Lue keskustelun säännöt.
Puolison kuolleen vanhemman kaikki tavarat 50 neliön kaksiossa
26.04.2023 |
Puolisoni äiti kuoli ja jotenkin kaikki hänen irtaimistonsa päätyi kuolinpesän tyhjäyksen yhteydessä meidän kotiimme. Tottakai olin aluksi sitä mieltä että ne voi tuoda, käydä läpi meillä ja sukulaiset tulevat hakemaan mitä hakevat ja hoidamme sellaiseen kierrätykseen mitä kukaan ei halua. Ajattelin että eikai siinä lopulta niin kauan mene ja kaikki varmasti haluavat hoitaa asian mahdollisimman pian selvemmäksi.
Nyt yli puoli vuotta myöhemmin nämä tavarat ovat meidän pienen pienessä asunnostammeja varastoissamme yhä koskematta ja alan olla suoraan sanottuna aika väsynyt siihen että meillä ei ole omaa kotia täällä, vaan sukulaisen tavaroiden museo. Ahdistaa ihan hirveästi. En voi siivota kunnolla enkä laittaa kotia kesäkuntoon.
Tilanne on tietenkin puolisolle vaikea, mutta pakko tästä asiasta on puhua ja hoitaa tilannetta - mutta joka kerta kun mainitsenkin asiasta alkaa ihan hirveä raivokohtaus. Vaikka miten kiltisti ja ystävällisesti ja ratkaisukeskeisesti yrittäisin toimia tilanteessa.
Neuvoja? Onko muilla ollut samaa tilannetta? Tämä roinamäärä kotona alkaa olla liikaa enkä tykkää olla kotona kun tämä ei tunnu omalta kodilta Olenko ihan kohtuuton ihminen kun haluaisin hoitaa tavarat eteenpäin, olenko tunteeton? Ristiriitainen olo
Kommentit (125)
Vierailija kirjoitti:
Hankkiudu eroon niistä.
Kierrätyskeskukset yleensä hakevat käypää roipetta eikä maksa paljoa.
Niin houkutteleva ajatus kyllä, mutta nämä ovat tavaroita joihin minulla ei ole mitään omistusta, vaan ne omistavat mieheni ja hänen sukulaisensa. En missään nimessä voi paperilappustakaan hävittää lupaa kysymättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankkiudu eroon niistä.
Kierrätyskeskukset yleensä hakevat käypää roipetta eikä maksa paljoa.
Niin houkutteleva ajatus kyllä, mutta nämä ovat tavaroita joihin minulla ei ole mitään omistusta, vaan ne omistavat mieheni ja hänen sukulaisensa. En missään nimessä voi paperilappustakaan hävittää lupaa kysymättä.
Ilmoita ukollesi että seksiä ei tule ennen kuin kama katoaa.
Pian on komerot tyhjänä.
Olen tarjoutunut listaamaan ja käymään läpi tavaroita ja sen olen myös tehnyt, ainut vaan etten mitään kovin henkilökohtaisen omaisuuden arvoa ja merkitystä osaa arvioida. Listoille olen merkinnyt tavarat ja niistä olen pyytänyt lähisukulaisia valitsemaan josnhaluavat jotain, mutta mitään ei ole tapahtunut
Sinulla ei ole oikeutta hävittää tavaroita. Vain miehesi sisarruksineen voi tehdä asialle jotain.
Eiköhän ehdottomasti selkeintä ole, että miehesi hankkii vuokravaraston perikunnan nimiin, ja tavarat viedään sinne. Sieltä voi jokainen aikansa ja jaksamisensa mukaan hakea tavaraa. Kulut he voivat jakaa sopimallaan tavalla.
Ikävä kyllä kukaan meistä keskustelijoista ei voi ehdottaa tätä miehellesi, vaan sinun on tehtävä se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankkiudu eroon niistä.
Kierrätyskeskukset yleensä hakevat käypää roipetta eikä maksa paljoa.
Niin houkutteleva ajatus kyllä, mutta nämä ovat tavaroita joihin minulla ei ole mitään omistusta, vaan ne omistavat mieheni ja hänen sukulaisensa. En missään nimessä voi paperilappustakaan hävittää lupaa kysymättä.
Ilmoita ukollesi että seksiä ei tule ennen kuin kama katoaa.
Pian on komerot tyhjänä.
Tarpeeton uhkaus kun miehen stressin, surun ja työtilanteen takia seksi on muutenkin minimissään.
Miksei niitä ole käyty läpi? Puoliso kieltäytyy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko mahdollista vuokrata varasto niille tavaroille?
Puolisosi ilmoittaa sisaruksilleen päivämäärän, mihin mennessä heidän on haettava haluamansa tavarat. Ja sen jälkeen loput tavarat kärräätte pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerro, että tavarat lähtee vuokrattuun varastoon ja suku maksaa vuokran.
Ilmoitat päivämäärän mihin mennessä sukulaiset noutavat sen mitä aikovat , ja seuraavalle päivälle tilaat kuolinpesän tyhjennysfirmalta noudon lopuille tavaroille .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nro 6 jatkaa: miehen stressiä ja surua voisi lievittää sekin, että roinakasat omassa kodissa eivät jatkuvasti muistuttaisi menetyksestä.
Vierailija kirjoitti:
Miksei niitä ole käyty läpi? Puoliso kieltäytyy?
Hän ei jaksa, ei vaikka auttaisin. Sukulaiset taas ovat saamattomia eivätkä tarjoa apua omatoimisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätä se sika. Muuta pois ja tee oma koti itsellesi.
Tavarat ovat ilmeisesti perikunnan, joten voit ilmoittaa muille perikunnan jäsenille, että teidän varastoimisaika päättyy päivänä x, jonka jälkeen tavarat ovat jonkun muun perikunnan jäsenen kotona.
Onko perunkirjoitus jo tehty?
Tuo tilanne on aivan hirveä. Et voi elää kuolleen anopin tavaroiden keskellä. Ihan oikeasti tuollainen tavaramäärä, ja vielä se etteivät ole omia, vaikuttaa mielenterveyteen ja viihtymiseen todella paljon. Tiedän ihmisiä, jotka ovat vastaavassa tilanteessa jopa masentuneet ja jotenkin aivan menettäneet elämänhalun / -hallinnan tunteen, ja heillä sentään on ollut neliöitä esim. yksi huone kodissa varattuna tälle sukulaisten kamalle.
Minä tekisin niin, että puhuisin ihan vakavasti puolison kanssa asiasta. Sitten laittaisin kaikille perillisille viestiä, että viikonloppuina xx ja xx saa tulla hakemaan pois muistoesineitä yms, joita haluaa. Sen jälkeen soitto kierrätyskeskukseen ja he hoitavat loput.
Kyllä sinun täytyy saada kotisi ja oma tilasi takaisin!
Minä yritin seurustella sellaisen miehen kanssa, jonka kuolleen läheisen kaikki tavarat olivat koskemattomana pitkin taloa kasoissa. Huomasin hyvin nopeasti että yhteiselämä edes viikonloppuisin oli mahdotonta.
Ystävälläni oli vanhempiensa omaisuutta koko kellari täynnä. Vanhemmat siis kuoli ja kuolinpesä vietiin joka suuntaan.
Monta v meni, ennen kuin sai tyhjennettyä.
Sanoi poissa silmistä, poissa mielestä
Hankkiudu eroon niistä.
Kierrätyskeskukset yleensä hakevat käypää roipetta eikä maksa paljoa.