Fiksut/älykkäät ihmiset, jotka eivät ole menestyneet elämässään - tunnetko tällaisia?

Minun eräs hyvä ja läheinen ystäväni. Peruskoulussa hän oli todellinen "hikipinko". Hän sai kokeista aina ysejä ja kymppejä. Ammattikoulussakin meno oli samanlaista, eli hän pärjäsi siellä loistavasti. Valmistumisen jälkeen hän ei kuitenkaan tahtonut löytää työpaikkaa. Tosin hänen opiskelemansa ala ei ollut eikä ole vieläkään mitenkään älyttömän työllistävä, mutta työpaikkoja kuitenkin on. Sitten hän joutui ainakin yhdelle työkkärin kurssille. Sen jälkeen hänellä on ollut vain pätkätöitä ja nyt hän on ollut jo aika pitkään työtön. Ei hän työttömyydestään kuitenkaan enää valita. Hän on omien sanojensa mukaan jo tottunut siihen. Älykäs hän on edelleen, mutta "väliinputoajaksi" voi joutua näköjään ihan kuka tahansa.

Ikää ystävälläni on nyt 39.

Ainakin entinen koulukaverini. Älykäs, pärjäsi hyvin koulussa, kiitettävät yo-paperit, varakkaasta perheestä. Kaikki ajattelivat, että hänestä tulee joku menestyvä bisnestyyppi. Aloitti korkeakouluopinnot. Paljon myöhemmin näin hänet sattumalta kaupungilla muutaman kerran. Ensin huomasin, että hänen (kalliin näköinen) takkinsa oli nuhjaantunut ja hän vaikutti muutenkin aika kulahtaneelta. Toisen kerran, eräänä aamuna, oli selvästi rähjäinen, oli ilmeisesti juuri hakenut ruokajonosta ruokaa ison kassin kanssa. Alkoi syödä voileipää ja henki haisi metrin päähän. Ei tainnut huomata minua. Myöhemmin näin hänet kaupungilla kävelysauvojen kanssa, käveli selkä kumarassa, ei nyt ihan spurguvaatteissa, mutta olipa terveys romahtanut. Keski-ikäinen. En tiedä, miksi oli alkanut mennä pieleen. Toivottavasti on hengissä ja alkaa mennä paremmin.

Minä joka hukkasin elämäni parhaimmat vuodet ryyppäämällä, harmittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset pärjää koulussa, miehet työelämässä.

Naiset pärjää oikein hyvin ja paremmin kuin miehet koska naisilla on esteitä mitä miehillä ei ole, esim lapset laskee naisen arvoa työmarkkinoilla kun taas miehillä se nostaa arvoa. Perheellinen mies, palkataan mieluummin kuin perheetön mies. Perheellinen nainen taas on riski työnantajan silmissä ja vaikeuttaa niin palkkaamista kuin etenemistäkin.

Miksi vain 12% yrittäjistä on naisia?

Menestys koulussa ja opinnoissa ei kerro korkeasta älykkyysosamäärästä jo siitäkin syystä, että koulu on suunniteltu siten, että kaikki voivat töitä tekemällä saada hyviä numeroita. 

Koulutusjärjestelmää ei siis ole tehty älyn mittaamiseen, vaan sitä varten, että tietyt peruasiat opittaisiin.

Vierailija kirjoitti:

Menestys koulussa ja opinnoissa ei kerro korkeasta älykkyysosamäärästä jo siitäkin syystä, että koulu on suunniteltu siten, että kaikki voivat töitä tekemällä saada hyviä numeroita. 

Koulutusjärjestelmää ei siis ole tehty älyn mittaamiseen, vaan sitä varten, että tietyt peruasiat opittaisiin.

No ei kyllä koulussa menesty nekään, joilla on matala äo.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin entinen koulukaverini. Älykäs, pärjäsi hyvin koulussa, kiitettävät yo-paperit, varakkaasta perheestä. Kaikki ajattelivat, että hänestä tulee joku menestyvä bisnestyyppi. Aloitti korkeakouluopinnot. Paljon myöhemmin näin hänet sattumalta kaupungilla muutaman kerran. Ensin huomasin, että hänen (kalliin näköinen) takkinsa oli nuhjaantunut ja hän vaikutti muutenkin aika kulahtaneelta. Toisen kerran, eräänä aamuna, oli selvästi rähjäinen, oli ilmeisesti juuri hakenut ruokajonosta ruokaa ison kassin kanssa. Alkoi syödä voileipää ja henki haisi metrin päähän. Ei tainnut huomata minua. Myöhemmin näin hänet kaupungilla kävelysauvojen kanssa, käveli selkä kumarassa, ei nyt ihan spurguvaatteissa, mutta olipa terveys romahtanut. Keski-ikäinen. En tiedä, miksi oli alkanut mennä pieleen. Toivottavasti on hengissä ja alkaa mennä paremmin.

Noin siinä käy kun joutuu kovapalkkaisiin töihin. Keski-iässä on moni kollega kuollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menestys koulussa ja opinnoissa ei kerro korkeasta älykkyysosamäärästä jo siitäkin syystä, että koulu on suunniteltu siten, että kaikki voivat töitä tekemällä saada hyviä numeroita. 

Koulutusjärjestelmää ei siis ole tehty älyn mittaamiseen, vaan sitä varten, että tietyt peruasiat opittaisiin.

No ei kyllä koulussa menesty nekään, joilla on matala äo.

Ei, jos älykkyysosamäärä on keskimääräistä alhaisempi. Koulumenestykseen kuitenkin riittää normaali älykkyysosamäärä eivätkä sitä korkeamman (tai huomattavasti korkeamman äo:n) omaavat sen vuoksi yleensä viihdy koulussa kovin hyvin. Siellä on nimittäin erittäin pitkäveteistä, koska asiat ovat niin helppoja ja niitä tankataan tunti tunnin perään. Opetus on suunniteltu siten, että ne heikoimmatkin voivat päästä läpi kohtuullisilla numeroilla.

Tunnen yhden fiksun ja älykkään kaverin, mutta ei jaksanut opiskella, sai lapsia nuorena ja jäi perhe-elämän ja avioerosotkujen pyörteisiin sekä matalapalkka-ammatteihin.

Älykkyys yhdistettynä keskimääräisestä poikkeavaan sosiaaliseen käytökseen voi johtaa tavanomaisesta tai yleisesti tavoiteltavaksi arvotetusta elämäntavasta poikkeamiseen. Ei tarvitse olla sosiaalisesti kyvytön, vaan riittää, että on erilainen. Älykäs voi löytää mielekkään tarkoituksen elämässä myös muualta kuin taloudellisesta menestyksestä. Ulkoapäin on vaikea määritellä kuka on menestynyt. Mittareita menestyksen arvottamiseen on monenlaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menestys koulussa ja opinnoissa ei kerro korkeasta älykkyysosamäärästä jo siitäkin syystä, että koulu on suunniteltu siten, että kaikki voivat töitä tekemällä saada hyviä numeroita. 

Koulutusjärjestelmää ei siis ole tehty älyn mittaamiseen, vaan sitä varten, että tietyt peruasiat opittaisiin.

No ei kyllä koulussa menesty nekään, joilla on matala äo.

Ei, jos älykkyysosamäärä on keskimääräistä alhaisempi. Koulumenestykseen kuitenkin riittää normaali älykkyysosamäärä eivätkä sitä korkeamman (tai huomattavasti korkeamman äo:n) omaavat sen vuoksi yleensä viihdy koulussa kovin hyvin. Siellä on nimittäin erittäin pitkäveteistä, koska asiat ovat niin helppoja ja niitä tankataan tunti tunnin perään. Opetus on suunniteltu siten, että ne heikoimmatkin voivat päästä läpi kohtuullisilla numeroilla.

Joo ymmärrän tuon, mutta en sinällään puhunut viihtymisestä vaan niistä 7-8 oppilaista.

Ulkoa katsottuna en varmaan ole kovin menestynyt, olen eronnut, asun vuokralla ilman omaisuutta, ura on tauolla. Tilillä on kuitenkin vuoden tarpeeksi rahaa, eron jälkeinen pitkä parisuhde on täydellisen vapaa ja rakastava, ja olen joka päivä onnellinen siitä että on aikaa asioihin joita haluan tehdä.

Älykäs ei välttämättä ole automaattisesti kiinnostunut juoksemaan oravanpyörässä muiden asettamien tavoitteiden perässä. Sitäkin voi toki tehdä jos kokee asian mielekkääksi.

No siis eiköhän suurimmat syyt ole juuri ne psyykkiset ja fyysiset vammat ja sairaudet, miksi rajasit ne pois? eihän sen lisäksi jää jäljelle kuin persoonallisuuden piirteet, arvomaailma ja huono onni, jos ei ihminen suuresta älystä huolimatta ns. menesty.

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys yhdistettynä keskimääräisestä poikkeavaan sosiaaliseen käytökseen voi johtaa tavanomaisesta tai yleisesti tavoiteltavaksi arvotetusta elämäntavasta poikkeamiseen. Ei tarvitse olla sosiaalisesti kyvytön, vaan riittää, että on erilainen. Älykäs voi löytää mielekkään tarkoituksen elämässä myös muualta kuin taloudellisesta menestyksestä. Ulkoapäin on vaikea määritellä kuka on menestynyt. Mittareita menestyksen arvottamiseen on monenlaisia.

Tämä. Esimerkiksi jos on halunnut muutaman lapsen ja olla kotona niiden kanssa - tällainen ihminen voi hyvin olla älykäs tai ei-älykäs. Vaikka olisi älykäs niin ei siinä samalla välttämättä kannata tai ehdi tehdä uraa tai muuta.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän introvertin mensalaisen, joka on koulutustasoonsa nähden vaatimattomissa tehtävissä.

Aika erakko luonne.

Yhden maisterin tunnen, joka on puolison siivellä elävä alkoholisti.

Kaksikin maisteria joista toinen tohtorikoulutettava, jotka ovat alkoholisoituneet jo opiskeluaikana. Nykyisin työttöminä juovat kaljaa, ei harrastuksia tai perhettä.

Menestys ei ole pelkästään älykkyydestä kiinni. Se vaatii usein myös erilaisia luonteenpiirteitä, joita älykkäällä ihmisellä ei välttämättä ole.

Lisäksi kyse on myös osittain sattumasta.

Älykäs ihminen ei myöskään välttämättä ole viisas. Tällöin hän älykkyydestään huolimatta tekee huonoja päätöksiä. Tästä hyvä esimerkki on Päivi Räsänen, joka selvästi on hyvin älykäs, mutta viisauden saralla on jäänyt kehitys kesken.

Minulla oli vaikea nuoruus, mutta olin kohtuu fiksu ammattikoulussa. Koin kuitenkin jonkinlaisen henkisen romahduksen ja koulu jäi kesken. Kärsin silloin myös itsetunto ongelmista ja olin ujo, enkä näistä syistä uskaltanut tehdä päättökoe työtä. Olen sittemmin pärjännyt äo mittauksissa ihan hyvin ja ollut empaattinen muita kohtaan. Mutta menestystä ei ole elämässä tullut. Onneksi kohtuu terveenä saa nykyään kuitenkin olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menestys koulussa ja opinnoissa ei kerro korkeasta älykkyysosamäärästä jo siitäkin syystä, että koulu on suunniteltu siten, että kaikki voivat töitä tekemällä saada hyviä numeroita. 

Koulutusjärjestelmää ei siis ole tehty älyn mittaamiseen, vaan sitä varten, että tietyt peruasiat opittaisiin.

No ei kyllä koulussa menesty nekään, joilla on matala äo.

Ei, jos älykkyysosamäärä on keskimääräistä alhaisempi. Koulumenestykseen kuitenkin riittää normaali älykkyysosamäärä eivätkä sitä korkeamman (tai huomattavasti korkeamman äo:n) omaavat sen vuoksi yleensä viihdy koulussa kovin hyvin. Siellä on nimittäin erittäin pitkäveteistä, koska asiat ovat niin helppoja ja niitä tankataan tunti tunnin perään. Opetus on suunniteltu siten, että ne heikoimmatkin voivat päästä läpi kohtuullisilla numeroilla.

Joo ymmärrän tuon, mutta en sinällään puhunut viihtymisestä vaan niistä 7-8 oppilaista.

Viihtyminen voi liittyä siihen, jos esimerkiksi ei jaksa käydä koulussa, koska siellä on tylsää. Jos jättää vaikka osan kokeista suorittamatta poissaolojen takia, niin arvosanat jäävät heikoiksi. Sikäli viihtyminen liittyy numeroihin. Itse pinnasin koulusta ja minut pantiin psykologiseen arvioon (tuolloin kouluterveydenhoito vielä toimi!), jolloin selvisi, että äo:ni on keskimääräistä parempi. Keskiarvoni oli yli yhdeksän, että suoritin kyllä kokeet, mutta minusta koulussa oli helkkarin tylsää ja minulla oli valtavasti harrastuksia ja muuta tekemistä, joten en olisi millään jaksanut mennä kouluun. Sama jatkui vielä lukiossakin. 

Ei menestymiseen erityisempää älykkyyttä tarvita. Se että joku on ns. menestynyt ei tarkoita, että olisi älykäs. Ja miten ns. menestyminen määritellään. Jos sillä tarkoitetaan työelämässä menestymistä niin keskiverto ihmiset pärjäävät parhaiten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys yhdistettynä keskimääräisestä poikkeavaan sosiaaliseen käytökseen voi johtaa tavanomaisesta tai yleisesti tavoiteltavaksi arvotetusta elämäntavasta poikkeamiseen. Ei tarvitse olla sosiaalisesti kyvytön, vaan riittää, että on erilainen. Älykäs voi löytää mielekkään tarkoituksen elämässä myös muualta kuin taloudellisesta menestyksestä. Ulkoapäin on vaikea määritellä kuka on menestynyt. Mittareita menestyksen arvottamiseen on monenlaisia.

Tämä. Esimerkiksi jos on halunnut muutaman lapsen ja olla kotona niiden kanssa - tällainen ihminen voi hyvin olla älykäs tai ei-älykäs. Vaikka olisi älykäs niin ei siinä samalla välttämättä kannata tai ehdi tehdä uraa tai muuta.

Ei voi olla sekä älykäs että lisääntyä. Toisen pakottaminen valmiiksi ylibuukatulle saastuneelle pallolle kuolemaan samalla kun elinmahdollisuuksien säilyttäminen vaatii ilmastotoimia, olisi ristiriitaista älykkyyden tai inhimillisyyden kanssa. Siksi vanhemmat ovat poikkeuksetta itsekkäitä. Haluavat jotain itselleen, haluavat kokea lapsella sitä ja tätä.