Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Isä puhuu englantia lapselleen
Mää
26.04.2023 |
Nyt MTV3:lla menossa uusi sarja Samalla rahalla, siinä huomiota herättää isä, joka puhuu lapselleen englantia. Isä puhuu kyllä suomea kuitenkin täysin Suomesta kotoisin olevan oloisesti.
Onko yleistä puhua englantia lapselle, vaikka se ei olisi äidinkieli?
Kommentit (157)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.
Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti.
Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.
Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.
-ohis.
No enemmän ja syvemmin sitä kieltä kotona käytetään kuin koulun kerran viikossa olevalla englannin tunnilla, jossa opettajakaan ei välttämättä osaa englantia kovin hyvin. Ja siitähän tässä oli puhe, mikä ero on kotikielellä ja koulussa opetellulla kielellä. Suurin ero on siinä, että vauvasta saakka kieltä kuullut on kielellisen oppimisen kannalta herkemmässä iässä oppiessaan kuin 8-9-vuotias lapsi, jolta herkkyyskausi alkaa olla jo ohi.
Kerran viikossa? Kyllä noilla meidän mukuloilla ainakin näyttää olevan enkkua kolme kertaa viikossa. Suomalaisten englannin taito on nykyään maailman parhaiden joukossa, joten melko todennäköisesti sieltä koulusta löytyy ainakin kohtalaisesti englantia osaava opettaja, ja moni suomenkielinen lapsi harrastaa englantia vapaa-aikanaankin.
Enemmän olisin huolissani siitä, ettei lapsilla nykypäivänä ole välttämättä yhtään kieltä, jolla heillä olisi kykyä abstraktiin ajatteluun. Oikeasti hyvä kielitaito vaatii valtavasti lukemista.
Kieliä voi mainiosti opiskella aivan vanhuuteen saakka. Herkkyyskausi saattaa korkeintaan auttaa omaksumaan tietynlaisen lausumisen vaivattomasti, mutta sitä englantia nimenomaan puhutaan joka puolella maailmaa vähän eri tavalla, eikä toinen tapa ole toista parempi.
Lukaisepa vähän lisää tuosta herkkyyskaudesta. On paljon muutakin kuin tietynlaisen lausumisen oppimista. Näkyy eniten kielen tunnetasolla. Ja sillä nyt ei käytännön eron kannalta ole mitään väliä onko englantia koulussa tunti vai kolme. Joka tapauksessa todella minimaalinen määrä verrattuna siihen, että kuulet vauvasta saakka normaalissa arjessasi käytännössä koko ajan kahta eri kieltä.
Nykykäsityksen mukaan ihmisellä on vain yksi tunnekieli. Miksi niitä pitäisi olla useampia?
Kyllä lapsen lapseni tuntevat hyvin syvästi kahdella kielellä, riippuen kumpi vanhemmista kasvattaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.
Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti.
Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.
Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.
-ohis.
No sille emme voi mitään, jos teillä kotona puhuttiin vain yksinkertaisia lauseita eikä lainkaan syvällisiä ja abstrakteja asioista. Lähes kaikissa perheissä on kuitenkin normaalia puhua muutakin kuin perusarkeen liittyviä asioita. Ja lukeminenkin on ihan normaali harrastus.
Kiva, että teillä asiat ovat hyvin ja lukeminen normaali harrastus, mitä ikinä sillä sitten tarkoitatkaan. Ja mukavaa että tykkäät puhua itsestäsi.
Mutta minä puhuin hieman yleisemmällä tasolla. Ikävä kyllä merkittävä osa yksikielisistäkään suomalaislapsista ei saavuta peruskoulun aikana riittävää lukutaitoa äidinkielellään, joten asiassa selvästikin on haastetta monille.
Ja sekö on nyt kotien vika, että peruskoulussa opetus on perseellään?
Ei äidinkieltä pelkästään koulussa opita, vaan kotona. Pohja luodaan jo ennen kouluikää. Herkkyyskaudet, you know.
Ehkä kotien olisi viisaampaa keskittyä lasten rikkaan äidinkielen hallintaan kuin pyrkiä ujuttamaan arkeen englantia niissä tapauksissa, kun siihen ei välttämätöntä syytä ole.
Puhe oli lukutaidosta. Suurin osa lapsista aloittaa lukemisen opettelun nimenomaan peruskoulussa.
Väärin. Kaikki päivähoidossa olevat lapset aloittavat lukemisen opettelun viimeistään esikouluikäisinä. Osa oppii lukemaan ennen koulunaloitusta.
Korjasin jo asian, kuten huomaisit, jos lukisit ketjua ennen kuin kerrot saman asian, jonka minä jo aikaisemmin totesin, kun kerroin, että olin unohtanut nykyisen pakollisen esikoulun.
Esikoulu ei ole pakollinen vaan velvoittava.
Synonyymit: pakollinen
sovittu, vaadittava. ristiriidaton, moraalinen, muodin vaatima, määrätty, velvollisuutena oleva, välttämätön, ennakkoehtona oleva, tärkeä, obligatorinen, oltava, sovittu järjestys
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.
Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti.
Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.
Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.
-ohis.
No sille emme voi mitään, jos teillä kotona puhuttiin vain yksinkertaisia lauseita eikä lainkaan syvällisiä ja abstrakteja asioista. Lähes kaikissa perheissä on kuitenkin normaalia puhua muutakin kuin perusarkeen liittyviä asioita. Ja lukeminenkin on ihan normaali harrastus.
Kiva, että teillä asiat ovat hyvin ja lukeminen normaali harrastus, mitä ikinä sillä sitten tarkoitatkaan. Ja mukavaa että tykkäät puhua itsestäsi.
Mutta minä puhuin hieman yleisemmällä tasolla. Ikävä kyllä merkittävä osa yksikielisistäkään suomalaislapsista ei saavuta peruskoulun aikana riittävää lukutaitoa äidinkielellään, joten asiassa selvästikin on haastetta monille.
Ja sekö on nyt kotien vika, että peruskoulussa opetus on perseellään?
Ei äidinkieltä pelkästään koulussa opita, vaan kotona. Pohja luodaan jo ennen kouluikää. Herkkyyskaudet, you know.
Ehkä kotien olisi viisaampaa keskittyä lasten rikkaan äidinkielen hallintaan kuin pyrkiä ujuttamaan arkeen englantia niissä tapauksissa, kun siihen ei välttämätöntä syytä ole.
Puhe oli lukutaidosta. Suurin osa lapsista aloittaa lukemisen opettelun nimenomaan peruskoulussa.
Puolet lapsista taitaa nykyään osata lukea peruskouluun mennessään. Ja valmiudet saadaan paljolti kotona ääneen lukemisen kautta. Syvälukutaidossa kyse on nimenomaan ymmärtämisestä.
Sori. Unohdin, että nykyisin on pakollinen esikoulu, jossa se lukutaito opetellaan. Hyvin harva lapsi osaa lukea ennen esikouluun eli käytännössä peruskouluun menoa.
Esikoulu ei ole peruskoulua, juntti. Esiopetukseen osallistuminen on velvoittavaa, ei pakollista.
Normaaliälyiset meistä ymmärtävät, että käytännön tasolla se on korvannut entisaikaisen peruskoulun ensimmäisen luokan. Ennenhän ekaluokka aloitettiin aakkosten opettelulla, ei suinkaan sillä että kaikki osasivat jo lukea, koska olivat esikoulun käyneet. Ja juntille tiedoksi, että ei peruskoulukaan ole pakollinen. Suomessa on vain oppivelvollisuus, ei koulupakkoa.
Korvannut ensimmäisen luokan? Höpö höpö. Sulle nauraa variksetkin. Käypä tutustumassa eskariin ihan ajan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsuudenperheessä oli tapana englanninkieliset torstait (siinä vaiheessa kun nuorinkin puhui vähän enkkua), ja vaikka muistan pyöritelleeni silmiäni tälle isän idealle kun englannin puhuminen ujostutti, niin jälkikäteen ajateltuna se oli tosi hyvä idea, sai rohkeutta puhumiseen.
Nykyään puhun omille kouluikäisille satunnaisesti arjessa enkkua, mutta en siis mitenkään vakituiseen, yksittäisiä lauseita tai keskustelunpätkiä jos esim. joku sanonta sopii tai jos haluaa isomman kanssa jutella niin ettei pienempi ole ihan jyvällä. Mutta kieltämättä huolestuttavaa että esim. oman 11-vuotiaan tunnesanavarasto on englanniksi selvästi laajempi kuin suomeksi (ei johdu mun puheista vaan youtube-videoista).
Pääkielenä oma äidinkieli on tietysti järkevä veto.
Tuo sun systeemi on kyllä tuhoisa lasten kielen kehitykselle. Kaikkein parasta olisi opettaa heille rikasta äidinkieltä. Youtube-englantia heillä on taatusti riittävästi tarjolla muutenkin.
Kuten itsekin olet huomannut, lapsesi ilmaisukyky äidinkielellään on jo nyt jäänyt vajaaksi.
"Tuhoisa" on kyllä ehkä aika raju ilmaisu sille että yksi lause sadasta tai tuhannesta tulee enkuksi. Meillä puhutaan ja luetaan paljon, ja siihen soppaan mahtuu muutama englanninkielinenkin sanonta. Kummankaan lapseni äidinkielen taito ei ole mitenkään keskiarvoon verrattuna vajaa, päin vastoin koulusta palaute on sanavaraston, lukutaidon ja kirjallisen ilmaisun osalta ollut poikkeuksetta ihastelevaa, ja ne aihealueet missä englanninkielinen sanavarasto jyrää, eivät johdu kotona käydyistä keskusteluista tai niiden puutteesta vaan muusta kieliympäristöstä.
Aika hurjalta kuulostaa minustakin, että suomenkielisen 11-vuotiaan tunnesanavarasto on selvästi laajempi englannin kielellä, vaikka kotona luetaan ja puhutaan paljon ja koulussakin ihastellaan suomen kielen taitoa. Ja kaikki tämä YouTuben ansiosta!
Mutta toisaalta muistelen, että tällä palstalla liikkuu huomattavan paljon omasta mielestään natiivitasoisia englannin puhujia.
-eri.
Jos nyt ihminen sattuu katsomaan youtubesta intohimoisesti heppavideoita ja toteuttaa heppainnostustaan näin, niin aika nopeasti se sanavarasto voi tällä tietyllä saralla olla enkuksi vahvempi. Sama pätee jos on vaikka hurahtanut lapsille suunnattuihin sosiaalisia tilanteita ja niihin liittyviä kömmähdyksiä kuvaaviin lyhytvideoihin. Ei siitä tartte sen isompaa numeroa tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.
Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti.
Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.
Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.
-ohis.
No sille emme voi mitään, jos teillä kotona puhuttiin vain yksinkertaisia lauseita eikä lainkaan syvällisiä ja abstrakteja asioista. Lähes kaikissa perheissä on kuitenkin normaalia puhua muutakin kuin perusarkeen liittyviä asioita. Ja lukeminenkin on ihan normaali harrastus.
Kiva, että teillä asiat ovat hyvin ja lukeminen normaali harrastus, mitä ikinä sillä sitten tarkoitatkaan. Ja mukavaa että tykkäät puhua itsestäsi.
Mutta minä puhuin hieman yleisemmällä tasolla. Ikävä kyllä merkittävä osa yksikielisistäkään suomalaislapsista ei saavuta peruskoulun aikana riittävää lukutaitoa äidinkielellään, joten asiassa selvästikin on haastetta monille.
Ja sekö on nyt kotien vika, että peruskoulussa opetus on perseellään?
Ei äidinkieltä pelkästään koulussa opita, vaan kotona. Pohja luodaan jo ennen kouluikää. Herkkyyskaudet, you know.
Ehkä kotien olisi viisaampaa keskittyä lasten rikkaan äidinkielen hallintaan kuin pyrkiä ujuttamaan arkeen englantia niissä tapauksissa, kun siihen ei välttämätöntä syytä ole.
Puhe oli lukutaidosta. Suurin osa lapsista aloittaa lukemisen opettelun nimenomaan peruskoulussa.
Puolet lapsista taitaa nykyään osata lukea peruskouluun mennessään. Ja valmiudet saadaan paljolti kotona ääneen lukemisen kautta. Syvälukutaidossa kyse on nimenomaan ymmärtämisestä.
Sori. Unohdin, että nykyisin on pakollinen esikoulu, jossa se lukutaito opetellaan. Hyvin harva lapsi osaa lukea ennen esikouluun eli käytännössä peruskouluun menoa.
Esikoulu ei ole peruskoulua, juntti. Esiopetukseen osallistuminen on velvoittavaa, ei pakollista.
Käytännön tasolla on, koska siellä opetetaan asiat, jotka aiemmin opetettiin peruskoulun ensimmäisellä luokalla. Se on peruskoulun nollaluokka. Ja velvoittava on pakollisen synonyymi, koska asia joka ei ole pakollinen ei velvoita mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.
Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti.
Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.
Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.
-ohis.
No sille emme voi mitään, jos teillä kotona puhuttiin vain yksinkertaisia lauseita eikä lainkaan syvällisiä ja abstrakteja asioista. Lähes kaikissa perheissä on kuitenkin normaalia puhua muutakin kuin perusarkeen liittyviä asioita. Ja lukeminenkin on ihan normaali harrastus.
Kiva, että teillä asiat ovat hyvin ja lukeminen normaali harrastus, mitä ikinä sillä sitten tarkoitatkaan. Ja mukavaa että tykkäät puhua itsestäsi.
Mutta minä puhuin hieman yleisemmällä tasolla. Ikävä kyllä merkittävä osa yksikielisistäkään suomalaislapsista ei saavuta peruskoulun aikana riittävää lukutaitoa äidinkielellään, joten asiassa selvästikin on haastetta monille.
Ja sekö on nyt kotien vika, että peruskoulussa opetus on perseellään?
Ei äidinkieltä pelkästään koulussa opita, vaan kotona. Pohja luodaan jo ennen kouluikää. Herkkyyskaudet, you know.
Ehkä kotien olisi viisaampaa keskittyä lasten rikkaan äidinkielen hallintaan kuin pyrkiä ujuttamaan arkeen englantia niissä tapauksissa, kun siihen ei välttämätöntä syytä ole.
Puhe oli lukutaidosta. Suurin osa lapsista aloittaa lukemisen opettelun nimenomaan peruskoulussa.
Väärin. Kaikki päivähoidossa olevat lapset aloittavat lukemisen opettelun viimeistään esikouluikäisinä. Osa oppii lukemaan ennen koulunaloitusta.
Korjasin jo asian, kuten huomaisit, jos lukisit ketjua ennen kuin kerrot saman asian, jonka minä jo aikaisemmin totesin, kun kerroin, että olin unohtanut nykyisen pakollisen esikoulun.
Esikoulu ei ole pakollinen vaan velvoittava.
Oletko ihan varmasti sitä mieltä, että tuo eivät ole sama asia? Jos kyllä, osaan varmasti keroa, mikä ero on pakollisella ja sillä, että esikouluun on velvollisuus mennä ellei järjestä opetusta kotona?
Olen eri, mutta sikäli tämä on eri asia, että lapsen täytyy osallistua esikouluun, mutta esikoulu ei kuitenkaan kuulu oppivelvollisuuteen.
Konkreettisimmin tämä näkyi pandemia-aikana. Koululaisilleni järjestettiin päivittäin etäkoulua, esikoululaiselleni ei kertaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.
Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti.
Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.
Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.
-ohis.
No sille emme voi mitään, jos teillä kotona puhuttiin vain yksinkertaisia lauseita eikä lainkaan syvällisiä ja abstrakteja asioista. Lähes kaikissa perheissä on kuitenkin normaalia puhua muutakin kuin perusarkeen liittyviä asioita. Ja lukeminenkin on ihan normaali harrastus.
Kiva, että teillä asiat ovat hyvin ja lukeminen normaali harrastus, mitä ikinä sillä sitten tarkoitatkaan. Ja mukavaa että tykkäät puhua itsestäsi.
Mutta minä puhuin hieman yleisemmällä tasolla. Ikävä kyllä merkittävä osa yksikielisistäkään suomalaislapsista ei saavuta peruskoulun aikana riittävää lukutaitoa äidinkielellään, joten asiassa selvästikin on haastetta monille.
Ja sekö on nyt kotien vika, että peruskoulussa opetus on perseellään?
Ei äidinkieltä pelkästään koulussa opita, vaan kotona. Pohja luodaan jo ennen kouluikää. Herkkyyskaudet, you know.
Ehkä kotien olisi viisaampaa keskittyä lasten rikkaan äidinkielen hallintaan kuin pyrkiä ujuttamaan arkeen englantia niissä tapauksissa, kun siihen ei välttämätöntä syytä ole.
Puhe oli lukutaidosta. Suurin osa lapsista aloittaa lukemisen opettelun nimenomaan peruskoulussa.
Puolet lapsista taitaa nykyään osata lukea peruskouluun mennessään. Ja valmiudet saadaan paljolti kotona ääneen lukemisen kautta. Syvälukutaidossa kyse on nimenomaan ymmärtämisestä.
Sori. Unohdin, että nykyisin on pakollinen esikoulu, jossa se lukutaito opetellaan. Hyvin harva lapsi osaa lukea ennen esikouluun eli käytännössä peruskouluun menoa.
Esikoulu ei ole peruskoulua, juntti. Esiopetukseen osallistuminen on velvoittavaa, ei pakollista.
Normaaliälyiset meistä ymmärtävät, että käytännön tasolla se on korvannut entisaikaisen peruskoulun ensimmäisen luokan. Ennenhän ekaluokka aloitettiin aakkosten opettelulla, ei suinkaan sillä että kaikki osasivat jo lukea, koska olivat esikoulun käyneet. Ja juntille tiedoksi, että ei peruskoulukaan ole pakollinen. Suomessa on vain oppivelvollisuus, ei koulupakkoa.
Korvannut ensimmäisen luokan? Höpö höpö. Sulle nauraa variksetkin. Käypä tutustumassa eskariin ihan ajan kanssa.
Luepa koko viesti ihan ajatuksen kanssa niin hahmotat, että kyllä niin vain on käynyt. Eskariin olen tutustunut jo kolme kertaa omien lasteni myötä. Jokainen heistä opetteli eskarissa niitä asioita, jotka minun kouluaikanani kuuluivat peruskoulun ensimmäisen luokan opetussuunnitelmaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.
Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti.
Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.
Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.
-ohis.
No sille emme voi mitään, jos teillä kotona puhuttiin vain yksinkertaisia lauseita eikä lainkaan syvällisiä ja abstrakteja asioista. Lähes kaikissa perheissä on kuitenkin normaalia puhua muutakin kuin perusarkeen liittyviä asioita. Ja lukeminenkin on ihan normaali harrastus.
Kiva, että teillä asiat ovat hyvin ja lukeminen normaali harrastus, mitä ikinä sillä sitten tarkoitatkaan. Ja mukavaa että tykkäät puhua itsestäsi.
Mutta minä puhuin hieman yleisemmällä tasolla. Ikävä kyllä merkittävä osa yksikielisistäkään suomalaislapsista ei saavuta peruskoulun aikana riittävää lukutaitoa äidinkielellään, joten asiassa selvästikin on haastetta monille.
Ja sekö on nyt kotien vika, että peruskoulussa opetus on perseellään?
Ei äidinkieltä pelkästään koulussa opita, vaan kotona. Pohja luodaan jo ennen kouluikää. Herkkyyskaudet, you know.
Ehkä kotien olisi viisaampaa keskittyä lasten rikkaan äidinkielen hallintaan kuin pyrkiä ujuttamaan arkeen englantia niissä tapauksissa, kun siihen ei välttämätöntä syytä ole.
Puhe oli lukutaidosta. Suurin osa lapsista aloittaa lukemisen opettelun nimenomaan peruskoulussa.
Väärin. Kaikki päivähoidossa olevat lapset aloittavat lukemisen opettelun viimeistään esikouluikäisinä. Osa oppii lukemaan ennen koulunaloitusta.
Korjasin jo asian, kuten huomaisit, jos lukisit ketjua ennen kuin kerrot saman asian, jonka minä jo aikaisemmin totesin, kun kerroin, että olin unohtanut nykyisen pakollisen esikoulun.
Esikoulu ei ole pakollinen vaan velvoittava.
Synonyymit: pakollinen
sovittu, vaadittava. ristiriidaton, moraalinen, muodin vaatima, määrätty, velvollisuutena oleva, välttämätön, ennakkoehtona oleva, tärkeä, obligatorinen, oltava, sovittu järjestys
Lue opetushallituksen sivuilta, ennenkuin jatkat sössöttämistä. Siellä ei puhuta esiopetuksen pakollisuudesta sanaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.
Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti.
Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.
Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.
-ohis.
No sille emme voi mitään, jos teillä kotona puhuttiin vain yksinkertaisia lauseita eikä lainkaan syvällisiä ja abstrakteja asioista. Lähes kaikissa perheissä on kuitenkin normaalia puhua muutakin kuin perusarkeen liittyviä asioita. Ja lukeminenkin on ihan normaali harrastus.
Kiva, että teillä asiat ovat hyvin ja lukeminen normaali harrastus, mitä ikinä sillä sitten tarkoitatkaan. Ja mukavaa että tykkäät puhua itsestäsi.
Mutta minä puhuin hieman yleisemmällä tasolla. Ikävä kyllä merkittävä osa yksikielisistäkään suomalaislapsista ei saavuta peruskoulun aikana riittävää lukutaitoa äidinkielellään, joten asiassa selvästikin on haastetta monille.
Ja sekö on nyt kotien vika, että peruskoulussa opetus on perseellään?
Ei äidinkieltä pelkästään koulussa opita, vaan kotona. Pohja luodaan jo ennen kouluikää. Herkkyyskaudet, you know.
Ehkä kotien olisi viisaampaa keskittyä lasten rikkaan äidinkielen hallintaan kuin pyrkiä ujuttamaan arkeen englantia niissä tapauksissa, kun siihen ei välttämätöntä syytä ole.
Puhe oli lukutaidosta. Suurin osa lapsista aloittaa lukemisen opettelun nimenomaan peruskoulussa.
Väärin. Kaikki päivähoidossa olevat lapset aloittavat lukemisen opettelun viimeistään esikouluikäisinä. Osa oppii lukemaan ennen koulunaloitusta.
Korjasin jo asian, kuten huomaisit, jos lukisit ketjua ennen kuin kerrot saman asian, jonka minä jo aikaisemmin totesin, kun kerroin, että olin unohtanut nykyisen pakollisen esikoulun.
Esikoulu ei ole pakollinen vaan velvoittava.
Oletko ihan varmasti sitä mieltä, että tuo eivät ole sama asia? Jos kyllä, osaan varmasti keroa, mikä ero on pakollisella ja sillä, että esikouluun on velvollisuus mennä ellei järjestä opetusta kotona?
Olen eri, mutta sikäli tämä on eri asia, että lapsen täytyy osallistua esikouluun, mutta esikoulu ei kuitenkaan kuulu oppivelvollisuuteen.
Konkreettisimmin tämä näkyi pandemia-aikana. Koululaisilleni järjestettiin päivittäin etäkoulua, esikoululaiselleni ei kertaakaan.
No ei kuule järjestetty eka- ja tokaluokkalaisillekaan. Etäkoulu koski vain 3. luokkalaisia ja sitä vanhempia. Ihan siksi, että pienempien katsottiin olevan kykenemättömiä etäkouluun. Se selittää myös tuon, miksi esikoulu ei ollut etänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.
Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti.
Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.
Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.
-ohis.
No sille emme voi mitään, jos teillä kotona puhuttiin vain yksinkertaisia lauseita eikä lainkaan syvällisiä ja abstrakteja asioista. Lähes kaikissa perheissä on kuitenkin normaalia puhua muutakin kuin perusarkeen liittyviä asioita. Ja lukeminenkin on ihan normaali harrastus.
Kiva, että teillä asiat ovat hyvin ja lukeminen normaali harrastus, mitä ikinä sillä sitten tarkoitatkaan. Ja mukavaa että tykkäät puhua itsestäsi.
Mutta minä puhuin hieman yleisemmällä tasolla. Ikävä kyllä merkittävä osa yksikielisistäkään suomalaislapsista ei saavuta peruskoulun aikana riittävää lukutaitoa äidinkielellään, joten asiassa selvästikin on haastetta monille.
Ja sekö on nyt kotien vika, että peruskoulussa opetus on perseellään?
Ei äidinkieltä pelkästään koulussa opita, vaan kotona. Pohja luodaan jo ennen kouluikää. Herkkyyskaudet, you know.
Ehkä kotien olisi viisaampaa keskittyä lasten rikkaan äidinkielen hallintaan kuin pyrkiä ujuttamaan arkeen englantia niissä tapauksissa, kun siihen ei välttämätöntä syytä ole.
Puhe oli lukutaidosta. Suurin osa lapsista aloittaa lukemisen opettelun nimenomaan peruskoulussa.
Puolet lapsista taitaa nykyään osata lukea peruskouluun mennessään. Ja valmiudet saadaan paljolti kotona ääneen lukemisen kautta. Syvälukutaidossa kyse on nimenomaan ymmärtämisestä.
Sori. Unohdin, että nykyisin on pakollinen esikoulu, jossa se lukutaito opetellaan. Hyvin harva lapsi osaa lukea ennen esikouluun eli käytännössä peruskouluun menoa.
Esikoulu ei ole peruskoulua, juntti. Esiopetukseen osallistuminen on velvoittavaa, ei pakollista.
Käytännön tasolla on, koska siellä opetetaan asiat, jotka aiemmin opetettiin peruskoulun ensimmäisellä luokalla. Se on peruskoulun nollaluokka. Ja velvoittava on pakollisen synonyymi, koska asia joka ei ole pakollinen ei velvoita mihinkään.
Höpö höpö
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.
Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti.
Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.
Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.
-ohis.
No sille emme voi mitään, jos teillä kotona puhuttiin vain yksinkertaisia lauseita eikä lainkaan syvällisiä ja abstrakteja asioista. Lähes kaikissa perheissä on kuitenkin normaalia puhua muutakin kuin perusarkeen liittyviä asioita. Ja lukeminenkin on ihan normaali harrastus.
Kiva, että teillä asiat ovat hyvin ja lukeminen normaali harrastus, mitä ikinä sillä sitten tarkoitatkaan. Ja mukavaa että tykkäät puhua itsestäsi.
Mutta minä puhuin hieman yleisemmällä tasolla. Ikävä kyllä merkittävä osa yksikielisistäkään suomalaislapsista ei saavuta peruskoulun aikana riittävää lukutaitoa äidinkielellään, joten asiassa selvästikin on haastetta monille.
Ja sekö on nyt kotien vika, että peruskoulussa opetus on perseellään?
Ei äidinkieltä pelkästään koulussa opita, vaan kotona. Pohja luodaan jo ennen kouluikää. Herkkyyskaudet, you know.
Ehkä kotien olisi viisaampaa keskittyä lasten rikkaan äidinkielen hallintaan kuin pyrkiä ujuttamaan arkeen englantia niissä tapauksissa, kun siihen ei välttämätöntä syytä ole.
Puhe oli lukutaidosta. Suurin osa lapsista aloittaa lukemisen opettelun nimenomaan peruskoulussa.
Puolet lapsista taitaa nykyään osata lukea peruskouluun mennessään. Ja valmiudet saadaan paljolti kotona ääneen lukemisen kautta. Syvälukutaidossa kyse on nimenomaan ymmärtämisestä.
Sori. Unohdin, että nykyisin on pakollinen esikoulu, jossa se lukutaito opetellaan. Hyvin harva lapsi osaa lukea ennen esikouluun eli käytännössä peruskouluun menoa.
Esikoulu ei ole peruskoulua, juntti. Esiopetukseen osallistuminen on velvoittavaa, ei pakollista.
Käytännön tasolla on, koska siellä opetetaan asiat, jotka aiemmin opetettiin peruskoulun ensimmäisellä luokalla. Se on peruskoulun nollaluokka. Ja velvoittava on pakollisen synonyymi, koska asia joka ei ole pakollinen ei velvoita mihinkään.
Se ei ole peruskoulua vaikka kuinka haluaisit uskoa niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.
Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti.
Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.
Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.
-ohis.
No sille emme voi mitään, jos teillä kotona puhuttiin vain yksinkertaisia lauseita eikä lainkaan syvällisiä ja abstrakteja asioista. Lähes kaikissa perheissä on kuitenkin normaalia puhua muutakin kuin perusarkeen liittyviä asioita. Ja lukeminenkin on ihan normaali harrastus.
Kiva, että teillä asiat ovat hyvin ja lukeminen normaali harrastus, mitä ikinä sillä sitten tarkoitatkaan. Ja mukavaa että tykkäät puhua itsestäsi.
Mutta minä puhuin hieman yleisemmällä tasolla. Ikävä kyllä merkittävä osa yksikielisistäkään suomalaislapsista ei saavuta peruskoulun aikana riittävää lukutaitoa äidinkielellään, joten asiassa selvästikin on haastetta monille.
Ja sekö on nyt kotien vika, että peruskoulussa opetus on perseellään?
Ei äidinkieltä pelkästään koulussa opita, vaan kotona. Pohja luodaan jo ennen kouluikää. Herkkyyskaudet, you know.
Ehkä kotien olisi viisaampaa keskittyä lasten rikkaan äidinkielen hallintaan kuin pyrkiä ujuttamaan arkeen englantia niissä tapauksissa, kun siihen ei välttämätöntä syytä ole.
Puhe oli lukutaidosta. Suurin osa lapsista aloittaa lukemisen opettelun nimenomaan peruskoulussa.
Väärin. Kaikki päivähoidossa olevat lapset aloittavat lukemisen opettelun viimeistään esikouluikäisinä. Osa oppii lukemaan ennen koulunaloitusta.
Korjasin jo asian, kuten huomaisit, jos lukisit ketjua ennen kuin kerrot saman asian, jonka minä jo aikaisemmin totesin, kun kerroin, että olin unohtanut nykyisen pakollisen esikoulun.
Esikoulu ei ole pakollinen vaan velvoittava.
Synonyymit: pakollinen
sovittu, vaadittava. ristiriidaton, moraalinen, muodin vaatima, määrätty, velvollisuutena oleva, välttämätön, ennakkoehtona oleva, tärkeä, obligatorinen, oltava, sovittu järjestys
Lue opetushallituksen sivuilta, ennenkuin jatkat sössöttämistä. Siellä ei puhuta esiopetuksen pakollisuudesta sanaakaan.
No sille emme voi mitään, jos et vielä tuostakaan tajunnut, että pakollisuuden voi ilmaista monella muullakin sanalla. Ei ole pakko käyttää nimenomaan sanaa pakollinen. Suomi on siitä jännä kieli, että meillä samaa asiaa tarkoittavia sanoja on useita. Kysy vaikka huomenna koulussa opelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.
Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti.
Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.
Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.
-ohis.
No sille emme voi mitään, jos teillä kotona puhuttiin vain yksinkertaisia lauseita eikä lainkaan syvällisiä ja abstrakteja asioista. Lähes kaikissa perheissä on kuitenkin normaalia puhua muutakin kuin perusarkeen liittyviä asioita. Ja lukeminenkin on ihan normaali harrastus.
Kiva, että teillä asiat ovat hyvin ja lukeminen normaali harrastus, mitä ikinä sillä sitten tarkoitatkaan. Ja mukavaa että tykkäät puhua itsestäsi.
Mutta minä puhuin hieman yleisemmällä tasolla. Ikävä kyllä merkittävä osa yksikielisistäkään suomalaislapsista ei saavuta peruskoulun aikana riittävää lukutaitoa äidinkielellään, joten asiassa selvästikin on haastetta monille.
Ja sekö on nyt kotien vika, että peruskoulussa opetus on perseellään?
Ei äidinkieltä pelkästään koulussa opita, vaan kotona. Pohja luodaan jo ennen kouluikää. Herkkyyskaudet, you know.
Ehkä kotien olisi viisaampaa keskittyä lasten rikkaan äidinkielen hallintaan kuin pyrkiä ujuttamaan arkeen englantia niissä tapauksissa, kun siihen ei välttämätöntä syytä ole.
Puhe oli lukutaidosta. Suurin osa lapsista aloittaa lukemisen opettelun nimenomaan peruskoulussa.
Puolet lapsista taitaa nykyään osata lukea peruskouluun mennessään. Ja valmiudet saadaan paljolti kotona ääneen lukemisen kautta. Syvälukutaidossa kyse on nimenomaan ymmärtämisestä.
Sori. Unohdin, että nykyisin on pakollinen esikoulu, jossa se lukutaito opetellaan. Hyvin harva lapsi osaa lukea ennen esikouluun eli käytännössä peruskouluun menoa.
Esikoulu ei ole peruskoulua, juntti. Esiopetukseen osallistuminen on velvoittavaa, ei pakollista.
Käytännön tasolla on, koska siellä opetetaan asiat, jotka aiemmin opetettiin peruskoulun ensimmäisellä luokalla. Se on peruskoulun nollaluokka. Ja velvoittava on pakollisen synonyymi, koska asia joka ei ole pakollinen ei velvoita mihinkään.
Se ei ole peruskoulua vaikka kuinka haluaisit uskoa niin.
Kerrotko mikä vamma tai sairaus estää sinua ymmärtämästä, mitä sinulle kirjoitetaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.
Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti.
Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.
Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.
-ohis.
No sille emme voi mitään, jos teillä kotona puhuttiin vain yksinkertaisia lauseita eikä lainkaan syvällisiä ja abstrakteja asioista. Lähes kaikissa perheissä on kuitenkin normaalia puhua muutakin kuin perusarkeen liittyviä asioita. Ja lukeminenkin on ihan normaali harrastus.
Kiva, että teillä asiat ovat hyvin ja lukeminen normaali harrastus, mitä ikinä sillä sitten tarkoitatkaan. Ja mukavaa että tykkäät puhua itsestäsi.
Mutta minä puhuin hieman yleisemmällä tasolla. Ikävä kyllä merkittävä osa yksikielisistäkään suomalaislapsista ei saavuta peruskoulun aikana riittävää lukutaitoa äidinkielellään, joten asiassa selvästikin on haastetta monille.
Ja sekö on nyt kotien vika, että peruskoulussa opetus on perseellään?
Ei äidinkieltä pelkästään koulussa opita, vaan kotona. Pohja luodaan jo ennen kouluikää. Herkkyyskaudet, you know.
Ehkä kotien olisi viisaampaa keskittyä lasten rikkaan äidinkielen hallintaan kuin pyrkiä ujuttamaan arkeen englantia niissä tapauksissa, kun siihen ei välttämätöntä syytä ole.
Puhe oli lukutaidosta. Suurin osa lapsista aloittaa lukemisen opettelun nimenomaan peruskoulussa.
Puolet lapsista taitaa nykyään osata lukea peruskouluun mennessään. Ja valmiudet saadaan paljolti kotona ääneen lukemisen kautta. Syvälukutaidossa kyse on nimenomaan ymmärtämisestä.
Sori. Unohdin, että nykyisin on pakollinen esikoulu, jossa se lukutaito opetellaan. Hyvin harva lapsi osaa lukea ennen esikouluun eli käytännössä peruskouluun menoa.
Esikoulu ei ole peruskoulua, juntti. Esiopetukseen osallistuminen on velvoittavaa, ei pakollista.
Normaaliälyiset meistä ymmärtävät, että käytännön tasolla se on korvannut entisaikaisen peruskoulun ensimmäisen luokan. Ennenhän ekaluokka aloitettiin aakkosten opettelulla, ei suinkaan sillä että kaikki osasivat jo lukea, koska olivat esikoulun käyneet. Ja juntille tiedoksi, että ei peruskoulukaan ole pakollinen. Suomessa on vain oppivelvollisuus, ei koulupakkoa.
Korvannut ensimmäisen luokan? Höpö höpö. Sulle nauraa variksetkin. Käypä tutustumassa eskariin ihan ajan kanssa.
Luepa koko viesti ihan ajatuksen kanssa niin hahmotat, että kyllä niin vain on käynyt. Eskariin olen tutustunut jo kolme kertaa omien lasteni myötä. Jokainen heistä opetteli eskarissa niitä asioita, jotka minun kouluaikanani kuuluivat peruskoulun ensimmäisen luokan opetussuunnitelmaan.
Minullakin on kolme lasta, ja kokemukseni kyllä on, että eskari nykypäivänä on hyvin toisenlaista kuin peruskoulun ensimmäinen luokka yli 30 vuotta sitten tai ensimmäinen luokka nykyään. Eskarissa opetellaan leikin kautta, eikä siellä esimerkiksi eriytetä ollenkaan ylöspäin, mikä koulussa taas on arkea.
-eri.
Puhun lapsilleni vaan ruotsia vaikkabolen suomenkielinen. Opetan ne ruotsinkielisiksi ja olen vaihtanut niiden äidinkielen ruotsiksi maistraatista. Vähän ehkä tuottaa ongelmia kun ihan kouluruotsilla puhun. Ajattelin vaihtaa vielä perheen nimen ruotsalaiseksi. Joskus vahingossa puhun suomea ja lapset vähän ihmettelee😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.
Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti.
Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.
Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.
-ohis.
No sille emme voi mitään, jos teillä kotona puhuttiin vain yksinkertaisia lauseita eikä lainkaan syvällisiä ja abstrakteja asioista. Lähes kaikissa perheissä on kuitenkin normaalia puhua muutakin kuin perusarkeen liittyviä asioita. Ja lukeminenkin on ihan normaali harrastus.
Kiva, että teillä asiat ovat hyvin ja lukeminen normaali harrastus, mitä ikinä sillä sitten tarkoitatkaan. Ja mukavaa että tykkäät puhua itsestäsi.
Mutta minä puhuin hieman yleisemmällä tasolla. Ikävä kyllä merkittävä osa yksikielisistäkään suomalaislapsista ei saavuta peruskoulun aikana riittävää lukutaitoa äidinkielellään, joten asiassa selvästikin on haastetta monille.
Ja sekö on nyt kotien vika, että peruskoulussa opetus on perseellään?
Ei äidinkieltä pelkästään koulussa opita, vaan kotona. Pohja luodaan jo ennen kouluikää. Herkkyyskaudet, you know.
Ehkä kotien olisi viisaampaa keskittyä lasten rikkaan äidinkielen hallintaan kuin pyrkiä ujuttamaan arkeen englantia niissä tapauksissa, kun siihen ei välttämätöntä syytä ole.
Puhe oli lukutaidosta. Suurin osa lapsista aloittaa lukemisen opettelun nimenomaan peruskoulussa.
Väärin. Kaikki päivähoidossa olevat lapset aloittavat lukemisen opettelun viimeistään esikouluikäisinä. Osa oppii lukemaan ennen koulunaloitusta.
Korjasin jo asian, kuten huomaisit, jos lukisit ketjua ennen kuin kerrot saman asian, jonka minä jo aikaisemmin totesin, kun kerroin, että olin unohtanut nykyisen pakollisen esikoulun.
Esikoulu ei ole pakollinen vaan velvoittava.
Oletko ihan varmasti sitä mieltä, että tuo eivät ole sama asia? Jos kyllä, osaan varmasti keroa, mikä ero on pakollisella ja sillä, että esikouluun on velvollisuus mennä ellei järjestä opetusta kotona?
Olen eri, mutta sikäli tämä on eri asia, että lapsen täytyy osallistua esikouluun, mutta esikoulu ei kuitenkaan kuulu oppivelvollisuuteen.
Konkreettisimmin tämä näkyi pandemia-aikana. Koululaisilleni järjestettiin päivittäin etäkoulua, esikoululaiselleni ei kertaakaan.
No ei kuule järjestetty eka- ja tokaluokkalaisillekaan. Etäkoulu koski vain 3. luokkalaisia ja sitä vanhempia. Ihan siksi, että pienempien katsottiin olevan kykenemättömiä etäkouluun. Se selittää myös tuon, miksi esikoulu ei ollut etänä.
Totta kai järjestettiin etäkoulua eka- ja tokaluokkalaisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.
Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti.
Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.
Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.
-ohis.
No sille emme voi mitään, jos teillä kotona puhuttiin vain yksinkertaisia lauseita eikä lainkaan syvällisiä ja abstrakteja asioista. Lähes kaikissa perheissä on kuitenkin normaalia puhua muutakin kuin perusarkeen liittyviä asioita. Ja lukeminenkin on ihan normaali harrastus.
Kiva, että teillä asiat ovat hyvin ja lukeminen normaali harrastus, mitä ikinä sillä sitten tarkoitatkaan. Ja mukavaa että tykkäät puhua itsestäsi.
Mutta minä puhuin hieman yleisemmällä tasolla. Ikävä kyllä merkittävä osa yksikielisistäkään suomalaislapsista ei saavuta peruskoulun aikana riittävää lukutaitoa äidinkielellään, joten asiassa selvästikin on haastetta monille.
Ja sekö on nyt kotien vika, että peruskoulussa opetus on perseellään?
Ei äidinkieltä pelkästään koulussa opita, vaan kotona. Pohja luodaan jo ennen kouluikää. Herkkyyskaudet, you know.
Ehkä kotien olisi viisaampaa keskittyä lasten rikkaan äidinkielen hallintaan kuin pyrkiä ujuttamaan arkeen englantia niissä tapauksissa, kun siihen ei välttämätöntä syytä ole.
Puhe oli lukutaidosta. Suurin osa lapsista aloittaa lukemisen opettelun nimenomaan peruskoulussa.
Puolet lapsista taitaa nykyään osata lukea peruskouluun mennessään. Ja valmiudet saadaan paljolti kotona ääneen lukemisen kautta. Syvälukutaidossa kyse on nimenomaan ymmärtämisestä.
Sori. Unohdin, että nykyisin on pakollinen esikoulu, jossa se lukutaito opetellaan. Hyvin harva lapsi osaa lukea ennen esikouluun eli käytännössä peruskouluun menoa.
Esikoulu ei ole peruskoulua, juntti. Esiopetukseen osallistuminen on velvoittavaa, ei pakollista.
Käytännön tasolla on, koska siellä opetetaan asiat, jotka aiemmin opetettiin peruskoulun ensimmäisellä luokalla. Se on peruskoulun nollaluokka. Ja velvoittava on pakollisen synonyymi, koska asia joka ei ole pakollinen ei velvoita mihinkään.
Höpö höpö
Faktat eivät muutu sillä, että kuittaat ne höpöhöpönä. Kysypä vaikka äidiltäsi, mitä hän opetteli ekalla ja vertaa sitä siihen, mitä sinä opettelit toissa vuonna eskarissa. Huomaat yhtäläisyyksiä ja ehkä hahmotat, mitä tarkoitin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelin. Mikä on tuon tarkoitus? Koulussa kyllä aikanaan se englanti opitaan.
Kielen oppii huomattavasti syvemmällä tasolla, kun se toimii kotikielenä. Tämä toki edellyttää, että vanhempi osaa ko. kieltä äidinkielen veroisesti.
Itse asiassa kotikieltä ei välttämättä opita kovinkaan syvällä tasolla. Muutamalla tuhannella sanalla selvitään suurimmasta osasta arjen tilanteita.
Syvemmän tason oppiminen vaatii runsaasti lukemista ja abstraktin tason keskusteluja.
-ohis.
No sille emme voi mitään, jos teillä kotona puhuttiin vain yksinkertaisia lauseita eikä lainkaan syvällisiä ja abstrakteja asioista. Lähes kaikissa perheissä on kuitenkin normaalia puhua muutakin kuin perusarkeen liittyviä asioita. Ja lukeminenkin on ihan normaali harrastus.
Kiva, että teillä asiat ovat hyvin ja lukeminen normaali harrastus, mitä ikinä sillä sitten tarkoitatkaan. Ja mukavaa että tykkäät puhua itsestäsi.
Mutta minä puhuin hieman yleisemmällä tasolla. Ikävä kyllä merkittävä osa yksikielisistäkään suomalaislapsista ei saavuta peruskoulun aikana riittävää lukutaitoa äidinkielellään, joten asiassa selvästikin on haastetta monille.
Ja sekö on nyt kotien vika, että peruskoulussa opetus on perseellään?
Ei äidinkieltä pelkästään koulussa opita, vaan kotona. Pohja luodaan jo ennen kouluikää. Herkkyyskaudet, you know.
Ehkä kotien olisi viisaampaa keskittyä lasten rikkaan äidinkielen hallintaan kuin pyrkiä ujuttamaan arkeen englantia niissä tapauksissa, kun siihen ei välttämätöntä syytä ole.
Puhe oli lukutaidosta. Suurin osa lapsista aloittaa lukemisen opettelun nimenomaan peruskoulussa.
Puolet lapsista taitaa nykyään osata lukea peruskouluun mennessään. Ja valmiudet saadaan paljolti kotona ääneen lukemisen kautta. Syvälukutaidossa kyse on nimenomaan ymmärtämisestä.
Sori. Unohdin, että nykyisin on pakollinen esikoulu, jossa se lukutaito opetellaan. Hyvin harva lapsi osaa lukea ennen esikouluun eli käytännössä peruskouluun menoa.
Esikoulu ei ole peruskoulua, juntti. Esiopetukseen osallistuminen on velvoittavaa, ei pakollista.
Normaaliälyiset meistä ymmärtävät, että käytännön tasolla se on korvannut entisaikaisen peruskoulun ensimmäisen luokan. Ennenhän ekaluokka aloitettiin aakkosten opettelulla, ei suinkaan sillä että kaikki osasivat jo lukea, koska olivat esikoulun käyneet. Ja juntille tiedoksi, että ei peruskoulukaan ole pakollinen. Suomessa on vain oppivelvollisuus, ei koulupakkoa.
Korvannut ensimmäisen luokan? Höpö höpö. Sulle nauraa variksetkin. Käypä tutustumassa eskariin ihan ajan kanssa.
Luepa koko viesti ihan ajatuksen kanssa niin hahmotat, että kyllä niin vain on käynyt. Eskariin olen tutustunut jo kolme kertaa omien lasteni myötä. Jokainen heistä opetteli eskarissa niitä asioita, jotka minun kouluaikanani kuuluivat peruskoulun ensimmäisen luokan opetussuunnitelmaan.
Olen esikoulunopettaja. Älä sinä puhu mitään korvaavuudesta.
Se Tuusulan kämppä oli aika kiva.
Alue: Aihe vapaa
Tämä on myös kulttuurikysymys, suomenkielisessä puheessa on tunnepuhe paljon pienemmässä roolissa kuin monessa muussa. Se, että tunnesanoja käyttää suomeksi nihkeästi on valitettavan normaalia, jolloin muunkielisestä matskusta niitä sanoja saattaa tarttua mukaan korostuneesti jos suomalaiset vastineensa on jääneet vähemmän vahvoiksi.