Lue keskustelun säännöt.
Talo miehen nimissä, ei avioehtoa. Mitä tapahtuu jos mies kuolee?
Pohtiva
02.05.2023 |
Miehen omaisuus talo tontteineen sekä 10 vuotta vanha auto. Muu omaisuus sitten tyyliin pyörä, vaatteet, huonekaluja, harrastuvälineitä. Virallisesti mun halpa auto on miehen nimissä, mutta kaikki toki tietää sen olevan mun käytössä. Rahaa ei ole mitään suuria summia miehellä säästössä.
Miehellä kolme aikuista lasta.
Olemme siis naimisissa eikä ole avioehtoa. Mulla omaisuus pyörä, vaatteet, huonekaluja yms. tavaraa. Ei siis mitään kiinteistöjä, osakkeita tms. Rahaa mulla ei ole säästössä.
Mitä jos mitä kuolee ennen mua? Miten talon käy?
Kommentit (290)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lesken asumisoikeus on aivan tolkuton muinaisjäänne menneisyydstä, jolla ei ole enää tänä päivänä mitään oikeutusta. Se tulisi kumota perusteettomana kokonaan. Etenkin kun perintöverot lankeaa maksuun joka tapauksessa. Ja ei, perinnöstä luopuminen ei ole mikään ratkaisu.
Se että aikuiset lapset automaattisesti perivät puolet on muinaisjäänne menneisyydestä. Ei lapset ole tehny mitään sen omaisuuden eteen kun taas puoliso on voinut tehdä kaiken.
Alaikäisten lasten perintö on ymmärrettävä jotta tulevat toimeen, mutta aikuisten lasten perinnölle ei ole perusteita.
Jollekinhan ne perinnöt pitää mennä, ellei kaikkien omaisuutta sosialisoida valtiolle. Miksi lapset olisivat huonompi vaihtoehto saajaksi kuin uusi puoliso? Ja jos lasten perimisoikeus kyseenalaistetaan, millä logiikalla sitten puolisonkaan pitäisi saada mitään, edes asumisoikeutta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pohtiva kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla ei ole omaisuutta, jolla on arvoa eikä miehelläsi ole testamenttia, niin miehesi kuoltua osituksessa sinä saat tasinkona puolet miehesi omaisuudesta ja miehesi lapset perivät toisen puolen. Sinulle jää kuitenkin elinikäinen asumisoikeus taloon. Eli käytännössä talon omistus voi mennä esim. siten, että sinä omistat talosta puolet ja kukin lapsista kuudesosan, mutta sinä saat asua talossa.
Tässä on oletuksena, että miehelläsi ei ole velkoja. Jos hänellä on velkoja, niin ne maksetaan ensin hänen omaisuudestaan ja sinä lasten kanssa jaat sen, mitä jää sen jälkeen jäljelle.
Talosta on velkaa, mutta siihen on vakuutus jonka pitäisi korvata osa kuolemantapauksessa. Tiedä sitten noista, että kuinka menee oikeasti tilanteen sattuessa. Alkavatko venkuloimaan ja keksimään syitä miksi eivät maksa. Talo on 50-luvun talo jonka arvo n.80 000€. Velkaa on jäljellä n.50 000€.
Miehellä on henkivakuutus jonka korvaussumma taisi olla 80 000€. Siinä edunsaajina mä ja miehen lapset. En muistanut tätä laittaa aloitukseen!
Siinä tapauksessa pyydät tasinkona osuuden talosta ja ostat lopun osuuden kuolinpesältä henkivakuutusrahoilla. Niin saat talon 100%omistukseesi.
Tai sitten rupeat inhottavaksi ja jätät itsellesi lesken asumisoikeuden taloon ja vaadit tasingon rahana. Siten saat myös lasten osuuden henkivakuutuksesta keploteltua itsellesi.
Höpölöpö. Unohdit että rintaperillisille kuuluu lakiosa, joja on 50% vainajan osuudesta.
Voisitko qusipää olla sotkeutumatta luonnevikoinesi muiden asioihin.
Rintaperillisten osuus lasketaan kylläkin vasta aviopuolisoiden osituksen jälkeen.
Jos oletetaan vaikka, että miehen omaisuus on kuollessa 90 000 (talo 80 000 plus autot 10 000) ja vaimon omaisuus 0 euroa. Omaisuus yhteensä on 90 000, josta vaimon tasinko 45 000. Vasta tämän jälkeen loppu jää kuolinpesän jaettavaksi. Leski voi halutessaan jäädä asumaan taloon loppuiäkseen ja silti on oikeutettu tasinkoon, eli kuolinpesän (=lapsien) on maksettava leskelle vielä 45 000 euroa.
Tai sitten leski pyytää tasinkona osuuden talosta (45 000 euroa) ja ostaa lopun osuuden talosta kuolinpesältä rahalla (35 000) mikäli haluaa talon kokonaan omistukseensa.
Kuolinpesä ei maksa tasinkoa, vaan se otetaan jäämistöstä päältä.
Miten tasinko tässä tapauksessa hoidetaan mikäli leski haluaa jäädä asumaan taloon eikä kuolinpesässä ole rahaa?
Tasinko ei ole rahaa, se on omaisuuden arvoa.
Eli miten tässä tapauksessa.omaisuus tasataan ja jaetaan käytännössä?
Aloittajan tapauksessa ainoa omaisuus on miehen nimissä oleva talo. Vaimo (leski) saa tasinkona 50% talosta ja miehen (vainajan) lapset 50%.
Oletuksena siis, että muu omaisuus on "arvotonta", jonka voi jakaa sulle-mulle -periaatteella.
Vierailija kirjoitti:
Siis haloo ei leski saa mitään tasinkoa kuoleman tapauksessa. Miehen lapset perivät rintaperillisinä kaiken, jos ei muuten testamentillä ole määrätty. Leski saa sitten elinikäisik oikeuden asua omassa kodissaan, eli mieheltä jääneessä talossa, mutta lapset sen omistavat täysimääräisesti. Avioehdolla tai sen puutteella ei ole mitään merkitystä kuoleman tapauksessa, avioehto liittyy vain ja ainostaan avioeroon!!!!
Ihan sama tilanne se on kuolemaan päättyvässä avioliitossakin. Ositus tehdään ennen pesän jakoa. Se on totta että sitä asuntoa ei ole pakko osituksessa antaa apn nimiin, jos tasinko maksetaan muutoin. Asumisoikeus jää.
Pohtiva kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ihmiset joilla on omaisuutta ja kummallakin lapsia, pitäisi ehdottomasti tehdä avioehtoa ennen liittoa.
Tuollainen tilanne taatusti aikuisissa lapsissa herättää närää kun heidän lapsuudenkotinsa meneekin nuorikolle ja tämän lapselle. Tai puolet siitä.Tiedän jutun pääkaupunkiseudun kolmiosta kun asunnon aikoinaan ostanut vanha mies kuoli, lapset olivat niin ilkeitä äitipuolelleen ( n. 10 v liittoa) ettei hän jaksanut asumisoikeudesta pitää kiinni vaan muutti vuokralle. Asuntoon hän olikin avioehdolla osaton.
Ei tämä talo ole miesten lasten lapsuudenkoti. Se talo on myyty vuosia ennen mun ja miehen tapaamista kun mies ja exänsä erosivat. Tämä talo on ostettu mun ja miehen yhdessäolon aikana eikä kaksi vanhinta ole tässä koskaan asunut ja nuorinkin vain hetken aikaa.
Toi ottavasti ovat tehneet osituksen erossa. Kiva lapsille sit kun isänsä kuolee meinaan tehdä se 😀
En lakkaa ihmettelemästä miten ihmiset on näin taukkeja, eletään kuin siat pellossa eikä mietitä yhtään sitä mikä olisi järkevää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kerran olette naimisissa talosta jää puolet sinulle ja puolet miehen lapsille.
Sinulle jää elinikäinen asumisoikeus.
Me ollaan nuoresta asti oltu miehen kanssa kimpssa (minä 17v ja mies 23v kun alettiin seurustelemaan, siitä asti yhdessä eli 45 vuotta) ja ollaan naimisissa. Talo vain miehen nimissä vaikka se ollaan avioliiton aikana hankittu ja minä olen maksanut yksin talon laajennukset ja paljon isoja remontteja sekä maksanut lähes yksin 6 henkisen perheen ruuat/harrastukset/lomamatkat/ lasten vaatteet/lukion kirjat ym/kaikki hygienia ym tarvikkeet. Miehen mielestä talo on kuiten hänen, koska hän maksoi lainan.
Talo on ollut osto hetkellä halpa (pakkohuutokauppa) ja maksoi aikoinaan vain 120 000mk eli nykyrahassa 20 000e. Minulla on takuulla mennyt enemmän talouden pyörittämiseen tänä aikana , kuin miehellä talon maksuun. Niinpä miehellä onkallis auto, moorroripyörä ja kallis harrastus, minulla ei mitään tai no omat vaatteet.
Mies on sitä mieltä, että sillä ei ole merkitystä onko talo hänen vai molempien nimissä, koska jos hän kuolee ensin jää se talo kuitenkin minulle.
Ja huom! Molemmat on oltu työelämässä , eli en ole loisinut miehen siivellä. Mies on välillä ollut työttömänäkin ja minä tuonut rahat talouteen.
Nuorille naisille sanoisin, että alkää suostuko siihen, että mies maksaa talolainaa ja te normaalin elämisen, koska siitä elämiseen menneestä rahasta ei jää mitään kätteen. Kaikki kiinteä ja muukin omaisuus molempien nimiin.
Mutta jos on molempien nimissä, huolehtikaa, että maksatte lainaa molemmat suht samassa suhteessa. Verottaja voi muuten tulkita lahjaksi, jos vain toinen maksaa lainan, vaikka toinen vastaisi muuten kuluista tasapuolisesti.
Kerropa yksikin ennakkotapaus, jossa verottaja on menetellyt näin. Siis siinä tapauksessa, että toinenkin puoliso on osallistunut tasapuolisesti perheen kustannuksiin, mutta vain toisen tililtä on maksettu laina. Epäilenpä, että et löydä tällaista tapausta.
En ala etsimään, eikä se minua kiinnosta. Kert se on ensimmäinenkin. Verohallinnon sivuilla asia lukee kuitenkin selvästi, joten itse en alkais kikkailemaan
No ilmeisesti verohallinnon käytännön tulkinta on erilainen. Maksamiseksi katsotaan myös se että on kohtuulliselta osin maksanut perheen yhteisiä kuluja.
Eihän se ole tulkinta voi erilainen olla kuin mitä ohjeistavat. Mutta sitä en tiedä kuinka aktiivisesti verottaja noita syynää. Lahjansaajanhan pitää aina olla itse aktiivinen ja ilmoittaa lahjasta. Paljon menee varmaan verottajalta ohi muutenkin.
Itse en ottais riskiä, mut kukin tekee omat valintansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pohtiva kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla ei ole omaisuutta, jolla on arvoa eikä miehelläsi ole testamenttia, niin miehesi kuoltua osituksessa sinä saat tasinkona puolet miehesi omaisuudesta ja miehesi lapset perivät toisen puolen. Sinulle jää kuitenkin elinikäinen asumisoikeus taloon. Eli käytännössä talon omistus voi mennä esim. siten, että sinä omistat talosta puolet ja kukin lapsista kuudesosan, mutta sinä saat asua talossa.
Tässä on oletuksena, että miehelläsi ei ole velkoja. Jos hänellä on velkoja, niin ne maksetaan ensin hänen omaisuudestaan ja sinä lasten kanssa jaat sen, mitä jää sen jälkeen jäljelle.
Talosta on velkaa, mutta siihen on vakuutus jonka pitäisi korvata osa kuolemantapauksessa. Tiedä sitten noista, että kuinka menee oikeasti tilanteen sattuessa. Alkavatko venkuloimaan ja keksimään syitä miksi eivät maksa. Talo on 50-luvun talo jonka arvo n.80 000€. Velkaa on jäljellä n.50 000€.
Miehellä on henkivakuutus jonka korvaussumma taisi olla 80 000€. Siinä edunsaajina mä ja miehen lapset. En muistanut tätä laittaa aloitukseen!
Siinä tapauksessa pyydät tasinkona osuuden talosta ja ostat lopun osuuden kuolinpesältä henkivakuutusrahoilla. Niin saat talon 100%omistukseesi.
Tai sitten rupeat inhottavaksi ja jätät itsellesi lesken asumisoikeuden taloon ja vaadit tasingon rahana. Siten saat myös lasten osuuden henkivakuutuksesta keploteltua itsellesi.
Höpölöpö. Unohdit että rintaperillisille kuuluu lakiosa, joja on 50% vainajan osuudesta.
Voisitko qusipää olla sotkeutumatta luonnevikoinesi muiden asioihin.
Rintaperillisten osuus lasketaan kylläkin vasta aviopuolisoiden osituksen jälkeen.
Jos oletetaan vaikka, että miehen omaisuus on kuollessa 90 000 (talo 80 000 plus autot 10 000) ja vaimon omaisuus 0 euroa. Omaisuus yhteensä on 90 000, josta vaimon tasinko 45 000. Vasta tämän jälkeen loppu jää kuolinpesän jaettavaksi. Leski voi halutessaan jäädä asumaan taloon loppuiäkseen ja silti on oikeutettu tasinkoon, eli kuolinpesän (=lapsien) on maksettava leskelle vielä 45 000 euroa.
Tai sitten leski pyytää tasinkona osuuden talosta (45 000 euroa) ja ostaa lopun osuuden talosta kuolinpesältä rahalla (35 000) mikäli haluaa talon kokonaan omistukseensa.
Kuolinpesä ei maksa tasinkoa, vaan se otetaan jäämistöstä päältä.
Miten tasinko tässä tapauksessa hoidetaan mikäli leski haluaa jäädä asumaan taloon eikä kuolinpesässä ole rahaa?
Tasinko ei ole rahaa, se on omaisuuden arvoa.
Eli miten tässä tapauksessa.omaisuus tasataan ja jaetaan käytännössä?
Aloittajan tapauksessa ainoa omaisuus on miehen nimissä oleva talo. Vaimo (leski) saa tasinkona 50% talosta ja miehen (vainajan) lapset 50%.
Oletuksena siis, että muu omaisuus on "arvotonta", jonka voi jakaa sulle-mulle -periaatteella.
Paitsi että miehellä on velkaa. Yhteinen omaisuus on siis talo miinus velka. Eipä paljon jää jaettavaa osituksen jälkeen. 100000-50000=50000, tasinko 25000. Eli ei puolet asunnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kerran olette naimisissa talosta jää puolet sinulle ja puolet miehen lapsille.
Sinulle jää elinikäinen asumisoikeus.
Me ollaan nuoresta asti oltu miehen kanssa kimpssa (minä 17v ja mies 23v kun alettiin seurustelemaan, siitä asti yhdessä eli 45 vuotta) ja ollaan naimisissa. Talo vain miehen nimissä vaikka se ollaan avioliiton aikana hankittu ja minä olen maksanut yksin talon laajennukset ja paljon isoja remontteja sekä maksanut lähes yksin 6 henkisen perheen ruuat/harrastukset/lomamatkat/ lasten vaatteet/lukion kirjat ym/kaikki hygienia ym tarvikkeet. Miehen mielestä talo on kuiten hänen, koska hän maksoi lainan.
Talo on ollut osto hetkellä halpa (pakkohuutokauppa) ja maksoi aikoinaan vain 120 000mk eli nykyrahassa 20 000e. Minulla on takuulla mennyt enemmän talouden pyörittämiseen tänä aikana , kuin miehellä talon maksuun. Niinpä miehellä onkallis auto, moorroripyörä ja kallis harrastus, minulla ei mitään tai no omat vaatteet.
Mies on sitä mieltä, että sillä ei ole merkitystä onko talo hänen vai molempien nimissä, koska jos hän kuolee ensin jää se talo kuitenkin minulle.
Ja huom! Molemmat on oltu työelämässä , eli en ole loisinut miehen siivellä. Mies on välillä ollut työttömänäkin ja minä tuonut rahat talouteen.
Nuorille naisille sanoisin, että alkää suostuko siihen, että mies maksaa talolainaa ja te normaalin elämisen, koska siitä elämiseen menneestä rahasta ei jää mitään kätteen. Kaikki kiinteä ja muukin omaisuus molempien nimiin.
Mutta jos on molempien nimissä, huolehtikaa, että maksatte lainaa molemmat suht samassa suhteessa. Verottaja voi muuten tulkita lahjaksi, jos vain toinen maksaa lainan, vaikka toinen vastaisi muuten kuluista tasapuolisesti.
Kerropa yksikin ennakkotapaus, jossa verottaja on menetellyt näin. Siis siinä tapauksessa, että toinenkin puoliso on osallistunut tasapuolisesti perheen kustannuksiin, mutta vain toisen tililtä on maksettu laina. Epäilenpä, että et löydä tällaista tapausta.
En ala etsimään, eikä se minua kiinnosta. Kert se on ensimmäinenkin. Verohallinnon sivuilla asia lukee kuitenkin selvästi, joten itse en alkais kikkailemaan
No ilmeisesti verohallinnon käytännön tulkinta on erilainen. Maksamiseksi katsotaan myös se että on kohtuulliselta osin maksanut perheen yhteisiä kuluja.
Eihän se ole tulkinta voi erilainen olla kuin mitä ohjeistavat. Mutta sitä en tiedä kuinka aktiivisesti verottaja noita syynää. Lahjansaajanhan pitää aina olla itse aktiivinen ja ilmoittaa lahjasta. Paljon menee varmaan verottajalta ohi muutenkin.
Itse en ottais riskiä, mut kukin tekee omat valintansa.
Tulkinnan ydin on siinä mitä katsotaan lainan maksamiseksi. Se ei siis välttämättä ole sama asia kuin että molempien pitäisi siirtää sama summa joka kuukausi sen lainan maksuun. Jos puoliso maksaa lainan ja minä samalla summalla ruokaa niin kokonaisuus on sama kuin jos molemmat maksettaisiin nämä puoliksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pohtiva kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla ei ole omaisuutta, jolla on arvoa eikä miehelläsi ole testamenttia, niin miehesi kuoltua osituksessa sinä saat tasinkona puolet miehesi omaisuudesta ja miehesi lapset perivät toisen puolen. Sinulle jää kuitenkin elinikäinen asumisoikeus taloon. Eli käytännössä talon omistus voi mennä esim. siten, että sinä omistat talosta puolet ja kukin lapsista kuudesosan, mutta sinä saat asua talossa.
Tässä on oletuksena, että miehelläsi ei ole velkoja. Jos hänellä on velkoja, niin ne maksetaan ensin hänen omaisuudestaan ja sinä lasten kanssa jaat sen, mitä jää sen jälkeen jäljelle.
Talosta on velkaa, mutta siihen on vakuutus jonka pitäisi korvata osa kuolemantapauksessa. Tiedä sitten noista, että kuinka menee oikeasti tilanteen sattuessa. Alkavatko venkuloimaan ja keksimään syitä miksi eivät maksa. Talo on 50-luvun talo jonka arvo n.80 000€. Velkaa on jäljellä n.50 000€.
Miehellä on henkivakuutus jonka korvaussumma taisi olla 80 000€. Siinä edunsaajina mä ja miehen lapset. En muistanut tätä laittaa aloitukseen!
Siinä tapauksessa pyydät tasinkona osuuden talosta ja ostat lopun osuuden kuolinpesältä henkivakuutusrahoilla. Niin saat talon 100%omistukseesi.
Tai sitten rupeat inhottavaksi ja jätät itsellesi lesken asumisoikeuden taloon ja vaadit tasingon rahana. Siten saat myös lasten osuuden henkivakuutuksesta keploteltua itsellesi.
Höpölöpö. Unohdit että rintaperillisille kuuluu lakiosa, joja on 50% vainajan osuudesta.
Voisitko qusipää olla sotkeutumatta luonnevikoinesi muiden asioihin.
Rintaperillisten osuus lasketaan kylläkin vasta aviopuolisoiden osituksen jälkeen.
Jos oletetaan vaikka, että miehen omaisuus on kuollessa 90 000 (talo 80 000 plus autot 10 000) ja vaimon omaisuus 0 euroa. Omaisuus yhteensä on 90 000, josta vaimon tasinko 45 000. Vasta tämän jälkeen loppu jää kuolinpesän jaettavaksi. Leski voi halutessaan jäädä asumaan taloon loppuiäkseen ja silti on oikeutettu tasinkoon, eli kuolinpesän (=lapsien) on maksettava leskelle vielä 45 000 euroa.
Tai sitten leski pyytää tasinkona osuuden talosta (45 000 euroa) ja ostaa lopun osuuden talosta kuolinpesältä rahalla (35 000) mikäli haluaa talon kokonaan omistukseensa.
Kuolinpesä ei maksa tasinkoa, vaan se otetaan jäämistöstä päältä.
Miten tasinko tässä tapauksessa hoidetaan mikäli leski haluaa jäädä asumaan taloon eikä kuolinpesässä ole rahaa?
Tasinko ei ole rahaa, se on omaisuuden arvoa.
Eli miten tässä tapauksessa.omaisuus tasataan ja jaetaan käytännössä?
Aloittajan tapauksessa ainoa omaisuus on miehen nimissä oleva talo. Vaimo (leski) saa tasinkona 50% talosta ja miehen (vainajan) lapset 50%.
Oletuksena siis, että muu omaisuus on "arvotonta", jonka voi jakaa sulle-mulle -periaatteella.
Paitsi että miehellä on velkaa. Yhteinen omaisuus on siis talo miinus velka. Eipä paljon jää jaettavaa osituksen jälkeen. 100000-50000=50000, tasinko 25000. Eli ei puolet asunnosta.
On se koska sen talon sen hetkinen rahallinen arvo on myös velan verran pienempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pohtiva kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla ei ole omaisuutta, jolla on arvoa eikä miehelläsi ole testamenttia, niin miehesi kuoltua osituksessa sinä saat tasinkona puolet miehesi omaisuudesta ja miehesi lapset perivät toisen puolen. Sinulle jää kuitenkin elinikäinen asumisoikeus taloon. Eli käytännössä talon omistus voi mennä esim. siten, että sinä omistat talosta puolet ja kukin lapsista kuudesosan, mutta sinä saat asua talossa.
Tässä on oletuksena, että miehelläsi ei ole velkoja. Jos hänellä on velkoja, niin ne maksetaan ensin hänen omaisuudestaan ja sinä lasten kanssa jaat sen, mitä jää sen jälkeen jäljelle.
Talosta on velkaa, mutta siihen on vakuutus jonka pitäisi korvata osa kuolemantapauksessa. Tiedä sitten noista, että kuinka menee oikeasti tilanteen sattuessa. Alkavatko venkuloimaan ja keksimään syitä miksi eivät maksa. Talo on 50-luvun talo jonka arvo n.80 000€. Velkaa on jäljellä n.50 000€.
Miehellä on henkivakuutus jonka korvaussumma taisi olla 80 000€. Siinä edunsaajina mä ja miehen lapset. En muistanut tätä laittaa aloitukseen!
Siinä tapauksessa pyydät tasinkona osuuden talosta ja ostat lopun osuuden kuolinpesältä henkivakuutusrahoilla. Niin saat talon 100%omistukseesi.
Tai sitten rupeat inhottavaksi ja jätät itsellesi lesken asumisoikeuden taloon ja vaadit tasingon rahana. Siten saat myös lasten osuuden henkivakuutuksesta keploteltua itsellesi.
Höpölöpö. Unohdit että rintaperillisille kuuluu lakiosa, joja on 50% vainajan osuudesta.
Voisitko qusipää olla sotkeutumatta luonnevikoinesi muiden asioihin.
Rintaperillisten osuus lasketaan kylläkin vasta aviopuolisoiden osituksen jälkeen.
Jos oletetaan vaikka, että miehen omaisuus on kuollessa 90 000 (talo 80 000 plus autot 10 000) ja vaimon omaisuus 0 euroa. Omaisuus yhteensä on 90 000, josta vaimon tasinko 45 000. Vasta tämän jälkeen loppu jää kuolinpesän jaettavaksi. Leski voi halutessaan jäädä asumaan taloon loppuiäkseen ja silti on oikeutettu tasinkoon, eli kuolinpesän (=lapsien) on maksettava leskelle vielä 45 000 euroa.
Tai sitten leski pyytää tasinkona osuuden talosta (45 000 euroa) ja ostaa lopun osuuden talosta kuolinpesältä rahalla (35 000) mikäli haluaa talon kokonaan omistukseensa.
Kuolinpesä ei maksa tasinkoa, vaan se otetaan jäämistöstä päältä.
Miten tasinko tässä tapauksessa hoidetaan mikäli leski haluaa jäädä asumaan taloon eikä kuolinpesässä ole rahaa?
Tasinko ei ole rahaa, se on omaisuuden arvoa.
Eli miten tässä tapauksessa.omaisuus tasataan ja jaetaan käytännössä?
Aloittajan tapauksessa ainoa omaisuus on miehen nimissä oleva talo. Vaimo (leski) saa tasinkona 50% talosta ja miehen (vainajan) lapset 50%.
Oletuksena siis, että muu omaisuus on "arvotonta", jonka voi jakaa sulle-mulle -periaatteella.
Paitsi että miehellä on velkaa. Yhteinen omaisuus on siis talo miinus velka. Eipä paljon jää jaettavaa osituksen jälkeen. 100000-50000=50000, tasinko 25000. Eli ei puolet asunnosta.
Kyllä velka vaikuttaa ihan kaikkien osallisten saamiin osuuksiin. Ei kukaan perikään mitään ilman velkoja vaan vainajan velat pitää ensin maksaa ja loppu sitten jaetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huom! Avopuoliso ei saa mitään. Laki ei ole muuttunut. Eli jos et ole naimisissa tee testamentti. Muutoin siitä talosta lentää ulos kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pohtiva kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla ei ole omaisuutta, jolla on arvoa eikä miehelläsi ole testamenttia, niin miehesi kuoltua osituksessa sinä saat tasinkona puolet miehesi omaisuudesta ja miehesi lapset perivät toisen puolen. Sinulle jää kuitenkin elinikäinen asumisoikeus taloon. Eli käytännössä talon omistus voi mennä esim. siten, että sinä omistat talosta puolet ja kukin lapsista kuudesosan, mutta sinä saat asua talossa.
Tässä on oletuksena, että miehelläsi ei ole velkoja. Jos hänellä on velkoja, niin ne maksetaan ensin hänen omaisuudestaan ja sinä lasten kanssa jaat sen, mitä jää sen jälkeen jäljelle.
Talosta on velkaa, mutta siihen on vakuutus jonka pitäisi korvata osa kuolemantapauksessa. Tiedä sitten noista, että kuinka menee oikeasti tilanteen sattuessa. Alkavatko venkuloimaan ja keksimään syitä miksi eivät maksa. Talo on 50-luvun talo jonka arvo n.80 000€. Velkaa on jäljellä n.50 000€.
Miehellä on henkivakuutus jonka korvaussumma taisi olla 80 000€. Siinä edunsaajina mä ja miehen lapset. En muistanut tätä laittaa aloitukseen!
Siinä tapauksessa pyydät tasinkona osuuden talosta ja ostat lopun osuuden kuolinpesältä henkivakuutusrahoilla. Niin saat talon 100%omistukseesi.
Tai sitten rupeat inhottavaksi ja jätät itsellesi lesken asumisoikeuden taloon ja vaadit tasingon rahana. Siten saat myös lasten osuuden henkivakuutuksesta keploteltua itsellesi.
Höpölöpö. Unohdit että rintaperillisille kuuluu lakiosa, joja on 50% vainajan osuudesta.
Voisitko qusipää olla sotkeutumatta luonnevikoinesi muiden asioihin.
Rintaperillisten osuus lasketaan kylläkin vasta aviopuolisoiden osituksen jälkeen.
Jos oletetaan vaikka, että miehen omaisuus on kuollessa 90 000 (talo 80 000 plus autot 10 000) ja vaimon omaisuus 0 euroa. Omaisuus yhteensä on 90 000, josta vaimon tasinko 45 000. Vasta tämän jälkeen loppu jää kuolinpesän jaettavaksi. Leski voi halutessaan jäädä asumaan taloon loppuiäkseen ja silti on oikeutettu tasinkoon, eli kuolinpesän (=lapsien) on maksettava leskelle vielä 45 000 euroa.
Tai sitten leski pyytää tasinkona osuuden talosta (45 000 euroa) ja ostaa lopun osuuden talosta kuolinpesältä rahalla (35 000) mikäli haluaa talon kokonaan omistukseensa.
Kuolinpesä ei maksa tasinkoa, vaan se otetaan jäämistöstä päältä.
Miten tasinko tässä tapauksessa hoidetaan mikäli leski haluaa jäädä asumaan taloon eikä kuolinpesässä ole rahaa?
Tasinko ei ole rahaa, se on omaisuuden arvoa.
Eli miten tässä tapauksessa.omaisuus tasataan ja jaetaan käytännössä?
Aloittajan tapauksessa ainoa omaisuus on miehen nimissä oleva talo. Vaimo (leski) saa tasinkona 50% talosta ja miehen (vainajan) lapset 50%.
Oletuksena siis, että muu omaisuus on "arvotonta", jonka voi jakaa sulle-mulle -periaatteella.
Paitsi että miehellä on velkaa. Yhteinen omaisuus on siis talo miinus velka. Eipä paljon jää jaettavaa osituksen jälkeen. 100000-50000=50000, tasinko 25000. Eli ei puolet asunnosta.
On se koska sen talon sen hetkinen rahallinen arvo on myös velan verran pienempi.
Ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kerran olette naimisissa talosta jää puolet sinulle ja puolet miehen lapsille.
Sinulle jää elinikäinen asumisoikeus.
Me ollaan nuoresta asti oltu miehen kanssa kimpssa (minä 17v ja mies 23v kun alettiin seurustelemaan, siitä asti yhdessä eli 45 vuotta) ja ollaan naimisissa. Talo vain miehen nimissä vaikka se ollaan avioliiton aikana hankittu ja minä olen maksanut yksin talon laajennukset ja paljon isoja remontteja sekä maksanut lähes yksin 6 henkisen perheen ruuat/harrastukset/lomamatkat/ lasten vaatteet/lukion kirjat ym/kaikki hygienia ym tarvikkeet. Miehen mielestä talo on kuiten hänen, koska hän maksoi lainan.
Talo on ollut osto hetkellä halpa (pakkohuutokauppa) ja maksoi aikoinaan vain 120 000mk eli nykyrahassa 20 000e. Minulla on takuulla mennyt enemmän talouden pyörittämiseen tänä aikana , kuin miehellä talon maksuun. Niinpä miehellä onkallis auto, moorroripyörä ja kallis harrastus, minulla ei mitään tai no omat vaatteet.
Mies on sitä mieltä, että sillä ei ole merkitystä onko talo hänen vai molempien nimissä, koska jos hän kuolee ensin jää se talo kuitenkin minulle.
Ja huom! Molemmat on oltu työelämässä , eli en ole loisinut miehen siivellä. Mies on välillä ollut työttömänäkin ja minä tuonut rahat talouteen.
Nuorille naisille sanoisin, että alkää suostuko siihen, että mies maksaa talolainaa ja te normaalin elämisen, koska siitä elämiseen menneestä rahasta ei jää mitään kätteen. Kaikki kiinteä ja muukin omaisuus molempien nimiin.
Mutta jos on molempien nimissä, huolehtikaa, että maksatte lainaa molemmat suht samassa suhteessa. Verottaja voi muuten tulkita lahjaksi, jos vain toinen maksaa lainan, vaikka toinen vastaisi muuten kuluista tasapuolisesti.
Kerropa yksikin ennakkotapaus, jossa verottaja on menetellyt näin. Siis siinä tapauksessa, että toinenkin puoliso on osallistunut tasapuolisesti perheen kustannuksiin, mutta vain toisen tililtä on maksettu laina. Epäilenpä, että et löydä tällaista tapausta.
En ala etsimään, eikä se minua kiinnosta. Kert se on ensimmäinenkin. Verohallinnon sivuilla asia lukee kuitenkin selvästi, joten itse en alkais kikkailemaan
No ilmeisesti verohallinnon käytännön tulkinta on erilainen. Maksamiseksi katsotaan myös se että on kohtuulliselta osin maksanut perheen yhteisiä kuluja.
Eihän se ole tulkinta voi erilainen olla kuin mitä ohjeistavat. Mutta sitä en tiedä kuinka aktiivisesti verottaja noita syynää. Lahjansaajanhan pitää aina olla itse aktiivinen ja ilmoittaa lahjasta. Paljon menee varmaan verottajalta ohi muutenkin.
Itse en ottais riskiä, mut kukin tekee omat valintansa.
Kun pankista menee selkeät lainatiedot vuosittain verottajallee, paljonko kummankin velan osuus ja paljonko vuoden korkokulut, se on ihan riittävä. Verottajaa ei kiinnosta kumman tililtä pankki on lyhennykset pidättänyt eikä kyylää sitä.
Meillä ainakin pankki piti selvänä että vain toisen tililtä otetaan lyhennykset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pohtiva kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla ei ole omaisuutta, jolla on arvoa eikä miehelläsi ole testamenttia, niin miehesi kuoltua osituksessa sinä saat tasinkona puolet miehesi omaisuudesta ja miehesi lapset perivät toisen puolen. Sinulle jää kuitenkin elinikäinen asumisoikeus taloon. Eli käytännössä talon omistus voi mennä esim. siten, että sinä omistat talosta puolet ja kukin lapsista kuudesosan, mutta sinä saat asua talossa.
Tässä on oletuksena, että miehelläsi ei ole velkoja. Jos hänellä on velkoja, niin ne maksetaan ensin hänen omaisuudestaan ja sinä lasten kanssa jaat sen, mitä jää sen jälkeen jäljelle.
Talosta on velkaa, mutta siihen on vakuutus jonka pitäisi korvata osa kuolemantapauksessa. Tiedä sitten noista, että kuinka menee oikeasti tilanteen sattuessa. Alkavatko venkuloimaan ja keksimään syitä miksi eivät maksa. Talo on 50-luvun talo jonka arvo n.80 000€. Velkaa on jäljellä n.50 000€.
Miehellä on henkivakuutus jonka korvaussumma taisi olla 80 000€. Siinä edunsaajina mä ja miehen lapset. En muistanut tätä laittaa aloitukseen!
Siinä tapauksessa pyydät tasinkona osuuden talosta ja ostat lopun osuuden kuolinpesältä henkivakuutusrahoilla. Niin saat talon 100%omistukseesi.
Tai sitten rupeat inhottavaksi ja jätät itsellesi lesken asumisoikeuden taloon ja vaadit tasingon rahana. Siten saat myös lasten osuuden henkivakuutuksesta keploteltua itsellesi.
Höpölöpö. Unohdit että rintaperillisille kuuluu lakiosa, joja on 50% vainajan osuudesta.
Voisitko qusipää olla sotkeutumatta luonnevikoinesi muiden asioihin.
Rintaperillisten osuus lasketaan kylläkin vasta aviopuolisoiden osituksen jälkeen.
Jos oletetaan vaikka, että miehen omaisuus on kuollessa 90 000 (talo 80 000 plus autot 10 000) ja vaimon omaisuus 0 euroa. Omaisuus yhteensä on 90 000, josta vaimon tasinko 45 000. Vasta tämän jälkeen loppu jää kuolinpesän jaettavaksi. Leski voi halutessaan jäädä asumaan taloon loppuiäkseen ja silti on oikeutettu tasinkoon, eli kuolinpesän (=lapsien) on maksettava leskelle vielä 45 000 euroa.
Tai sitten leski pyytää tasinkona osuuden talosta (45 000 euroa) ja ostaa lopun osuuden talosta kuolinpesältä rahalla (35 000) mikäli haluaa talon kokonaan omistukseensa.
Kuolinpesä ei maksa tasinkoa, vaan se otetaan jäämistöstä päältä.
Miten tasinko tässä tapauksessa hoidetaan mikäli leski haluaa jäädä asumaan taloon eikä kuolinpesässä ole rahaa?
Tasinko ei ole rahaa, se on omaisuuden arvoa.
Eli miten tässä tapauksessa.omaisuus tasataan ja jaetaan käytännössä?
Aloittajan tapauksessa ainoa omaisuus on miehen nimissä oleva talo. Vaimo (leski) saa tasinkona 50% talosta ja miehen (vainajan) lapset 50%.
Oletuksena siis, että muu omaisuus on "arvotonta", jonka voi jakaa sulle-mulle -periaatteella.
Paitsi että miehellä on velkaa. Yhteinen omaisuus on siis talo miinus velka. Eipä paljon jää jaettavaa osituksen jälkeen. 100000-50000=50000, tasinko 25000. Eli ei puolet asunnosta.
Kyllä velka vaikuttaa ihan kaikkien osallisten saamiin osuuksiin. Ei kukaan perikään mitään ilman velkoja vaan vainajan velat pitää ensin maksaa ja loppu sitten jaetaan.
Tottakai vaikuttaa, mutta ei omistusosuuksiin. Vainajan velat voi maksaa pois niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pohtiva kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla ei ole omaisuutta, jolla on arvoa eikä miehelläsi ole testamenttia, niin miehesi kuoltua osituksessa sinä saat tasinkona puolet miehesi omaisuudesta ja miehesi lapset perivät toisen puolen. Sinulle jää kuitenkin elinikäinen asumisoikeus taloon. Eli käytännössä talon omistus voi mennä esim. siten, että sinä omistat talosta puolet ja kukin lapsista kuudesosan, mutta sinä saat asua talossa.
Tässä on oletuksena, että miehelläsi ei ole velkoja. Jos hänellä on velkoja, niin ne maksetaan ensin hänen omaisuudestaan ja sinä lasten kanssa jaat sen, mitä jää sen jälkeen jäljelle.
Talosta on velkaa, mutta siihen on vakuutus jonka pitäisi korvata osa kuolemantapauksessa. Tiedä sitten noista, että kuinka menee oikeasti tilanteen sattuessa. Alkavatko venkuloimaan ja keksimään syitä miksi eivät maksa. Talo on 50-luvun talo jonka arvo n.80 000€. Velkaa on jäljellä n.50 000€.
Miehellä on henkivakuutus jonka korvaussumma taisi olla 80 000€. Siinä edunsaajina mä ja miehen lapset. En muistanut tätä laittaa aloitukseen!
Siinä tapauksessa pyydät tasinkona osuuden talosta ja ostat lopun osuuden kuolinpesältä henkivakuutusrahoilla. Niin saat talon 100%omistukseesi.
Tai sitten rupeat inhottavaksi ja jätät itsellesi lesken asumisoikeuden taloon ja vaadit tasingon rahana. Siten saat myös lasten osuuden henkivakuutuksesta keploteltua itsellesi.
Höpölöpö. Unohdit että rintaperillisille kuuluu lakiosa, joja on 50% vainajan osuudesta.
Voisitko qusipää olla sotkeutumatta luonnevikoinesi muiden asioihin.
Rintaperillisten osuus lasketaan kylläkin vasta aviopuolisoiden osituksen jälkeen.
Jos oletetaan vaikka, että miehen omaisuus on kuollessa 90 000 (talo 80 000 plus autot 10 000) ja vaimon omaisuus 0 euroa. Omaisuus yhteensä on 90 000, josta vaimon tasinko 45 000. Vasta tämän jälkeen loppu jää kuolinpesän jaettavaksi. Leski voi halutessaan jäädä asumaan taloon loppuiäkseen ja silti on oikeutettu tasinkoon, eli kuolinpesän (=lapsien) on maksettava leskelle vielä 45 000 euroa.
Tai sitten leski pyytää tasinkona osuuden talosta (45 000 euroa) ja ostaa lopun osuuden talosta kuolinpesältä rahalla (35 000) mikäli haluaa talon kokonaan omistukseensa.
Kuolinpesä ei maksa tasinkoa, vaan se otetaan jäämistöstä päältä.
Miten tasinko tässä tapauksessa hoidetaan mikäli leski haluaa jäädä asumaan taloon eikä kuolinpesässä ole rahaa?
Tasinko ei ole rahaa, se on omaisuuden arvoa.
Eli miten tässä tapauksessa.omaisuus tasataan ja jaetaan käytännössä?
Aloittajan tapauksessa ainoa omaisuus on miehen nimissä oleva talo. Vaimo (leski) saa tasinkona 50% talosta ja miehen (vainajan) lapset 50%.
Oletuksena siis, että muu omaisuus on "arvotonta", jonka voi jakaa sulle-mulle -periaatteella.
Paitsi että miehellä on velkaa. Yhteinen omaisuus on siis talo miinus velka. Eipä paljon jää jaettavaa osituksen jälkeen. 100000-50000=50000, tasinko 25000. Eli ei puolet asunnosta.
Kyllä velka vaikuttaa ihan kaikkien osallisten saamiin osuuksiin. Ei kukaan perikään mitään ilman velkoja vaan vainajan velat pitää ensin maksaa ja loppu sitten jaetaan.
Ei jaeta. Ositus tehdään aina ihan ensin, kuin perus erossakin. Jos ap eroaisi nyt ennen miehensä kuolemaa, hän saisi 25000€, samoin kuoleman tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Onpa hirvittävä tilanne miehen lapsille...
Ihan tyypillinen uusioperheissä. Näitä riittää.
Mutta itsepähän olette osanne valinneet.
Miehen perillisille hyvin ikävä tilanne. Heille tulee perinnöstä verot. Mitäs jos laittaisitte asian kuntoon ennen kuin mies kuolee?
Vierailija kirjoitti:
Miehen perillisille hyvin ikävä tilanne. Heille tulee perinnöstä verot. Mitäs jos laittaisitte asian kuntoon ennen kuin mies kuolee?
Tulee ne perintöverot silti. Toki avioehto pitäisi olla, mutta ei sekään asiaa juuri helpota.
Pohtiva kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet oikeutettu osinkoon, jonka arvo on puolet teidän yhteenlasketusta omaisuudesta. Loput menee sitten perintönä miehen lapsille. Jos asunto on teidän vakituinen koti, niin olet oikeutettu asumaan siinä lesken oikeudella, jos sinulla ei ole muuta asuntoa omistuksessa.
Talo on meidän yhteinen koti eikä mulla ole mitään asuntoa omistuksessa.
Mitä kaikkea tuohon omaisuuteen sitten lasketaan?
Kertomasi perusteella talo, auto ja pankkitileillä ovat rahat. Mitään polkupyöriä ja tavallisia hasrrastusvälineitä ei lasketa perunkirjoituksessa.
Saat siis tasinkona puolet yhteenlasketusta omaisuudesta ja voit asua tuossa talossa niin kauan kuin haluat.
Vierailija kirjoitti:
Miehen perillisille hyvin ikävä tilanne. Heille tulee perinnöstä verot. Mitäs jos laittaisitte asian kuntoon ennen kuin mies kuolee?
Miten kuntoon? Pitäisikö talo mielestäsi myydä kaiken varalta? Koskeeko tämä ohje kaikkia aviopareja iästä riippumatta?
No ilmeisesti verohallinnon käytännön tulkinta on erilainen. Maksamiseksi katsotaan myös se että on kohtuulliselta osin maksanut perheen yhteisiä kuluja.