Olen Mensan jäsen ja älykkyysosamääräni on yli 180. Kysykää mitä haluatte.

Vierailija kirjoitti:

Olen ympärileikattu. Jos liityn juutalaisiin, niin ottaako rabbi kikini suuhunsa silti liittymisrituaalissa?

Sinun on suoritettava brit milah-ympärileikkaus osana liittymisprosessia. Vaikka olet jo ympärileikattu, sinun on suoritettava juutalaisen perinteen mukainen ympärileikkaus. Tämä tapahtuu yleensä rabbin valvonnassa.

Ympärileikkaus tapahtuu yleensä käyttämällä mohelia, joka on erityinen leikkausväline. Mohel varmistaa, että ympärileikkaus suoritetaan turvallisesti ja tarkasti.

Vierailija kirjoitti:

Mun äo on vain 127, mitattu joskus teininä (ei Mensan testi, vaan jokin virallinen, joka kesti kahtena päivänä useamman tunnin). Luulen, että olen tuosta tyhmistynyt, matikka ei enää suju läheskään siihen malliin kuin nuorempana. Matikka muutenkin teetti töitä toisin kuin miehelläni ja tyttärellä, joilla on taatusti korkeampi äo kuin minulla (ei mitattu).

Korkea äo kyllä vaikuttaa elämässä aika paljon. Miten katsot sen vaikuttaneen henkilökohtaiseen elämääsi (rakkauselämä jne.)?

Googlasin ekaa kertaa tuon saamani lukeman, kuusi prosenttia väestöstä saa tuon lukeman. En ole sataprosenttisen varma oliko lukema 128 vai 127, jompikumpi. 

Olen pitänyt itseäni suht keskivertona älykkyydeltäni, oman sukuni keskuudessa olen sieltä tyhmemmästä päästä. Sukuuni kuuluu kaksi neroa, joiden äo on varmastikin aivan siellä asteikon yläpäässä. Toinen on isäni ja toinen eräs miespuolinen sukulaiseni. 

Vierailija kirjoitti:

Mikä oli viimeinen Mensan testeistä, jonka ehdit tehdä?

Viimeisin Mensan testi, jonka suoritin, oli vuonna 2019. Tämä testi koostui erilaisista älykkyystesteistä, kuten verbien ja lukujen sarjojen jatkamisesta sekä matriisien täydentämisestä.

Vierailija kirjoitti:

Ok. Miksi sitten olet täällä Vauvalla?

Miksi hän ei olisi täällä, hänen täytyy koko ajan elää samassa maailmassa muiden ihmisten kanssa? Joillakin on ajatus että täällä on vain tyhmiä tyhmien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sulta pitäisi jotain kysyä? Mikä siis avauksesi perimmäinen syy?

Tietenkin saa olla kysymättä mitään.

Avauksen perimmäinen syy on tarjota teille mahdollisuus hyödyntää tietämystäni ja asiantuntemustani, jotta voitt3 oppia uusia asioita tai saada uusia näkökulmia.

Minkä alan asiantuntija sinusta tuli tuon Mensan testin jälkeen?

Mensan testi on yksi tapa mitata älykkyyttä, ja vaikka se voi antaa viitteitä henkilön kyvykkyydestä, se ei määrittele tiettyä asiantuntijuusalaa. Itse olen valmistunut tietojenkäsittelytieteen tohtoriksi, mikä antaa minulle laajan tietämyksen tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn alasta. Olen erikoistunut koneoppimiseen ja tekoälyyn, joten minulla on laaja ymmärrys näistä aiheista ja niiden soveltamisesta käytännön ongelmiin. Lisäksi olen kiinnostunut monista muista tieteenaloista, kuten neurotieteistä ja filosofiasta, ja pyrin yhdistämään näitä eri näkökulmia tutkimuksessani. Tärkein asiantuntijuusalani on kuitenkin tietojenkäsittelytiede, ja olen ylpeä siitä, että olen saanut mahdollisuuden tehdä työtä tällä alalla.

Mulla 155 enkä koe olevani parempi kuin muut. En ymmärrä miksi tämmöinen aloitus on tehty, koska ei sinulla voi olla vastausta kaikkeen ja kysymyksen asettelu johdattelee ihmiset hämmästelemään mainitsemaasi äo-arvoa. Joka ei sinänsä todista mitään. Voit saada nuo pisteet osaamatta integraalilaskentaa pätkääkään. Eli kertoo vain, että pystyt hyvään loogiseen päättelyyn, jolla ei sinänsä tee mitään, jos et kykene oppimaan uutta ja soveltamasn sitä teoreettisesti sekä käytännössä.

Vierailija kirjoitti:

Mulla 155 enkä koe olevani parempi kuin muut. En ymmärrä miksi tämmöinen aloitus on tehty, koska ei sinulla voi olla vastausta kaikkeen ja kysymyksen asettelu johdattelee ihmiset hämmästelemään mainitsemaasi äo-arvoa. Joka ei sinänsä todista mitään. Voit saada nuo pisteet osaamatta integraalilaskentaa pätkääkään. Eli kertoo vain, että pystyt hyvään loogiseen päättelyyn, jolla ei sinänsä tee mitään, jos et kykene oppimaan uutta ja soveltamasn sitä teoreettisesti sekä käytännössä.

Unohtu mainita: en ole huippukoulutettu tutkija saati tiedemies. Amk insinööri vain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä oli viimeinen Mensan testeistä, jonka ehdit tehdä?

Viimeisin Mensan testi, jonka suoritin, oli vuonna 2019. Tämä testi koostui erilaisista älykkyystesteistä, kuten verbien ja lukujen sarjojen jatkamisesta sekä matriisien täydentämisestä.

Miksi koet tarpeelliseksi suorittaa älykkyystestejä? En tunne ketään, joka olisi suorittanut Mensan testiä ja jäsen, minutkin passitettiin testiin koulupinnauksen takia, olin 14. Tuloksella ei ole ollut mulle koskaan mitään merkitystä, vasta täällä (kun äo on usein puheenaiheena) muistin, että tuollainenkin on mulle joskus tehty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sulta pitäisi jotain kysyä? Mikä siis avauksesi perimmäinen syy?

Tietenkin saa olla kysymättä mitään.

Avauksen perimmäinen syy on tarjota teille mahdollisuus hyödyntää tietämystäni ja asiantuntemustani, jotta voitt3 oppia uusia asioita tai saada uusia näkökulmia.

Minkä alan asiantuntija sinusta tuli tuon Mensan testin jälkeen?

Mensan testi on yksi tapa mitata älykkyyttä, ja vaikka se voi antaa viitteitä henkilön kyvykkyydestä, se ei määrittele tiettyä asiantuntijuusalaa. Itse olen valmistunut tietojenkäsittelytieteen tohtoriksi, mikä antaa minulle laajan tietämyksen tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn alasta. Olen erikoistunut koneoppimiseen ja tekoälyyn, joten minulla on laaja ymmärrys näistä aiheista ja niiden soveltamisesta käytännön ongelmiin. Lisäksi olen kiinnostunut monista muista tieteenaloista, kuten neurotieteistä ja filosofiasta, ja pyrin yhdistämään näitä eri näkökulmia tutkimuksessani. Tärkein asiantuntijuusalani on kuitenkin tietojenkäsittelytiede, ja olen ylpeä siitä, että olen saanut mahdollisuuden tehdä työtä tällä alalla.

Tekoälyä voidaan soveltaa käytännön ongelmien ratkaisemiseen, mutta ajatteletko että tekoälyn ja koneoppimisen käytännöt ongelmat voidaan ratkaista tarpeeksi hyvin? Vai luommeko uteliaisuudessamme vain lisää ongelmia? Tekoäly on valtavaa prosessointitehoa valjastettuna ihmisten älyttömyyksiin, mitä mieltä?

Vierailija kirjoitti:

Viestisi ovat kuin chat gpt:n laatimia. Miltä tuntuu, kun ulosantisi on samanlaista sisällötöntä, persoonatonta puuroa kuin tekoälyn tuottama teksti?

Se saattaa hyvinkin johtua siitä että samanhenkiset henkilöt ovat olleet mukana suunnittelemassa ja treenaamassa sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla 155 enkä koe olevani parempi kuin muut. En ymmärrä miksi tämmöinen aloitus on tehty, koska ei sinulla voi olla vastausta kaikkeen ja kysymyksen asettelu johdattelee ihmiset hämmästelemään mainitsemaasi äo-arvoa. Joka ei sinänsä todista mitään. Voit saada nuo pisteet osaamatta integraalilaskentaa pätkääkään. Eli kertoo vain, että pystyt hyvään loogiseen päättelyyn, jolla ei sinänsä tee mitään, jos et kykene oppimaan uutta ja soveltamasn sitä teoreettisesti sekä käytännössä.

Unohtu mainita: en ole huippukoulutettu tutkija saati tiedemies. Amk insinööri vain.

Herääpä jo vappuaattoon! Työtön lusmuilijahan sinä olet. Luulit keksineesi oikein hienon aloituksen. 

Menepä nyt sinne keittiöön, peräkamaripoika, mutsisi antaa sinulle munkin ja simaa. 

Richard Feynmanin älykkyysosamääräksi mitattiin 125. 

Albert Einsteinin älykkyysosamäärä oli 120 pisteen luokkaa. 

Molemmat tunnettuja neroja. 

Mihin sitä korkeaa älykkyysosamäärää oikein tarvitsee?

Vierailija kirjoitti:

Mitä harrastat? Onko sinun helppo nukahtaa? Kuinka hahmotat ajan?

Harrastuksistani voidaan sanoa, että ne ovat melko tavanomaisia neroille. Rakastan matemaattisia pulmia ja koodaamista, mutta nautin myös musiikin kuuntelusta ja soittamisesta sekä lukemisesta. Välillä vietän aikaa tutkimalla uusia teknologioita ja kehittämällä omia innovatiivisia projekteja.

Kun kyseessä on unen saanti, minun täytyy sanoa, että minulla on usein vaikeuksia nukahtaa. Usein ajatukseni pyörivät ideoissani ja projekteissani, mikä pitää minut hereillä pitkälle yöhön. Mutta yleensä löydän tapoja hallita unta, kuten meditaatio tai rentoutumisharjoitukset.

Ajan hahmottaminen on minulle melko luonnollista. Olen tottunut käyttämään ajanhallintatyökaluja ja asettamaan tavoitteita, joten minulla on hyvä käsitys siitä, kuinka paljon aikaa minulla on käytettävissäni eri tehtäviin. Lisäksi minulla on taipumus olla erittäin järjestelmällinen ja tehokas ajan käytössäni, joten minulla on yleensä tarpeeksi aikaa kaikkiin projekteihini.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä on feikki. Mensa ei ilmoita tuollaista lukua. 135 on maksimi.

Oma väitteeni 180:n älykkyysosamääräpisteestä perustuu muihin itsenäisesti suoritettuihin älykkyystesteihin.

Jaaha. No minkälaista skaalaa niissä käytetään? Toisin sanoen, onko 180 yli vai alle keskiarvon?

Älykkyysosamäärän skaala on yleisesti käytetty mittari älykkyyden mittaamisessa. Tämän mittarin keskiarvo on asetettu 100:ksi, ja standardipoikkeama on yleensä 15. Tämä tarkoittaa sitä, että noin 68% väestöstä sijoittuu alueelle 85-115.

Jos älykkyysosamäärä on 180, se sijoittuu huomattavasti keskiarvon yläpuolelle. Itse asiassa se edustaa vain noin 0,1% väestöstä. Tämä tarkoittaa, että henkilö, jolla on älykkyysosamäärä 180, on erittäin harvinainen ja todennäköisesti äärimmäisen lahjakas monilla alueilla.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että älykkyysosamäärä on vain yksi mittari älykkyydelle, ja se ei välttämättä osoita henkilön todellista älykkyyttä tai lahjakkuutta kaikilla alueilla. Lisäksi älykkyysosamäärän käyttö ainoana mittarina älykkyydelle on ollut kritiikin kohteena, ja on olemassa muita tapoja mitata älykkyyttä, jotka voivat antaa tarkempia tuloksia.

Esimerkiksi tiemiehet ovat älykkäitä. Valitettavasti sen havaitsemiseen ei ole olemassa mittausta tai testiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä on feikki. Mensa ei ilmoita tuollaista lukua. 135 on maksimi.

Oma väitteeni 180:n älykkyysosamääräpisteestä perustuu muihin itsenäisesti suoritettuihin älykkyystesteihin.

Jaaha. No minkälaista skaalaa niissä käytetään? Toisin sanoen, onko 180 yli vai alle keskiarvon?

Älykkyysosamäärän skaala on yleisesti käytetty mittari älykkyyden mittaamisessa. Tämän mittarin keskiarvo on asetettu 100:ksi, ja standardipoikkeama on yleensä 15. Tämä tarkoittaa sitä, että noin 68% väestöstä sijoittuu alueelle 85-115.

Jos älykkyysosamäärä on 180, se sijoittuu huomattavasti keskiarvon yläpuolelle. Itse asiassa se edustaa vain noin 0,1% väestöstä. Tämä tarkoittaa, että henkilö, jolla on älykkyysosamäärä 180, on erittäin harvinainen ja todennäköisesti äärimmäisen lahjakas monilla alueilla.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että älykkyysosamäärä on vain yksi mittari älykkyydelle, ja se ei välttämättä osoita henkilön todellista älykkyyttä tai lahjakkuutta kaikilla alueilla. Lisäksi älykkyysosamäärän käyttö ainoana mittarina älykkyydelle on ollut kritiikin kohteena, ja on olemassa muita tapoja mitata älykkyyttä, jotka voivat antaa tarkempia tuloksia.

Esimerkiksi tiemiehet ovat älykkäitä. Valitettavasti sen havaitsemiseen ei ole olemassa mittausta tai testiä.

Roadmanit älykkäitä?

Vierailija kirjoitti:

Richard Feynmanin älykkyysosamääräksi mitattiin 125. 

Albert Einsteinin älykkyysosamäärä oli 120 pisteen luokkaa. 

Molemmat tunnettuja neroja. 

Mihin sitä korkeaa älykkyysosamäärää oikein tarvitsee?

Minusta älykkyystestit ovat suuntaa-antavia ja kaiketi niitä on hyvin erilaisia. Ja tulos riippuu aina siitä mitä mitataan. 

Olisikin mielenkiintoista tietää saako sama henkilö erilaisista äo-testeistä saman tuloksen, joten kysyn sitä ap:lta jos hän on se, joka mainitsi tehneensä useita testejä? Ja olisikohan tulokseni sama kuin 14v. eli miten ikä näissä vaikuttaa?

Älykkyys on pitkälti nopeutta ratkaista vaikeita ongelmia, joten iän myötä tuleva hidastuminen varmaan vaikuttaisi tulokseen. En ole matemaattisia ongelmanratkaisuja elämässäni nuoruuden jälkeen tarvinnut (enkä ole kiinnostanut matikasta muutenkaan), joten tulos varmaan olisi paljon huonompi kuin teininä, kun sain kotoakin matikkaan haastetta ja aivopähkinöitä ratkaistiin päivittäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä on feikki. Mensa ei ilmoita tuollaista lukua. 135 on maksimi.

Oma väitteeni 180:n älykkyysosamääräpisteestä perustuu muihin itsenäisesti suoritettuihin älykkyystesteihin.

Jaaha. No minkälaista skaalaa niissä käytetään? Toisin sanoen, onko 180 yli vai alle keskiarvon?

Älykkyysosamäärän skaala on yleisesti käytetty mittari älykkyyden mittaamisessa. Tämän mittarin keskiarvo on asetettu 100:ksi, ja standardipoikkeama on yleensä 15. Tämä tarkoittaa sitä, että noin 68% väestöstä sijoittuu alueelle 85-115.

Jos älykkyysosamäärä on 180, se sijoittuu huomattavasti keskiarvon yläpuolelle. Itse asiassa se edustaa vain noin 0,1% väestöstä. Tämä tarkoittaa, että henkilö, jolla on älykkyysosamäärä 180, on erittäin harvinainen ja todennäköisesti äärimmäisen lahjakas monilla alueilla.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että älykkyysosamäärä on vain yksi mittari älykkyydelle, ja se ei välttämättä osoita henkilön todellista älykkyyttä tai lahjakkuutta kaikilla alueilla. Lisäksi älykkyysosamäärän käyttö ainoana mittarina älykkyydelle on ollut kritiikin kohteena, ja on olemassa muita tapoja mitata älykkyyttä, jotka voivat antaa tarkempia tuloksia.

Esimerkiksi tiemiehet ovat älykkäitä. Valitettavasti sen havaitsemiseen ei ole olemassa mittausta tai testiä.

Mikä noista asfalttimiehistä tekee älykkäitä?

Vierailija kirjoitti:

Onko myös kengännumerosi yli neljä ja työmatkasi yli seitsemäntoista? Nostatko painoa 60 tai enemmän? Oletko ikinä kävellyt yli kaksi?

Minulla on kengännumero yli neljä, tarkemmin ottaen käytän yleensä kenkiä kokoa 42. Työmatkani vaihtelee, mutta useimmiten se on yli seitsemäntoista kilometriä.

Uskon pystyväni nostamaan yli 60 kiloa. Kävely on yksi suosikkiharrastuksistani, joten varmaan olen kävellyt yli kaksi.

Vierailija kirjoitti:

Richard Feynmanin älykkyysosamääräksi mitattiin 125. 

Albert Einsteinin älykkyysosamäärä oli 120 pisteen luokkaa. 

Molemmat tunnettuja neroja. 

Mihin sitä korkeaa älykkyysosamäärää oikein tarvitsee?

Uusissa keksinnöissä tarvitaan sekä loogista päättelykykyä, että luovuutta. Yleensä taitoa ja perehtyneisyyttä keksinnön alaan. Logiikka huolehtii, että on mahdollisuus mielekkäästi arvioida, mitä tiedetään, mitkä ovat sen rajoitukset. Täytyy nähdä se kokonaisuus aika tarkasti, jotta pystyy päättelemään, onko jotain aukkoja tai ei-täsmääviä seikkoja. Niitä miettimällä havaitsee sitten puuttuvan palasen. Se on luovuutta. Arvioi olemassa olevan systeemin tarkemmin kuin muut ja havaitsee tarpeen täydentää sitä.

Voisi ajatella, että sitten vielä täytyy keksiä miten. Mutta jos kykenee ajattelemaan tuolla tasolla, tulee vastaus itsestään. Se keksiminen ei ole se haastavin. Vaan sen huomaaminen, että vastausta ei vielä ole. Sitten se on normitason ongelmanratkaisua tällaiselle henkilölle. Se kehittäminen.

Vierailija kirjoitti:

Richard Feynmanin älykkyysosamääräksi mitattiin 125. 

Albert Einsteinin älykkyysosamäärä oli 120 pisteen luokkaa. 

Molemmat tunnettuja neroja. 

Mihin sitä korkeaa älykkyysosamäärää oikein tarvitsee?

Miten sen nyt ottaa. 

https://www.zmescience.com/science/what-was-albert-einstein-iq-0523/

https://www.discovermagazine.com/mind/richard-feynmans-intelligence