Isä puhuu englantia lapselleen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni puhuu lapsellemme englantia, vaikka hänen äidinkielensä on italia. Mies ei ole asunut Italiassa lapsuuden jälkeen, eikä siellä ole sukulaisiakaan, eikä hän itsekään käytä italiaa kuin joskus harvoin äitinsä ja veljensä kanssa, jotka puhuu myös hyvin englantia. Suomea mies osaa jonkin verran, mutta englantia paljon paremmin, joten se luonnollisesti on kieli jota puhuu lapselleen.

Minä puhun lapselle suomea.

Mikä alapeukuttajia hiertää tässä?

Sitä, että lapset voisivat saada italian taidon ilmaiseksi, jos mies vain viitsisi sitä heille puhua. Harmi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.

Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti. 

Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.

Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.

-ohis.

No enemmän ja syvemmin sitä kieltä kotona käytetään kuin koulun kerran viikossa olevalla englannin tunnilla, jossa opettajakaan ei välttämättä osaa englantia kovin hyvin. Ja siitähän tässä oli puhe, mikä ero on kotikielellä ja koulussa opetellulla kielellä. Suurin ero on siinä, että vauvasta saakka kieltä kuullut on kielellisen oppimisen kannalta herkemmässä iässä oppiessaan kuin 8-9-vuotias lapsi, jolta herkkyyskausi alkaa olla jo ohi. 

Kerran viikossa? Kyllä noilla meidän mukuloilla ainakin näyttää olevan enkkua kolme kertaa viikossa. Suomalaisten englannin taito on nykyään maailman parhaiden joukossa, joten melko todennäköisesti sieltä koulusta löytyy ainakin kohtalaisesti englantia osaava opettaja, ja moni suomenkielinen lapsi harrastaa englantia vapaa-aikanaankin.

Enemmän olisin huolissani siitä, ettei lapsilla nykypäivänä ole välttämättä yhtään kieltä, jolla heillä olisi kykyä abstraktiin ajatteluun. Oikeasti hyvä kielitaito vaatii valtavasti lukemista.

Kieliä voi mainiosti opiskella aivan vanhuuteen saakka. Herkkyyskausi saattaa korkeintaan auttaa omaksumaan tietynlaisen lausumisen vaivattomasti, mutta sitä englantia nimenomaan puhutaan joka puolella maailmaa vähän eri tavalla, eikä toinen tapa ole toista parempi.

Lukaisepa vähän lisää tuosta herkkyyskaudesta. On paljon muutakin kuin tietynlaisen lausumisen oppimista. Näkyy eniten kielen tunnetasolla. Ja sillä nyt ei käytännön eron kannalta ole mitään väliä onko englantia koulussa tunti vai kolme. Joka tapauksessa todella minimaalinen määrä verrattuna siihen, että kuulet vauvasta saakka normaalissa arjessasi käytännössä koko ajan kahta eri kieltä. 

Nykykäsityksen mukaan ihmisellä on vain yksi tunnekieli. Miksi niitä pitäisi olla useampia?

Kerrotko vielä, mistä tällainen "nykykäsitys" sulle on tullut? Tieteellinen käsitys se ei ainakaan ole.

Ahaa. Kerrotko jonkun hyvän tieteellisen teoksen, joka käsittelee tunnekielien moninaisuutta?

KVG Siitä on hyvä aloittaa tutustuminen tähän aiheeseen, joka on sinulle selkeästi täysin vieras. 

Sen verran tieteestä ymmärrän, että muodostan tieteelliset käsitykset muualta kuin Googlesta. Ikävä ettet osannut auttaa.

Ikävää, ettei sinulle ole peruskoulussa vielä opetettu, miten googlella löytää tieteellisiä artikkeleita. Ihan niitä samoja, joita julkaistaan tieteellisissä julkaisuissa, joita löydät mm. yliopiston kirjastosta. Ei artikkelin sisältö siitä muutu, löydätkö sen googlen vain kirjaston tietokannan kautta :D

Kiinnostaa mutten vieläkin tietää, mistä olet muodostanut sen "nykykäsityksesi". Et ole vielä vastannut siihen. 

Näin minulle on opinnoissani opetettu. Toki siitä on jo jonkin aikaa, joten jos löydät jonkin hyvän tuoreen tutkimuksen, joka osoittaa toista, niin kerro ihmeessä. Voit etsiä vaikka sieltä Googlestasi, jos ei muuten tule mieleen.

Vastaa nyt vain tuohon kysymykseen äläkä jankkaa lähteistä. Eli mistä sinulle on syntynyt tuollainen "nykykäsitys", jota aiemmin esittelit? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsuudenperheessä oli tapana englanninkieliset torstait (siinä vaiheessa kun nuorinkin puhui vähän enkkua), ja vaikka muistan pyöritelleeni silmiäni tälle isän idealle kun englannin puhuminen ujostutti, niin jälkikäteen ajateltuna se oli tosi hyvä idea, sai rohkeutta puhumiseen.

Nykyään puhun omille kouluikäisille satunnaisesti arjessa enkkua, mutta en siis mitenkään vakituiseen, yksittäisiä lauseita tai keskustelunpätkiä jos esim. joku sanonta sopii tai jos haluaa isomman kanssa jutella niin ettei pienempi ole ihan jyvällä. Mutta kieltämättä huolestuttavaa että esim. oman 11-vuotiaan tunnesanavarasto on englanniksi selvästi laajempi kuin suomeksi (ei johdu mun puheista vaan youtube-videoista).

Pääkielenä oma äidinkieli on tietysti järkevä veto.

Tuo sun systeemi on kyllä tuhoisa lasten kielen kehitykselle. Kaikkein parasta olisi opettaa heille rikasta äidinkieltä. Youtube-englantia heillä on taatusti riittävästi tarjolla muutenkin.

Kuten itsekin olet huomannut, lapsesi ilmaisukyky äidinkielellään on jo nyt jäänyt vajaaksi.

"Tuhoisa" on kyllä ehkä aika raju ilmaisu sille että yksi lause sadasta tai tuhannesta tulee enkuksi. Meillä puhutaan ja luetaan paljon, ja siihen soppaan mahtuu muutama englanninkielinenkin sanonta. Kummankaan lapseni äidinkielen taito ei ole mitenkään keskiarvoon verrattuna vajaa, päin vastoin koulusta palaute on sanavaraston, lukutaidon ja kirjallisen ilmaisun osalta ollut poikkeuksetta ihastelevaa, ja ne aihealueet missä englanninkielinen sanavarasto jyrää, eivät johdu kotona käydyistä keskusteluista tai niiden puutteesta vaan muusta kieliympäristöstä.

Aika hurjalta kuulostaa minustakin, että suomenkielisen 11-vuotiaan tunnesanavarasto on selvästi laajempi englannin kielellä, vaikka kotona luetaan ja puhutaan paljon ja koulussakin ihastellaan suomen kielen taitoa. Ja kaikki tämä YouTuben ansiosta!

Mutta toisaalta muistelen, että tällä palstalla liikkuu huomattavan paljon omasta mielestään natiivitasoisia englannin puhujia.

-eri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni puhuu lapsellemme englantia, vaikka hänen äidinkielensä on italia. Mies ei ole asunut Italiassa lapsuuden jälkeen, eikä siellä ole sukulaisiakaan, eikä hän itsekään käytä italiaa kuin joskus harvoin äitinsä ja veljensä kanssa, jotka puhuu myös hyvin englantia. Suomea mies osaa jonkin verran, mutta englantia paljon paremmin, joten se luonnollisesti on kieli jota puhuu lapselleen.

Minä puhun lapselle suomea.

Mikä alapeukuttajia hiertää tässä?

Sitä, että lapset voisivat saada italian taidon ilmaiseksi, jos mies vain viitsisi sitä heille puhua. Harmi.

Taitaa miehen englanti olla nykyään vahvempi kieli kuin italia, joten siksikin puhuu englantia.

Lapsi voi kaikin mokomin alkaa itse opiskella italiaa joskus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä puhun lapselleni saksaa, vaikka osaan suomea yhtä sujuvasti kuin yksikielisessä kodissa kasvaneet. Saksa on on minun toinen äidinkieleni, joten miksi en opettaisi lastanikin kaksikieliseksi? 

Jos se on sun äidinkielesi, niin asianlaita on toinen. Tässä ohjelmassa taisi olla kyseessä vanhempi, joka ei puhu äidinkieltään lapselle.

Missä kohtaa se ilmeni, ettei englanti ollut isän äidinkieli?

Ei missään äo-tasolta nollan olevat vain kuvittelevat, että ihmisellä ei voi olla kuin yksi äidinkieli, jos hän puhuu telkkarissa suomeakin. 

Sinun äidinkielesi ilmeisesti ei ole suomi, sen verran vaikeasti tuo oli ilmaistu.

Sille en voi mitään, jos et osaa suomea niin hyvin, että ymmärtäisit vaikeammin muotoiltujakin lauseita. Ei se kuitenkaan tarkoita, etteikö minun äidinkieleni olisi suomi, Ei siltikään, vaikka en sontapalstalle muotoile lauseitani täydellisiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.

Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti. 

Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.

Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.

-ohis.

No enemmän ja syvemmin sitä kieltä kotona käytetään kuin koulun kerran viikossa olevalla englannin tunnilla, jossa opettajakaan ei välttämättä osaa englantia kovin hyvin. Ja siitähän tässä oli puhe, mikä ero on kotikielellä ja koulussa opetellulla kielellä. Suurin ero on siinä, että vauvasta saakka kieltä kuullut on kielellisen oppimisen kannalta herkemmässä iässä oppiessaan kuin 8-9-vuotias lapsi, jolta herkkyyskausi alkaa olla jo ohi. 

Kerran viikossa? Kyllä noilla meidän mukuloilla ainakin näyttää olevan enkkua kolme kertaa viikossa. Suomalaisten englannin taito on nykyään maailman parhaiden joukossa, joten melko todennäköisesti sieltä koulusta löytyy ainakin kohtalaisesti englantia osaava opettaja, ja moni suomenkielinen lapsi harrastaa englantia vapaa-aikanaankin.

Enemmän olisin huolissani siitä, ettei lapsilla nykypäivänä ole välttämättä yhtään kieltä, jolla heillä olisi kykyä abstraktiin ajatteluun. Oikeasti hyvä kielitaito vaatii valtavasti lukemista.

Kieliä voi mainiosti opiskella aivan vanhuuteen saakka. Herkkyyskausi saattaa korkeintaan auttaa omaksumaan tietynlaisen lausumisen vaivattomasti, mutta sitä englantia nimenomaan puhutaan joka puolella maailmaa vähän eri tavalla, eikä toinen tapa ole toista parempi.

Lukaisepa vähän lisää tuosta herkkyyskaudesta. On paljon muutakin kuin tietynlaisen lausumisen oppimista. Näkyy eniten kielen tunnetasolla. Ja sillä nyt ei käytännön eron kannalta ole mitään väliä onko englantia koulussa tunti vai kolme. Joka tapauksessa todella minimaalinen määrä verrattuna siihen, että kuulet vauvasta saakka normaalissa arjessasi käytännössä koko ajan kahta eri kieltä. 

Nykykäsityksen mukaan ihmisellä on vain yksi tunnekieli. Miksi niitä pitäisi olla useampia?

Kerrotko vielä, mistä tällainen "nykykäsitys" sulle on tullut? Tieteellinen käsitys se ei ainakaan ole.

Ahaa. Kerrotko jonkun hyvän tieteellisen teoksen, joka käsittelee tunnekielien moninaisuutta?

KVG Siitä on hyvä aloittaa tutustuminen tähän aiheeseen, joka on sinulle selkeästi täysin vieras. 

Sen verran tieteestä ymmärrän, että muodostan tieteelliset käsitykset muualta kuin Googlesta. Ikävä ettet osannut auttaa.

Ikävää, ettei sinulle ole peruskoulussa vielä opetettu, miten googlella löytää tieteellisiä artikkeleita. Ihan niitä samoja, joita julkaistaan tieteellisissä julkaisuissa, joita löydät mm. yliopiston kirjastosta. Ei artikkelin sisältö siitä muutu, löydätkö sen googlen vain kirjaston tietokannan kautta :D

Kiinnostaa mutten vieläkin tietää, mistä olet muodostanut sen "nykykäsityksesi". Et ole vielä vastannut siihen. 

Näin minulle on opinnoissani opetettu. Toki siitä on jo jonkin aikaa, joten jos löydät jonkin hyvän tuoreen tutkimuksen, joka osoittaa toista, niin kerro ihmeessä. Voit etsiä vaikka sieltä Googlestasi, jos ei muuten tule mieleen.

Et kuitenkaan osaisi lukea kansainvälisiä tutkimuksia, joten turha niitä on sinulle tänne linkkailla. Ihminen, joka ei tiedä, googlehakua voi rajata, ei taatusti osaa lukea englanninkielistä tekstiäkään. 

Linkkaa ihmeessä, osaan toki englantia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.

Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti. 

Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.

Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.

-ohis.

No enemmän ja syvemmin sitä kieltä kotona käytetään kuin koulun kerran viikossa olevalla englannin tunnilla, jossa opettajakaan ei välttämättä osaa englantia kovin hyvin. Ja siitähän tässä oli puhe, mikä ero on kotikielellä ja koulussa opetellulla kielellä. Suurin ero on siinä, että vauvasta saakka kieltä kuullut on kielellisen oppimisen kannalta herkemmässä iässä oppiessaan kuin 8-9-vuotias lapsi, jolta herkkyyskausi alkaa olla jo ohi. 

Kerran viikossa? Kyllä noilla meidän mukuloilla ainakin näyttää olevan enkkua kolme kertaa viikossa. Suomalaisten englannin taito on nykyään maailman parhaiden joukossa, joten melko todennäköisesti sieltä koulusta löytyy ainakin kohtalaisesti englantia osaava opettaja, ja moni suomenkielinen lapsi harrastaa englantia vapaa-aikanaankin.

Enemmän olisin huolissani siitä, ettei lapsilla nykypäivänä ole välttämättä yhtään kieltä, jolla heillä olisi kykyä abstraktiin ajatteluun. Oikeasti hyvä kielitaito vaatii valtavasti lukemista.

Kieliä voi mainiosti opiskella aivan vanhuuteen saakka. Herkkyyskausi saattaa korkeintaan auttaa omaksumaan tietynlaisen lausumisen vaivattomasti, mutta sitä englantia nimenomaan puhutaan joka puolella maailmaa vähän eri tavalla, eikä toinen tapa ole toista parempi.

Lukaisepa vähän lisää tuosta herkkyyskaudesta. On paljon muutakin kuin tietynlaisen lausumisen oppimista. Näkyy eniten kielen tunnetasolla. Ja sillä nyt ei käytännön eron kannalta ole mitään väliä onko englantia koulussa tunti vai kolme. Joka tapauksessa todella minimaalinen määrä verrattuna siihen, että kuulet vauvasta saakka normaalissa arjessasi käytännössä koko ajan kahta eri kieltä. 

Nykykäsityksen mukaan ihmisellä on vain yksi tunnekieli. Miksi niitä pitäisi olla useampia?

Kerrotko vielä, mistä tällainen "nykykäsitys" sulle on tullut? Tieteellinen käsitys se ei ainakaan ole.

Ahaa. Kerrotko jonkun hyvän tieteellisen teoksen, joka käsittelee tunnekielien moninaisuutta?

KVG Siitä on hyvä aloittaa tutustuminen tähän aiheeseen, joka on sinulle selkeästi täysin vieras. 

Sen verran tieteestä ymmärrän, että muodostan tieteelliset käsitykset muualta kuin Googlesta. Ikävä ettet osannut auttaa.

Ikävää, ettei sinulle ole peruskoulussa vielä opetettu, miten googlella löytää tieteellisiä artikkeleita. Ihan niitä samoja, joita julkaistaan tieteellisissä julkaisuissa, joita löydät mm. yliopiston kirjastosta. Ei artikkelin sisältö siitä muutu, löydätkö sen googlen vain kirjaston tietokannan kautta :D

Kiinnostaa mutten vieläkin tietää, mistä olet muodostanut sen "nykykäsityksesi". Et ole vielä vastannut siihen. 

Näin minulle on opinnoissani opetettu. Toki siitä on jo jonkin aikaa, joten jos löydät jonkin hyvän tuoreen tutkimuksen, joka osoittaa toista, niin kerro ihmeessä. Voit etsiä vaikka sieltä Googlestasi, jos ei muuten tule mieleen.

Vastaa nyt vain tuohon kysymykseen äläkä jankkaa lähteistä. Eli mistä sinulle on syntynyt tuollainen "nykykäsitys", jota aiemmin esittelit? 

Vastasin juuri, että käsitys syntyi opinnoissani. Mistä sinulle on syntynyt sinun käsityksesi? Voit kertoa teoksen nimen tai linkata, suomeksi tai englanniksi, ihan mikä mukavammalta tuntuu. Kiitos jo etukäteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.

Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti. 

Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.

Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.

-ohis.

No sille emme voi mitään, jos teillä kotona puhuttiin vain yksinkertaisia lauseita eikä lainkaan syvällisiä ja abstrakteja asioista. Lähes kaikissa perheissä on kuitenkin normaalia puhua muutakin kuin perusarkeen liittyviä asioita. Ja lukeminenkin on ihan normaali harrastus. 

Kiva, että teillä asiat ovat hyvin ja lukeminen normaali harrastus, mitä ikinä sillä sitten tarkoitatkaan. Ja mukavaa että tykkäät puhua itsestäsi.

Mutta minä puhuin hieman yleisemmällä tasolla. Ikävä kyllä merkittävä osa yksikielisistäkään suomalaislapsista ei saavuta peruskoulun aikana riittävää lukutaitoa äidinkielellään, joten asiassa selvästikin on haastetta monille.

Ja sekö on nyt kotien vika, että peruskoulussa opetus on perseellään? 

Ei äidinkieltä pelkästään koulussa opita, vaan kotona. Pohja luodaan jo ennen kouluikää. Herkkyyskaudet, you know.

Ehkä kotien olisi viisaampaa keskittyä lasten rikkaan äidinkielen hallintaan kuin pyrkiä ujuttamaan arkeen englantia niissä tapauksissa, kun siihen ei välttämätöntä syytä ole.

Puhe oli lukutaidosta. Suurin osa lapsista aloittaa lukemisen opettelun nimenomaan peruskoulussa. 

Väärin. Kaikki päivähoidossa olevat lapset aloittavat lukemisen opettelun viimeistään esikouluikäisinä. Osa oppii lukemaan ennen koulunaloitusta.

Etelän vetelä ihme juikula koko juppi.

Puhun lapselle englantia ja suomea, koska sillä ylläpidetään lapsen englannintaitoa. Puhun molempia yhtä hyvin. Lapsen isä puhuu lapselle englantia. Lapsi puhuu suomea isovanhempien ja muiden sukulaisten kanssa, sekä koulussa ja kaverien kanssa, siis kaikkialla arjessaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.

Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti. 

Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.

Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.

-ohis.

No enemmän ja syvemmin sitä kieltä kotona käytetään kuin koulun kerran viikossa olevalla englannin tunnilla, jossa opettajakaan ei välttämättä osaa englantia kovin hyvin. Ja siitähän tässä oli puhe, mikä ero on kotikielellä ja koulussa opetellulla kielellä. Suurin ero on siinä, että vauvasta saakka kieltä kuullut on kielellisen oppimisen kannalta herkemmässä iässä oppiessaan kuin 8-9-vuotias lapsi, jolta herkkyyskausi alkaa olla jo ohi. 

Kerran viikossa? Kyllä noilla meidän mukuloilla ainakin näyttää olevan enkkua kolme kertaa viikossa. Suomalaisten englannin taito on nykyään maailman parhaiden joukossa, joten melko todennäköisesti sieltä koulusta löytyy ainakin kohtalaisesti englantia osaava opettaja, ja moni suomenkielinen lapsi harrastaa englantia vapaa-aikanaankin.

Enemmän olisin huolissani siitä, ettei lapsilla nykypäivänä ole välttämättä yhtään kieltä, jolla heillä olisi kykyä abstraktiin ajatteluun. Oikeasti hyvä kielitaito vaatii valtavasti lukemista.

Kieliä voi mainiosti opiskella aivan vanhuuteen saakka. Herkkyyskausi saattaa korkeintaan auttaa omaksumaan tietynlaisen lausumisen vaivattomasti, mutta sitä englantia nimenomaan puhutaan joka puolella maailmaa vähän eri tavalla, eikä toinen tapa ole toista parempi.

Lukaisepa vähän lisää tuosta herkkyyskaudesta. On paljon muutakin kuin tietynlaisen lausumisen oppimista. Näkyy eniten kielen tunnetasolla. Ja sillä nyt ei käytännön eron kannalta ole mitään väliä onko englantia koulussa tunti vai kolme. Joka tapauksessa todella minimaalinen määrä verrattuna siihen, että kuulet vauvasta saakka normaalissa arjessasi käytännössä koko ajan kahta eri kieltä. 

Nykykäsityksen mukaan ihmisellä on vain yksi tunnekieli. Miksi niitä pitäisi olla useampia?

Kerrotko vielä, mistä tällainen "nykykäsitys" sulle on tullut? Tieteellinen käsitys se ei ainakaan ole.

Ahaa. Kerrotko jonkun hyvän tieteellisen teoksen, joka käsittelee tunnekielien moninaisuutta?

KVG Siitä on hyvä aloittaa tutustuminen tähän aiheeseen, joka on sinulle selkeästi täysin vieras. 

Sen verran tieteestä ymmärrän, että muodostan tieteelliset käsitykset muualta kuin Googlesta. Ikävä ettet osannut auttaa.

Ikävää, ettei sinulle ole peruskoulussa vielä opetettu, miten googlella löytää tieteellisiä artikkeleita. Ihan niitä samoja, joita julkaistaan tieteellisissä julkaisuissa, joita löydät mm. yliopiston kirjastosta. Ei artikkelin sisältö siitä muutu, löydätkö sen googlen vain kirjaston tietokannan kautta :D

Kiinnostaa mutten vieläkin tietää, mistä olet muodostanut sen "nykykäsityksesi". Et ole vielä vastannut siihen. 

Näin minulle on opinnoissani opetettu. Toki siitä on jo jonkin aikaa, joten jos löydät jonkin hyvän tuoreen tutkimuksen, joka osoittaa toista, niin kerro ihmeessä. Voit etsiä vaikka sieltä Googlestasi, jos ei muuten tule mieleen.

Et kuitenkaan osaisi lukea kansainvälisiä tutkimuksia, joten turha niitä on sinulle tänne linkkailla. Ihminen, joka ei tiedä, googlehakua voi rajata, ei taatusti osaa lukea englanninkielistä tekstiäkään. 

Linkkaa ihmeessä, osaan toki englantia.

En todellakaan linkkaa mitään tuollaisella jankuttajalle, joka ei edes osaa googlea käyttää itsenäisesti. Saati, että osaisi vastata kysymykseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.

Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti. 

Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.

Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.

-ohis.

No enemmän ja syvemmin sitä kieltä kotona käytetään kuin koulun kerran viikossa olevalla englannin tunnilla, jossa opettajakaan ei välttämättä osaa englantia kovin hyvin. Ja siitähän tässä oli puhe, mikä ero on kotikielellä ja koulussa opetellulla kielellä. Suurin ero on siinä, että vauvasta saakka kieltä kuullut on kielellisen oppimisen kannalta herkemmässä iässä oppiessaan kuin 8-9-vuotias lapsi, jolta herkkyyskausi alkaa olla jo ohi. 

Kerran viikossa? Kyllä noilla meidän mukuloilla ainakin näyttää olevan enkkua kolme kertaa viikossa. Suomalaisten englannin taito on nykyään maailman parhaiden joukossa, joten melko todennäköisesti sieltä koulusta löytyy ainakin kohtalaisesti englantia osaava opettaja, ja moni suomenkielinen lapsi harrastaa englantia vapaa-aikanaankin.

Enemmän olisin huolissani siitä, ettei lapsilla nykypäivänä ole välttämättä yhtään kieltä, jolla heillä olisi kykyä abstraktiin ajatteluun. Oikeasti hyvä kielitaito vaatii valtavasti lukemista.

Kieliä voi mainiosti opiskella aivan vanhuuteen saakka. Herkkyyskausi saattaa korkeintaan auttaa omaksumaan tietynlaisen lausumisen vaivattomasti, mutta sitä englantia nimenomaan puhutaan joka puolella maailmaa vähän eri tavalla, eikä toinen tapa ole toista parempi.

Lukaisepa vähän lisää tuosta herkkyyskaudesta. On paljon muutakin kuin tietynlaisen lausumisen oppimista. Näkyy eniten kielen tunnetasolla. Ja sillä nyt ei käytännön eron kannalta ole mitään väliä onko englantia koulussa tunti vai kolme. Joka tapauksessa todella minimaalinen määrä verrattuna siihen, että kuulet vauvasta saakka normaalissa arjessasi käytännössä koko ajan kahta eri kieltä. 

Nykykäsityksen mukaan ihmisellä on vain yksi tunnekieli. Miksi niitä pitäisi olla useampia?

Kerrotko vielä, mistä tällainen "nykykäsitys" sulle on tullut? Tieteellinen käsitys se ei ainakaan ole.

Ahaa. Kerrotko jonkun hyvän tieteellisen teoksen, joka käsittelee tunnekielien moninaisuutta?

KVG Siitä on hyvä aloittaa tutustuminen tähän aiheeseen, joka on sinulle selkeästi täysin vieras. 

Sen verran tieteestä ymmärrän, että muodostan tieteelliset käsitykset muualta kuin Googlesta. Ikävä ettet osannut auttaa.

Ikävää, ettei sinulle ole peruskoulussa vielä opetettu, miten googlella löytää tieteellisiä artikkeleita. Ihan niitä samoja, joita julkaistaan tieteellisissä julkaisuissa, joita löydät mm. yliopiston kirjastosta. Ei artikkelin sisältö siitä muutu, löydätkö sen googlen vain kirjaston tietokannan kautta :D

Kiinnostaa mutten vieläkin tietää, mistä olet muodostanut sen "nykykäsityksesi". Et ole vielä vastannut siihen. 

Näin minulle on opinnoissani opetettu. Toki siitä on jo jonkin aikaa, joten jos löydät jonkin hyvän tuoreen tutkimuksen, joka osoittaa toista, niin kerro ihmeessä. Voit etsiä vaikka sieltä Googlestasi, jos ei muuten tule mieleen.

Et kuitenkaan osaisi lukea kansainvälisiä tutkimuksia, joten turha niitä on sinulle tänne linkkailla. Ihminen, joka ei tiedä, googlehakua voi rajata, ei taatusti osaa lukea englanninkielistä tekstiäkään. 

Linkkaa ihmeessä, osaan toki englantia.

En todellakaan linkkaa mitään tuollaisella jankuttajalle, joka ei edes osaa googlea käyttää itsenäisesti. Saati, että osaisi vastata kysymykseen. 

Kiitokset, olet hauska!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.

Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti. 

Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.

Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.

-ohis.

No sille emme voi mitään, jos teillä kotona puhuttiin vain yksinkertaisia lauseita eikä lainkaan syvällisiä ja abstrakteja asioista. Lähes kaikissa perheissä on kuitenkin normaalia puhua muutakin kuin perusarkeen liittyviä asioita. Ja lukeminenkin on ihan normaali harrastus. 

Kiva, että teillä asiat ovat hyvin ja lukeminen normaali harrastus, mitä ikinä sillä sitten tarkoitatkaan. Ja mukavaa että tykkäät puhua itsestäsi.

Mutta minä puhuin hieman yleisemmällä tasolla. Ikävä kyllä merkittävä osa yksikielisistäkään suomalaislapsista ei saavuta peruskoulun aikana riittävää lukutaitoa äidinkielellään, joten asiassa selvästikin on haastetta monille.

Ja sekö on nyt kotien vika, että peruskoulussa opetus on perseellään? 

Ei äidinkieltä pelkästään koulussa opita, vaan kotona. Pohja luodaan jo ennen kouluikää. Herkkyyskaudet, you know.

Ehkä kotien olisi viisaampaa keskittyä lasten rikkaan äidinkielen hallintaan kuin pyrkiä ujuttamaan arkeen englantia niissä tapauksissa, kun siihen ei välttämätöntä syytä ole.

Puhe oli lukutaidosta. Suurin osa lapsista aloittaa lukemisen opettelun nimenomaan peruskoulussa. 

Väärin. Kaikki päivähoidossa olevat lapset aloittavat lukemisen opettelun viimeistään esikouluikäisinä. Osa oppii lukemaan ennen koulunaloitusta.

Korjasin jo asian, kuten huomaisit, jos lukisit ketjua ennen kuin kerrot saman asian, jonka minä jo aikaisemmin totesin, kun kerroin, että olin unohtanut nykyisen pakollisen esikoulun. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.

Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti. 

Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.

Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.

-ohis.

No sille emme voi mitään, jos teillä kotona puhuttiin vain yksinkertaisia lauseita eikä lainkaan syvällisiä ja abstrakteja asioista. Lähes kaikissa perheissä on kuitenkin normaalia puhua muutakin kuin perusarkeen liittyviä asioita. Ja lukeminenkin on ihan normaali harrastus. 

Kiva, että teillä asiat ovat hyvin ja lukeminen normaali harrastus, mitä ikinä sillä sitten tarkoitatkaan. Ja mukavaa että tykkäät puhua itsestäsi.

Mutta minä puhuin hieman yleisemmällä tasolla. Ikävä kyllä merkittävä osa yksikielisistäkään suomalaislapsista ei saavuta peruskoulun aikana riittävää lukutaitoa äidinkielellään, joten asiassa selvästikin on haastetta monille.

Ja sekö on nyt kotien vika, että peruskoulussa opetus on perseellään? 

Ei äidinkieltä pelkästään koulussa opita, vaan kotona. Pohja luodaan jo ennen kouluikää. Herkkyyskaudet, you know.

Ehkä kotien olisi viisaampaa keskittyä lasten rikkaan äidinkielen hallintaan kuin pyrkiä ujuttamaan arkeen englantia niissä tapauksissa, kun siihen ei välttämätöntä syytä ole.

Puhe oli lukutaidosta. Suurin osa lapsista aloittaa lukemisen opettelun nimenomaan peruskoulussa. 

Puolet lapsista taitaa nykyään osata lukea peruskouluun mennessään. Ja valmiudet saadaan paljolti kotona ääneen lukemisen kautta. Syvälukutaidossa kyse on nimenomaan ymmärtämisestä.

Sori. Unohdin, että nykyisin on pakollinen esikoulu, jossa se lukutaito opetellaan. Hyvin harva lapsi osaa lukea ennen esikouluun eli käytännössä peruskouluun menoa. 

Esikoulu ei ole peruskoulua, juntti. Esiopetukseen osallistuminen on velvoittavaa, ei pakollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.

Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti. 

Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.

Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.

-ohis.

No enemmän ja syvemmin sitä kieltä kotona käytetään kuin koulun kerran viikossa olevalla englannin tunnilla, jossa opettajakaan ei välttämättä osaa englantia kovin hyvin. Ja siitähän tässä oli puhe, mikä ero on kotikielellä ja koulussa opetellulla kielellä. Suurin ero on siinä, että vauvasta saakka kieltä kuullut on kielellisen oppimisen kannalta herkemmässä iässä oppiessaan kuin 8-9-vuotias lapsi, jolta herkkyyskausi alkaa olla jo ohi. 

Kerran viikossa? Kyllä noilla meidän mukuloilla ainakin näyttää olevan enkkua kolme kertaa viikossa. Suomalaisten englannin taito on nykyään maailman parhaiden joukossa, joten melko todennäköisesti sieltä koulusta löytyy ainakin kohtalaisesti englantia osaava opettaja, ja moni suomenkielinen lapsi harrastaa englantia vapaa-aikanaankin.

Enemmän olisin huolissani siitä, ettei lapsilla nykypäivänä ole välttämättä yhtään kieltä, jolla heillä olisi kykyä abstraktiin ajatteluun. Oikeasti hyvä kielitaito vaatii valtavasti lukemista.

Kieliä voi mainiosti opiskella aivan vanhuuteen saakka. Herkkyyskausi saattaa korkeintaan auttaa omaksumaan tietynlaisen lausumisen vaivattomasti, mutta sitä englantia nimenomaan puhutaan joka puolella maailmaa vähän eri tavalla, eikä toinen tapa ole toista parempi.

Lukaisepa vähän lisää tuosta herkkyyskaudesta. On paljon muutakin kuin tietynlaisen lausumisen oppimista. Näkyy eniten kielen tunnetasolla. Ja sillä nyt ei käytännön eron kannalta ole mitään väliä onko englantia koulussa tunti vai kolme. Joka tapauksessa todella minimaalinen määrä verrattuna siihen, että kuulet vauvasta saakka normaalissa arjessasi käytännössä koko ajan kahta eri kieltä. 

Nykykäsityksen mukaan ihmisellä on vain yksi tunnekieli. Miksi niitä pitäisi olla useampia?

Kerrotko vielä, mistä tällainen "nykykäsitys" sulle on tullut? Tieteellinen käsitys se ei ainakaan ole.

Ahaa. Kerrotko jonkun hyvän tieteellisen teoksen, joka käsittelee tunnekielien moninaisuutta?

KVG Siitä on hyvä aloittaa tutustuminen tähän aiheeseen, joka on sinulle selkeästi täysin vieras. 

Sen verran tieteestä ymmärrän, että muodostan tieteelliset käsitykset muualta kuin Googlesta. Ikävä ettet osannut auttaa.

Ikävää, ettei sinulle ole peruskoulussa vielä opetettu, miten googlella löytää tieteellisiä artikkeleita. Ihan niitä samoja, joita julkaistaan tieteellisissä julkaisuissa, joita löydät mm. yliopiston kirjastosta. Ei artikkelin sisältö siitä muutu, löydätkö sen googlen vain kirjaston tietokannan kautta :D

Kiinnostaa mutten vieläkin tietää, mistä olet muodostanut sen "nykykäsityksesi". Et ole vielä vastannut siihen. 

Näin minulle on opinnoissani opetettu. Toki siitä on jo jonkin aikaa, joten jos löydät jonkin hyvän tuoreen tutkimuksen, joka osoittaa toista, niin kerro ihmeessä. Voit etsiä vaikka sieltä Googlestasi, jos ei muuten tule mieleen.

Et kuitenkaan osaisi lukea kansainvälisiä tutkimuksia, joten turha niitä on sinulle tänne linkkailla. Ihminen, joka ei tiedä, googlehakua voi rajata, ei taatusti osaa lukea englanninkielistä tekstiäkään. 

Linkkaa ihmeessä, osaan toki englantia.

En todellakaan linkkaa mitään tuollaisella jankuttajalle, joka ei edes osaa googlea käyttää itsenäisesti. Saati, että osaisi vastata kysymykseen. 

Kiitokset, olet hauska!

Hienoa, että suoraan myönnät olleesi pelkkä vitsi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.

Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti. 

Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.

Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.

-ohis.

No sille emme voi mitään, jos teillä kotona puhuttiin vain yksinkertaisia lauseita eikä lainkaan syvällisiä ja abstrakteja asioista. Lähes kaikissa perheissä on kuitenkin normaalia puhua muutakin kuin perusarkeen liittyviä asioita. Ja lukeminenkin on ihan normaali harrastus. 

Kiva, että teillä asiat ovat hyvin ja lukeminen normaali harrastus, mitä ikinä sillä sitten tarkoitatkaan. Ja mukavaa että tykkäät puhua itsestäsi.

Mutta minä puhuin hieman yleisemmällä tasolla. Ikävä kyllä merkittävä osa yksikielisistäkään suomalaislapsista ei saavuta peruskoulun aikana riittävää lukutaitoa äidinkielellään, joten asiassa selvästikin on haastetta monille.

Ja sekö on nyt kotien vika, että peruskoulussa opetus on perseellään? 

Ei äidinkieltä pelkästään koulussa opita, vaan kotona. Pohja luodaan jo ennen kouluikää. Herkkyyskaudet, you know.

Ehkä kotien olisi viisaampaa keskittyä lasten rikkaan äidinkielen hallintaan kuin pyrkiä ujuttamaan arkeen englantia niissä tapauksissa, kun siihen ei välttämätöntä syytä ole.

Puhe oli lukutaidosta. Suurin osa lapsista aloittaa lukemisen opettelun nimenomaan peruskoulussa. 

Väärin. Kaikki päivähoidossa olevat lapset aloittavat lukemisen opettelun viimeistään esikouluikäisinä. Osa oppii lukemaan ennen koulunaloitusta.

Korjasin jo asian, kuten huomaisit, jos lukisit ketjua ennen kuin kerrot saman asian, jonka minä jo aikaisemmin totesin, kun kerroin, että olin unohtanut nykyisen pakollisen esikoulun. 

Esikoulu ei ole pakollinen vaan velvoittava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.

Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti. 

Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.

Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.

-ohis.

No sille emme voi mitään, jos teillä kotona puhuttiin vain yksinkertaisia lauseita eikä lainkaan syvällisiä ja abstrakteja asioista. Lähes kaikissa perheissä on kuitenkin normaalia puhua muutakin kuin perusarkeen liittyviä asioita. Ja lukeminenkin on ihan normaali harrastus. 

Kiva, että teillä asiat ovat hyvin ja lukeminen normaali harrastus, mitä ikinä sillä sitten tarkoitatkaan. Ja mukavaa että tykkäät puhua itsestäsi.

Mutta minä puhuin hieman yleisemmällä tasolla. Ikävä kyllä merkittävä osa yksikielisistäkään suomalaislapsista ei saavuta peruskoulun aikana riittävää lukutaitoa äidinkielellään, joten asiassa selvästikin on haastetta monille.

Ja sekö on nyt kotien vika, että peruskoulussa opetus on perseellään? 

Ei äidinkieltä pelkästään koulussa opita, vaan kotona. Pohja luodaan jo ennen kouluikää. Herkkyyskaudet, you know.

Ehkä kotien olisi viisaampaa keskittyä lasten rikkaan äidinkielen hallintaan kuin pyrkiä ujuttamaan arkeen englantia niissä tapauksissa, kun siihen ei välttämätöntä syytä ole.

Puhe oli lukutaidosta. Suurin osa lapsista aloittaa lukemisen opettelun nimenomaan peruskoulussa. 

Puolet lapsista taitaa nykyään osata lukea peruskouluun mennessään. Ja valmiudet saadaan paljolti kotona ääneen lukemisen kautta. Syvälukutaidossa kyse on nimenomaan ymmärtämisestä.

Sori. Unohdin, että nykyisin on pakollinen esikoulu, jossa se lukutaito opetellaan. Hyvin harva lapsi osaa lukea ennen esikouluun eli käytännössä peruskouluun menoa. 

Esikoulu ei ole peruskoulua, juntti. Esiopetukseen osallistuminen on velvoittavaa, ei pakollista.

Normaaliälyiset meistä ymmärtävät, että käytännön tasolla se on korvannut entisaikaisen peruskoulun ensimmäisen luokan. Ennenhän ekaluokka aloitettiin aakkosten opettelulla, ei suinkaan sillä että kaikki osasivat jo lukea, koska olivat esikoulun käyneet. Ja juntille tiedoksi, että ei peruskoulukaan ole pakollinen. Suomessa on vain oppivelvollisuus, ei koulupakkoa. 

Kummallista ettei enempää kuule kaupungilla suomalaisia puhumassa lapsilleen englantia kun täälläkin niin näyttää joka toinen omasta mielestään natiivi tekevän. Se että osaa kieltä ei ole sama että puhuu sitä natiivin tasoisesti. Voi teitä mammoja taas🤣

Onko joltakin keskustelijalta kenties viety lapsena tikkari?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.

Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti. 

Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.

Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.

-ohis.

No sille emme voi mitään, jos teillä kotona puhuttiin vain yksinkertaisia lauseita eikä lainkaan syvällisiä ja abstrakteja asioista. Lähes kaikissa perheissä on kuitenkin normaalia puhua muutakin kuin perusarkeen liittyviä asioita. Ja lukeminenkin on ihan normaali harrastus. 

Kiva, että teillä asiat ovat hyvin ja lukeminen normaali harrastus, mitä ikinä sillä sitten tarkoitatkaan. Ja mukavaa että tykkäät puhua itsestäsi.

Mutta minä puhuin hieman yleisemmällä tasolla. Ikävä kyllä merkittävä osa yksikielisistäkään suomalaislapsista ei saavuta peruskoulun aikana riittävää lukutaitoa äidinkielellään, joten asiassa selvästikin on haastetta monille.

Ja sekö on nyt kotien vika, että peruskoulussa opetus on perseellään? 

Ei äidinkieltä pelkästään koulussa opita, vaan kotona. Pohja luodaan jo ennen kouluikää. Herkkyyskaudet, you know.

Ehkä kotien olisi viisaampaa keskittyä lasten rikkaan äidinkielen hallintaan kuin pyrkiä ujuttamaan arkeen englantia niissä tapauksissa, kun siihen ei välttämätöntä syytä ole.

Puhe oli lukutaidosta. Suurin osa lapsista aloittaa lukemisen opettelun nimenomaan peruskoulussa. 

Väärin. Kaikki päivähoidossa olevat lapset aloittavat lukemisen opettelun viimeistään esikouluikäisinä. Osa oppii lukemaan ennen koulunaloitusta.

Korjasin jo asian, kuten huomaisit, jos lukisit ketjua ennen kuin kerrot saman asian, jonka minä jo aikaisemmin totesin, kun kerroin, että olin unohtanut nykyisen pakollisen esikoulun. 

Esikoulu ei ole pakollinen vaan velvoittava.

Oletko ihan varmasti sitä mieltä, että tuo eivät ole sama asia? Jos kyllä, osaan varmasti keroa, mikä ero on pakollisella ja sillä, että esikouluun on velvollisuus mennä ellei järjestä opetusta kotona?