Lue keskustelun säännöt.
Fiksut/älykkäät ihmiset, jotka eivät ole menestyneet elämässään - tunnetko tällaisia?
30.04.2023 |
Tunnetko tällaisia ihmisiä, jotka ainakin vaikuttavat älykkäiltä ja fiksuilta ja jotka ovat saattaneet esim koulussa/opinnoissa pärjätä hyvin, mutta jostain syystä eivät ole oikein koskaan menestyneet aikuisena esim työelämässä tai muutenkaan? Niin mistä luulet tällaisen onnistumisen ja menestymisen "katoamisen" johtuvan, silloin kun ihmisellä aiemman perusteella pitäisi olla kaikki valmiudet onnistua ja menestyä elämässään?
(Siis poislukien tapaukset, jolloin kyseinen henkilö on tehnyt tietoisen päätöksen asiasta, tai henkilöt jotka sairastavat esimerkiksi masennusta tai muita fyysisiä tai psyykkisiä sairauksia, jotka voivat vaikuttaa asiaan)
Kommentit (163)
Vierailija kirjoitti:
No siis eiköhän suurimmat syyt ole juuri ne psyykkiset ja fyysiset vammat ja sairaudet, miksi rajasit ne pois? eihän sen lisäksi jää jäljelle kuin persoonallisuuden piirteet, arvomaailma ja huono onni, jos ei ihminen suuresta älystä huolimatta ns. menesty.
Ja noitakaan fyysisiä/psyykkisiä vaivoja ei aina näe päälle päin. Esim. minun kohdallani joku vanha ei kovin läheinen koulukaveri voi hyvin ihmetellä miksen ole menestynyt. Syynä on pitkäaikainen masennus ja ahdistus. Käyn kyllä kokopäiväisesti töissä mutten koulutustani tai osaamistani vastaavassa. Vaativammissa töissä en vain yksinkertaisesti jaksanut vaan uuvutin aina itseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli vaikea nuoruus, mutta olin kohtuu fiksu ammattikoulussa. Koin kuitenkin jonkinlaisen henkisen romahduksen ja koulu jäi kesken. Kärsin silloin myös itsetunto ongelmista ja olin ujo, enkä näistä syistä uskaltanut tehdä päättökoe työtä. Olen sittemmin pärjännyt äo mittauksissa ihan hyvin ja ollut empaattinen muita kohtaan. Mutta menestystä ei ole elämässä tullut. Onneksi kohtuu terveenä saa nykyään kuitenkin olla.
Mitä muuta osoitusta älykkyydestä on kuin kesken jäänyt amis? Ovatko äo-mittaukset olleet virallisia mensan kokeita vai jotain nettitestejä?
Tekosyitä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset pärjää koulussa, miehet työelämässä.
Naiset pärjää oikein hyvin ja paremmin kuin miehet koska naisilla on esteitä mitä miehillä ei ole, esim lapset laskee naisen arvoa työmarkkinoilla kun taas miehillä se nostaa arvoa. Perheellinen mies, palkataan mieluummin kuin perheetön mies. Perheellinen nainen taas on riski työnantajan silmissä ja vaikeuttaa niin palkkaamista kuin etenemistäkin.
Miksi vain 12% yrittäjistä on naisia?
Perinteet historiasta vaikuttavat, samoin lasten huolto yhä tänäkin päivänä ja keskimääräisesti naisten taipumus riskinottoon on alhaisempi kuin miesten. Riskinottoon vaikuttaa biologian lisäksi yhteiskunnalliset olosuhteet. Kun naisilla on parempi turva yhteiskunnallisesti niin naisten yrittäminenkin lisääntyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin entinen koulukaverini. Älykäs, pärjäsi hyvin koulussa, kiitettävät yo-paperit, varakkaasta perheestä. Kaikki ajattelivat, että hänestä tulee joku menestyvä bisnestyyppi. Aloitti korkeakouluopinnot. Paljon myöhemmin näin hänet sattumalta kaupungilla muutaman kerran. Ensin huomasin, että hänen (kalliin näköinen) takkinsa oli nuhjaantunut ja hän vaikutti muutenkin aika kulahtaneelta. Toisen kerran, eräänä aamuna, oli selvästi rähjäinen, oli ilmeisesti juuri hakenut ruokajonosta ruokaa ison kassin kanssa. Alkoi syödä voileipää ja henki haisi metrin päähän. Ei tainnut huomata minua. Myöhemmin näin hänet kaupungilla kävelysauvojen kanssa, käveli selkä kumarassa, ei nyt ihan spurguvaatteissa, mutta olipa terveys romahtanut. Keski-ikäinen. En tiedä, miksi oli alkanut mennä pieleen. Toivottavasti on hengissä ja alkaa mennä paremmin.
Noin siinä käy kun joutuu kovapalkkaisiin töihin. Keski-iässä on moni kollega kuollut.
En tiedä, minkälainen työhistoria hänellä ehti olla. Opiskeluaikana vaikutti olevan ainakin ulkoisesti asiat ok. Oltiin suunnilleen 30-35, kun näin ensimmäisen kerran, että tilanteensa on huolestuttava.
Itse tein tuon ikäisenä yli 100-tuntista työviikkoa. Olen ns. "hyväosainen", jonka rahoja laiskat ja köyhät vaativat itselleen.
Kakka pökäle vai kirjoitetaanko se kakkapökäle upposi kerran vessan pönttöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei menestyminen ole välttämättä tavoittelemisen arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli vaikea nuoruus, mutta olin kohtuu fiksu ammattikoulussa. Koin kuitenkin jonkinlaisen henkisen romahduksen ja koulu jäi kesken. Kärsin silloin myös itsetunto ongelmista ja olin ujo, enkä näistä syistä uskaltanut tehdä päättökoe työtä. Olen sittemmin pärjännyt äo mittauksissa ihan hyvin ja ollut empaattinen muita kohtaan. Mutta menestystä ei ole elämässä tullut. Onneksi kohtuu terveenä saa nykyään kuitenkin olla.
Missä äo-mittauksissa ja kuinka hyvin? Et mennyt lukioon etkä osaa kirjoittaa kunnolla. Kohtuufiksu ammattikoulussa ei ole sama kuin älykäs, vaikea näillä tiedoilla uskoa että olisit keskimääräisestä älykkyydestä kovin paljon korkeammalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naiset pärjää koulussa, miehet työelämässä.
Mun kokemuksen mukaan monesti on niin, että naiset tekevät työt ja miehet lusmuilevat ja ottavat rennosti. Ja sitten kuitenkin jotenkin nämä lusmut onnistuvat kipuamaan parempiin pesteihin, jonkun ihmeellisen hyvän tyypin auran avulla, eli koska ovat miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Menestys koulussa ja opinnoissa ei kerro korkeasta älykkyysosamäärästä jo siitäkin syystä, että koulu on suunniteltu siten, että kaikki voivat töitä tekemällä saada hyviä numeroita.
Koulutusjärjestelmää ei siis ole tehty älyn mittaamiseen, vaan sitä varten, että tietyt peruasiat opittaisiin.
Ei koske kaikkia aloja. Reaaliaineissa saattaa pärjätä opettelemalla ulkoa faktatietoa, mutta yliopistotasolla matematiikassa täytyy osata useita satoja kaavoja ulkoa ja vieläpä soveltaa niitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset pärjää koulussa, miehet työelämässä.
Mun kokemuksen mukaan monesti on niin, että naiset tekevät työt ja miehet lusmuilevat ja ottavat rennosti. Ja sitten kuitenkin jotenkin nämä lusmut onnistuvat kipuamaan parempiin pesteihin, jonkun ihmeellisen hyvän tyypin auran avulla, eli koska ovat miehiä.
Mun kokemuksen mukaan päinvastoin. Nainen palkataan kiintiönä ja saavutuksissa korostetaan hänen sukupuoltaan. Vähin äänin siirretään helpompiin tehtäviin kun paska on jo tuulettimessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys yhdistettynä keskimääräisestä poikkeavaan sosiaaliseen käytökseen voi johtaa tavanomaisesta tai yleisesti tavoiteltavaksi arvotetusta elämäntavasta poikkeamiseen. Ei tarvitse olla sosiaalisesti kyvytön, vaan riittää, että on erilainen. Älykäs voi löytää mielekkään tarkoituksen elämässä myös muualta kuin taloudellisesta menestyksestä. Ulkoapäin on vaikea määritellä kuka on menestynyt. Mittareita menestyksen arvottamiseen on monenlaisia.
Tämä. Esimerkiksi jos on halunnut muutaman lapsen ja olla kotona niiden kanssa - tällainen ihminen voi hyvin olla älykäs tai ei-älykäs. Vaikka olisi älykäs niin ei siinä samalla välttämättä kannata tai ehdi tehdä uraa tai muuta.
Ei voi olla sekä älykäs että lisääntyä. Toisen pakottaminen valmiiksi ylibuukatulle saastuneelle pallolle kuolemaan samalla kun elinmahdollisuuksien säilyttäminen vaatii ilmastotoimia, olisi ristiriitaista älykkyyden tai inhimillisyyden kanssa. Siksi vanhemmat ovat poikkeuksetta itsekkäitä. Haluavat jotain itselleen, haluavat kokea lapsella sitä ja tätä.
Sekä lapsien tekemistä että tekemättömyyttä voi perustella monin argumentein ja kysymys on elämänvalinnasta ja arvoista, ei älykkyydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys yhdistettynä keskimääräisestä poikkeavaan sosiaaliseen käytökseen voi johtaa tavanomaisesta tai yleisesti tavoiteltavaksi arvotetusta elämäntavasta poikkeamiseen. Ei tarvitse olla sosiaalisesti kyvytön, vaan riittää, että on erilainen. Älykäs voi löytää mielekkään tarkoituksen elämässä myös muualta kuin taloudellisesta menestyksestä. Ulkoapäin on vaikea määritellä kuka on menestynyt. Mittareita menestyksen arvottamiseen on monenlaisia.
Tämä. Esimerkiksi jos on halunnut muutaman lapsen ja olla kotona niiden kanssa - tällainen ihminen voi hyvin olla älykäs tai ei-älykäs. Vaikka olisi älykäs niin ei siinä samalla välttämättä kannata tai ehdi tehdä uraa tai muuta.
Ei voi olla sekä älykäs että lisääntyä. Toisen pakottaminen valmiiksi ylibuukatulle saastuneelle pallolle kuolemaan samalla kun elinmahdollisuuksien säilyttäminen vaatii ilmastotoimia, olisi ristiriitaista älykkyyden tai inhimillisyyden kanssa. Siksi vanhemmat ovat poikkeuksetta itsekkäitä. Haluavat jotain itselleen, haluavat kokea lapsella sitä ja tätä.
Sekä lapsien tekemistä että tekemättömyyttä voi perustella monin argumentein ja kysymys on elämänvalinnasta ja arvoista, ei älykkyydestä.
Tämä. Kyseessä on primitiivinen tarve. Älykkäät lajit hillitsevät primitiivisiä tarpeitaan älyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menestys koulussa ja opinnoissa ei kerro korkeasta älykkyysosamäärästä jo siitäkin syystä, että koulu on suunniteltu siten, että kaikki voivat töitä tekemällä saada hyviä numeroita.
Koulutusjärjestelmää ei siis ole tehty älyn mittaamiseen, vaan sitä varten, että tietyt peruasiat opittaisiin.
Ei koske kaikkia aloja. Reaaliaineissa saattaa pärjätä opettelemalla ulkoa faktatietoa, mutta yliopistotasolla matematiikassa täytyy osata useita satoja kaavoja ulkoa ja vieläpä soveltaa niitä.
Oikeaa matematiikkaa on vasta yliopistossa, mutta ei matematiikka ole ainoa alue, joka mittaa älykkyyttä. Itselleni oli aikoinaan yllätys, että osa jengistä ei kyennyt käsittämään tai käsittelemään korkean abstraktiotason ajattelua, vaan jäi faktojen toistelun tasolle (=eivät edes ymmärtäneet mitä oli tarkoitus tehdä). Jos alalle on helppo päästän, niin opetus ei ole kovin vaikeaa - ja matematiikkaahan on helppo päästä opiskelemaan. Sinne pääsee jopa ilman pääsykokeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No siis eiköhän suurimmat syyt ole juuri ne psyykkiset ja fyysiset vammat ja sairaudet, miksi rajasit ne pois? eihän sen lisäksi jää jäljelle kuin persoonallisuuden piirteet, arvomaailma ja huono onni, jos ei ihminen suuresta älystä huolimatta ns. menesty.
Ja noitakaan fyysisiä/psyykkisiä vaivoja ei aina näe päälle päin. Esim. minun kohdallani joku vanha ei kovin läheinen koulukaveri voi hyvin ihmetellä miksen ole menestynyt. Syynä on pitkäaikainen masennus ja ahdistus. Käyn kyllä kokopäiväisesti töissä mutten koulutustani tai osaamistani vastaavassa. Vaativammissa töissä en vain yksinkertaisesti jaksanut vaan uuvutin aina itseni.
Ei todellakaan pidä olettaa, että ihminen on terve henkisesti ja fyysisesti vain sillä perusteella, että näyttää siltä. Suurimmalla osalla nyt ei ole mitään kävelykeppejä tai itsekseen sekavien höpöttämistä merkkeinä. Mitä älykkäämpi on, sitä paremmin osaa vaikeutensa peittää.
Tekosyitä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset pärjää koulussa, miehet työelämässä.
Naiset pärjää oikein hyvin ja paremmin kuin miehet koska naisilla on esteitä mitä miehillä ei ole, esim lapset laskee naisen arvoa työmarkkinoilla kun taas miehillä se nostaa arvoa. Perheellinen mies, palkataan mieluummin kuin perheetön mies. Perheellinen nainen taas on riski työnantajan silmissä ja vaikeuttaa niin palkkaamista kuin etenemistäkin.
Miksi vain 12% yrittäjistä on naisia?
Taloudellinen mahdottomuus, jos aikoo saada lapsia ja myös hoitaa niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys yhdistettynä keskimääräisestä poikkeavaan sosiaaliseen käytökseen voi johtaa tavanomaisesta tai yleisesti tavoiteltavaksi arvotetusta elämäntavasta poikkeamiseen. Ei tarvitse olla sosiaalisesti kyvytön, vaan riittää, että on erilainen. Älykäs voi löytää mielekkään tarkoituksen elämässä myös muualta kuin taloudellisesta menestyksestä. Ulkoapäin on vaikea määritellä kuka on menestynyt. Mittareita menestyksen arvottamiseen on monenlaisia.
Tämä. Esimerkiksi jos on halunnut muutaman lapsen ja olla kotona niiden kanssa - tällainen ihminen voi hyvin olla älykäs tai ei-älykäs. Vaikka olisi älykäs niin ei siinä samalla välttämättä kannata tai ehdi tehdä uraa tai muuta.
Ei voi olla sekä älykäs että lisääntyä. Toisen pakottaminen valmiiksi ylibuukatulle saastuneelle pallolle kuolemaan samalla kun elinmahdollisuuksien säilyttäminen vaatii ilmastotoimia, olisi ristiriitaista älykkyyden tai inhimillisyyden kanssa. Siksi vanhemmat ovat poikkeuksetta itsekkäitä. Haluavat jotain itselleen, haluavat kokea lapsella sitä ja tätä.
Sekä lapsien tekemistä että tekemättömyyttä voi perustella monin argumentein ja kysymys on elämänvalinnasta ja arvoista, ei älykkyydestä.
Tämä. Kyseessä on primitiivinen tarve. Älykkäät lajit hillitsevät primitiivisiä tarpeitaan älyllä.
Ei ole aina primitiivinen tarve, voi olla myös loogiset ja mietityt perusteet lasten tekemiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menestys koulussa ja opinnoissa ei kerro korkeasta älykkyysosamäärästä jo siitäkin syystä, että koulu on suunniteltu siten, että kaikki voivat töitä tekemällä saada hyviä numeroita.
Koulutusjärjestelmää ei siis ole tehty älyn mittaamiseen, vaan sitä varten, että tietyt peruasiat opittaisiin.
Ei koske kaikkia aloja. Reaaliaineissa saattaa pärjätä opettelemalla ulkoa faktatietoa, mutta yliopistotasolla matematiikassa täytyy osata useita satoja kaavoja ulkoa ja vieläpä soveltaa niitä.
Oikeaa matematiikkaa on vasta yliopistossa, mutta ei matematiikka ole ainoa alue, joka mittaa älykkyyttä. Itselleni oli aikoinaan yllätys, että osa jengistä ei kyennyt käsittämään tai käsittelemään korkean abstraktiotason ajattelua, vaan jäi faktojen toistelun tasolle (=eivät edes ymmärtäneet mitä oli tarkoitus tehdä). Jos alalle on helppo päästän, niin opetus ei ole kovin vaikeaa - ja matematiikkaahan on helppo päästä opiskelemaan. Sinne pääsee jopa ilman pääsykokeita.
Tämä. Pisterajat määräytyvät opiskelujen vaativuuden mukaan, ei sen mukaan paljonko hakijoita on aloituspaikkoihin nähden. DI-opinnot ovat siksi yksiä helpoimmista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys yhdistettynä keskimääräisestä poikkeavaan sosiaaliseen käytökseen voi johtaa tavanomaisesta tai yleisesti tavoiteltavaksi arvotetusta elämäntavasta poikkeamiseen. Ei tarvitse olla sosiaalisesti kyvytön, vaan riittää, että on erilainen. Älykäs voi löytää mielekkään tarkoituksen elämässä myös muualta kuin taloudellisesta menestyksestä. Ulkoapäin on vaikea määritellä kuka on menestynyt. Mittareita menestyksen arvottamiseen on monenlaisia.
Tämä. Esimerkiksi jos on halunnut muutaman lapsen ja olla kotona niiden kanssa - tällainen ihminen voi hyvin olla älykäs tai ei-älykäs. Vaikka olisi älykäs niin ei siinä samalla välttämättä kannata tai ehdi tehdä uraa tai muuta.
Ei voi olla sekä älykäs että lisääntyä. Toisen pakottaminen valmiiksi ylibuukatulle saastuneelle pallolle kuolemaan samalla kun elinmahdollisuuksien säilyttäminen vaatii ilmastotoimia, olisi ristiriitaista älykkyyden tai inhimillisyyden kanssa. Siksi vanhemmat ovat poikkeuksetta itsekkäitä. Haluavat jotain itselleen, haluavat kokea lapsella sitä ja tätä.
Sekä lapsien tekemistä että tekemättömyyttä voi perustella monin argumentein ja kysymys on elämänvalinnasta ja arvoista, ei älykkyydestä.
Tämä. Kyseessä on primitiivinen tarve. Älykkäät lajit hillitsevät primitiivisiä tarpeitaan älyllä.
Ei ole aina primitiivinen tarve, voi olla myös loogiset ja mietityt perusteet lasten tekemiselle.
Sellaisia ei toistaiseksi kukaan ole pystynyt esittämään.
Vierailija kirjoitti:
Määrittele menestys
.
Jos haluaa esim. 4 lasta ja olla kotiäiti
.
Niin eikös silloin ole menestynyt jos sen on saanut mitä haluaa?
.
Ei kaikki halua olla konsultteja
Määrittele itse.
En tiedä, minkälainen työhistoria hänellä ehti olla. Opiskeluaikana vaikutti olevan ainakin ulkoisesti asiat ok. Oltiin suunnilleen 30-35, kun näin ensimmäisen kerran, että tilanteensa on huolestuttava.