Oletko oppinut parisuhteista sillä tavoin, että seuraavassa parisuhteessasi olet tosissasi korjannut jonkun jutun omassa käytöksessäsi?

Olen korjannut sitä käytöstä ihan siinä meneillään olevassa suhteessa jo.

Olen oppinut sen että ei suhdetta kannata jatkaa jos jossain vaiheessa tulee epämääräinen huono olo olla siinä. Olen ymmärtänyt joitakin asioita jotka minussa ärsyttivät aiempaa puolisoa, ja seuraavassa suhteessa aion kiinnittää asiaan huomiota etten käyttäytyisi samalla tavalla. Ja paremmin pitäisi pitää omia puolia eikä vaan ahdistua itsekseen ja sitten muuttua ikäväksi, valitettavasti olen käyttäytynyt niin.

Olen tehnyt sen, että toimin parisuhteessakin niin kuin itse haluan. Ensimmäisessä avioliitossa mukauduin toisen toiveeseen. En lopulta edes tiennyt, mitä itse haluan. Nyt teen, mitä haluan, vaikka keitiikkiä tulisi.

Tätä ketjua kun lukee, niin ei pitäisi pistää hylkyyn niitä, joilla on takana kaksi tai kolme avioliittoa. Kyllähän ihminen oppii niistä kaikista jotain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En. Naisen oma tila on tässäkin suhteessa hellan ja munieni välissä.

Narsisti ei opi mitään virheistään, vaan toistaa samat virheet seuraavissa suhteissaan.

Ei tietenkään opi, sillä narsismi on persoonallisuushäiriö, paino sanalla PERSOONALLISUUS. Vähän niinkuin luonteenpiirre ja tempperamentti eli oletko ujo vai ulospäinsuuntautunut, oletko seurallinen vai enemmän erakkomainen jne. 

Nämä persoonallisuudenpiirteet eivät muutu terapialla, kuten ei narsismikaan, koska se on syntynyt pieleenmenneen kehityspsykologian tuloksena alle 2-vuotiaana. Sitä häiriötä ei kukaan korjaa. Ja siksi narsisti on mitä on, muuttumatta.

Narsistinen tyyppi riehuu somessa haukkuen kaikkia jotka eivät tee ja ajattele kuin hän itse.

Vierailija kirjoitti:

Tätä ketjua kun lukee, niin ei pitäisi pistää hylkyyn niitä, joilla on takana kaksi tai kolme avioliittoa. Kyllähän ihminen oppii niistä kaikista jotain.

Todellakin hylkyyn jos ei ole oppinut vaan on toistanut virheitään. Sellaista ei kukaan kätilöi kuntoon.

En, koska syy on aina ollut miehissä. Pettänyt, lyönyt, narsisti ja otti minut itsestään selvyytenä. Kaikki nuo miehet olivat syy eroon.

Olen. Se on vain johtanut hyväksikäyttöön ja väkivallan uhkaan. Suomalainen mies ei halua puhua ongelmia selviksi tai joustaa mistään saatika kunnioita puolisonsa rajoja, tarpeita,moraalia tai aikaa. Joten on joutunut vielä kerran oppimaan uusiksi, että laittaa stopin heti kun tulee yksikin asia mikä aiheuttaa epämukavan olon ja poistaa itsensä kuviosta.

Vierailija kirjoitti:

En, koska syy on aina ollut miehissä. Pettänyt, lyönyt, narsisti ja otti minut itsestään selvyytenä. Kaikki nuo miehet olivat syy eroon.

Erilaiseen väkivaltaan syyllistyvät narsistiset miehet ovat pohjasakkaa. Kaikessa.

En, koska syy eroon ei ole ollut minussa, vaan naisissa.

Heti alkoi alapeukutus.

Syy voi olla aina miehissä, mutta palstanaisten mielestä syy eroon ei voi olla naisissa.

Oikea asenne...

Olen oppinut, että nykymaailmassa on ehdottomasti pyrittävä johonkin muuhun, kuin parisuhteeseen. Parisuhde on aivan hyödytön nyky-yhteiskunnan rytmiä ajatellen. Naisiin ei myöskään voi luottaa yhtään, vaikka naisten puheiden perusteella näin voisi luullakin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä vaan, tämä on hyvä periaate. Olen ollut 31 vakavammassa parisuhteessa ja jokaisesta olen jossain kohtaa ottanut opikseni.

Täaaä on ketjun viisastunein kirjoittaja, liekö sitten mies vai nainen. Etsikää tällaista kumppania, ette tule katumaan.

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole ollut ongelmallisia, riitaisia tai vaikeita suhteita. Itselleni ei niinkään ole tullut tarvetta korjata omaa käytöstäni, koska suhteet eivät ole päättyneet riitoihin, ja yhdenkään eksän kanssa ei ole välit poikki. Kahden kanssa olen hyvissä väleissä, kahden muun kanssa ei olla tekemisissä, mutta jos nähtäisiin, niin ihan hyvässä hengessä juteltaisiin. En koe tehneeni suhteissa virheitä, joskin tokihan jokainen ihmissuhde silti opettaa aina jotain.

Miksi tätä on alapeukutettu? Onko jotenkin huono asia, että suhteet eivät ole riitaisia ja ongelmaisia, tai että eksien kanssa on hyvissä väleissä eron jälkeenkin ja ajattelee heistä hyvää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole ollut ongelmallisia, riitaisia tai vaikeita suhteita. Itselleni ei niinkään ole tullut tarvetta korjata omaa käytöstäni, koska suhteet eivät ole päättyneet riitoihin, ja yhdenkään eksän kanssa ei ole välit poikki. Kahden kanssa olen hyvissä väleissä, kahden muun kanssa ei olla tekemisissä, mutta jos nähtäisiin, niin ihan hyvässä hengessä juteltaisiin. En koe tehneeni suhteissa virheitä, joskin tokihan jokainen ihmissuhde silti opettaa aina jotain.

Miksi tätä on alapeukutettu? Onko jotenkin huono asia, että suhteet eivät ole riitaisia ja ongelmaisia, tai että eksien kanssa on hyvissä väleissä eron jälkeenkin ja ajattelee heistä hyvää?

En alapeukuttanut, mutta kyllä sekin jostain kertoo, että suhteet vain kuivuu kasaan. Että ei yritetä edes ylläpitää lähesyyttä?

Kyllä. Enää en tee sitä virhettä, että antaisin mahdollisuuden miehelle jota kohtaan minulla ei edes ollut tunteita. Hänkin taisi olla vain tyytyjä, koska kohteli minua huonosti.

Seuraavan kerran pitää oikeasti rakastua, jos vielä aion suhteeseen.

Elikä nostin rimaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En koe, että minussa olisi ollut vikaa. Exän kanssa olin 20 vuotta ja hän oli aina itsekäs ja muuttui vielä itsekkäämmäksi ja ivalliseksi. Vaihdoin lennosta uuteen ja yhdessä oltu jo kuusi vuotta. Olen kiltti ja joustava. Toivon sitä myös kumppaniltani.

Minäkin olen kiltti ja joustava mukautuja. Olen nimenomaan oppinut, että nämä eivät ole välttämättä mitään positiivisia piirteitä parisuhteessa. Tajusin, että mahdollistin itsekästä käytöstä puolisoltani. Tajusin seuraavassa suhteessa, jossa minulla oli kumppanina tällainen kiltti mukautuja, kuinka raskasta sellainen voi olla. Nyt olen suhteessa, jossa molemmat ovat terveellä itsetunnolla varustettuja, molemmat osaavat kommunikoida selkeästi ja rakentavasti omista tarpeistaan, kummankaan ei tarvitse kannatella toista tai vetää toista perässä. Ja haluamme vilpittömästi hyvää toisillemme. Minusta on tullut vahvempi, ilman että olisin jyräävän itsekäs. Paljon parempi näin.

Ah, tää ois unelma.

Olen muuttanut itsessäni asioita ihan suhteessa ollessanikin. Minulla on ollut epäterveitä toimintamalleja mutta kun olen ne tiedostanut, kokenut kärsiväni niistä itse ja huomannut että myös kumppanini kärsii niistä, olen pystynyt muuttamaan toimintamallejani täysin tietoisesti.

Päättyneestä avioliitosta taas opin että suhdetta ei kannata aloittaa orgasmia teeskennellen :)

Vierailija kirjoitti:

Olen. Se on vain johtanut hyväksikäyttöön ja väkivallan uhkaan. Suomalainen mies ei halua puhua ongelmia selviksi tai joustaa mistään saatika kunnioita puolisonsa rajoja, tarpeita,moraalia tai aikaa. Joten on joutunut vielä kerran oppimaan uusiksi, että laittaa stopin heti kun tulee yksikin asia mikä aiheuttaa epämukavan olon ja poistaa itsensä kuviosta.

Tämäpä juuri. Jos edellytät aivan normaaleja asioita kuten terveitä rajoja sekä rehellisyyttä niin on miehiä jotka pitävät tällaista ehdottomuutena. Reppanoita ovat.

Olen oppinut minkälainen on narsisti. Mahdollisen seuraavan kumppanin kohdalla osaan välttää tämän miinan.