Sain kutsun ja lahjalistan työkaverin babyshowereille

En ole koskaan osallistunut mihinkään lastensyntymän kunniaksi -lahjoihin tai muihin sössytyksiin työpaikalla. Eläke ja syntympäiväjuhlakeräyksiinkin laitan vain jos olen työskennellyt kyseisen henkilön kanssa.

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan osallistunut mihinkään lastensyntymän kunniaksi -lahjoihin tai muihin sössytyksiin työpaikalla. Eläke ja syntympäiväjuhlakeräyksiinkin laitan vain jos olen työskennellyt kyseisen henkilön kanssa.

Jaa. Oletpa sinä sitten ihastuttava persoona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ilo olla aikuisten ihmisten työpaikassa. Kenellekään ei tulisi mieleenkään laatia lahjalistaa mihinkään juhlaan. Lista voi kiertää silloin, kun jonkun lapsi kirjoittaa ylioppilaaksi, mutta siihen saa osallistua sen mukaan, mitä rahaa työpöydän laatikossa sattuu olemaan.

Tämä se vasta onkin älytöntä. Emme me työntekijät tunne teidän muiden lapsia, joten miksi lahjoittaisimme lapsillenne rahaa?

Tämä on kyllä outo ilmiö. Ymmärrän että työkaverin 50v lahjaan kerätään rahaa, mutta että työkaverin lapsen ylioppilasjuhliin? Miksi ihmeessä? Laitetaanko pystyyn lahjakeräys työkaverin äidin 80v synttäreille myös ja työkaverin miehen eläköitymislahjaan, ihan sama asia. 

Työkaverin äitiä en tunne, mutta sen lapsen lahjaan olen laittanut, jonka olen tuntenut. Monessa paikassa sijaisena olleena en ole osallistunut läheskään kaikkiin. Olisihan sekin noloa, kun lahjan saaja ihmettelisi, että kukahan se tuokin on.

Suomessa ei ole mitään etukäteislahjoja ollut tapana laittaa vaan vasta sitten, kun lapsi on syntynyt.

Täällä tunnetaan sanonta " ei kannata tehdä varsalle karsinaa ennen kuin se on syntynyt". Eikä aivan heti sittenkään. Ymmärrän periaatteen täydellisesti, kun tapasin erään mummon itkemässä etukäteen lahjaksi tulleen, mutta tyhjäksi jääneen kehdon ääressä. 

Palautetaanko babyshower-lahjat taikaisin liikkeeseen, jos käy niin ikävästi, että niille ei tule käyttöä?

Niin, entä jos käy niin, että ei vauvaa sitten olekaan?

Siunatkaa, älkää kirotko.

Kukaan ei ole kironnut. Kukaan ei ole myöskään vastannut kysymykseen entä jos...

Suomalainen tapa on ollut aina tuoda lahjat vasta sitten, kun ollaan vauvan kanssa kotona. Niin se on ollut, vaikka vauvojen kuolleisuus on pitkään ollut maailman pienintä.

Kiroaminen on yksinkertaisesti sitä, että puhuu, mitä huonoa voisi sattua. Siunaaminen on sitä, että uskoo ja puhuu hyvää ja uskoo, että vauva syntyy terveenä. Monikaan ei tule ajatelleeksi, että sanoilla on oikeasti vaikutusta. t. kristitty

Mä sanoisin, että voin osallistua yhteislahjaan 30 eurolla. Se henkilö, joka vastaa lahjan ostamisesta, sitten ostaa niillä kaikilla osallistujien rahoilla sen mitä saa. 100€ baby showeriin on tosi iso summa.

Christiiina kirjoitti:

Mä sanoisin, että voin osallistua yhteislahjaan 30 eurolla. Se henkilö, joka vastaa lahjan ostamisesta, sitten ostaa niillä kaikilla osallistujien rahoilla sen mitä saa. 100€ baby showeriin on tosi iso summa.

Työkyvyttömyyseläkeiselle 30 euroakin voi ylittää kipurajan .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ilo olla aikuisten ihmisten työpaikassa. Kenellekään ei tulisi mieleenkään laatia lahjalistaa mihinkään juhlaan. Lista voi kiertää silloin, kun jonkun lapsi kirjoittaa ylioppilaaksi, mutta siihen saa osallistua sen mukaan, mitä rahaa työpöydän laatikossa sattuu olemaan.

Tämä se vasta onkin älytöntä. Emme me työntekijät tunne teidän muiden lapsia, joten miksi lahjoittaisimme lapsillenne rahaa?

Tämä on kyllä outo ilmiö. Ymmärrän että työkaverin 50v lahjaan kerätään rahaa, mutta että työkaverin lapsen ylioppilasjuhliin? Miksi ihmeessä? Laitetaanko pystyyn lahjakeräys työkaverin äidin 80v synttäreille myös ja työkaverin miehen eläköitymislahjaan, ihan sama asia. 

Työkaverin äitiä en tunne, mutta sen lapsen lahjaan olen laittanut, jonka olen tuntenut. Monessa paikassa sijaisena olleena en ole osallistunut läheskään kaikkiin. Olisihan sekin noloa, kun lahjan saaja ihmettelisi, että kukahan se tuokin on.

Suomessa ei ole mitään etukäteislahjoja ollut tapana laittaa vaan vasta sitten, kun lapsi on syntynyt.

Täällä tunnetaan sanonta " ei kannata tehdä varsalle karsinaa ennen kuin se on syntynyt". Eikä aivan heti sittenkään. Ymmärrän periaatteen täydellisesti, kun tapasin erään mummon itkemässä etukäteen lahjaksi tulleen, mutta tyhjäksi jääneen kehdon ääressä. 

Palautetaanko babyshower-lahjat taikaisin liikkeeseen, jos käy niin ikävästi, että niille ei tule käyttöä?

Niin, entä jos käy niin, että ei vauvaa sitten olekaan?

Siunatkaa, älkää kirotko.

Kukaan ei ole kironnut. Kukaan ei ole myöskään vastannut kysymykseen entä jos...

Suomalainen tapa on ollut aina tuoda lahjat vasta sitten, kun ollaan vauvan kanssa kotona. Niin se on ollut, vaikka vauvojen kuolleisuus on pitkään ollut maailman pienintä.

Kiroaminen on yksinkertaisesti sitä, että puhuu, mitä huonoa voisi sattua. Siunaaminen on sitä, että uskoo ja puhuu hyvää ja uskoo, että vauva syntyy terveenä. Monikaan ei tule ajatelleeksi, että sanoilla on oikeasti vaikutusta. t. kristitty

Onko sun jumala siis niin kiva tyyppi, että se uhalla t4pp44 viattoman vauvan jos joku kehtaa puhua siitä mahdollisuudesta että synnytyksessä olisi ongelmia? Niinkuin ähä ähä, mitäs menit miettimään pahoja, nytpä nirhaan sen ja se on sun vika!

Melkoisen kiva uskonto sulla.

Minä sain ns yllätyskutsun tutun baby showereihin ja olivat jo yhdessä päättäneet mitä ostavat ja lähettivät minulle tilinumeron - kiitin ja sanoin että voin tehdä kakun, mutta lahjan tuon itse. Eivät ottaneet sitä mitenkään raskaasti.. oli jotenkin outoa. Olisin halunnut itse olla mukana miettimässä ja päättämässä, enkä vain maksumiehenä..

Vierailija kirjoitti:

Christiiina kirjoitti:

Mä sanoisin, että voin osallistua yhteislahjaan 30 eurolla. Se henkilö, joka vastaa lahjan ostamisesta, sitten ostaa niillä kaikilla osallistujien rahoilla sen mitä saa. 100€ baby showeriin on tosi iso summa.

Työkyvyttömyyseläkeiselle 30 euroakin voi ylittää kipurajan .

Ap käy töissä.

En ole eläissäni käynyt tällaisissa juhlissa. Voi raato, mitä kaikkea sitä järjestetäänkin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ilo olla aikuisten ihmisten työpaikassa. Kenellekään ei tulisi mieleenkään laatia lahjalistaa mihinkään juhlaan. Lista voi kiertää silloin, kun jonkun lapsi kirjoittaa ylioppilaaksi, mutta siihen saa osallistua sen mukaan, mitä rahaa työpöydän laatikossa sattuu olemaan.

Tämä se vasta onkin älytöntä. Emme me työntekijät tunne teidän muiden lapsia, joten miksi lahjoittaisimme lapsillenne rahaa?

Tämä on kyllä outo ilmiö. Ymmärrän että työkaverin 50v lahjaan kerätään rahaa, mutta että työkaverin lapsen ylioppilasjuhliin? Miksi ihmeessä? Laitetaanko pystyyn lahjakeräys työkaverin äidin 80v synttäreille myös ja työkaverin miehen eläköitymislahjaan, ihan sama asia. 

Työkaverin äitiä en tunne, mutta sen lapsen lahjaan olen laittanut, jonka olen tuntenut. Monessa paikassa sijaisena olleena en ole osallistunut läheskään kaikkiin. Olisihan sekin noloa, kun lahjan saaja ihmettelisi, että kukahan se tuokin on.

Suomessa ei ole mitään etukäteislahjoja ollut tapana laittaa vaan vasta sitten, kun lapsi on syntynyt.

Täällä tunnetaan sanonta " ei kannata tehdä varsalle karsinaa ennen kuin se on syntynyt". Eikä aivan heti sittenkään. Ymmärrän periaatteen täydellisesti, kun tapasin erään mummon itkemässä etukäteen lahjaksi tulleen, mutta tyhjäksi jääneen kehdon ääressä. 

Palautetaanko babyshower-lahjat taikaisin liikkeeseen, jos käy niin ikävästi, että niille ei tule käyttöä?

Niin, entä jos käy niin, että ei vauvaa sitten olekaan?

Siunatkaa, älkää kirotko.

Kukaan ei ole kironnut. Kukaan ei ole myöskään vastannut kysymykseen entä jos...

Suomalainen tapa on ollut aina tuoda lahjat vasta sitten, kun ollaan vauvan kanssa kotona. Niin se on ollut, vaikka vauvojen kuolleisuus on pitkään ollut maailman pienintä.

Kiroaminen on yksinkertaisesti sitä, että puhuu, mitä huonoa voisi sattua. Siunaaminen on sitä, että uskoo ja puhuu hyvää ja uskoo, että vauva syntyy terveenä. Monikaan ei tule ajatelleeksi, että sanoilla on oikeasti vaikutusta. t. kristitty

Onko sun jumala siis niin kiva tyyppi, että se uhalla t4pp44 viattoman vauvan jos joku kehtaa puhua siitä mahdollisuudesta että synnytyksessä olisi ongelmia? Niinkuin ähä ähä, mitäs menit miettimään pahoja, nytpä nirhaan sen ja se on sun vika!

Melkoisen kiva uskonto sulla.

Olet käsittänyt aivan väärin. Jumala on hyvä,  mutta Jumalalla on vastustaja, joka on paha. Jumala on Voittaja.

Neljän lapsen äitinä totean etten ikinä olisi suostunut tuollaisiin juhliin ennen lapsen syntymää. Lapsen syntymän jälkeen ystävät ja sukulaiset olivat tervetulleita eri päivinä ja tarjottavien kera keittelemään kahvit minulle ja itselleen. Toki tuossa vaiheessa oli kiva saada jokin pikku juttu(body, lelu, vaippapaketti, kirja tms) vauvallekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ilo olla aikuisten ihmisten työpaikassa. Kenellekään ei tulisi mieleenkään laatia lahjalistaa mihinkään juhlaan. Lista voi kiertää silloin, kun jonkun lapsi kirjoittaa ylioppilaaksi, mutta siihen saa osallistua sen mukaan, mitä rahaa työpöydän laatikossa sattuu olemaan.

Tämä se vasta onkin älytöntä. Emme me työntekijät tunne teidän muiden lapsia, joten miksi lahjoittaisimme lapsillenne rahaa?

Tämä on kyllä outo ilmiö. Ymmärrän että työkaverin 50v lahjaan kerätään rahaa, mutta että työkaverin lapsen ylioppilasjuhliin? Miksi ihmeessä? Laitetaanko pystyyn lahjakeräys työkaverin äidin 80v synttäreille myös ja työkaverin miehen eläköitymislahjaan, ihan sama asia. 

Työkaverin äitiä en tunne, mutta sen lapsen lahjaan olen laittanut, jonka olen tuntenut. Monessa paikassa sijaisena olleena en ole osallistunut läheskään kaikkiin. Olisihan sekin noloa, kun lahjan saaja ihmettelisi, että kukahan se tuokin on.

Suomessa ei ole mitään etukäteislahjoja ollut tapana laittaa vaan vasta sitten, kun lapsi on syntynyt.

Täällä tunnetaan sanonta " ei kannata tehdä varsalle karsinaa ennen kuin se on syntynyt". Eikä aivan heti sittenkään. Ymmärrän periaatteen täydellisesti, kun tapasin erään mummon itkemässä etukäteen lahjaksi tulleen, mutta tyhjäksi jääneen kehdon ääressä. 

Palautetaanko babyshower-lahjat taikaisin liikkeeseen, jos käy niin

Kiroaminen on yksinkertaisesti sitä, että puhuu, mitä huonoa voisi sattua. Siunaaminen on sitä, että uskoo ja puhuu hyvää ja uskoo, että vauva syntyy terveenä. Monikaan ei tule ajatelleeksi, että sanoilla on oikeasti vaikutusta. t. kristitty

Ei se ole kiroamista, jos kertoo toisestakin vaihtoehdosta. Eikä se ole siunaamista vaan kaunistelua, jos totuutta ei sanota.

Edelleen ei ole tullut vastausta kysymykseen: miten toimitaan, jos lahjoille ei ole käyttöä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ilo olla aikuisten ihmisten työpaikassa. Kenellekään ei tulisi mieleenkään laatia lahjalistaa mihinkään juhlaan. Lista voi kiertää silloin, kun jonkun lapsi kirjoittaa ylioppilaaksi, mutta siihen saa osallistua sen mukaan, mitä rahaa työpöydän laatikossa sattuu olemaan.

Tämä se vasta onkin älytöntä. Emme me työntekijät tunne teidän muiden lapsia, joten miksi lahjoittaisimme lapsillenne rahaa?

Tämä on kyllä outo ilmiö. Ymmärrän että työkaverin 50v lahjaan kerätään rahaa, mutta että työkaverin lapsen ylioppilasjuhliin? Miksi ihmeessä? Laitetaanko pystyyn lahjakeräys työkaverin äidin 80v synttäreille myös ja työkaverin miehen eläköitymislahjaan, ihan sama asia. 

Työkaverin äitiä en tunne, mutta sen lapsen lahjaan olen laittanut, jonka olen tuntenut. Monessa paikassa sijaisena olleena en ole osallistunut läheskään kaikkiin. Olisihan sekin noloa, kun lahjan saaja ihmettelisi, että kukahan se tuokin on.

Suomessa ei ole mitään etukäteislahjoja ollut tapana laittaa vaan vasta sitten, kun lapsi on syntynyt.

Täällä tunnetaan sanonta " ei kannata tehdä varsalle karsinaa ennen kuin se on syntynyt". Eikä aivan heti sittenkään. Ymmärrän periaatteen täydellisesti, kun tapasin erään mummon itkemässä etukäteen lahjaksi tulleen, mutta tyhjäksi jääneen kehdon ääressä. 

Palautetaanko babyshower-lahjat taikaisin liikkeeseen, jos käy niin

Kiroaminen on yksinkertaisesti sitä, että puhuu, mitä huonoa voisi sattua. Siunaaminen on sitä, että uskoo ja puhuu hyvää ja uskoo, että vauva syntyy terveenä. Monikaan ei tule ajatelleeksi, että sanoilla on oikeasti vaikutusta. t. kristitty

Ei se ole kiroamista, jos kertoo toisestakin vaihtoehdosta. Eikä se ole siunaamista vaan kaunistelua, jos totuutta ei sanota.

Edelleen ei ole tullut vastausta kysymykseen: miten toimitaan, jos lahjoille ei ole käyttöä?

Vähintäänkin se on ilon pilaamista ja huonoa käytöstä. Taidat olla negatiivinen ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

6

Vierailija kirjoitti:

On ilo olla aikuisten ihmisten työpaikassa. Kenellekään ei tulisi mieleenkään laatia lahjalistaa mihinkään juhlaan. Lista voi kiertää silloin, kun jonkun lapsi kirjoittaa ylioppilaaksi, mutta siihen saa osallistua sen mukaan, mitä rahaa työpöydän laatikossa sattuu olemaan.

Tämä se vasta onkin älytöntä. Emme me työntekijät tunne teidän muiden lapsia, joten miksi lahjoittaisimme lapsillenne rahaa?

Tämä on kyllä outo ilmiö. Ymmärrän että työkaverin 50v lahjaan kerätään rahaa, mutta että työkaverin lapsen ylioppilasjuhliin? Miksi ihmeessä? Laitetaanko pystyyn lahjakeräys työkaverin äidin 80v synttäreille myös ja työkaverin miehen eläköitymislahjaan, ihan sama asia. 

Työkaverin äitiä en tunne, mutta sen lapsen lahjaan olen laittanut, jonka olen tuntenut. Monessa paikassa sijaisena olleena en ole osallistunut läheskään kaikkiin. Olisihan sekin noloa, kun lahjan saaja ihmettelisi, että kukahan se tuokin on.

Suomessa ei ole mitään etukäteislahjoja ollut tapana laittaa vaan vasta sitten, kun lapsi on syntynyt.

Täällä tunnetaan sanonta " ei kannata tehdä varsalle karsinaa ennen kuin se on syntynyt". Eikä aivan heti sittenkään. Ymmärrän periaatteen täydellisesti, kun tapasin erään mummon itkemässä etukäteen lahjaksi tulleen, mutta tyhjäksi jääneen kehdon ääressä. 

Palautetaanko babyshower-lahjat taikaisin liikkeeseen, jos käy niin

Kiroaminen on yksinkertaisesti sitä, että puhuu, mitä huonoa voisi sattua. Siunaaminen on sitä, että uskoo ja puhuu hyvää ja uskoo, että vauva syntyy terveenä. Monikaan ei tule ajatelleeksi, että sanoilla on oikeasti vaikutusta. t. kristitty

Ei se ole kiroamista, jos kertoo toisestakin vaihtoehdosta. Eikä se ole siunaamista vaan kaunistelua, jos totuutta ei sanota.

Edelleen ei ole tullut vastausta kysymykseen: miten toimitaan, jos lahjoille ei ole käyttöä?

Ei ole pakko uskoa. Tuollaisesta töksäyttelystä on kuitenkin myös hienotunteisuus kaukana.

Minkä ihmeen takia työpaikalla kerätään rahaa yhtään mihinkään mikä ei liity työhön?! Täysin käsittämätön perinne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ilo olla aikuisten ihmisten työpaikassa. Kenellekään ei tulisi mieleenkään laatia lahjalistaa mihinkään juhlaan. Lista voi kiertää silloin, kun jonkun lapsi kirjoittaa ylioppilaaksi, mutta siihen saa osallistua sen mukaan, mitä rahaa työpöydän laatikossa sattuu olemaan.

Tämä se vasta onkin älytöntä. Emme me työntekijät tunne teidän muiden lapsia, joten miksi lahjoittaisimme lapsillenne rahaa?

Tämä on kyllä outo ilmiö. Ymmärrän että työkaverin 50v lahjaan kerätään rahaa, mutta että työkaverin lapsen ylioppilasjuhliin? Miksi ihmeessä? Laitetaanko pystyyn lahjakeräys työkaverin äidin 80v synttäreille myös ja työkaverin miehen eläköitymislahjaan, ihan sama asia. 

Työkaverin äitiä en tunne, mutta sen lapsen lahjaan olen laittanut, jonka olen tuntenut. Monessa paikassa sijaisena olleena en ole osallistunut läheskään kaikkiin. Olisihan sekin noloa, kun lahjan saaja ihmettelisi, että kukahan se tuokin on.

Suomessa ei ole mitään etukäteislahjoja ollut tapana laittaa vaan vasta sitten, kun lapsi on syntynyt.

Täällä tunnetaan sanonta " ei kannata tehdä varsalle karsinaa ennen kuin se on syntynyt". Eikä aivan heti sittenkään. Ymmärrän periaatteen täydellisesti, kun tapasin erään mummon itkemässä etukäteen lahjaksi tulleen, mutta tyhjäksi jääneen kehdon ääressä. 

Palautetaanko babyshower-lahjat taikaisin liikkeeseen, jos käy niin

Kiroaminen on yksinkertaisesti sitä, että puhuu, mitä huonoa voisi sattua. Siunaaminen on sitä, että uskoo ja puhuu hyvää ja uskoo, että vauva syntyy terveenä. Monikaan ei tule ajatelleeksi, että sanoilla on oikeasti vaikutusta. t. kristitty

Ei se ole kiroamista, jos kertoo toisestakin vaihtoehdosta. Eikä se ole siunaamista vaan kaunistelua, jos totuutta ei sanota.

Edelleen ei ole tullut vastausta kysymykseen: miten toimitaan, jos lahjoille ei ole käyttöä?

Olet todella töykeä. Oletko nyt kopioinut keskustelun ja laittanut kaikki lihavalla painetut tekstit samaan kansioon?

Olen niin allerginen babyshowereille että oksat pois. Tuo nyt on jo törkeyden multihuipentuma. En ymmärrä miksi hyvin toimeentulevalle pariskunnalle pitää kerätä vauvatavaraa muiden toimesta, kun he voivat ostaa rojunsa itsekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ilo olla aikuisten ihmisten työpaikassa. Kenellekään ei tulisi mieleenkään laatia lahjalistaa mihinkään juhlaan. Lista voi kiertää silloin, kun jonkun lapsi kirjoittaa ylioppilaaksi, mutta siihen saa osallistua sen mukaan, mitä rahaa työpöydän laatikossa sattuu olemaan.

Tämä se vasta onkin älytöntä. Emme me työntekijät tunne teidän muiden lapsia, joten miksi lahjoittaisimme lapsillenne rahaa?

Tämä on kyllä outo ilmiö. Ymmärrän että työkaverin 50v lahjaan kerätään rahaa, mutta että työkaverin lapsen ylioppilasjuhliin? Miksi ihmeessä? Laitetaanko pystyyn lahjakeräys työkaverin äidin 80v synttäreille myös ja työkaverin miehen eläköitymislahjaan, ihan sama asia. 

Työkaverin äitiä en tunne, mutta sen lapsen lahjaan olen laittanut, jonka olen tuntenut. Monessa paikassa sijaisena olleena en ole osallistunut läheskään kaikkiin. Olisihan sekin noloa, kun lahjan saaja ihmettelisi, että kukahan se tuokin on.

Suomessa ei ole mitään etukäteislahjoja ollut tapana laittaa vaan vasta sitten, kun lapsi on syntynyt.

Täällä tunnetaan sanonta " ei kannata tehdä varsalle karsinaa ennen kuin se on syntynyt". Eikä aivan heti sittenkään. Ymmärrän periaatteen täydellisesti, kun tapasin erään mummon itkemässä etukäteen lahjaksi tulleen, mutta tyhjäksi jääneen kehdon ääressä. 

Palautetaanko babyshower-lahjat taikaisin liikkeeseen, jos käy niin

Kiroaminen on yksinkertaisesti sitä, että puhuu, mitä huonoa voisi sattua. Siunaaminen on sitä, että uskoo ja puhuu hyvää ja uskoo, että vauva syntyy terveenä. Monikaan ei tule ajatelleeksi, että sanoilla on oikeasti vaikutusta. t. kristitty

Ei se ole kiroamista, jos kertoo toisestakin vaihtoehdosta. Eikä se ole siunaamista vaan kaunistelua, jos totuutta ei sanota.

Edelleen ei ole tullut vastausta kysymykseen: miten toimitaan, jos lahjoille ei ole käyttöä?

Eikö röyhkeydelläsi ole mitään rajaa? Varas on tullut vain varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Jeesus on tullut, jotta olisi yltäkylläinen elämä.

Ostakaa kimpassa sitteri. Vauva ei sellaista stokken tuolia tarvitse vielä puoleen vuoteen...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lahjalistahan tarkoittaa sitä, että jokainen valitsee siltä listalta mitä tuo. Eli tavoitteena lienee saada noi kaikki, ei vain yhtä yhdessä ostettua.

Kaikissa noissa tuotteissa on monia kuoseja ja värejä. Tuskinpa tuleva äiti on tyytyväinen, mikäli saa sellaiset mistä ei itse tykkää.

Todella nolo ja pöyristyttävä lahjalista.

Itse ostimme noista vaihtoehdoista muutaman käytettynä itselle. Toimivat oikein hyvin, mutta täyttä hintaa emme olisi ikinä maksaneet. Olisi ollut hyvin outoa saada jotain noin kallista lahjaksi kavereilta. Isovanhemmilta just ja just olisi ollut ok.

Minä kyllä näen tuollaisen lahjalistan sellaisena, että sieltä valitaan yksi juttu, joka maksetaan kimpassa. Vaikka se BB-tuoli, joka olisi parikymppiä per pää. Jos tosiaan muka olisi tarkoitus ostaa kaikki, niin joko tämä on provo tai sitten nuo ihmiset ovat jotain ihan metsäläisiä, jotka eivät tiedä hintoja 😂 ellei kaikki nyt ole sitten jotain miljonäärejä.

Ap taas täällä. Lista on tosiaan tulevan äidin ystävän tekemä ja tarkoitus on ostaa kaikki. Monet vieraista ovat jo kertoneet maksaneensa 70-80 euroa järjestäjän tilille. Yksi jäi lisäkseni pois.

Ap