Olen Mensan jäsen ja älykkyysosamääräni on yli 180. Kysykää mitä haluatte.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä harrastat? Onko sinun helppo nukahtaa? Kuinka hahmotat ajan?

Harrastuksistani voidaan sanoa, että ne ovat melko tavanomaisia neroille. Rakastan matemaattisia pulmia ja koodaamista, mutta nautin myös musiikin kuuntelusta ja soittamisesta sekä lukemisesta. Välillä vietän aikaa tutkimalla uusia teknologioita ja kehittämällä omia innovatiivisia projekteja.

Kun kyseessä on unen saanti, minun täytyy sanoa, että minulla on usein vaikeuksia nukahtaa. Usein ajatukseni pyörivät ideoissani ja projekteissani, mikä pitää minut hereillä pitkälle yöhön. Mutta yleensä löydän tapoja hallita unta, kuten meditaatio tai rentoutumisharjoitukset.

Ajan hahmottaminen on minulle melko luonnollista. Olen tottunut käyttämään ajanhallintatyökaluja ja asettamaan tavoitteita, joten minulla on hyvä käsitys siitä, kuinka paljon aikaa minulla on käytettävissäni eri tehtäviin. Lisäksi minulla on taipumus olla erittäin järjestelmällinen ja tehokas ajan käytössäni, joten minulla on yleensä tarpeeksi aikaa kaikkiin projekteihini.

Myös minun nero sukulaiseni on erittäin musikaalinen, säveltää, soittaa: hän on lahjakas ihan kaikessa. Samanlainen on myös isäni. Nerot ovat sellaisia, he esimerkiksi muistavat kielten sanat lähes ensikuulemalta. Itsekin olen erittäin hyvä kielissä ja mulla on absoluuttinen sävelkorva (perinyt nuo ominaisuudet), mutta matikassa taas heikompi.

Nerot ovat kiinnostavia ja olisi mukava, jos vastaisit kysymykseeni siitä miten henkilökohtainen elämäsi (rakkaus ym.) on sujunut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko woke?

Entä vasemmistolainen tai homo?

Poliittinen suuntautumiseni on vasemmistolainen. Seksuaalinen suuntautumiseni on hetero.

Tämä on sinänsä hauskaa, että ihmiset aina olettavat esim mensa-testin jäsenten omaavan paljon tutkintoja ja olevan älykkäitä. Itse läpäisin testit lukiossa, mutta siihen oikeastaan jäi tutkinnot ja olen pitkälti vaan vauva-palstalla roikkuja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sulta pitäisi jotain kysyä? Mikä siis avauksesi perimmäinen syy?

Tietenkin saa olla kysymättä mitään.

Avauksen perimmäinen syy on tarjota teille mahdollisuus hyödyntää tietämystäni ja asiantuntemustani, jotta voitt3 oppia uusia asioita tai saada uusia näkökulmia.

Minkä alan asiantuntija sinusta tuli tuon Mensan testin jälkeen?

Mensan testi on yksi tapa mitata älykkyyttä, ja vaikka se voi antaa viitteitä henkilön kyvykkyydestä, se ei määrittele tiettyä asiantuntijuusalaa. Itse olen valmistunut tietojenkäsittelytieteen tohtoriksi, mikä antaa minulle laajan tietämyksen tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn alasta. Olen erikoistunut koneoppimiseen ja tekoälyyn, joten minulla on laaja ymmärrys näistä aiheista ja niiden soveltamisesta käytännön ongelmiin. Lisäksi olen kiinnostunut monista muista tieteenaloista, kuten neurotieteistä ja filosofiasta, ja pyrin yhdistämään näitä eri näkökulmia tutkimuksessani. Tärkein asiantuntijuusalani on kuitenkin tietojenkäsittelytiede, ja olen ylpeä siitä, että olen saanut mahdollisuuden tehdä työtä tällä alalla.

Tekoälyä voidaan soveltaa käytännön ongelmien ratkaisemiseen, mutta ajatteletko että tekoälyn ja koneoppimisen käytännöt ongelmat voidaan ratkaista tarpeeksi hyvin? Vai luommeko uteliaisuudessamme vain lisää ongelmia? Tekoäly on valtavaa prosessointitehoa valjastettuna ihmisten älyttömyyksiin, mitä mieltä?

Mielestäni käytännön ongelmat voidaan ratkaista sillä että ihminen tarkistaa tekoälyn ehdottamat ratkaisut. Tekoäly ja koneoppiminen ovat vain työkaluja, vaikka ne ihan hyviä sellaisia ovatkin.

Ongelmia tulee siinä vaiheessa kun epäeettiset henkilöt käyttävät tekoälyä epäeettisiin tarkoituksiin. Siihen ei valitettavasti ole helppoa ratkaisua.

Vierailija kirjoitti:

Richard Feynmanin älykkyysosamääräksi mitattiin 125. 

Albert Einsteinin älykkyysosamäärä oli 120 pisteen luokkaa. 

Molemmat tunnettuja neroja. 

Mihin sitä korkeaa älykkyysosamäärää oikein tarvitsee?

Korkea älykkyysosamäärä ei takaa menestystä tai onnellisuutta elämässä. Toki se voi auttaa tietyissä akateemisissa tai ammatillisissa saavutuksissa, mutta se ei ole kaikki kaikessa.

Kysymys:

Jos minä työnnän sormen sinun peppuun, kummalla meistä on sormi pepussa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko woke?

Kyllä, edistän tasa-arvoa ja ymmärrystä erilaisten ihmisten välillä.

Se siitä älykkyydestä sitten. Et ymmärrä edes ristiriitaa wokeuden ja vastauksesi välillä.

Woke edistää tasa-arvoa koska se nostaa esiin eri vähemmistöjen kokemia haasteita ja taistelee heidän oikeuksiensa puolesta.

Mitä ristiriitaa siinä on?

Mitä teet vauvapalstalla? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Richard Feynmanin älykkyysosamääräksi mitattiin 125. 

Albert Einsteinin älykkyysosamäärä oli 120 pisteen luokkaa. 

Molemmat tunnettuja neroja. 

Mihin sitä korkeaa älykkyysosamäärää oikein tarvitsee?

Korkea älykkyysosamäärä ei takaa menestystä tai onnellisuutta elämässä. Toki se voi auttaa tietyissä akateemisissa tai ammatillisissa saavutuksissa, mutta se ei ole kaikki kaikessa.

Akateemisissa asioissa loistavat ovat käytännön asioissa usein aivan pihalla.

Nobel-palkitut fyysikko Luis Alvarez ja keksijä/fyysikko William Shockley omasivat alle 140 pisteen älykkyysosamäärän. Heitä ei pidetty aikoinaan riittävän älykkäinä lapsina, eikä heitä otettu mukaan pitkittäistutkimukseen, jossa tarkasteltiin älykkäiden lasten (ÄO>140) pärjäämistä elämässä.

Lopputulema oli, että älykkäät lapset eivät saavuttaneet mitään merkittävää elämässään, mutta pitkittäistutkimuksen ulkopuolelle jätetyt vähemmän älykkäät lapset, Alvarez ja Shockley tekivät merkittäviä tieteellisiä läpimurtoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sulta pitäisi jotain kysyä? Mikä siis avauksesi perimmäinen syy?

Tietenkin saa olla kysymättä mitään.

Avauksen perimmäinen syy on tarjota teille mahdollisuus hyödyntää tietämystäni ja asiantuntemustani, jotta voitt3 oppia uusia asioita tai saada uusia näkökulmia.

Minkä alan asiantuntija sinusta tuli tuon Mensan testin jälkeen?

Mensan testi on yksi tapa mitata älykkyyttä, ja vaikka se voi antaa viitteitä henkilön kyvykkyydestä, se ei määrittele tiettyä asiantuntijuusalaa. Itse olen valmistunut tietojenkäsittelytieteen tohtoriksi, mikä antaa minulle laajan tietämyksen tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn alasta. Olen erikoistunut koneoppimiseen ja tekoälyyn, joten minulla on laaja ymmärrys näistä aiheista ja niiden soveltamisesta käytännön ongelmiin. Lisäksi olen kiinnostunut monista muista tieteenaloista, kuten neurotieteistä ja filosofiasta, ja pyrin yhdistämään näitä eri näkökulmia tutkimuksessani. Tärkein asiantuntijuusalani on kuitenkin tietojenkäsittelytiede, ja olen ylpeä siitä, että olen saanut mahdollisuuden tehdä työtä tällä alalla.

Tekoälyä voidaan soveltaa käytännön ongelmien ratkaisemiseen, mutta ajatteletko että tekoälyn ja koneoppimisen käytännöt ongelmat voidaan ratkaista tarpeeksi hyvin? Vai luommeko uteliaisuudessamme vain lisää ongelmia? Tekoäly on valtavaa prosessointitehoa valjastettuna ihmisten älyttömyyksiin, mitä mieltä?

Mielestäni käytännön ongelmat voidaan ratkaista sillä että ihminen tarkistaa tekoälyn ehdottamat ratkaisut. Tekoäly ja koneoppiminen ovat vain työkaluja, vaikka ne ihan hyviä sellaisia ovatkin.

Ongelmia tulee siinä vaiheessa kun epäeettiset henkilöt käyttävät tekoälyä epäeettisiin tarkoituksiin. Siihen ei valitettavasti ole helppoa ratkaisua.

Jos ihminen joutuu aina tarkastamaan tekoälyn tuottamat ratkaisut, ei sitä voi käyttää tehostamiseen kuin hyvin yksinkertaisissa asioissa. Koska ratkaisujen arviointi on myös työtä. Sen sijaan, että päädyttäisiin suoraan tarpeeksi luotettavaan ratkaisuun. Automatisoinnissa tämä tietenkin toimii. Mutta koneoppimisen areenalla luotettavuus on huono, joten mitä ei-luotettavalla tuloksella saavutetaan?

Omasta mielestäni riskinarviointi tulee jäljessä, ja ongelmia havaitaan sitä mukaa kuin niitä tulee, vaikka ne voitaisiin ennustaa. Ajan vain takaa sitä, onko tehokasta ratkaista yksi ongelma ja luoda niitä lisää? Sen sijaan että vain ratkaistaisiin se ongelma? Tämä on usein järjestelmien puute. Niille tulee alkuperäisestä tarkoituksesta eriytynyt itseisarvo, ja tulee hetki kun ei enää pysähdytä arvioimaan, onko tämä tarkoituksenmukaista ollenkaan. Tulee sellainen känni-ilmiö: aivot ovat sammuneet mutta vielä se liikkuu - ja vauhdilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä harrastat? Onko sinun helppo nukahtaa? Kuinka hahmotat ajan?

Harrastuksistani voidaan sanoa, että ne ovat melko tavanomaisia neroille. Rakastan matemaattisia pulmia ja koodaamista, mutta nautin myös musiikin kuuntelusta ja soittamisesta sekä lukemisesta. Välillä vietän aikaa tutkimalla uusia teknologioita ja kehittämällä omia innovatiivisia projekteja.

Kun kyseessä on unen saanti, minun täytyy sanoa, että minulla on usein vaikeuksia nukahtaa. Usein ajatukseni pyörivät ideoissani ja projekteissani, mikä pitää minut hereillä pitkälle yöhön. Mutta yleensä löydän tapoja hallita unta, kuten meditaatio tai rentoutumisharjoitukset.

Ajan hahmottaminen on minulle melko luonnollista. Olen tottunut käyttämään ajanhallintatyökaluja ja asettamaan tavoitteita, joten minulla on hyvä käsitys siitä, kuinka paljon aikaa minulla on käytettävissäni eri tehtäviin. Lisäksi minulla on taipumus olla erittäin järjestelmällinen ja tehokas ajan käytössäni, joten minulla on yleensä tarpeeksi aikaa kaikkiin projekteihini.

Myös minun nero sukulaiseni on erittäin musikaalinen, säveltää, soittaa: hän on lahjakas ihan kaikessa. Samanlainen on myös isäni. Nerot ovat sellaisia, he esimerkiksi muistavat kielten sanat lähes ensikuulemalta. Itsekin olen erittäin hyvä kielissä ja mulla on absoluuttinen sävelkorva (perinyt nuo ominaisuudet), mutta matikassa taas heikompi.

Nerot ovat kiinnostavia ja olisi mukava, jos vastaisit kysymykseeni siitä miten henkilökohtainen elämäsi (rakkaus ym.) on sujunut?

En koe että henkilökohtainen elämä olisi mennyt erityisen hyvin tai huonosti. Raha ei merkitse paljoa minulle joten se ei ole tuonut onnea. Vaimon kanssa on varmaan tavallinen määrä parisuhteen haasteita.

Paljon huonommin olisi tietenkin voinut mennä elämässä. Entisistä luokkakavereista moni on työtön, alkoholisti tai nisti. Muutama on jo haudassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä harrastat? Onko sinun helppo nukahtaa? Kuinka hahmotat ajan?

Harrastuksistani voidaan sanoa, että ne ovat melko tavanomaisia neroille. Rakastan matemaattisia pulmia ja koodaamista, mutta nautin myös musiikin kuuntelusta ja soittamisesta sekä lukemisesta. Välillä vietän aikaa tutkimalla uusia teknologioita ja kehittämällä omia innovatiivisia projekteja.

Kun kyseessä on unen saanti, minun täytyy sanoa, että minulla on usein vaikeuksia nukahtaa. Usein ajatukseni pyörivät ideoissani ja projekteissani, mikä pitää minut hereillä pitkälle yöhön. Mutta yleensä löydän tapoja hallita unta, kuten meditaatio tai rentoutumisharjoitukset.

Ajan hahmottaminen on minulle melko luonnollista. Olen tottunut käyttämään ajanhallintatyökaluja ja asettamaan tavoitteita, joten minulla on hyvä käsitys siitä, kuinka paljon aikaa minulla on käytettävissäni eri tehtäviin. Lisäksi minulla on taipumus olla erittäin järjestelmällinen ja tehokas ajan käytössäni, joten minulla on yleensä tarpeeksi aikaa kaikkiin projekteihini.

Myös minun nero sukulaiseni on erittäin musikaalinen, säveltää, soittaa: hän on lahjakas ihan kaikessa. Samanlainen on myös isäni. Nerot ovat sellaisia, he esimerkiksi muistavat kielten sanat lähes ensikuulemalta. Itsekin olen erittäin hyvä kielissä ja mulla on absoluuttinen sävelkorva (perinyt nuo ominaisuudet), mutta matikassa taas heikompi.

Nerot ovat kiinnostavia ja olisi mukava, jos vastaisit kysymykseeni siitä miten henkilökohtainen elämäsi (rakkaus ym.) on sujunut?

En koe että henkilökohtainen elämä olisi mennyt erityisen hyvin tai huonosti. Raha ei merkitse paljoa minulle joten se ei ole tuonut onnea. Vaimon kanssa on varmaan tavallinen määrä parisuhteen haasteita.

Paljon huonommin olisi tietenkin voinut mennä elämässä. Entisistä luokkakavereista moni on työtön, alkoholisti tai nisti. Muutama on jo haudassa.

Kiitos vastauksesta.

Kysyin siksi, että ulkopuolisen havainnoitsijan silmin korkea äo voi tuoda haasteita parisuhteeseen, jos ei löydä puolisoa, jonka äo olisi lähellä. Pariskunnilla on todettu olevan suurin piirtein samaa luokkaa oleva äo, ja voin kuvitella, että jos eroa on paljon, se turhauttaa molempia. Mielestäni tämä on ollut jossain määrin haasteellinen omien vanhempieni liitossa (isäni on ns. nero), vaikkei äidinkään äo mitenkään huono ole (lääketieteen tutkimusryhmässä työura).

Omalla kohdalla (kuten lapsuudessa isän kanssa) koen välillä olevani hiukan tyhmä, koska minun äo:ni on taatusti paljon matalampi kuin miehelläni. Minun siis 127 tai 128, mieheni äo:ta ei mitattu, mutta korkeampi äo näkyy arjessa vähän joka asiassa. Hän on matemaattisesti ja teknisesti huippulahjakas, osaa esimerkiksi korjata minkä tahansa koneen, vaikka koulutus ei liity sellaiseen. Kieltämättä olisi kiinnostava tietää hänen äo:nsa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sulta pitäisi jotain kysyä? Mikä siis avauksesi perimmäinen syy?

Tietenkin saa olla kysymättä mitään.

Avauksen perimmäinen syy on tarjota teille mahdollisuus hyödyntää tietämystäni ja asiantuntemustani, jotta voitt3 oppia uusia asioita tai saada uusia näkökulmia.

Minkä alan asiantuntija sinusta tuli tuon Mensan testin jälkeen?

Mensan testi on yksi tapa mitata älykkyyttä, ja vaikka se voi antaa viitteitä henkilön kyvykkyydestä, se ei määrittele tiettyä asiantuntijuusalaa. Itse olen valmistunut tietojenkäsittelytieteen tohtoriksi, mikä antaa minulle laajan tietämyksen tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn alasta. Olen erikoistunut koneoppimiseen ja tekoälyyn, joten minulla on laaja ymmärrys näistä aiheista ja niiden soveltamisesta käytännön ongelmiin. Lisäksi olen kiinnostunut monista muista tieteenaloista, kuten neurotieteistä ja filosofiasta, ja pyrin yhdistämään näitä eri näkökulmia tutkimuksessani. Tärkein asiantuntijuusalani on kuitenkin tietojenkäsittelytiede, ja olen ylpeä siitä, että olen saanut mahdollisuuden tehdä työtä tällä alalla.

Tekoälyä voidaan soveltaa käytännön ongelmien ratkaisemiseen, mutta ajatteletko että tekoälyn ja koneoppimisen käytännöt ongelmat voidaan ratkaista tarpeeksi hyvin? Vai luommeko uteliaisuudessamme vain lisää ongelmia? Tekoäly on valtavaa prosessointitehoa valjastettuna ihmisten älyttömyyksiin, mitä mieltä?

Mielestäni käytännön ongelmat voidaan ratkaista sillä että ihminen tarkistaa tekoälyn ehdottamat ratkaisut. Tekoäly ja koneoppiminen ovat vain työkaluja, vaikka ne ihan hyviä sellaisia ovatkin.

Ongelmia tulee siinä vaiheessa kun epäeettiset henkilöt käyttävät tekoälyä epäeettisiin tarkoituksiin. Siihen ei valitettavasti ole helppoa ratkaisua.

Jos ihminen joutuu aina tarkastamaan tekoälyn tuottamat ratkaisut, ei sitä voi käyttää tehostamiseen kuin hyvin yksinkertaisissa asioissa. Koska ratkaisujen arviointi on myös työtä. Sen sijaan, että päädyttäisiin suoraan tarpeeksi luotettavaan ratkaisuun. Automatisoinnissa tämä tietenkin toimii. Mutta koneoppimisen areenalla luotettavuus on huono, joten mitä ei-luotettavalla tuloksella saavutetaan?

Omasta mielestäni riskinarviointi tulee jäljessä, ja ongelmia havaitaan sitä mukaa kuin niitä tulee, vaikka ne voitaisiin ennustaa. Ajan vain takaa sitä, onko tehokasta ratkaista yksi ongelma ja luoda niitä lisää? Sen sijaan että vain ratkaistaisiin se ongelma? Tämä on usein järjestelmien puute. Niille tulee alkuperäisestä tarkoituksesta eriytynyt itseisarvo, ja tulee hetki kun ei enää pysähdytä arvioimaan, onko tämä tarkoituksenmukaista ollenkaan. Tulee sellainen känni-ilmiö: aivot ovat sammuneet mutta vielä se liikkuu - ja vauhdilla.

Nykyisen tekoälyn kapasiteetti on epäilemättä rajallinen. Esimerkiksi ajoneuvon ohjaus on sille yhä haastavaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita ettei se pystyisi nykyisin ratkaisemaan hyvin monimutkaisia tehtäviä.

Ratkaisun tarkastaminen on yleensä huomattavasti helpompaa kuin ongelman ratkaiseminen, joten tekoälystä on suurta hyötyä vaikkei sen ratkaisut aina menisi oikein.

Tekoäly tulee synnyttämään uusia ongelmia ja osa niistä on sellaisia joita emme välttämättä pysty täysin hahmottamaan tällä hetkellä. Ei kuitenkaan ole mahdollista pysäyttää kehitystä, sillä parempi tekoäly edistää yritysten kilpailukykyä ja se kannustaa niitä kehittämään tekoälyä entistä edistyneemmäksi. Yritys joka ei ole mukana kehityksessä jää nopeasti muitten jalkoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytätkö valkoisia tennissukkia puvun kanssa?

En todellakaan käytä valkoisia tennissukkia puvun kanssa. Puvun kanssa tulisi aina käyttää asianmukaisia sukkia.

Nyt epäilen älykkyyrrä. Toki voi olla esim autisi tai ocd ja älykäs, mutta pääasiassa älykäs tuppaa ymmärtämään, että valkoiset sukat on yhteiskuntasääntö jonka rikkominen ei ole vakavaa. T yksi jonka mielestä on joskus tuskastuttavaa ajatella niin erilailla kuin muut, ja äo vähän liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Nobel-palkitut fyysikko Luis Alvarez ja keksijä/fyysikko William Shockley omasivat alle 140 pisteen älykkyysosamäärän. Heitä ei pidetty aikoinaan riittävän älykkäinä lapsina, eikä heitä otettu mukaan pitkittäistutkimukseen, jossa tarkasteltiin älykkäiden lasten (ÄO>140) pärjäämistä elämässä.

Lopputulema oli, että älykkäät lapset eivät saavuttaneet mitään merkittävää elämässään, mutta pitkittäistutkimuksen ulkopuolelle jätetyt vähemmän älykkäät lapset, Alvarez ja Shockley tekivät merkittäviä tieteellisiä läpimurtoja.

Usein käy niin. Tuntemani erittäin lahjakas tuttu päätyi lopulta bussinkuljettajaksi. Eräänä päivänä hänet pahoinpideltiin kahden ulkomaalaistaustaisen toimesta. Tämän seurauksena hän on nykyään epileptikko ja joutunut jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle.

Tapauksesta kirjoitettiin aikoinaan paljon lehdissä ja se on syy sille miksi busseissa on nykyisin turvalasit.

Tieteen nobelistien tyypillinen älykkyysosamäärä on 120. Ei tämän korkeampi.

Korkeatasoisen luovuuden (esim. tieteellinen keksintö) edellytyksenä pidetään juuri tuota 120 pisteen älykkyysosamäärää. 

Nerous on juuri poikkeuksellisen korkeatasoista luovuutta. 

Onko korkea älykkyysosamääräsi aiheuttanut ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä ns tyhmempien kanssa eli tuskastutko helposti heidän kanssaan?

Vierailija kirjoitti:

Tieteen nobelistien tyypillinen älykkyysosamäärä on 120. Ei tämän korkeampi.

Korkeatasoisen luovuuden (esim. tieteellinen keksintö) edellytyksenä pidetään juuri tuota 120 pisteen älykkyysosamäärää. 

Nerous on juuri poikkeuksellisen korkeatasoista luovuutta. 

Älykkyystestit mittaavat käsittääkseni nopeaa ongelmanratkaisukykyä niihin ongelmiin, joihin on jo olemassa ratkaisu. Luovuus taas mielestäni on uusien ratkaisujen oivaltamista mitä kaikki testit eivät välttämättä lainkaan mittaa. 

Se testi, jonka teininä suoritin, sisälsi kyllä musteläikkätestejä ja osuuden yleistietoa, missä tiesin kaikki vastaukset, vaikka olin 14. Eli kotitausta kyllä vaikutti ainakin siihen testiin. Testi kesti useamman tunnin kahtena päivänä.

Vierailija kirjoitti:

Onko korkea älykkyysosamääräsi aiheuttanut ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä ns tyhmempien kanssa eli tuskastutko helposti heidän kanssaan?

Älykkyysosamääräni on eittämättä aiheuttanut joitakin ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä "tyhmempien" ihmisten kanssa. Tiedän, että minun pitäisi olla kärsivällisempi ja ymmärtäväisempi, mutta joskus minun on vaikea sietää hitautta tai ymmärtämättömyyttä.