Talo miehen nimissä, ei avioehtoa. Mitä tapahtuu jos mies kuolee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen eri kuin ap mutta tilanne vähän samankaltainen. Tosi meillä ei velkaa. Talo rakennettu yhdessä.

Kysyisin että mistä näkee, että kenen nimissä talo on? Onko se se, joka maksaa kiinteistöverot?

Tuolta pääsee alkuun https://yle.fi/a/3-9637025

mutta ei ole koko totuus jos on lainhuutoja hakematta, tai puolisoilla omistusta järjestelty keskinäisin velkakirjoin/lahjoituksin. 

Kiitos!

Pohtiva kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen perillisille hyvin ikävä tilanne. Heille tulee perinnöstä verot. Mitäs jos laittaisitte asian kuntoon ennen kuin mies kuolee?

Miten kuntoon? Pitäisikö talo mielestäsi myydä kaiken varalta? Koskeeko tämä ohje kaikkia aviopareja iästä riippumatta?

Olen eri, mutta ei ole mitään järkeä ottaa uutta puolisoa omaan omistamaansa asuntoon. Ap ostaa puolet itselleen tai avioehto ehdottomasti.

Aikuinen saa tehdä ihan omia ratkaisujaan. Myös niitä jotka jostain muusta tuntuvat järjettömiltä.

No niin saa, mutta kai sitä voi miettiä vähän pidemmälle kuin siihen omaan napaan.

Enkä ymmärrä näitä apn kaltaisia ihmisiäkään, jotka ei pidä yhtään huolta omasta omaisuudestaan.

Mistä omaisuudesta? Ei mulla ole muuta kuin pyörä, vaatteet, huonekaluja yms. Eli mistä mun pitäisi pitää huolta?

Vaikka saisit elinikäisen asumisoikeuden taloon niin et sinä siinä tapauksessa tule selviämään talon kuluista, muutto tulee pakolliseksi ja myynnistä sitten jaatte ukon lasten kanssa omat osuutenne, kas ukon lapset saavat perintönsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen perillisille hyvin ikävä tilanne. Heille tulee perinnöstä verot. Mitäs jos laittaisitte asian kuntoon ennen kuin mies kuolee?

Miten kuntoon? Pitäisikö talo mielestäsi myydä kaiken varalta? Koskeeko tämä ohje kaikkia aviopareja iästä riippumatta?

Olen eri, mutta ei ole mitään järkeä ottaa uutta puolisoa omaan omistamaansa asuntoon. Ap ostaa puolet itselleen tai avioehto ehdottomasti.

Aikuinen saa tehdä ihan omia ratkaisujaan. Myös niitä jotka jostain muusta tuntuvat järjettömiltä.

No niin saa, mutta kai sitä voi miettiä vähän pidemmälle kuin siihen omaan napaan.

Ei kai se ainoa mahdollisuus ole miettiä vain niitä omia lapsia? Jos se uusi puoliso on itselle rakas ja tärkeä niin miksi mikään ei saisi häntä hyödyttää?

No kun ei se edes hyödytä mitään ettei hoida asioita eläissään. aplle puolet asunnosta tietenkin tai testamentti. Mitä vaan paitsi *Siinähän setvitte kun aika jättää*

Mutta kun juuri tuo on se lopputulos kun ei ole tehty mitään.

Mutta perillisille paskempi tilanne.

Kai sitä saa ajatella ketä haluaa siinä kenelle mikäkin menee? Ei kukaan velvoita miettimään vain niitä rintaperillisiä.

Mutta ymmärrätkö ettei tossa tilanteessa mieti ketään? Ei edes sitä rakasta puolisoaan. Varsinkin jos velkaa jää, se kämppä on äkkiä pakko myydä. Siinäpäs se puoliso sit itkee kun hän niin halusi mulle kaiken jättää.

Mikähän olisi sitten se perimisjärjestely joka kuittaisi ne velat pois tuosta vain?

Sitäpaitsi aloittaja on jo kertonut miehellä olevan henkivakuutus.

Sepä se kun ei kuittaisi vaan kämppä menis myyntiin.

Henkivakuutuksella ne lapset voi maksaa tasingon eikä edelleenkään jää kämpästä mitään leskelle.

Henkivakuutuksessa oli edunsaajana myös leski.

Mitä sitten? Hyvä että edes sen hoitanut. Ei liity mitenkään asiaan.

Littyy hyvin paljonkin. Jos sekä lapset että leski saavat rahaa, he voivat maksaa talon velat niillä. Silloin jaettavaksi jää velaton talo.

Leski ei peri mitään edelleenkään. Ei liity.

Mutta leski saa tasinkoa osituksessa ja koska talo on se miehen omaisuus, tasinko käsittää nimenomaan puolet tästä (velkaisesta) talosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teidän omaisuus lasketaan yhteen ja jos miehellä oli enemmän varallisuutta niin saat kuolinpesältä tasinkoa. Taloon saat halutessasi hallintaoikeuden. Jos mies omistaa autosi niin silloin se on kuolinpesän omaisuutta, ei ole mitään merkitystä sillä että se on ollut sinun käytössäsi.

Auton suhteen lisäyksenä: ei ole mitään väliä, tulkitaanko auto sinun vai miehen omaisuudeksi. Tasinko on joka tapauksessa puolet yhteenlasketusta omaisuudesta, joten auton omistajuus ei muuta sen määrää mitenkään.

Paitsi että koska se on miehen nimissä, niin se menee rintaperillisille eli he päättävät, onko se vastaisuudessa ap:n käytössä vai ei. He myös päättävät, mitä ap saa tasinkona eli rahaa vai osakkeita jne. Lesken asumisoikeus ei kuitenkaan katoa minnekään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen perillisille hyvin ikävä tilanne. Heille tulee perinnöstä verot. Mitäs jos laittaisitte asian kuntoon ennen kuin mies kuolee?

Miten kuntoon? Pitäisikö talo mielestäsi myydä kaiken varalta? Koskeeko tämä ohje kaikkia aviopareja iästä riippumatta?

Olen eri, mutta ei ole mitään järkeä ottaa uutta puolisoa omaan omistamaansa asuntoon. Ap ostaa puolet itselleen tai avioehto ehdottomasti.

Aikuinen saa tehdä ihan omia ratkaisujaan. Myös niitä jotka jostain muusta tuntuvat järjettömiltä.

No niin saa, mutta kai sitä voi miettiä vähän pidemmälle kuin siihen omaan napaan.

Ei kai se ainoa mahdollisuus ole miettiä vain niitä omia lapsia? Jos se uusi puoliso on itselle rakas ja tärkeä niin miksi mikään ei saisi häntä hyödyttää?

No kun ei se edes hyödytä mitään ettei hoida asioita eläissään. aplle puolet asunnosta tietenkin tai testamentti. Mitä vaan paitsi *Siinähän setvitte kun aika jättää*

Mutta kun juuri tuo on se lopputulos kun ei ole tehty mitään.

Mutta perillisille paskempi tilanne.

Kai sitä saa ajatella ketä haluaa siinä kenelle mikäkin menee? Ei kukaan velvoita miettimään vain niitä rintaperillisiä.

Mutta ymmärrätkö ettei tossa tilanteessa mieti ketään? Ei edes sitä rakasta puolisoaan. Varsinkin jos velkaa jää, se kämppä on äkkiä pakko myydä. Siinäpäs se puoliso sit itkee kun hän niin halusi mulle kaiken jättää.

Mikähän olisi sitten se perimisjärjestely joka kuittaisi ne velat pois tuosta vain?

Sitäpaitsi aloittaja on jo kertonut miehellä olevan henkivakuutus.

Sepä se kun ei kuittaisi vaan kämppä menis myyntiin.

Henkivakuutuksella ne lapset voi maksaa tasingon eikä edelleenkään jää kämpästä mitään leskelle.

Eli siis ihan sama tekeekö jotain tai ei.

Periaatteessa, mutta edelleen pätee se ettei ole ajatellut ketään muuta, edes sitä rakasta uutta puolisoaan.

Et nyt ole vain pystynyt kertomaan miten olisi ajattelemalla muuttanut asioita ratkaisevasti paremmaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen perillisille hyvin ikävä tilanne. Heille tulee perinnöstä verot. Mitäs jos laittaisitte asian kuntoon ennen kuin mies kuolee?

Miten kuntoon? Pitäisikö talo mielestäsi myydä kaiken varalta? Koskeeko tämä ohje kaikkia aviopareja iästä riippumatta?

Olen eri, mutta ei ole mitään järkeä ottaa uutta puolisoa omaan omistamaansa asuntoon. Ap ostaa puolet itselleen tai avioehto ehdottomasti.

Aikuinen saa tehdä ihan omia ratkaisujaan. Myös niitä jotka jostain muusta tuntuvat järjettömiltä.

No niin saa, mutta kai sitä voi miettiä vähän pidemmälle kuin siihen omaan napaan.

Ei kai se ainoa mahdollisuus ole miettiä vain niitä omia lapsia? Jos se uusi puoliso on itselle rakas ja tärkeä niin miksi mikään ei saisi häntä hyödyttää?

No kun ei se edes hyödytä mitään ettei hoida asioita eläissään. aplle puolet asunnosta tietenkin tai testamentti. Mitä vaan paitsi *Siinähän setvitte kun aika jättää*

Mutta kun juuri tuo on se lopputulos kun ei ole tehty mitään.

Mutta perillisille paskempi tilanne.

Kai sitä saa ajatella ketä haluaa siinä kenelle mikäkin menee? Ei kukaan velvoita miettimään vain niitä rintaperillisiä.

Mutta ymmärrätkö ettei tossa tilanteessa mieti ketään? Ei edes sitä rakasta puolisoaan. Varsinkin jos velkaa jää, se kämppä on äkkiä pakko myydä. Siinäpäs se puoliso sit itkee kun hän niin halusi mulle kaiken jättää.

Mikähän olisi sitten se perimisjärjestely joka kuittaisi ne velat pois tuosta vain?

Sitäpaitsi aloittaja on jo kertonut miehellä olevan henkivakuutus.

Sepä se kun ei kuittaisi vaan kämppä menis myyntiin.

Henkivakuutuksella ne lapset voi maksaa tasingon eikä edelleenkään jää kämpästä mitään leskelle.

Henkivakuutuksessa oli edunsaajana myös leski.

Mitä sitten? Hyvä että edes sen hoitanut. Ei liity mitenkään asiaan.

Littyy hyvin paljonkin. Jos sekä lapset että leski saavat rahaa, he voivat maksaa talon velat niillä. Silloin jaettavaksi jää velaton talo.

Leski ei peri mitään edelleenkään. Ei liity.

Mutta leski saa tasinkoa osituksessa ja koska talo on se miehen omaisuus, tasinko käsittää nimenomaan puolet tästä (velkaisesta) talosta.

Ei käsitä. Tasingon voi maksaa muutenkin. Ei se talo mystisesti lesken nimiin siirry. Toki, jos hän ostaa vakuutusrahoilla sen, niin sit on eri asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen eri kuin ap mutta tilanne vähän samankaltainen. Tosi meillä ei velkaa. Talo rakennettu yhdessä.

Kysyisin että mistä näkee, että kenen nimissä talo on? Onko se se, joka maksaa kiinteistöverot?

Et tiedä onko talo sun nimissä osittain?

En tiedä. Ilmeisesti rakennuslupaa hakiessa olisi pitänyt huolehtia, että lupa haetaan molempien nimissä. Mutta kun sitä ei tehty niin näköjönsä talo on nyt vaan toisen nimissä. Pitänee korjata asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen perillisille hyvin ikävä tilanne. Heille tulee perinnöstä verot. Mitäs jos laittaisitte asian kuntoon ennen kuin mies kuolee?

Miten kuntoon? Pitäisikö talo mielestäsi myydä kaiken varalta? Koskeeko tämä ohje kaikkia aviopareja iästä riippumatta?

Olen eri, mutta ei ole mitään järkeä ottaa uutta puolisoa omaan omistamaansa asuntoon. Ap ostaa puolet itselleen tai avioehto ehdottomasti.

Aikuinen saa tehdä ihan omia ratkaisujaan. Myös niitä jotka jostain muusta tuntuvat järjettömiltä.

No niin saa, mutta kai sitä voi miettiä vähän pidemmälle kuin siihen omaan napaan.

Ei kai se ainoa mahdollisuus ole miettiä vain niitä omia lapsia? Jos se uusi puoliso on itselle rakas ja tärkeä niin miksi mikään ei saisi häntä hyödyttää?

No kun ei se edes hyödytä mitään ettei hoida asioita eläissään. aplle puolet asunnosta tietenkin tai testamentti. Mitä vaan paitsi *Siinähän setvitte kun aika jättää*

Mutta kun juuri tuo on se lopputulos kun ei ole tehty mitään.

Mutta perillisille paskempi tilanne.

Kai sitä saa ajatella ketä haluaa siinä kenelle mikäkin menee? Ei kukaan velvoita miettimään vain niitä rintaperillisiä.

Mutta ymmärrätkö ettei tossa tilanteessa mieti ketään? Ei edes sitä rakasta puolisoaan. Varsinkin jos velkaa jää, se kämppä on äkkiä pakko myydä. Siinäpäs se puoliso sit itkee kun hän niin halusi mulle kaiken jättää.

Mikähän olisi sitten se perimisjärjestely joka kuittaisi ne velat pois tuosta vain?

Sitäpaitsi aloittaja on jo kertonut miehellä olevan henkivakuutus.

Sepä se kun ei kuittaisi vaan kämppä menis myyntiin.

Henkivakuutuksella ne lapset voi maksaa tasingon eikä edelleenkään jää kämpästä mitään leskelle.

Henkivakuutuksessa oli edunsaajana myös leski.

Mitä sitten? Hyvä että edes sen hoitanut. Ei liity mitenkään asiaan.

Littyy hyvin paljonkin. Jos sekä lapset että leski saavat rahaa, he voivat maksaa talon velat niillä. Silloin jaettavaksi jää velaton talo.

Leski ei peri mitään edelleenkään. Ei liity.

Mutta leski saa tasinkoa osituksessa ja koska talo on se miehen omaisuus, tasinko käsittää nimenomaan puolet tästä (velkaisesta) talosta.

Ei käsitä. Tasingon voi maksaa muutenkin. Ei se talo mystisesti lesken nimiin siirry. Toki, jos hän ostaa vakuutusrahoilla sen, niin sit on eri asia.

TIetenkin tasingon voi maksaa muutenkin mutta koska leskellä on edelleen asumisoikeus niin ei ole mitenkään kovin järkevää maksaa leskeä ulos talosta rahalla. Vaihtoehtoja ovat siis että leski asuu talossa joka on puoliksi hänen ja puoliksi lasten omistuksessa tai sitten leski asuu talossa jonka lapset omistavat kokonaan (mutta eivät voi myydä koska leski asuu siinä).

https://www.youtube.com/live/pxIgc3_IBhA?feature=share

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen perillisille hyvin ikävä tilanne. Heille tulee perinnöstä verot. Mitäs jos laittaisitte asian kuntoon ennen kuin mies kuolee?

Miten kuntoon? Pitäisikö talo mielestäsi myydä kaiken varalta? Koskeeko tämä ohje kaikkia aviopareja iästä riippumatta?

Olen eri, mutta ei ole mitään järkeä ottaa uutta puolisoa omaan omistamaansa asuntoon. Ap ostaa puolet itselleen tai avioehto ehdottomasti.

Aikuinen saa tehdä ihan omia ratkaisujaan. Myös niitä jotka jostain muusta tuntuvat järjettömiltä.

No niin saa, mutta kai sitä voi miettiä vähän pidemmälle kuin siihen omaan napaan.

Ei kai se ainoa mahdollisuus ole miettiä vain niitä omia lapsia? Jos se uusi puoliso on itselle rakas ja tärkeä niin miksi mikään ei saisi häntä hyödyttää?

No kun ei se edes hyödytä mitään ettei hoida asioita eläissään. aplle puolet asunnosta tietenkin tai testamentti. Mitä vaan paitsi *Siinähän setvitte kun aika jättää*

Mutta kun juuri tuo on se lopputulos kun ei ole tehty mitään.

Mutta perillisille paskempi tilanne.

Kai sitä saa ajatella ketä haluaa siinä kenelle mikäkin menee? Ei kukaan velvoita miettimään vain niitä rintaperillisiä.

Mutta ymmärrätkö ettei tossa tilanteessa mieti ketään? Ei edes sitä rakasta puolisoaan. Varsinkin jos velkaa jää, se kämppä on äkkiä pakko myydä. Siinäpäs se puoliso sit itkee kun hän niin halusi mulle kaiken jättää.

Mikähän olisi sitten se perimisjärjestely joka kuittaisi ne velat pois tuosta vain?

Sitäpaitsi aloittaja on jo kertonut miehellä olevan henkivakuutus.

Sepä se kun ei kuittaisi vaan kämppä menis myyntiin.

Henkivakuutuksella ne lapset voi maksaa tasingon eikä edelleenkään jää kämpästä mitään leskelle.

Eli siis ihan sama tekeekö jotain tai ei.

Periaatteessa, mutta edelleen pätee se ettei ole ajatellut ketään muuta, edes sitä rakasta uutta puolisoaan.

Et nyt ole vain pystynyt kertomaan miten olisi ajattelemalla muuttanut asioita ratkaisevasti paremmaksi.

Moneen kertaan, mutta jos et ymmärrä, et ymmärrä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen perillisille hyvin ikävä tilanne. Heille tulee perinnöstä verot. Mitäs jos laittaisitte asian kuntoon ennen kuin mies kuolee?

Miten kuntoon? Pitäisikö talo mielestäsi myydä kaiken varalta? Koskeeko tämä ohje kaikkia aviopareja iästä riippumatta?

Olen eri, mutta ei ole mitään järkeä ottaa uutta puolisoa omaan omistamaansa asuntoon. Ap ostaa puolet itselleen tai avioehto ehdottomasti.

Aikuinen saa tehdä ihan omia ratkaisujaan. Myös niitä jotka jostain muusta tuntuvat järjettömiltä.

No niin saa, mutta kai sitä voi miettiä vähän pidemmälle kuin siihen omaan napaan.

Ei kai se ainoa mahdollisuus ole miettiä vain niitä omia lapsia? Jos se uusi puoliso on itselle rakas ja tärkeä niin miksi mikään ei saisi häntä hyödyttää?

No kun ei se edes hyödytä mitään ettei hoida asioita eläissään. aplle puolet asunnosta tietenkin tai testamentti. Mitä vaan paitsi *Siinähän setvitte kun aika jättää*

Mutta kun juuri tuo on se lopputulos kun ei ole tehty mitään.

Mutta perillisille paskempi tilanne.

Kai sitä saa ajatella ketä haluaa siinä kenelle mikäkin menee? Ei kukaan velvoita miettimään vain niitä rintaperillisiä.

Mutta ymmärrätkö ettei tossa tilanteessa mieti ketään? Ei edes sitä rakasta puolisoaan. Varsinkin jos velkaa jää, se kämppä on äkkiä pakko myydä. Siinäpäs se puoliso sit itkee kun hän niin halusi mulle kaiken jättää.

Mikähän olisi sitten se perimisjärjestely joka kuittaisi ne velat pois tuosta vain?

Sitäpaitsi aloittaja on jo kertonut miehellä olevan henkivakuutus.

Sepä se kun ei kuittaisi vaan kämppä menis myyntiin.

Henkivakuutuksella ne lapset voi maksaa tasingon eikä edelleenkään jää kämpästä mitään leskelle.

Henkivakuutuksessa oli edunsaajana myös leski.

Mitä sitten? Hyvä että edes sen hoitanut. Ei liity mitenkään asiaan.

Littyy hyvin paljonkin. Jos sekä lapset että leski saavat rahaa, he voivat maksaa talon velat niillä. Silloin jaettavaksi jää velaton talo.

Leski ei peri mitään edelleenkään. Ei liity.

Mutta leski saa tasinkoa osituksessa ja koska talo on se miehen omaisuus, tasinko käsittää nimenomaan puolet tästä (velkaisesta) talosta.

Ei käsitä. Tasingon voi maksaa muutenkin. Ei se talo mystisesti lesken nimiin siirry. Toki, jos hän ostaa vakuutusrahoilla sen, niin sit on eri asia.

TIetenkin tasingon voi maksaa muutenkin mutta koska leskellä on edelleen asumisoikeus niin ei ole mitenkään kovin järkevää maksaa leskeä ulos talosta rahalla. Vaihtoehtoja ovat siis että leski asuu talossa joka on puoliksi hänen ja puoliksi lasten omistuksessa tai sitten leski asuu talossa jonka lapset omistavat kokonaan (mutta eivät voi myydä koska leski asuu siinä).

Ei leskeä tarvitse maksaa ulos kun hän ei omista siitä mitään. Myydä sitä ei voi niin ilman lesken lupaa, mutta ei se hänen ole, jos tasinko on maksettu muutoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen perillisille hyvin ikävä tilanne. Heille tulee perinnöstä verot. Mitäs jos laittaisitte asian kuntoon ennen kuin mies kuolee?

Miten kuntoon? Pitäisikö talo mielestäsi myydä kaiken varalta? Koskeeko tämä ohje kaikkia aviopareja iästä riippumatta?

Olen eri, mutta ei ole mitään järkeä ottaa uutta puolisoa omaan omistamaansa asuntoon. Ap ostaa puolet itselleen tai avioehto ehdottomasti.

Aikuinen saa tehdä ihan omia ratkaisujaan. Myös niitä jotka jostain muusta tuntuvat järjettömiltä.

No niin saa, mutta kai sitä voi miettiä vähän pidemmälle kuin siihen omaan napaan.

Ei kai se ainoa mahdollisuus ole miettiä vain niitä omia lapsia? Jos se uusi puoliso on itselle rakas ja tärkeä niin miksi mikään ei saisi häntä hyödyttää?

No kun ei se edes hyödytä mitään ettei hoida asioita eläissään. aplle puolet asunnosta tietenkin tai testamentti. Mitä vaan paitsi *Siinähän setvitte kun aika jättää*

Mutta kun juuri tuo on se lopputulos kun ei ole tehty mitään.

Mutta perillisille paskempi tilanne.

Kai sitä saa ajatella ketä haluaa siinä kenelle mikäkin menee? Ei kukaan velvoita miettimään vain niitä rintaperillisiä.

Mutta ymmärrätkö ettei tossa tilanteessa mieti ketään? Ei edes sitä rakasta puolisoaan. Varsinkin jos velkaa jää, se kämppä on äkkiä pakko myydä. Siinäpäs se puoliso sit itkee kun hän niin halusi mulle kaiken jättää.

Mikähän olisi sitten se perimisjärjestely joka kuittaisi ne velat pois tuosta vain?

Sitäpaitsi aloittaja on jo kertonut miehellä olevan henkivakuutus.

Sepä se kun ei kuittaisi vaan kämppä menis myyntiin.

Henkivakuutuksella ne lapset voi maksaa tasingon eikä edelleenkään jää kämpästä mitään leskelle.

Henkivakuutuksessa oli edunsaajana myös leski.

Mitä sitten? Hyvä että edes sen hoitanut. Ei liity mitenkään asiaan.

Littyy hyvin paljonkin. Jos sekä lapset että leski saavat rahaa, he voivat maksaa talon velat niillä. Silloin jaettavaksi jää velaton talo.

Leski ei peri mitään edelleenkään. Ei liity.

Mutta leski saa tasinkoa osituksessa ja koska talo on se miehen omaisuus, tasinko käsittää nimenomaan puolet tästä (velkaisesta) talosta.

Ei käsitä. Tasingon voi maksaa muutenkin. Ei se talo mystisesti lesken nimiin siirry. Toki, jos hän ostaa vakuutusrahoilla sen, niin sit on eri asia.

TIetenkin tasingon voi maksaa muutenkin mutta koska leskellä on edelleen asumisoikeus niin ei ole mitenkään kovin järkevää maksaa leskeä ulos talosta rahalla. Vaihtoehtoja ovat siis että leski asuu talossa joka on puoliksi hänen ja puoliksi lasten omistuksessa tai sitten leski asuu talossa jonka lapset omistavat kokonaan (mutta eivät voi myydä koska leski asuu siinä).

Ja missä kohtaa tässä toteutui se *rakkaan pyolison ajattelu*?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen perillisille hyvin ikävä tilanne. Heille tulee perinnöstä verot. Mitäs jos laittaisitte asian kuntoon ennen kuin mies kuolee?

Miten kuntoon? Pitäisikö talo mielestäsi myydä kaiken varalta? Koskeeko tämä ohje kaikkia aviopareja iästä riippumatta?

Olen eri, mutta ei ole mitään järkeä ottaa uutta puolisoa omaan omistamaansa asuntoon. Ap ostaa puolet itselleen tai avioehto ehdottomasti.

Aikuinen saa tehdä ihan omia ratkaisujaan. Myös niitä jotka jostain muusta tuntuvat järjettömiltä.

No niin saa, mutta kai sitä voi miettiä vähän pidemmälle kuin siihen omaan napaan.

Ei kai se ainoa mahdollisuus ole miettiä vain niitä omia lapsia? Jos se uusi puoliso on itselle rakas ja tärkeä niin miksi mikään ei saisi häntä hyödyttää?

No kun ei se edes hyödytä mitään ettei hoida asioita eläissään. aplle puolet asunnosta tietenkin tai testamentti. Mitä vaan paitsi *Siinähän setvitte kun aika jättää*

Mutta kun juuri tuo on se lopputulos kun ei ole tehty mitään.

Mutta perillisille paskempi tilanne.

Kai sitä saa ajatella ketä haluaa siinä kenelle mikäkin menee? Ei kukaan velvoita miettimään vain niitä rintaperillisiä.

Mutta ymmärrätkö ettei tossa tilanteessa mieti ketään? Ei edes sitä rakasta puolisoaan. Varsinkin jos velkaa jää, se kämppä on äkkiä pakko myydä. Siinäpäs se puoliso sit itkee kun hän niin halusi mulle kaiken jättää.

Mikähän olisi sitten se perimisjärjestely joka kuittaisi ne velat pois tuosta vain?

Sitäpaitsi aloittaja on jo kertonut miehellä olevan henkivakuutus.

Sepä se kun ei kuittaisi vaan kämppä menis myyntiin.

Henkivakuutuksella ne lapset voi maksaa tasingon eikä edelleenkään jää kämpästä mitään leskelle.

Henkivakuutuksessa oli edunsaajana myös leski.

Mitä sitten? Hyvä että edes sen hoitanut. Ei liity mitenkään asiaan.

Littyy hyvin paljonkin. Jos sekä lapset että leski saavat rahaa, he voivat maksaa talon velat niillä. Silloin jaettavaksi jää velaton talo.

Leski ei peri mitään edelleenkään. Ei liity.

Mutta leski saa tasinkoa osituksessa ja koska talo on se miehen omaisuus, tasinko käsittää nimenomaan puolet tästä (velkaisesta) talosta.

Ei käsitä. Tasingon voi maksaa muutenkin. Ei se talo mystisesti lesken nimiin siirry. Toki, jos hän ostaa vakuutusrahoilla sen, niin sit on eri asia.

TIetenkin tasingon voi maksaa muutenkin mutta koska leskellä on edelleen asumisoikeus niin ei ole mitenkään kovin järkevää maksaa leskeä ulos talosta rahalla. Vaihtoehtoja ovat siis että leski asuu talossa joka on puoliksi hänen ja puoliksi lasten omistuksessa tai sitten leski asuu talossa jonka lapset omistavat kokonaan (mutta eivät voi myydä koska leski asuu siinä).

Ei leskeä tarvitse maksaa ulos kun hän ei omista siitä mitään. Myydä sitä ei voi niin ilman lesken lupaa, mutta ei se hänen ole, jos tasinko on maksettu muutoin.

Tässä tilanteessa tarvitsee koska kuolinpesässä ei ole käytännössä muita varoja kuin tuo talo. Jotta leski voisi saada tasinko-osuutensa niin joko annetaan puolet talosta tai sitten joku lyö itse tiskiin ne rahat joilla tasinko maksetaan. Pesässä tuollaisia varoja ei kuitenkaan ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen perillisille hyvin ikävä tilanne. Heille tulee perinnöstä verot. Mitäs jos laittaisitte asian kuntoon ennen kuin mies kuolee?

Miten kuntoon? Pitäisikö talo mielestäsi myydä kaiken varalta? Koskeeko tämä ohje kaikkia aviopareja iästä riippumatta?

Olen eri, mutta ei ole mitään järkeä ottaa uutta puolisoa omaan omistamaansa asuntoon. Ap ostaa puolet itselleen tai avioehto ehdottomasti.

Aikuinen saa tehdä ihan omia ratkaisujaan. Myös niitä jotka jostain muusta tuntuvat järjettömiltä.

No niin saa, mutta kai sitä voi miettiä vähän pidemmälle kuin siihen omaan napaan.

Ei kai se ainoa mahdollisuus ole miettiä vain niitä omia lapsia? Jos se uusi puoliso on itselle rakas ja tärkeä niin miksi mikään ei saisi häntä hyödyttää?

No kun ei se edes hyödytä mitään ettei hoida asioita eläissään. aplle puolet asunnosta tietenkin tai testamentti. Mitä vaan paitsi *Siinähän setvitte kun aika jättää*

Mutta kun juuri tuo on se lopputulos kun ei ole tehty mitään.

Mutta perillisille paskempi tilanne.

Kai sitä saa ajatella ketä haluaa siinä kenelle mikäkin menee? Ei kukaan velvoita miettimään vain niitä rintaperillisiä.

Mutta ymmärrätkö ettei tossa tilanteessa mieti ketään? Ei edes sitä rakasta puolisoaan. Varsinkin jos velkaa jää, se kämppä on äkkiä pakko myydä. Siinäpäs se puoliso sit itkee kun hän niin halusi mulle kaiken jättää.

Mikähän olisi sitten se perimisjärjestely joka kuittaisi ne velat pois tuosta vain?

Sitäpaitsi aloittaja on jo kertonut miehellä olevan henkivakuutus.

Sepä se kun ei kuittaisi vaan kämppä menis myyntiin.

Henkivakuutuksella ne lapset voi maksaa tasingon eikä edelleenkään jää kämpästä mitään leskelle.

Henkivakuutuksessa oli edunsaajana myös leski.

Mitä sitten? Hyvä että edes sen hoitanut. Ei liity mitenkään asiaan.

Littyy hyvin paljonkin. Jos sekä lapset että leski saavat rahaa, he voivat maksaa talon velat niillä. Silloin jaettavaksi jää velaton talo.

Leski ei peri mitään edelleenkään. Ei liity.

Mutta leski saa tasinkoa osituksessa ja koska talo on se miehen omaisuus, tasinko käsittää nimenomaan puolet tästä (velkaisesta) talosta.

Ei käsitä. Tasingon voi maksaa muutenkin. Ei se talo mystisesti lesken nimiin siirry. Toki, jos hän ostaa vakuutusrahoilla sen, niin sit on eri asia.

TIetenkin tasingon voi maksaa muutenkin mutta koska leskellä on edelleen asumisoikeus niin ei ole mitenkään kovin järkevää maksaa leskeä ulos talosta rahalla. Vaihtoehtoja ovat siis että leski asuu talossa joka on puoliksi hänen ja puoliksi lasten omistuksessa tai sitten leski asuu talossa jonka lapset omistavat kokonaan (mutta eivät voi myydä koska leski asuu siinä).

Ja missä kohtaa tässä toteutui se *rakkaan pyolison ajattelu*?

Siinä että hän saa asua talossa ja joko omistaa siitä puolet tai on saanut puolet sen arvosta rahana.

Aika paljon enemmän tuo on kuin että joutuisi lähtemään talosta tyhjin käsin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen perillisille hyvin ikävä tilanne. Heille tulee perinnöstä verot. Mitäs jos laittaisitte asian kuntoon ennen kuin mies kuolee?

Miten kuntoon? Pitäisikö talo mielestäsi myydä kaiken varalta? Koskeeko tämä ohje kaikkia aviopareja iästä riippumatta?

Olen eri, mutta ei ole mitään järkeä ottaa uutta puolisoa omaan omistamaansa asuntoon. Ap ostaa puolet itselleen tai avioehto ehdottomasti.

Aikuinen saa tehdä ihan omia ratkaisujaan. Myös niitä jotka jostain muusta tuntuvat järjettömiltä.

No niin saa, mutta kai sitä voi miettiä vähän pidemmälle kuin siihen omaan napaan.

Ei kai se ainoa mahdollisuus ole miettiä vain niitä omia lapsia? Jos se uusi puoliso on itselle rakas ja tärkeä niin miksi mikään ei saisi häntä hyödyttää?

No kun ei se edes hyödytä mitään ettei hoida asioita eläissään. aplle puolet asunnosta tietenkin tai testamentti. Mitä vaan paitsi *Siinähän setvitte kun aika jättää*

Mutta kun juuri tuo on se lopputulos kun ei ole tehty mitään.

Mutta perillisille paskempi tilanne.

Kai sitä saa ajatella ketä haluaa siinä kenelle mikäkin menee? Ei kukaan velvoita miettimään vain niitä rintaperillisiä.

Mutta ymmärrätkö ettei tossa tilanteessa mieti ketään? Ei edes sitä rakasta puolisoaan. Varsinkin jos velkaa jää, se kämppä on äkkiä pakko myydä. Siinäpäs se puoliso sit itkee kun hän niin halusi mulle kaiken jättää.

Mikähän olisi sitten se perimisjärjestely joka kuittaisi ne velat pois tuosta vain?

Sitäpaitsi aloittaja on jo kertonut miehellä olevan henkivakuutus.

Sepä se kun ei kuittaisi vaan kämppä menis myyntiin.

Henkivakuutuksella ne lapset voi maksaa tasingon eikä edelleenkään jää kämpästä mitään leskelle.

Eli siis ihan sama tekeekö jotain tai ei.

Periaatteessa, mutta edelleen pätee se ettei ole ajatellut ketään muuta, edes sitä rakasta uutta puolisoaan.

Et nyt ole vain pystynyt kertomaan miten olisi ajattelemalla muuttanut asioita ratkaisevasti paremmaksi.

Moneen kertaan, mutta jos et ymmärrä, et ymmärrä.

Hankala ymmärtää jos et mitään ole sanonut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen perillisille hyvin ikävä tilanne. Heille tulee perinnöstä verot. Mitäs jos laittaisitte asian kuntoon ennen kuin mies kuolee?

Miten kuntoon? Pitäisikö talo mielestäsi myydä kaiken varalta? Koskeeko tämä ohje kaikkia aviopareja iästä riippumatta?

Olen eri, mutta ei ole mitään järkeä ottaa uutta puolisoa omaan omistamaansa asuntoon. Ap ostaa puolet itselleen tai avioehto ehdottomasti.

Aikuinen saa tehdä ihan omia ratkaisujaan. Myös niitä jotka jostain muusta tuntuvat järjettömiltä.

No niin saa, mutta kai sitä voi miettiä vähän pidemmälle kuin siihen omaan napaan.

Ei kai se ainoa mahdollisuus ole miettiä vain niitä omia lapsia? Jos se uusi puoliso on itselle rakas ja tärkeä niin miksi mikään ei saisi häntä hyödyttää?

No kun ei se edes hyödytä mitään ettei hoida asioita eläissään. aplle puolet asunnosta tietenkin tai testamentti. Mitä vaan paitsi *Siinähän setvitte kun aika jättää*

Mutta kun juuri tuo on se lopputulos kun ei ole tehty mitään.

Mutta perillisille paskempi tilanne.

Kai sitä saa ajatella ketä haluaa siinä kenelle mikäkin menee? Ei kukaan velvoita miettimään vain niitä rintaperillisiä.

Mutta ymmärrätkö ettei tossa tilanteessa mieti ketään? Ei edes sitä rakasta puolisoaan. Varsinkin jos velkaa jää, se kämppä on äkkiä pakko myydä. Siinäpäs se puoliso sit itkee kun hän niin halusi mulle kaiken jättää.

Mikähän olisi sitten se perimisjärjestely joka kuittaisi ne velat pois tuosta vain?

Sitäpaitsi aloittaja on jo kertonut miehellä olevan henkivakuutus.

Sepä se kun ei kuittaisi vaan kämppä menis myyntiin.

Henkivakuutuksella ne lapset voi maksaa tasingon eikä edelleenkään jää kämpästä mitään leskelle.

Henkivakuutuksessa oli edunsaajana myös leski.

Mitä sitten? Hyvä että edes sen hoitanut. Ei liity mitenkään asiaan.

Littyy hyvin paljonkin. Jos sekä lapset että leski saavat rahaa, he voivat maksaa talon velat niillä. Silloin jaettavaksi jää velaton talo.

Leski ei peri mitään edelleenkään. Ei liity.

Mutta leski saa tasinkoa osituksessa ja koska talo on se miehen omaisuus, tasinko käsittää nimenomaan puolet tästä (velkaisesta) talosta.

Ei käsitä. Tasingon voi maksaa muutenkin. Ei se talo mystisesti lesken nimiin siirry. Toki, jos hän ostaa vakuutusrahoilla sen, niin sit on eri asia.

TIetenkin tasingon voi maksaa muutenkin mutta koska leskellä on edelleen asumisoikeus niin ei ole mitenkään kovin järkevää maksaa leskeä ulos talosta rahalla. Vaihtoehtoja ovat siis että leski asuu talossa joka on puoliksi hänen ja puoliksi lasten omistuksessa tai sitten leski asuu talossa jonka lapset omistavat kokonaan (mutta eivät voi myydä koska leski asuu siinä).

Ja missä kohtaa tässä toteutui se *rakkaan pyolison ajattelu*?

Sekin vielä että lapset ei välttämättä sitä leskeä juuri arvosta jolloin he eivät lainoja pois maksa vaan talo menee myyntiin lainojen kuittaamiseksi. Lesken asumisoikeus ei siinä kohtaa kiinnosta ketään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

TIetenkin tasingon voi maksaa muutenkin mutta koska leskellä on edelleen asumisoikeus niin ei ole mitenkään kovin järkevää maksaa leskeä ulos talosta rahalla. Vaihtoehtoja ovat siis että leski asuu talossa joka on puoliksi hänen ja puoliksi lasten omistuksessa tai sitten leski asuu talossa jonka lapset omistavat kokonaan (mutta eivät voi myydä koska leski asuu siinä).

Ei leskeä tarvitse maksaa ulos kun hän ei omista siitä mitään. Myydä sitä ei voi niin ilman lesken lupaa, mutta ei se hänen ole, jos tasinko on maksettu muutoin.

Tämä toimii vain siinä tapauksessa että avioparin yhteinen omaisuus on yli kaksi kertaa asunnon arvo. Tähän myös edellinen kommnetti viittasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen perillisille hyvin ikävä tilanne. Heille tulee perinnöstä verot. Mitäs jos laittaisitte asian kuntoon ennen kuin mies kuolee?

Miten kuntoon? Pitäisikö talo mielestäsi myydä kaiken varalta? Koskeeko tämä ohje kaikkia aviopareja iästä riippumatta?

Olen eri, mutta ei ole mitään järkeä ottaa uutta puolisoa omaan omistamaansa asuntoon. Ap ostaa puolet itselleen tai avioehto ehdottomasti.

Aikuinen saa tehdä ihan omia ratkaisujaan. Myös niitä jotka jostain muusta tuntuvat järjettömiltä.

No niin saa, mutta kai sitä voi miettiä vähän pidemmälle kuin siihen omaan napaan.

Ei kai se ainoa mahdollisuus ole miettiä vain niitä omia lapsia? Jos se uusi puoliso on itselle rakas ja tärkeä niin miksi mikään ei saisi häntä hyödyttää?

No kun ei se edes hyödytä mitään ettei hoida asioita eläissään. aplle puolet asunnosta tietenkin tai testamentti. Mitä vaan paitsi *Siinähän setvitte kun aika jättää*

Mutta kun juuri tuo on se lopputulos kun ei ole tehty mitään.

Mutta perillisille paskempi tilanne.

Kai sitä saa ajatella ketä haluaa siinä kenelle mikäkin menee? Ei kukaan velvoita miettimään vain niitä rintaperillisiä.

Mutta ymmärrätkö ettei tossa tilanteessa mieti ketään? Ei edes sitä rakasta puolisoaan. Varsinkin jos velkaa jää, se kämppä on äkkiä pakko myydä. Siinäpäs se puoliso sit itkee kun hän niin halusi mulle kaiken jättää.

Mikähän olisi sitten se perimisjärjestely joka kuittaisi ne velat pois tuosta vain?

Sitäpaitsi aloittaja on jo kertonut miehellä olevan henkivakuutus.

Sepä se kun ei kuittaisi vaan kämppä menis myyntiin.

Henkivakuutuksella ne lapset voi maksaa tasingon eikä edelleenkään jää kämpästä mitään leskelle.

Henkivakuutuksessa oli edunsaajana myös leski.

Mitä sitten? Hyvä että edes sen hoitanut. Ei liity mitenkään asiaan.

Littyy hyvin paljonkin. Jos sekä lapset että leski saavat rahaa, he voivat maksaa talon velat niillä. Silloin jaettavaksi jää velaton talo.

Leski ei peri mitään edelleenkään. Ei liity.

Mutta leski saa tasinkoa osituksessa ja koska talo on se miehen omaisuus, tasinko käsittää nimenomaan puolet tästä (velkaisesta) talosta.

Ei käsitä. Tasingon voi maksaa muutenkin. Ei se talo mystisesti lesken nimiin siirry. Toki, jos hän ostaa vakuutusrahoilla sen, niin sit on eri asia.

TIetenkin tasingon voi maksaa muutenkin mutta koska leskellä on edelleen asumisoikeus niin ei ole mitenkään kovin järkevää maksaa leskeä ulos talosta rahalla. Vaihtoehtoja ovat siis että leski asuu talossa joka on puoliksi hänen ja puoliksi lasten omistuksessa tai sitten leski asuu talossa jonka lapset omistavat kokonaan (mutta eivät voi myydä koska leski asuu siinä).

Ja missä kohtaa tässä toteutui se *rakkaan pyolison ajattelu*?

Siinä että hän saa asua talossa ja joko omistaa siitä puolet tai on saanut puolet sen arvosta rahana.

Aika paljon enemmän tuo on kuin että joutuisi lähtemään talosta tyhjin käsin.

Jos hän omistaisi siitä puolet jo ennen kuolemaa, ei olisi parempi vai?

Ymmärrätkö ettei hän velkaisesta talosta tule omistamaan puolia millään keinoilla tai tavoilla?

saivartelija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

TIetenkin tasingon voi maksaa muutenkin mutta koska leskellä on edelleen asumisoikeus niin ei ole mitenkään kovin järkevää maksaa leskeä ulos talosta rahalla. Vaihtoehtoja ovat siis että leski asuu talossa joka on puoliksi hänen ja puoliksi lasten omistuksessa tai sitten leski asuu talossa jonka lapset omistavat kokonaan (mutta eivät voi myydä koska leski asuu siinä).

Ei leskeä tarvitse maksaa ulos kun hän ei omista siitä mitään. Myydä sitä ei voi niin ilman lesken lupaa, mutta ei se hänen ole, jos tasinko on maksettu muutoin.

Tämä toimii vain siinä tapauksessa että avioparin yhteinen omaisuus on yli kaksi kertaa asunnon arvo. Tähän myös edellinen kommnetti viittasi.

Höpöhöpö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen perillisille hyvin ikävä tilanne. Heille tulee perinnöstä verot. Mitäs jos laittaisitte asian kuntoon ennen kuin mies kuolee?

Miten kuntoon? Pitäisikö talo mielestäsi myydä kaiken varalta? Koskeeko tämä ohje kaikkia aviopareja iästä riippumatta?

Olen eri, mutta ei ole mitään järkeä ottaa uutta puolisoa omaan omistamaansa asuntoon. Ap ostaa puolet itselleen tai avioehto ehdottomasti.

Aikuinen saa tehdä ihan omia ratkaisujaan. Myös niitä jotka jostain muusta tuntuvat järjettömiltä.

No niin saa, mutta kai sitä voi miettiä vähän pidemmälle kuin siihen omaan napaan.

Ei kai se ainoa mahdollisuus ole miettiä vain niitä omia lapsia? Jos se uusi puoliso on itselle rakas ja tärkeä niin miksi mikään ei saisi häntä hyödyttää?

No kun ei se edes hyödytä mitään ettei hoida asioita eläissään. aplle puolet asunnosta tietenkin tai testamentti. Mitä vaan paitsi *Siinähän setvitte kun aika jättää*

Mutta kun juuri tuo on se lopputulos kun ei ole tehty mitään.

Mutta perillisille paskempi tilanne.

Kai sitä saa ajatella ketä haluaa siinä kenelle mikäkin menee? Ei kukaan velvoita miettimään vain niitä rintaperillisiä.

Mutta ymmärrätkö ettei tossa tilanteessa mieti ketään? Ei edes sitä rakasta puolisoaan. Varsinkin jos velkaa jää, se kämppä on äkkiä pakko myydä. Siinäpäs se puoliso sit itkee kun hän niin halusi mulle kaiken jättää.

Mikähän olisi sitten se perimisjärjestely joka kuittaisi ne velat pois tuosta vain?

Sitäpaitsi aloittaja on jo kertonut miehellä olevan henkivakuutus.

Sepä se kun ei kuittaisi vaan kämppä menis myyntiin.

Henkivakuutuksella ne lapset voi maksaa tasingon eikä edelleenkään jää kämpästä mitään leskelle.

Henkivakuutuksessa oli edunsaajana myös leski.

Mitä sitten? Hyvä että edes sen hoitanut. Ei liity mitenkään asiaan.

Littyy hyvin paljonkin. Jos sekä lapset että leski saavat rahaa, he voivat maksaa talon velat niillä. Silloin jaettavaksi jää velaton talo.

Leski ei peri mitään edelleenkään. Ei liity.

Mutta leski saa tasinkoa osituksessa ja koska talo on se miehen omaisuus, tasinko käsittää nimenomaan puolet tästä (velkaisesta) talosta.

Ei käsitä. Tasingon voi maksaa muutenkin. Ei se talo mystisesti lesken nimiin siirry. Toki, jos hän ostaa vakuutusrahoilla sen, niin sit on eri asia.

TIetenkin tasingon voi maksaa muutenkin mutta koska leskellä on edelleen asumisoikeus niin ei ole mitenkään kovin järkevää maksaa leskeä ulos talosta rahalla. Vaihtoehtoja ovat siis että leski asuu talossa joka on puoliksi hänen ja puoliksi lasten omistuksessa tai sitten leski asuu talossa jonka lapset omistavat kokonaan (mutta eivät voi myydä koska leski asuu siinä).

Ja missä kohtaa tässä toteutui se *rakkaan pyolison ajattelu*?

Siinä että hän saa asua talossa ja joko omistaa siitä puolet tai on saanut puolet sen arvosta rahana.

Aika paljon enemmän tuo on kuin että joutuisi lähtemään talosta tyhjin käsin.

Jos hän omistaisi siitä puolet jo ennen kuolemaa, ei olisi parempi vai?

Ymmärrätkö ettei hän velkaisesta talosta tule omistamaan puolia millään keinoilla tai tavoilla?

Miten se tapahtuisi tässä tapauksessa? Muuten kuin että mies olisi hänelle sen puolikkaan lahjoittanut jolloin olisi pitänyt maksaa myös iso lahjavero.