitoksella ensi päivinä annettu lisämaito tuki imetystäni. Koska paino tippui reippaasti olisin ollut paniikissa siitä, saako lapseni riittävästi ruokaa (synnytys ei myöskään ollut helppo hänelle). Nyt pystyin keskittymään imetyksen opetteluun ja niimpä se maito alkoi tullakin muutaman päivän jälkeen ja lisämaidot sai jättää pois. Meille tuputettiin hörpytysmukia, josta vauva sai ilmaa mahaan ja vatsavaivat, kun käytettiin tuttipulloa samaa ongelmaa ei ollut. Uskomatonta, jos jossain ei saa enää tuttipulloa talon puolesta! Minusta on parempi, että lapsi saa ensi päivistä alkaen riittävästi ruokaa kuin että hän huutaa nälkäänsä, kun rinnoista ei tule tarpeeksi maitoa (kukaan ei voi varmasti kieltää, että se on mahdollista). Mulla ei tullut mitään edes pumpaamalla, mutta kun sitkeästi imetin ja imetin ja lapsi oli rinnalla melkein koko ajan, niin ei ne muutamat lisämaidot synnärillä imetystä mihinkään pilanneet. Ja jos olisivat pilanneet, niin olisin ottanut sen riskin joka tapauksessa.
Täällä ilmoittautuu myös yksi täysimettäjä. Täysimetin 6kk ja edelleen monta kertaa päivässä, poika nyt 8kk. Tarkoituksena jatkaa ainakin vuoden ikään, mieluusti pidemmällekin.
Minulla on myös melko negatiivisia kokemuksia sairaalasta ja neuvolasta. Jos heitä olisin uskonut, en todellakaan olisi imettänyt kovinkaan montaa kuukautta. Sairaalassa oikein tyrkytettiin lisämaitoa ja vauvalle annettiin tutti minulta kysymättä (menetin paljon verta ja vauva oli ekan yön vauvalassa huonon vointini takia). Maito nousi rintoihin neljäntenä yönä, jonka jälkeen ei lisämaitoa ole tarvinnut.
Vauvalla oli paljon ilmavaivoja alkuaikoina. Kyselin neuvolasta ohjeita, miten helpottaa pikkuisen vaivoja. Päätä vaan pyöriteltiin, syitä on niin monia. Poika huuti pää punaisena pitkiä aikoja ja lopulta sai aina kramppauskohtauksia. Tilanne kärjistyi niin, että jouduimme sairaalaan tarkkailuun yöksi kouristelujen takia. Siellä sitten huomattiin, että minulla on suihkutissit ja vauva imiessään sai aina niin paljon ilmaa, että se aiheutti kaikki vaivat. En ollut ikinä kuullutkaan moisesta termistä.. Sairaalan väki (lastenosastolla, ei synnärillä) antoi vähän imetysneuvoja, ennen kun päästiin kotiin.
Tämän jälkeen tutustuin netissä kaikkeen mahdolliseen imetystietoon, imetystukilistaan ym. Ja sen tiedon turvin, ja tietysti oman kokemuksen ja itseensä uskomisen myötä, olen jatkanut imetystä. Neuvolasta en sen koommin ole imetysneuvoja kysellyt, en kyllä paljon muitakaan neuvoja. Terkkari ei todellakaan ole imetysmyönteinen, suositteli VELLEJÄ ensimmäistä kertaa vauvan ollessa alle 2kk, tyyliin " sitten voit kohta aloittaa antamaan velliä illalla.." . Seuraava kerta oli pojan ollessa reilu 3kk, " kohta voitkin sitten antaa kiinteitä" . Sanoin, että meinaan imettää täydet 6kk, johon terkkari sanoi, että hän voi kokemuksesta kertoa, että POIKAvauvat tarvitsevat lisäruokaa VIIMEISTÄÄN 5kk iässä. Jaaha. 5kk neuvolassa terkkari oli jo ihan kauhuissaan, kun en VIELÄKÄÄN anna muuta kun maitoa. Pidin pääni ja poika maistoi bataattia ensimmäistä kertaa puolivuotispäivää seuraavana päivänä. Ja mainittakoon vielä, että poika kasvoi koko täysimetysajan yläkäyrillä ja oli/on edelleen oikein tyytyväinen ja iloinen vauva.
Seuraavan lapsen kohdalla olenkin sitten paljon viisaampi..
Ellamaija
Kirjoittelin sivulla 2 tutkimuksesta. Siinä täysimetys tarkoitti sitä, että vauva on saanut vain oman äitinsä maitoa. Itse katson siis täysimettäneeni, vaikka vauva onkin saanut muutaman kerran pullosta/ mukista maitoani.
Tanskassa synnytyssairaalassa annetaan korviketta vain lääketieteellisin perustein.
Eräällä tutullani, joka sai vauvan myös helmikuussa samaan aikaan kuin minä, oli myös sama ongelma rintojensa kanssa, eli suihkutissit. Hänen imetyksensä kylläkin tyssäsi jo 6 viikkoon koska neuvolassamme ei osattu neuvoa miten toimia tällaisessa tapauksessa. Vauva huusi kaikki illat ilmavaivoja. Eikä tuttuni sitten ilmeisesti yrittänyt muutenkaan ottaa lisää selville asioista kun hän ei netissäkään surffaile:-).
Mutta uteliaisuudesta: millaisia neuvoja sait tuohon ko. ongelmaan sairaalassa? Silloin tuttuni kanssa jälkeenpäin mietimme että olisikohan auttanut jos hän olisi esim. pumpannut pois vähän maitoa ja yrittänyt imettää vasta sen jälkeen? Minä siis tätä hänelle ehdotin (myöhässä tosin) mutta en tiedä toimiiko? Tästä muistelin lukeneeni joskus. Itselläni ei ko. ongelmaa kylläkään ole ollut...
Minua neuvottiin röyhtäyttämään vauvaa monta kertaa syötön aikana, näin ilmaa ei päässyt kertymään niin paljoa vauvan masuun. Myös enimpien maitojen poispumppausta tein jonkun aikaa. Saatoin siis röyhtäyttää vauvaa syötön aikana viisikin kertaa ja sitten vielä lopuksi.
Vaiva alkoi helpottaa, kun vauva kasvoi ja jaksoi paremmin vastaanottaa maitosuihkut! Myöhemmin suihkutissit aiheuttivat kyllä lukuisia rintaraivareita ja kun maidontulo lopulta tasaantui, eikä tullut enää niin kauhealla paineella, niin vauva sai rintaraivareita sen takia!
Ellamaija
" Niin ja todettakoon nyt, että joku tällä palstalla kerran myönsikin että sanoo mieluummin ettei maito riittänyt, vaikka todellisuudessa haluaa mieluummin antaa korviketta, niin se minun tekosyy pohdintani ei ollut edes kaukaa haettua mutta siltikin, puhuin siinä JOISTAKIN ihmisistä jotka näin tekevät. Ja moinen on kyllä todella typerää niitten ihmisten kannalta, joilla se imetys on ihan aidosti omasta halusta huolimatta mennyt pieleen."
Oletan että tällä edellisellä tarkoitit mua siitä yhdestä ketjusta. Muistan sen kyllä!!! Tämä on täyttä hevonpaskaa ja joku sun oma tulkintasi. Lue tarkemmin niin ei tarvii täällä valehdella. En oo missään vaiheessa sanonut että haluan antaa mielummin korviketta kun en jaksa imettää. Kyllä tekosyyt on kaukaa haettu sillä sinä väännät asioista mitä haluat. Joten vielä kerran jos se ei kalloosi mahtunut: Älä vääristele asioita! Mulla ei oo mitään täysimetystä vastaan mutta jos sulla on korvikkeenantoa ni oo sit mielummin hiljaa!
Se on kyllä kumma ku sun tekstis on aina niin provosoivia ja änkytät täällä mitä haluut. Väännät ja käännät asioita! En tiiä ootko sä jotenki latvasta laho vai miks tää ei mee perille vaikka kuinka moni on siitä sulle sanonu! Pitäskö sua vähän ravistella hereille?
Muuhun en halua puuttua, vain tuohon valheeseen millä Emilyn haluaa täällä päteä!
imettämiseen niin mutkattomasti ja en edes osannut olla huolissaan että se ei onnistuisi. Siis toisin sanoen olen täysimettänyt 6kk saakka, poika nyt 7 kk ja ei suostu (vaikka kuukausi on yritelty) kiinteitä syömään vielä nimeksikään. Kun näkeekin lusikan suu menee suppuun ja pää kääntyy pois, joten tissillä mennään vielä oikeastaan täysin. Hyvin kasvaa eli potra poika on. Suostuu syömään vaan sormiruokaa.
Toivon että imetys jatkuisi vielä pitkään jos se on minusta kiinni jos lapsi tahtoo lopettaa sitten lopetetaan-
Onnellista joulun odotusta kaikille
Esikoisen kohdalla kävin iltakoulua, joka sitten sekoitti imetyksen kun sitä maitoa ei tullut lypsettäväksi asti. En kokenut siitä mitään syyllisyydentuntoja.
Toisen lapsen kohdalla ajatelin, että pyrin neljään kuukauteen ja 6kk olisi hieno juttu, mutta ei missään nimessä sen yli. Kuinka kävi?
Taisi vauveli olla 1v2kk kun viimeiset siemaukset otti. Imetys oli helppoa kun ei ollut paineita vaikka töissäkin olin päivät 10kk iästä lähtien. Se imetyksen mukanaan tuoma läheisyys vain vei mennessään enkä osannut tai hakunnut siitä luopua :))
...olen kahden " täysimetetyn" äiti, vaikka siis molemmat lapset ovat alkumetreillä saaneet korviketta. Kakkoselle tyrkytettiin sitä oikein sairaalassa, vaikka verensokerit olivat ihan normaalit koko ajan, mutta paino ei ollut viivojen mukaista.
Anyway, olen halunnut panostaa imettämiseen molempien kohdalla, ja esikoisen kanssa kahden vakavan rintatulehduksenkin jälkeen jaksoin porskuttaa, vaikka hoitohenkilökunta jo luovutti :)
Kakkonen on iso poika, ja terkka sanoi heti kättelyssä, että varmasti ei pelkästään oma maito riitä 6kk. Pah. Nyt ihmetteli 5kk neuvolassa pojan komeaa kasvua, mutta vannotti, että heti 6 kk iässä kiireen vilkkaa kiinteät kehiin. No, itse en aio stressata moisesta. Vauvat ja kiireet ei sovi yhteen.
Imetys on niin helppoa sen alun jälkeen, ja vaikka vauva syö usein ja monesti haluaisin vaan olla vapaasti ostoksilla tai kylässä ilman imetyshetkiä, niin ei se ole kuin hetkellinen itsekäs toive. Nopeaahan tämä vauva-aika menee.
Ketjuun on näköjään ilmottautunut kaikenlaisia " täysimettäjiä" . Tais mennä ketju vähän mönkään..? Täysimetys tarkoittaa edelleenkin sitä, ettei vauva altistu korvikkeelle vaan saa ainoastaan äidinmaitoa. Mutta tietenkin on aina sitä parempi, mitä enemmän vauva saa äidinmaitoa, vaikka korvikelinjalle mentäisiinkin syystä tai toisesta.
Mukavaa joulunodotusta ja levollisia tissittelyhetkiä! On ihana päästä nauttimaan siitä, kun vauva on rinnalla ja huomata miten vauvakin nauttii läheisyydestä ja intiimistä ihokontaktista. =)
3,5kk jo täysimetetty joten eiköhän tuo loppuaikakin suju samaan malliin!
Vaikka johan tuota saa kuulla päivittelyjä, että eikö vielä syödä perunaa ja porkkanaa ja kuulemma pitäs kermavaahtoakin kohta vähän maistaa!! (muistui mieleen se kermavaahtoketju täältä tuon kommentin kuultuani)
Onpas minulla muuten valveutunut mies, kun hän äsken puhelimessa kertoi kuulleensa radiosta että Ruotsissa lisämaitoa saa sairaaloissa 15% vauvoista ja Suomessa 60%.. vai oliko se sairaalaprosentteja, no jotain sinne päin kuitenkin, en muista enää tähän aikaan yöstä miten se meni, mutta tuon olen huomannut itsekin että vaikka Suomessakin on 6kk täysimetyssuositus niin todellisuudessa siihen ei kunnolla saa kannustusta vaan pieniinkin notkahduksiin kasvukäyrällä aletaan ehdotella lisämaitoa ja sairaaloissakin sitä usein tuputetaan vain sen vuoksi, jos omista rinnoista maito ei suihkua seinään asti jo synnytystä seuraavana päivänä *mur*
1v3kk iässä aloimme lopetella ja nyt 1v4kk iässä imetys loppuu kokonaan.
Ensimmäisen kuukauden aikana annoin jonkin verran korviketta lisäksi, kun minulta ei tullut tarpeeksi maitoa. Vauva punnittiin synnytyssairaalassa ennen ja jälkeen syömisen, ja näytti että olisi saanut tarpeeksi, mutta itki silti nälkäänsä ja kun sai lisämaitoa, niin rauhoittui. Sitten nännit menivät pahasti verille ja en halunnut syöttää veristä maitoa vaan pumppasin sen ja annoin korviketta. Kuukauden aikana oma maidontuotanto tasaantui ja jätimme korvikkeen kokonaan pois.
Luen itseni tähän täysimettäjien ryhmään ensimmäisestä kuukaudesta huolimatta...
vaikka kiinteitä aloin tarjota maistiaisina vähän yli 5kk iässä, silti niiden määrä on yhä edelleen niin häviävän pieni että niillä vauveli ei kyllä elä.. katson kyllä yhä täysimettäväni, vauva on 6kk.
Poika syntyi 24.6 jouluna maistamme pottua.
Suositusten mukaan menty täälläkin. Neuvolassa imetysmyönteisiä mikä varmasti auttoi. Nyt 9,5kk ja vuoteen asti ajattelin ainakin jatkaa.
Halusin vain sanoa, miten hienoa on, että maito riittää noin hyvin! :) Minulla valitettavasti maidontuotto on tyssännyt siihen kun vauvat ovat alkaneet nukkua yöt heräämättä. Esikoista imetin 3kk, toista lasta täysimetin 2kk ja osittaisimetin tämän lisäksi 2kk.
Miten teillä täysimettäjillä yöt sujuvat? Syövätkö vauvat öisin? Tämä siis ihan vain mielenkiinnosta, että onko tämä kovinkin tavatonta, että maidontulo tyssää kun yösyöttöjä ei ole. Yöimetyshän on ymmärtääkseni yksi niistä " kriteereistä" että maidontuotanto säilyy. Tai näin ainakin minulle kävi :(
Mutta ihanaa siis lukea, että monella kuitenkin maito riittää, oli yösyömisiä tai ei. Minulla imetyksen jatkuminen olisi tarkoittanut vauvan herättämistä öisin tai sitä, että olisin itse herännyt öisin lypsämään. Minulle ei lypsäminen tuntunut hirveän ominaiselta eikä mukavalta (rintoihin siis sattui), lisäksi vei kovasti aikaa, joten näiden syiden takia en alkanut öisin itsekään heräämään. Terveitä tyttöjähän nuo ovat vaikka äidinmaidon määrä jäikin vähäiseksi.
Mikaela, ja tytöt 9kk ja pian 2v10kk
Siis vaikka äidinmaitoa joisi.
Itsekin kovasti yritin imettää sen 6kk mutta ensimmäiset 5kk lapsi todella itkuinen ja siro. Allergia testien jälkeen kun oli 5kk aloitettiin kiinteät ja sitä menikin heti ensimmäisten päivien jälkeen purkillinen!Harmittaa kun neuvolassa ei puhuttu mitään, että voisi korviketta antaa. Varmasti ollut vauva nälkäinen ja itkuista puhuin useasti neuvolassa.
Imetys loppui nyt huomaamatta kun tyttö oli 10kk vaikka tarkoitus oli sinne vuoden ikään imettää =) hyvähän se on aina suunnitella vaan niin ne suunnitelmat sitten muuttui =)
Tuo väittämä vaan sopi niin hyvin tähän ketjuun et oli pakko tulla laittamaan =) en siis halua kenenkään mieltä pahoittaa enkä sano että itse ajattelisin noin.
Favolina:
Olet kyllä tosi hienosti jaksanut alkuvaikeuksista huolimatta!
Ihan uteliaisuuttani kysyn, että eikö siellä Saksassa sitten laiteta vauvaa ollenkaan sokeritippaan jos verensokerit ovat alhaalla? Suomessa vauva kärrätään kiireesti teholle ja laitetaan sokeritippa, lisäksi vauvaa kai ruokitaan aika usein nenämahaletkulla. Oliko vauva luonasi vierihoidossa koko hoidon ajan? Mielenkiintoista kuulla eri maiden käytännöistä! Tuo imetystukihenkilön kustantaminen kuulostaa etenkin huippujutulta!