Fiksut/älykkäät ihmiset, jotka eivät ole menestyneet elämässään - tunnetko tällaisia?

Tiedän aika monenlaisia ihmisiä...

Minä. En ole kunnianhimoinen ja unelma-ammattini, jota siis

teen työkseni, on huonosti palkattua. Olen tavis. Perhe, työ ja terveyttä on, muttei erityisiä saavutuksia. Taloudellista turvaa rakennan sijoittamalla.

Määrittele menestys

.

Jos haluaa esim. 4 lasta ja olla kotiäiti

.

Niin eikös silloin ole menestynyt jos sen on saanut mitä haluaa?

.

Ei kaikki halua olla konsultteja

Minä. Pärjätäkseen pitäisi osata pitää itsestään meteliä, valloittaa ihmiset puolelleen, olla itsevarma ja röyhkeä. Minulta puuttuu nuo ominaisuudet, ja muutenkin olen liian kiltti ja näkymätön. Kukaan ei usko mun osaamiseen ja itse uskon siihen kaikkein vähiten. Olen saanut kaikista kouluista erinomaiset arvosanat, ammattikoulussa olin heittämällä luokkani paras, mutta stipendit, muut tunnustukset ja kiitokset sekä vakituiset työpaikat menevät niille hyville tyypeille.

Rekrytoijista monella kiinni. Ennen pitkää voivat työllistyä.

No elämäsässä menestyminen on sattumaa...

.

Sen lisäksi pitää olla kaikki kohdillaan, että sattumasta voi hyötyä

.

Mutta siis sattuma on se syy

Tiedän introvertin mensalaisen, joka on koulutustasoonsa nähden vaatimattomissa tehtävissä.

Aika erakko luonne.

Yhden maisterin tunnen, joka on puolison siivellä elävä alkoholisti.

No okei

.

Salaisuus

.

Kaikki epäonnistuu monesti

monesti

.

Eroon siinä, että menestynyt ei luovuta

.

Siinä kaikki

Traumaperäinen stressi estää keskittymisen. Introverttius.

Älykkyys ei sulje pois tunne-elämän ongelmia ja persoonallisuuspiirteitä (esim. matala tunnollisuus, korkea neuroottisuus), jotka pitkälti määrittelevät elämässä pärjäämisen. Itse en tunne muita kuin itseni ja siskoni.

Vierailija kirjoitti:

No okei

.

Salaisuus

.

Kaikki epäonnistuu monesti

monesti

.

Eroon siinä, että menestynyt ei luovuta

.

Siinä kaikki

Miksi alanuolet?

.

Pettymyksen kestäminen on tärkein asia jonka lapsen tulee oppia!

.

Itse olen menestynyt ja naamaan on tullut joskus oikein kunnolla. Ylös vaan!

Naiset pärjää koulussa, miehet työelämässä.

Ei ollut poikkeuksellisen älykäs, mutta ihan perusfiksu kasin oppilas ja erään hyvän perheen hyvin "kunnollinen" lapsi. Ei ollut edes hankalaa teini-ikää ja teiniksi tuntui aina tosi kohteliaalta. Kirjoitti ihan ookoot paperit ja jatkoi korkeakouluun, kaikki tuntui menevän ihan hyvin.

Sitten keskeytti opinnot, yritti paria hanttihommaa raflassa mutta potkaistiin niistä ulos koeajalla (en tiedä miksi). Vähän aikaa seurusteli hyvin epämääräisen oloisen tyypin kanssa, sekin loppui. Nyt kai pelaa tietokoneella kotona ja äitinsä vie välillä ruokakasseja. Ei etsi töitä ja hakee kuulemma työkyvyttömyyseläkettä.

En tiedä mitä tuossa tapahtui, veikö päihteet vai tuliko masennus, tai onko taustalla se seurustelusuhde. Harmi juttu silti.

Vierailija kirjoitti:

Määrittele menestys

.

Jos haluaa esim. 4 lasta ja olla kotiäiti

.

Niin eikös silloin ole menestynyt jos sen on saanut mitä haluaa?

.

Ei kaikki halua olla konsultteja

Vaatiihan se osaamista, että on saanut manipuloitua tuollekin harrastukselle rahoittajan.

Tiedän useampiakin:

Eräs huippuälykäs kaverini (kirjoitti silloiset kuusi ällää) pääsi opiskelemaan yliopistoon haluamaansa alaa. Hän oli pari vuotta Amerikassa kahteen eri otteeseen vaihdossa yliopistossa, silloin, kun se ei ollut ihan yleistä. Sen jälkeen tuli tavoitteeksi vain päästä ulkomaille, suoritti parin vuoden silloisen opistotason/ ammattikorkeakoulututkinnon ja on nyt viiskymppisenä ulkomailla toiminimiyrittäjänä asujen kimppakämpässä.

Eräs tuttu, josta piti lukiossa tulla vaikka mitä, suoritti yliopistotutkinnon, joiden edustajia on talousmaailman huipulla maassamme. Tämä tuttu on tehnyt oman alansa hanttihommia, ei ole työllistynyt kokoaikaisesti. On tosin äitinsä omaishoitajana ja perii aikanaan ainoana lapsena vanhempansa.

Pari opiskelukaveriani on ollut yliopistotutkinnon jälkeen käytännössä koko ajan työttöminä, lukuunottamatta lyhyitä työllisyystyöpätkiä. Niitäkään ei ole ollut enää vuosiin.

Vierailija kirjoitti:

Naiset pärjää koulussa, miehet työelämässä.

Naiset pärjää oikein hyvin ja paremmin kuin miehet koska naisilla on esteitä mitä miehillä ei ole, esim lapset laskee naisen arvoa työmarkkinoilla kun taas miehillä se nostaa arvoa. Perheellinen mies, palkataan mieluummin kuin perheetön mies. Perheellinen nainen taas on riski työnantajan silmissä ja vaikeuttaa niin palkkaamista kuin etenemistäkin.

Tarkoitetaanko tässä menestymisellä peruskoulussa pärjäämistä? Perusasioissa voi pärjätä vaikka vanhemmat olisivat duunareita.

Vierailija kirjoitti:

Naiset pärjää koulussa, miehet työelämässä.

Pärjäävät koulussa ulkoa opeteltavissa ja saman suoltamisessa eteenpäin, kuten humanistisissa, eivät uuden kehittämisessä, kuten teknillisissä.

Näin tässä joku aika sitten vanhan koulukaverin joka oli koulussa noin kasin oppilas. Tohtorin paperit ja johtavassa asemassa eräässä isossa puljussa. Enpä olisi osannut veikata silloin aikoinaan.

Tärkein ominaisuus menestykseen on usein sinnikkyys ja tunnollisuus. Koulussa parhaiten pärjäävät saavat usein kaiken liian helposti ja kun vaatimustaso nousee niin puuttuu sitten perselihaksia. Loppujen lopuksi menestykseen ei tarvita huippuälykkyyttä, riittää kun on älykkyyttä tarpeeksi, mutta huippuperselihaksia kyllä tarvitaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset pärjää koulussa, miehet työelämässä.

Naiset pärjää oikein hyvin ja paremmin kuin miehet koska naisilla on esteitä mitä miehillä ei ole, esim lapset laskee naisen arvoa työmarkkinoilla kun taas miehillä se nostaa arvoa. Perheellinen mies, palkataan mieluummin kuin perheetön mies. Perheellinen nainen taas on riski työnantajan silmissä ja vaikeuttaa niin palkkaamista kuin etenemistäkin.

Onneksi enempää lapsia ei voi tehdä koska maailma on raskaasti liikakansoitettu, ihmisiä jokaisessa maassa enemmän kuin ikinä ennen, vaikka automaatiota enemmän kuin ikinä ennen ja kulutus suurempaa kuin ikinä ennen.