Lue keskustelun säännöt.
Aviomies tyytymätön elämäänsä
25.04.2023 |
Meillä on ollut joulusta asti jonkinlainen parisuhdekriisi päällä. Ollaan yritetty selvittää sitä ja tuoda lisää läheisyyttä suhteeseemme, joka oli pahasti väljähtynyt. Lapset on jo aikuisia ja meillä on lapsenlapsikin. Ollaan 5-kymppinen pariskunta.
Käytännössä minä kyselen ja puhun omista tunteistani ja yritän saada miestä puhumaan omistaan. No tänään hän sitten avautui sen verran, että on ollut tyytymätön elämäänsä jo kymmenen (10!) vuotta! Mitään ei ole kuitenkaan asiasta sanonut tänä aikana. Osaltaan on tyytymätön, koska minä olen hankala (haluan puhua tunteista esim) mutta syyttää enemmän itseään, kun on niin saamaton ettei ole tehnyt mitään haaveidensa toteuttamiseksi. Hänellä on ihan tavallisia haaveita, matkustelu, liikunnan harrastaminen esimerkkeinä. Hän on tyytymätön pääasiassa itseensä. Hänen mielestään meillä menee hyvin, kun teemme jotain mukavaa yhdessä ja hän saa olla itsekseenkin.
Vaadinko nyt ihan mahdottomia, kun haluaisin keskustella hänen kanssaan hieman syvällisempiä kuin vaikkapa mitä tehtäisiin ruuaksi? Emme ole kyllä koskaan olleet mitään kovin syvällisiä, mutta haluaisin asian muuttuvan. Minusta tuntuu, etten tunne miestäni enää ollenkaan. En esimerkiksi tiennyt mitään hänen haaveistaan tai millaiseksi hän on kokenut elämänsä. Kuinka voisin tietää, jos hän ei puhu?
Onko miehet yleensäkin samanlaisia? Hän on käytännössä sanonut, että tämmöinen hän on eikä muuksi muutu, hän ei tiedä riittääkö se minulle. En tiedä minäkään. Tuntuu, että mies haluaisi olla enimmäkseen itsekseen koska aina puhuu omasta ajasta. Hän ei ole koskaan asunut yksin, joten nytkö se sitten kostautuu? Ei kuitenkaan halua erota, haluaa olla yhdessä kanssani ja aina ajatellessaan tulevaisuutta näkee minut siinä. Näin sanoi.
Onko tämä nyt 5-kympin kriisiä molemmilla, joka menee ohi ajastaan? Onko kellään ollut samanlaista ja kuinka selvisitte?
Kommentit (396)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla työkavereina ja kavereina on ja on ollut tosi paljon miehiä. Työskentelen ns äijäalalla ja miehet avautuu tosi paljon monista asioista, myös parisuhteistaan. Oon kuullu kaikenlaista. Useimmiten miehillä on jonkinlainen tyytymättömyys itseensä, ja kokevat vaimon, suvun yms vaatimukset liian kovina. Miehillä on myös ulkonäkö- ja suorittamispaineita. Ja jos niistä vaimo kyselee tai haastaa, niin se usein päätyy kommunikaatiokatkokseen.
Aika harvoin miehet tuntuvat olevan tyytymättömiä parisuhteeseensa sillä tapaa, että eivät enää pitäisi vaimostaan. Eivät vaan enää pidä itsestään. Ja vaimo etääntyy, eikä ymmärrä miks tuntuu pahalta kun maha kasvaa eikä energiaa ja testosteronia enää riitä. Ja miks ei enää halita kunnolla. Ja miks ei ole enää seksiä.
Oon varmaan aitiopaikalla kuulemassa näitä miesten tuntoja.
Itsellä sama. Ja täälläkin ilmeisesti vaimot luulevat, että nämä juttelut ovat samanlaisia kuin naisilla, eli että istutaan jossain syvällisesti keskustelemassa ja avaudutaan sitten puolin toisin luottamuksellisessa, intiimissä tilassa.
Ei tosiaan, vaan nämä tulevat esiin heittoina, vitseinä, kommentteina, letkautuksina ja toteamuksina. Niihin ei ole tarkoitus tai tarpeen tarttua, että mitä sä esko nyt sanoit keskustellaan tästä kerro lisää. Ne heitellään joukossa, kaikkien kuullen ja niihin vastataan vitsillä ja letkautuksella. Jos tulee vähän rankempaa settiä, todetaan, että no joo on se stana semmoista.
Mutta se on totta, että juuri tätähän ei sen vaimon kanssa varmaan monesti voi tehdä. Ihan vaan todeta asian, kuten apn mies nyt teki, ei ollenkaan. Ei, koska siitä pitää vetää herneet nenään jumalattomien ylitulkintojen kanssa, suututtaa itsensä oikein, että kuinka sä esko kehtaat sanoa, että mussa on jotain vikaa kun sä olet lihonut.
Turha siinä on eskon inistä, että en mä kyllä mitään sellaista sanonutkaan, kunhan omiani tässä höpisin. Anna olla, ei mitään, anteeksi anteeksi, mennäänkö mallorcalle tulisko siitä parempi mieli.
Ja esko reagoi näin, koska hän todellakaan ei alun perinkään ollut vaimoon tyytymätön. Mutta ei se vaimo sitä kyllä usko.
Kuinka hölmö pitää olla, ettei käsitä, että parisuhteessa on kaksi osapuolta, joiden näkemys tilanteesta useimmiten on aivan erilainen. Uskotko sinä kaikki juorutkin mitä sinulle kerrotaan?
Siis ystävä hyvä: tässä on kyse siitä, että mies kertoo OMISTA ajatuksistaan, tunteistaan, pahasta mielestään, ahdistuksestaan, riittämättömyyden tunteistaan, jne?
Sinustako siis näistä pitäisi saada myös sen parisuhteen toisen osapuolen kertomus - eihän mies toisaalta tietenkään ole mitenkään pätevä itse näistä kertomaan, kyllähän se vaimo siellä kotona paremmin tietää, mitä mies ajattelee ja tuntee.
Tietysti. Hölmö minä, kun menin uskomaan, mitä mies itse itsestään kertoo!
Sinun esimerkissäsi oli kohta, missä puhuttiin vaimon lihomisesta. Olisi kiva, jos ottaisit vastuun omista sanoistasi, jos kerran tuon viestin kirjoitit.
Minä en pidä asiallisena sitä, että joku työpaikan nainen vedetään mukaan tuollaisiin keskusteluihin, missä vaimon lihomisesta tullutta riitaa sitten joku täysin tuntematon nainen työpaikalla sitten surkuttelee. Voi kamala kun suuttui niin pienestä. Kyllä toisen ulkonäöstä moittiminen on törkeää käytöstä jo aivan lähtökohtaisesti ja pidän koko esimerkkiä aivan uskomattomana. Että löytyykin nainen, joka lähtee mukaan tuollaiseen keskusteluun.
Siis missä kohtaa puhuttiin vaimon lihomisesta?
Juttu lähti siis tästä:
Aika harvoin miehet tuntuvat olevan tyytymättömiä parisuhteeseensa sillä tapaa, että eivät enää pitäisi vaimostaan. Eivät vaan enää pidä itsestään. Ja vaimo etääntyy, eikä ymmärrä miks tuntuu pahalta kun maha kasvaa eikä energiaa ja testosteronia enää riitä. Ja miks ei enää halita kunnolla. Ja miks ei ole enää seksiä.
Koko ajan on puhuttu siitä, että miehet kertovat, OMASTA olosta, OMASTA lihomisesta. Ei vaimon.
Mutta nähtävästi mies ei sitäkään saa tehdä, kun heti vaimo epäluuloisena huutelee, että etkai sää esko siellä mun lihomisesta työpaikan akoille huutele!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla työkavereina ja kavereina on ja on ollut tosi paljon miehiä. Työskentelen ns äijäalalla ja miehet avautuu tosi paljon monista asioista, myös parisuhteistaan. Oon kuullu kaikenlaista. Useimmiten miehillä on jonkinlainen tyytymättömyys itseensä, ja kokevat vaimon, suvun yms vaatimukset liian kovina.
Aika harvoin miehet tuntuvat olevan tyytymättömiä parisuhteeseensa sillä tapaa, että eivät enää pitäisi vaimostaan. Eivät vaan enää pidä itsestään. Ja vaimo etääntyy, eikä ymmärrä miks tuntuu pahalta kun maha kasvaa eikä energiaa ja testosteronia enää riitä. Ja miks ei enää halita kunnolla. Miehillä on myös ulkonäkö- ja suorittamispaineita. Ja jos niistä vaimo kyselee tai haastaa, niin se usein päätyy kommunikaatiokatkokseen.
Oon varmaan aitiopaikalla kuulemassa näitä miesten tuntoja.
Varmaan siksi sinulle puhutaan, että olet taatusti myötämielinen kuulija. Mies ei puhu parisuhteessa, koska ei halua ottaa riskiä. Ei halua konfliktia, ei halua kompromisseja. Haluaa että kaikki menee miehen mielen mukaan, mutta vaimo on silti onnellinen ja tyytyväinen. Vaikea yhtälö.
Sehän on hyvin yleinen strategia, että "vaimoni ei ymmärrä minua", minkä varjolla sitten päästään pöksyihin tai rakastutaan siihen ymmärtäväiseen kuuntelijaan, joka ehkä on sen verran naiivi, että ei tajua miehen kertomusten olevan vain yksi puoli asioista.
Itse olen ohjannut nämä puhumaan vaimonsa kanssa, ei minun kanssani. On päivänselvää, että tuollainen ihminen ei vain ole luotettava puheissaan eikä teoissaan, ja joskus olen nähnytkin sen vaimon osan, kun olen pariskunnan tuntenut. Tuollaisen miehen kohdalla kunnioitukseni on puhdas nolla. Omasta vaimosta ja lasten äidistä pahan puhuminen muille ei vain kuulu hyviin käytöstapoihin ja on lisäksi erittäin kieroa.
Siis millä tavalla se on epäluotettavaa, että avautuu hyvälle työkaverille OMASTA pahasta olostaan? Siitä, mitä ITSE tuntee? Millä tavalla se on vaimosta ja lasten äidistä pahan puhumista, että kertoo, miten ITSEÄ harmittaa ja tuskastuttaa OMA lihominen?
Tässä se mammat on, miksi miehet vetäytyvät eivätkä kanssanne keskustele. Koska, kuten tässäkin keskustelussa nähdään, eihän miehellä voi olla mitään omaa pahaa oloa, omia kriisejä, omia itsetunnon ongelmia, omia ulkonäköpaineita, omia pelkoja, omaa väsymistä, ehei, vaan tässä puhutaankin nyt vaimosta ja lasten äidistä (ÄIDISTÄ!!), tai vähintäänkin ollaan pettämässä.
Muusta en tiedä, mutta jos sulla alkaa pöksyissä kutista, kun kuulet, että hyvällä työkaverilla, joka on siis oikeastaan ystävä, on paha olla, eikä oikein tiedä, miten sen kanssa elää, niin älä hyvä nainen yleistä sitä mitä meihin muihin.
Minulla on erittäin hyvä ja pitkä parisuhde, jossa puhutaan ja kuunnellaan, minkä vuoksi tiedän, että ei se kotona oleva "mamma" ole sen kummempi kuin minä itsekään. Sinulla on tarve asettua muiden naisten yläpuolelle ja kuvitella olevasi aivan ainutlaatuinen. Sinä ymmärrät miehiä paremmin kuin kukaan muu tai varsinkaan vaimo. Oletko miettinyt mistä se johtuu?
Ei, olen itsekin vaimo ja hyvässä suhteessa. Sen vuoksi en kuvittelekaan, että miehelläni olisi jokin "yleinen stategia" ja hänen naispuoliset työkaverinsa olisivat sen vuoksi valmiita kuvittelemaan mitään "vaimoni ei ymmärrä minua" juttua sen vuoksi, että mieheni heille toisinaan jostain matalammista fiiliksistään avautuisikin.
Mieheni kunnioitus minua kohtaan ei mitenkään vähene siitä, että hän omista huolistaan, murheistaan, harmituksistaan, tms. avautuu toisinaan työkavereilleenkin, ovat tehneet töitä yhdessä vuosia ja niin, jotkut heistä ovat jopa naisia.
Sinä kerroit olevasi "aitiopaikalla" muita viisaampana näkemässä, miten mies kokee "vaimon ja suvun vaatimukset liian kovina", jopa seksielämän vaikeudetkin sinä näet aitiopaikalta kuten kerrot. Tällainen ajatustapa on tekstissäsi:
"Miehillä on myös ulkonäkö- ja suorittamispaineita. Ja jos niistä vaimo kyselee tai haastaa, niin se usein päätyy kommunikaatiokatkokseen."
Minä näkisin sen kyllä aika raskaana luottamuksen pettämisenä, jos mieheni puhuisi meidän seksielämästä työkaverille. Minusta suhtautumisesi muihin naisiin todella on kummallista, minkä lisäksi pidän hyvin naiivina tuota ajatustasi, että sinä aitiopaikalta näet parisuhteiden tilanteen ja sen, miten vaimo ei ymmärrä toisin kuin sinä.
Tuo kirjoittaja en ole minä. Minä olen hän, joka vastasi, että olen kokenut samankaltaista ja nimenomaan korostin, että kyse ei ole mistään kahdenkeskisistä luottamuksellisista keskusteluista, vaan ihan miehen omien tunteiden kertomisesta yleisesti, heittoina ja läppinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla työkavereina ja kavereina on ja on ollut tosi paljon miehiä. Työskentelen ns äijäalalla ja miehet avautuu tosi paljon monista asioista, myös parisuhteistaan. Oon kuullu kaikenlaista. Useimmiten miehillä on jonkinlainen tyytymättömyys itseensä, ja kokevat vaimon, suvun yms vaatimukset liian kovina. Miehillä on myös ulkonäkö- ja suorittamispaineita. Ja jos niistä vaimo kyselee tai haastaa, niin se usein päätyy kommunikaatiokatkokseen.
Aika harvoin miehet tuntuvat olevan tyytymättömiä parisuhteeseensa sillä tapaa, että eivät enää pitäisi vaimostaan. Eivät vaan enää pidä itsestään. Ja vaimo etääntyy, eikä ymmärrä miks tuntuu pahalta kun maha kasvaa eikä energiaa ja testosteronia enää riitä. Ja miks ei enää halita kunnolla. Ja miks ei ole enää seksiä.
Oon varmaan aitiopaikalla kuulemassa näitä miesten tuntoja.
Itsellä sama. Ja täälläkin ilmeisesti vaimot luulevat, että nämä juttelut ovat samanlaisia kuin naisilla, eli että istutaan jossain syvällisesti keskustelemassa ja avaudutaan sitten puolin toisin luottamuksellisessa, intiimissä tilassa.
Ei tosiaan, vaan nämä tulevat esiin heittoina, vitseinä, kommentteina, letkautuksina ja toteamuksina. Niihin ei ole tarkoitus tai tarpeen tarttua, että mitä sä esko nyt sanoit keskustellaan tästä kerro lisää. Ne heitellään joukossa, kaikkien kuullen ja niihin vastataan vitsillä ja letkautuksella. Jos tulee vähän rankempaa settiä, todetaan, että no joo on se stana semmoista.
Turha siinä on eskon inistä, että en mä kyllä mitään sellaista sanonutkaan, kunhan omiani tässä höpisin. Anna olla, ei mitään, anteeksi anteeksi, mennäänkö mallorcalle tulisko siitä parempi mieli.
Ja esko reagoi näin, koska hän todellakaan ei alun perinkään ollut vaimoon tyytymätön. Mutta ei se vaimo sitä kyllä usko.
Kuinka hölmö pitää olla, ettei käsitä, että parisuhteessa on kaksi osapuolta, joiden näkemys tilanteesta useimmiten on aivan erilainen. Uskotko sinä kaikki juorutkin mitä sinulle kerrotaan?
Siis ystävä hyvä: tässä on kyse siitä, että mies kertoo OMISTA ajatuksistaan, tunteistaan, pahasta mielestään, ahdistuksestaan, riittämättömyyden tunteistaan, jne?
Sinustako siis näistä pitäisi saada myös sen parisuhteen toisen osapuolen kertomus - eihän mies toisaalta tietenkään ole mitenkään pätevä itse näistä kertomaan, kyllähän se vaimo siellä kotona paremmin tietää, mitä mies ajattelee ja tuntee.
Tietysti. Hölmö minä, kun menin uskomaan, mitä mies itse itsestään kertoo!
Sinun esimerkissäsi oli kohta, missä puhuttiin vaimon lihomisesta. Olisi kiva, jos ottaisit vastuun omista sanoistasi, jos kerran tuon viestin kirjoitit.
Minä en pidä asiallisena sitä, että joku työpaikan nainen vedetään mukaan tuollaisiin keskusteluihin, missä vaimon lihomisesta tullutta riitaa sitten joku täysin tuntematon nainen työpaikalla sitten surkuttelee. Voi kamala kun suuttui niin pienestä. Kyllä toisen ulkonäöstä moittiminen on törkeää käytöstä jo aivan lähtökohtaisesti ja pidän koko esimerkkiä aivan uskomattomana. Että löytyykin nainen, joka lähtee mukaan tuollaiseen keskusteluun.
Siis missä kohtaa puhuttiin vaimon lihomisesta?
Juttu lähti siis tästä:
Aika harvoin miehet tuntuvat olevan tyytymättömiä parisuhteeseensa sillä tapaa, että eivät enää pitäisi vaimostaan. Eivät vaan enää pidä itsestään. Ja vaimo etääntyy, eikä ymmärrä miks tuntuu pahalta kun maha kasvaa eikä energiaa ja testosteronia enää riitä. Ja miks ei enää halita kunnolla. Ja miks ei ole enää seksiä.
Koko ajan on puhuttu siitä, että miehet kertovat, OMASTA olosta, OMASTA lihomisesta. Ei vaimon.
Mutta nähtävästi mies ei sitäkään saa tehdä, kun heti vaimo epäluuloisena huutelee, että etkai sää esko siellä mun lihomisesta työpaikan akoille huutele!
Tässä on lainaus tekstistäsi:
"Mutta se on totta, että juuri tätähän ei sen vaimon kanssa varmaan monesti voi tehdä. Ihan vaan todeta asian, kuten apn mies nyt teki, ei ollenkaan. Ei, koska siitä pitää vetää herneet nenään jumalattomien ylitulkintojen kanssa, suututtaa itsensä oikein, että kuinka sä esko kehtaat sanoa, että mussa on jotain vikaa kun sä olet lihonut."
Samantekevää kenen lihomisesta on kyse, sinä kuvittelet tietäväsi tilanteen ja sen, että vaimo on syyllinen ja vetänyt herneen nenään, ylitulkinnut jne. vaikka sinulla ei tosiasiassa ole mitään tietoa mitä siellä oikeasti on tapahtunut. Olen hämmästynyt siitä, että tällä tavalla ajattelevia ihmisiä todella on olemassa. Ja siihen tietysti syy miksi on tarve nähdä itsensä tuota kauheaa, kohtuutonta vaimoa parempana ja viisaampana.
Mieti ihan itsesi takia mihin tarvitset muiden naisten vähättelyä. Eivät miehet arvosta tuollaista, ellei siihen ole jokin syy, mikä ei kannaltasi mitenkään mairitteleva ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla työkavereina ja kavereina on ja on ollut tosi paljon miehiä. Työskentelen ns äijäalalla ja miehet avautuu tosi paljon monista asioista, myös parisuhteistaan. Oon kuullu kaikenlaista. Useimmiten miehillä on jonkinlainen tyytymättömyys itseensä, ja kokevat vaimon, suvun yms vaatimukset liian kovina.
Aika harvoin miehet tuntuvat olevan tyytymättömiä parisuhteeseensa sillä tapaa, että eivät enää pitäisi vaimostaan. Eivät vaan enää pidä itsestään. Ja vaimo etääntyy, eikä ymmärrä miks tuntuu pahalta kun maha kasvaa eikä energiaa ja testosteronia enää riitä. Ja miks ei enää halita kunnolla. Miehillä on myös ulkonäkö- ja suorittamispaineita. Ja jos niistä vaimo kyselee tai haastaa, niin se usein päätyy kommunikaatiokatkokseen.
Oon varmaan aitiopaikalla kuulemassa näitä miesten tuntoja.
Varmaan siksi sinulle puhutaan, että olet taatusti myötämielinen kuulija. Mies ei puhu parisuhteessa, koska ei halua ottaa riskiä. Ei halua konfliktia, ei halua kompromisseja. Haluaa että kaikki menee miehen mielen mukaan, mutta vaimo on silti onnellinen ja tyytyväinen. Vaikea yhtälö.
Sehän on hyvin yleinen strategia, että "vaimoni ei ymmärrä minua", minkä varjolla sitten päästään pöksyihin tai rakastutaan siihen ymmärtäväiseen kuuntelijaan, joka ehkä on sen verran naiivi, että ei tajua miehen kertomusten olevan vain yksi puoli asioista.
Itse olen ohjannut nämä puhumaan vaimonsa kanssa, ei minun kanssani. On päivänselvää, että tuollainen ihminen ei vain ole luotettava puheissaan eikä teoissaan, ja joskus olen nähnytkin sen vaimon osan, kun olen pariskunnan tuntenut. Tuollaisen miehen kohdalla kunnioitukseni on puhdas nolla. Omasta vaimosta ja lasten äidistä pahan puhuminen muille ei vain kuulu hyviin käytöstapoihin ja on lisäksi erittäin kieroa.
Siis millä tavalla se on epäluotettavaa, että avautuu hyvälle työkaverille OMASTA pahasta olostaan? Siitä, mitä ITSE tuntee? Millä tavalla se on vaimosta ja lasten äidistä pahan puhumista, että kertoo, miten ITSEÄ harmittaa ja tuskastuttaa OMA lihominen?
Tässä se mammat on, miksi miehet vetäytyvät eivätkä kanssanne keskustele. Koska, kuten tässäkin keskustelussa nähdään, eihän miehellä voi olla mitään omaa pahaa oloa, omia kriisejä, omia itsetunnon ongelmia, omia ulkonäköpaineita, omia pelkoja, omaa väsymistä, ehei, vaan tässä puhutaankin nyt vaimosta ja lasten äidistä (ÄIDISTÄ!!), tai vähintäänkin ollaan pettämässä.
Muusta en tiedä, mutta jos sulla alkaa pöksyissä kutista, kun kuulet, että hyvällä työkaverilla, joka on siis oikeastaan ystävä, on paha olla, eikä oikein tiedä, miten sen kanssa elää, niin älä hyvä nainen yleistä sitä mitä meihin muihin.
Minulla on erittäin hyvä ja pitkä parisuhde, jossa puhutaan ja kuunnellaan, minkä vuoksi tiedän, että ei se kotona oleva "mamma" ole sen kummempi kuin minä itsekään. Sinulla on tarve asettua muiden naisten yläpuolelle ja kuvitella olevasi aivan ainutlaatuinen. Sinä ymmärrät miehiä paremmin kuin kukaan muu tai varsinkaan vaimo. Oletko miettinyt mistä se johtuu?
Ei, olen itsekin vaimo ja hyvässä suhteessa. Sen vuoksi en kuvittelekaan, että miehelläni olisi jokin "yleinen stategia" ja hänen naispuoliset työkaverinsa olisivat sen vuoksi valmiita kuvittelemaan mitään "vaimoni ei ymmärrä minua" juttua sen vuoksi, että mieheni heille toisinaan jostain matalammista fiiliksistään avautuisikin.
Mieheni kunnioitus minua kohtaan ei mitenkään vähene siitä, että hän omista huolistaan, murheistaan, harmituksistaan, tms. avautuu toisinaan työkavereilleenkin, ovat tehneet töitä yhdessä vuosia ja niin, jotkut heistä ovat jopa naisia.
Sinä kerroit olevasi "aitiopaikalla" muita viisaampana näkemässä, miten mies kokee "vaimon ja suvun vaatimukset liian kovina", jopa seksielämän vaikeudetkin sinä näet aitiopaikalta kuten kerrot. Tällainen ajatustapa on tekstissäsi:
"Miehillä on myös ulkonäkö- ja suorittamispaineita. Ja jos niistä vaimo kyselee tai haastaa, niin se usein päätyy kommunikaatiokatkokseen."
Minä näkisin sen kyllä aika raskaana luottamuksen pettämisenä, jos mieheni puhuisi meidän seksielämästä työkaverille. Minusta suhtautumisesi muihin naisiin todella on kummallista, minkä lisäksi pidän hyvin naiivina tuota ajatustasi, että sinä aitiopaikalta näet parisuhteiden tilanteen ja sen, miten vaimo ei ymmärrä toisin kuin sinä.
Tuo kirjoittaja en ole minä. Minä olen hän, joka vastasi, että olen kokenut samankaltaista ja nimenomaan korostin, että kyse ei ole mistään kahdenkeskisistä luottamuksellisista keskusteluista, vaan ihan miehen omien tunteiden kertomisesta yleisesti, heittoina ja läppinä.
On sekin melko erikoista, että otat nuo läpätkin aivan tosikertomuksina siitä miten asiat ovat. Itse ottaisin ne kuvauksina läpänheittäjän luonteesta, ajatuksista ja toimintatavoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla työkavereina ja kavereina on ja on ollut tosi paljon miehiä. Työskentelen ns äijäalalla ja miehet avautuu tosi paljon monista asioista, myös parisuhteistaan. Oon kuullu kaikenlaista. Useimmiten miehillä on jonkinlainen tyytymättömyys itseensä, ja kokevat vaimon, suvun yms vaatimukset liian kovina. Miehillä on myös ulkonäkö- ja suorittamispaineita. Ja jos niistä vaimo kyselee tai haastaa, niin se usein päätyy kommunikaatiokatkokseen.
Aika harvoin miehet tuntuvat olevan tyytymättömiä parisuhteeseensa sillä tapaa, että eivät enää pitäisi vaimostaan. Eivät vaan enää pidä itsestään. Ja vaimo etääntyy, eikä ymmärrä miks tuntuu pahalta kun maha kasvaa eikä energiaa ja testosteronia enää riitä. Ja miks ei enää halita kunnolla. Ja miks ei ole enää seksiä.
Oon varmaan aitiopaikalla kuulemassa näitä miesten tuntoja.
Itsellä sama. Ja täälläkin ilmeisesti vaimot luulevat, että nämä juttelut ovat samanlaisia kuin naisilla, eli että istutaan jossain syvällisesti keskustelemassa ja avaudutaan sitten puolin toisin luottamuksellisessa, intiimissä tilassa.
Ei tosiaan, vaan nämä tulevat esiin heittoina, vitseinä, kommentteina, letkautuksina ja toteamuksina. Niihin ei ole tarkoitus tai tarpeen tarttua, että mitä sä esko nyt sanoit keskustellaan tästä kerro lisää. Ne heitellään joukossa, kaikkien kuullen ja niihin vastataan vitsillä ja letkautuksella. Jos tulee vähän rankempaa settiä, todetaan, että no joo on se stana semmoista.
Mutta se on totta, että juuri tätähän ei sen vaimon kanssa varmaan monesti voi tehdä. Ihan vaan todeta asian, kuten apn mies nyt teki, ei ollenkaan. Ei, koska siitä pitää vetää herneet nenään jumalattomien ylitulkintojen kanssa, suututtaa itsensä oikein, että kuinka sä esko kehtaat sanoa, että mussa on jotain vikaa kun sä olet lihonut.
Turha siinä on eskon inistä, että en mä kyllä mitään sellaista sanonutkaan, kunhan omiani tässä höpisin. Anna olla, ei mitään, anteeksi anteeksi, mennäänkö mallorcalle tulisko siitä parempi mieli.
Ja esko reagoi näin, koska hän todellakaan ei alun perinkään ollut vaimoon tyytymätön. Mutta ei se vaimo sitä kyllä usko.
Niin minäkin olen miesten kanssa töissä ja ne fiksuimmat miehet kyllä osaavat pitää äijäporukassa suunsa kiinni eikä heittele mitään "hauskoja" letkauksia vaimoistaan ja tyttöystävistään. Jotkut saattavat kahden kesken jostain parisuhdeongelmasta avautua mikä on sekin erittäin kiusallista.
Töissä toisinaan kuulee aika rajuakin settiä kotioloista ja silloin en voi kyllä olla ajattelematta että kukahan se tuonkin ukon itselleen huolinut, oli sen läpän taustalla sitten mitä tahansa.Useimmiten miehillä on jonkinlainen tyytymättömyys itseensä, ja kokevat vaimon, suvun yms vaatimukset liian kovina. Miehillä on myös ulkonäkö- ja suorittamispaineita.
Aika harvoin miehet tuntuvat olevan tyytymättömiä parisuhteeseensa sillä tapaa, että eivät enää pitäisi vaimostaan. Eivät vaan enää pidä itsestään.
Mikä tässä sinusta on kovaa settiä kotioloista? Entäpä miten tässä letkauteltiin vaimosta tai tyttöystävistä? Millä tavalla tässä avauduttiin parisuhdeongelmista muutoin kuin siten, että itse tuntee rittäämättömyyttä?
Oikeasti onko niin, että mies ei saa kenellekään ilman vaimon lupaa ja womanspleinausta edes itsestään mitään sanoa, edes vitsillä?
Olen eri, mutta olihan tuossa väitetty sellaista, mistä sinulla ei oikeasti voi olla mitään tietoa miten asia on, vaikka näetkin kaiken miehen kertoman aivan totena. Ne "liialliset vaatimukset "voivat olla vaimon tai suvun näkökulmasta vaikka sellaisia, että mies ei joisi ja pelaisi rahojaan eli tässä on selkeästi tilanne, missä joku täysin ulkopuolinen oman itsetuntonsa nostattamiseksi haluaa "ymmärtää" miestä ja dissata niiden näkemystä, jotka miehen oikeasti tuntevat. Näiden tarinoiden kuuntelemisesta ei tosiasiassa mitään apua sille miehellekään ole, jos se on kuvattuun tapaan yksipuolista.
Tässä se taas tulee. Ei mies voi yksipuolisesti mitenkään kertoa siitä, mitä hän itse tuntee. Pitää ottaa huomioon, että siellä taustalla on vaimon ja suvun paremmat näkemykset siitä, mitä oikeastaan on meneillään miehen elämässä juuri nyt.
Ja luonnollisesti vaimolla on täysi syy ja oikeus loukkaantua siitä, että mies on mennyt lavertelemaan omista tuntemuksistaan työkavereilleen ja nämä vielä ovat kuunnelleet ne lavertelut miettimättä yhtään, mikä tässä on vaimon ja lasten äidin mielipide ja parempi tuntemus!
Kaikenlaisia akkoja sitä onkin, sellaisiakin, jotka kehtaavat uskoa, kun mieheni sanoo, että vatsan kasvaminen harmittaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla työkavereina ja kavereina on ja on ollut tosi paljon miehiä. Työskentelen ns äijäalalla ja miehet avautuu tosi paljon monista asioista, myös parisuhteistaan. Oon kuullu kaikenlaista. Useimmiten miehillä on jonkinlainen tyytymättömyys itseensä, ja kokevat vaimon, suvun yms vaatimukset liian kovina. Miehillä on myös ulkonäkö- ja suorittamispaineita. Ja jos niistä vaimo kyselee tai haastaa, niin se usein päätyy kommunikaatiokatkokseen.
Aika harvoin miehet tuntuvat olevan tyytymättömiä parisuhteeseensa sillä tapaa, että eivät enää pitäisi vaimostaan. Eivät vaan enää pidä itsestään. Ja vaimo etääntyy, eikä ymmärrä miks tuntuu pahalta kun maha kasvaa eikä energiaa ja testosteronia enää riitä. Ja miks ei enää halita kunnolla. Ja miks ei ole enää seksiä.
Oon varmaan aitiopaikalla kuulemassa näitä miesten tuntoja.
Itsellä sama. Ja täälläkin ilmeisesti vaimot luulevat, että nämä juttelut ovat samanlaisia kuin naisilla, eli että istutaan jossain syvällisesti keskustelemassa ja avaudutaan sitten puolin toisin luottamuksellisessa, intiimissä tilassa.
Ei tosiaan, vaan nämä tulevat esiin heittoina, vitseinä, kommentteina, letkautuksina ja toteamuksina. Niihin ei ole tarkoitus tai tarpeen tarttua, että mitä sä esko nyt sanoit keskustellaan tästä kerro lisää. Ne heitellään joukossa, kaikkien kuullen ja niihin vastataan vitsillä ja letkautuksella. Jos tulee vähän rankempaa settiä, todetaan, että no joo on se stana semmoista.
Mutta se on totta, että juuri tätähän ei sen vaimon kanssa varmaan monesti voi tehdä. Ihan vaan todeta asian, kuten apn mies nyt teki, ei ollenkaan. Ei, koska siitä pitää vetää herneet nenään jumalattomien ylitulkintojen kanssa, suututtaa itsensä oikein, että kuinka sä esko kehtaat sanoa, että mussa on jotain vikaa kun sä olet lihonut.
Turha siinä on eskon inistä, että en mä kyllä mitään sellaista sanonutkaan, kunhan omiani tässä höpisin. Anna olla, ei mitään, anteeksi anteeksi, mennäänkö mallorcalle tulisko siitä parempi mieli.
Ja esko reagoi näin, koska hän todellakaan ei alun perinkään ollut vaimoon tyytymätön. Mutta ei se vaimo sitä kyllä usko.
Niin minäkin olen miesten kanssa töissä ja ne fiksuimmat miehet kyllä osaavat pitää äijäporukassa suunsa kiinni eikä heittele mitään "hauskoja" letkauksia vaimoistaan ja tyttöystävistään. Jotkut saattavat kahden kesken jostain parisuhdeongelmasta avautua mikä on sekin erittäin kiusallista.
Töissä toisinaan kuulee aika rajuakin settiä kotioloista ja silloin en voi kyllä olla ajattelematta että kukahan se tuonkin ukon itselleen huolinut, oli sen läpän taustalla sitten mitä tahansa.Useimmiten miehillä on jonkinlainen tyytymättömyys itseensä, ja kokevat vaimon, suvun yms vaatimukset liian kovina. Miehillä on myös ulkonäkö- ja suorittamispaineita.
Aika harvoin miehet tuntuvat olevan tyytymättömiä parisuhteeseensa sillä tapaa, että eivät enää pitäisi vaimostaan. Eivät vaan enää pidä itsestään.
Mikä tässä sinusta on kovaa settiä kotioloista? Entäpä miten tässä letkauteltiin vaimosta tai tyttöystävistä? Millä tavalla tässä avauduttiin parisuhdeongelmista muutoin kuin siten, että itse tuntee rittäämättömyyttä?
Oikeasti onko niin, että mies ei saa kenellekään ilman vaimon lupaa ja womanspleinausta edes itsestään mitään sanoa, edes vitsillä?
Olen eri, mutta olihan tuossa väitetty sellaista, mistä sinulla ei oikeasti voi olla mitään tietoa miten asia on, vaikka näetkin kaiken miehen kertoman aivan totena. Ne "liialliset vaatimukset "voivat olla vaimon tai suvun näkökulmasta vaikka sellaisia, että mies ei joisi ja pelaisi rahojaan eli tässä on selkeästi tilanne, missä joku täysin ulkopuolinen oman itsetuntonsa nostattamiseksi haluaa "ymmärtää" miestä ja dissata niiden näkemystä, jotka miehen oikeasti tuntevat. Näiden tarinoiden kuuntelemisesta ei tosiasiassa mitään apua sille miehellekään ole, jos se on kuvattuun tapaan yksipuolista.
Tässä se taas tulee. Ei mies voi yksipuolisesti mitenkään kertoa siitä, mitä hän itse tuntee. Pitää ottaa huomioon, että siellä taustalla on vaimon ja suvun paremmat näkemykset siitä, mitä oikeastaan on meneillään miehen elämässä juuri nyt.
Ja luonnollisesti vaimolla on täysi syy ja oikeus loukkaantua siitä, että mies on mennyt lavertelemaan omista tuntemuksistaan työkavereilleen ja nämä vielä ovat kuunnelleet ne lavertelut miettimättä yhtään, mikä tässä on vaimon ja lasten äidin mielipide ja parempi tuntemus!
Kaikenlaisia akkoja sitä onkin, sellaisiakin, jotka kehtaavat uskoa, kun mieheni sanoo, että vatsan kasvaminen harmittaa!
Sinä näköjään todella pidät naisten nimittelystä ja haukkumisesta ihan aidosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla työkavereina ja kavereina on ja on ollut tosi paljon miehiä. Työskentelen ns äijäalalla ja miehet avautuu tosi paljon monista asioista, myös parisuhteistaan. Oon kuullu kaikenlaista. Useimmiten miehillä on jonkinlainen tyytymättömyys itseensä, ja kokevat vaimon, suvun yms vaatimukset liian kovina. Miehillä on myös ulkonäkö- ja suorittamispaineita. Ja jos niistä vaimo kyselee tai haastaa, niin se usein päätyy kommunikaatiokatkokseen.
Aika harvoin miehet tuntuvat olevan tyytymättömiä parisuhteeseensa sillä tapaa, että eivät enää pitäisi vaimostaan. Eivät vaan enää pidä itsestään. Ja vaimo etääntyy, eikä ymmärrä miks tuntuu pahalta kun maha kasvaa eikä energiaa ja testosteronia enää riitä. Ja miks ei enää halita kunnolla. Ja miks ei ole enää seksiä.
Oon varmaan aitiopaikalla kuulemassa näitä miesten tuntoja.
Itsellä sama. Ja täälläkin ilmeisesti vaimot luulevat, että nämä juttelut ovat samanlaisia kuin naisilla, eli että istutaan jossain syvällisesti keskustelemassa ja avaudutaan sitten puolin toisin luottamuksellisessa, intiimissä tilassa.
Ei tosiaan, vaan nämä tulevat esiin heittoina, vitseinä, kommentteina, letkautuksina ja toteamuksina. Niihin ei ole tarkoitus tai tarpeen tarttua, että mitä sä esko nyt sanoit keskustellaan tästä kerro lisää. Ne heitellään joukossa, kaikkien kuullen ja niihin vastataan vitsillä ja letkautuksella. Jos tulee vähän rankempaa settiä, todetaan, että no joo on se stana semmoista.
Mutta se on totta, että juuri tätähän ei sen vaimon kanssa varmaan monesti voi tehdä. Ihan vaan todeta asian, kuten apn mies nyt teki, ei ollenkaan. Ei, koska siitä pitää vetää herneet nenään jumalattomien ylitulkintojen kanssa, suututtaa itsensä oikein, että kuinka sä esko kehtaat sanoa, että mussa on jotain vikaa kun sä olet lihonut.
Turha siinä on eskon inistä, että en mä kyllä mitään sellaista sanonutkaan, kunhan omiani tässä höpisin. Anna olla, ei mitään, anteeksi anteeksi, mennäänkö mallorcalle tulisko siitä parempi mieli.
Ja esko reagoi näin, koska hän todellakaan ei alun perinkään ollut vaimoon tyytymätön. Mutta ei se vaimo sitä kyllä usko.
Niin minäkin olen miesten kanssa töissä ja ne fiksuimmat miehet kyllä osaavat pitää äijäporukassa suunsa kiinni eikä heittele mitään "hauskoja" letkauksia vaimoistaan ja tyttöystävistään. Jotkut saattavat kahden kesken jostain parisuhdeongelmasta avautua mikä on sekin erittäin kiusallista.
Töissä toisinaan kuulee aika rajuakin settiä kotioloista ja silloin en voi kyllä olla ajattelematta että kukahan se tuonkin ukon itselleen huolinut, oli sen läpän taustalla sitten mitä tahansa.Useimmiten miehillä on jonkinlainen tyytymättömyys itseensä, ja kokevat vaimon, suvun yms vaatimukset liian kovina. Miehillä on myös ulkonäkö- ja suorittamispaineita.
Aika harvoin miehet tuntuvat olevan tyytymättömiä parisuhteeseensa sillä tapaa, että eivät enää pitäisi vaimostaan. Eivät vaan enää pidä itsestään.
Mikä tässä sinusta on kovaa settiä kotioloista? Entäpä miten tässä letkauteltiin vaimosta tai tyttöystävistä? Millä tavalla tässä avauduttiin parisuhdeongelmista muutoin kuin siten, että itse tuntee rittäämättömyyttä?
Oikeasti onko niin, että mies ei saa kenellekään ilman vaimon lupaa ja womanspleinausta edes itsestään mitään sanoa, edes vitsillä?
Olen eri, mutta olihan tuossa väitetty sellaista, mistä sinulla ei oikeasti voi olla mitään tietoa miten asia on, vaikka näetkin kaiken miehen kertoman aivan totena. Ne "liialliset vaatimukset "voivat olla vaimon tai suvun näkökulmasta vaikka sellaisia, että mies ei joisi ja pelaisi rahojaan eli tässä on selkeästi tilanne, missä joku täysin ulkopuolinen oman itsetuntonsa nostattamiseksi haluaa "ymmärtää" miestä ja dissata niiden näkemystä, jotka miehen oikeasti tuntevat. Näiden tarinoiden kuuntelemisesta ei tosiasiassa mitään apua sille miehellekään ole, jos se on kuvattuun tapaan yksipuolista.
Kyllähän hänellä on tieto, että miehet KOKEVAT vaatimuksia ja paineita. Onko se kokemus aiheellinen vai ei, sitä emme voi tietää. Mieshän voi kokea olevansa vanki parisuhteessaan, kun ei voi notkua baarissa kaiket viikot ja sitten työkaverille kertoo vain, että vaimo rajoittaa häntä ikävästi.
Aivan. Kyllä se on vaimon ja lasten äidin asia tietää, mikä miehen kokemus on aiheellinen ja mikä ei. Muistakaa nyt naiset aina, että jos mies sanoo, että minua väsyttää, niin kysytte, että mitenkäs tämä nyt on, tuliko pelattua pleikkaa, katselitko liian pitkään leffaa, vai mikäs siinä väsyttämisessä nyt oikein on, ei taida olla aiheellinen tuo kokemus. Ei ainakaan, ellei vaimo ole sitä mieltä, että kyllä se yritti ajoissa nukkumaan mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla työkavereina ja kavereina on ja on ollut tosi paljon miehiä. Työskentelen ns äijäalalla ja miehet avautuu tosi paljon monista asioista, myös parisuhteistaan. Oon kuullu kaikenlaista. Useimmiten miehillä on jonkinlainen tyytymättömyys itseensä, ja kokevat vaimon, suvun yms vaatimukset liian kovina. Miehillä on myös ulkonäkö- ja suorittamispaineita. Ja jos niistä vaimo kyselee tai haastaa, niin se usein päätyy kommunikaatiokatkokseen.
Aika harvoin miehet tuntuvat olevan tyytymättömiä parisuhteeseensa sillä tapaa, että eivät enää pitäisi vaimostaan. Eivät vaan enää pidä itsestään. Ja vaimo etääntyy, eikä ymmärrä miks tuntuu pahalta kun maha kasvaa eikä energiaa ja testosteronia enää riitä. Ja miks ei enää halita kunnolla. Ja miks ei ole enää seksiä.
Oon varmaan aitiopaikalla kuulemassa näitä miesten tuntoja.
Itsellä sama. Ja täälläkin ilmeisesti vaimot luulevat, että nämä juttelut ovat samanlaisia kuin naisilla, eli että istutaan jossain syvällisesti keskustelemassa ja avaudutaan sitten puolin toisin luottamuksellisessa, intiimissä tilassa.
Ei tosiaan, vaan nämä tulevat esiin heittoina, vitseinä, kommentteina, letkautuksina ja toteamuksina. Niihin ei ole tarkoitus tai tarpeen tarttua, että mitä sä esko nyt sanoit keskustellaan tästä kerro lisää. Ne heitellään joukossa, kaikkien kuullen ja niihin vastataan vitsillä ja letkautuksella. Jos tulee vähän rankempaa settiä, todetaan, että no joo on se stana semmoista.
Mutta se on totta, että juuri tätähän ei sen vaimon kanssa varmaan monesti voi tehdä. Ihan vaan todeta asian, kuten apn mies nyt teki, ei ollenkaan. Ei, koska siitä pitää vetää herneet nenään jumalattomien ylitulkintojen kanssa, suututtaa itsensä oikein, että kuinka sä esko kehtaat sanoa, että mussa on jotain vikaa kun sä olet lihonut.
Turha siinä on eskon inistä, että en mä kyllä mitään sellaista sanonutkaan, kunhan omiani tässä höpisin. Anna olla, ei mitään, anteeksi anteeksi, mennäänkö mallorcalle tulisko siitä parempi mieli.
Ja esko reagoi näin, koska hän todellakaan ei alun perinkään ollut vaimoon tyytymätön. Mutta ei se vaimo sitä kyllä usko.
Niin minäkin olen miesten kanssa töissä ja ne fiksuimmat miehet kyllä osaavat pitää äijäporukassa suunsa kiinni eikä heittele mitään "hauskoja" letkauksia vaimoistaan ja tyttöystävistään. Jotkut saattavat kahden kesken jostain parisuhdeongelmasta avautua mikä on sekin erittäin kiusallista.
Töissä toisinaan kuulee aika rajuakin settiä kotioloista ja silloin en voi kyllä olla ajattelematta että kukahan se tuonkin ukon itselleen huolinut, oli sen läpän taustalla sitten mitä tahansa.Useimmiten miehillä on jonkinlainen tyytymättömyys itseensä, ja kokevat vaimon, suvun yms vaatimukset liian kovina. Miehillä on myös ulkonäkö- ja suorittamispaineita.
Aika harvoin miehet tuntuvat olevan tyytymättömiä parisuhteeseensa sillä tapaa, että eivät enää pitäisi vaimostaan. Eivät vaan enää pidä itsestään.
Mikä tässä sinusta on kovaa settiä kotioloista? Entäpä miten tässä letkauteltiin vaimosta tai tyttöystävistä? Millä tavalla tässä avauduttiin parisuhdeongelmista muutoin kuin siten, että itse tuntee rittäämättömyyttä?
Oikeasti onko niin, että mies ei saa kenellekään ilman vaimon lupaa ja womanspleinausta edes itsestään mitään sanoa, edes vitsillä?
Olen eri, mutta olihan tuossa väitetty sellaista, mistä sinulla ei oikeasti voi olla mitään tietoa miten asia on, vaikka näetkin kaiken miehen kertoman aivan totena. Ne "liialliset vaatimukset "voivat olla vaimon tai suvun näkökulmasta vaikka sellaisia, että mies ei joisi ja pelaisi rahojaan eli tässä on selkeästi tilanne, missä joku täysin ulkopuolinen oman itsetuntonsa nostattamiseksi haluaa "ymmärtää" miestä ja dissata niiden näkemystä, jotka miehen oikeasti tuntevat. Näiden tarinoiden kuuntelemisesta ei tosiasiassa mitään apua sille miehellekään ole, jos se on kuvattuun tapaan yksipuolista.
Tässä se taas tulee. Ei mies voi yksipuolisesti mitenkään kertoa siitä, mitä hän itse tuntee. Pitää ottaa huomioon, että siellä taustalla on vaimon ja suvun paremmat näkemykset siitä, mitä oikeastaan on meneillään miehen elämässä juuri nyt.
Ja luonnollisesti vaimolla on täysi syy ja oikeus loukkaantua siitä, että mies on mennyt lavertelemaan omista tuntemuksistaan työkavereilleen ja nämä vielä ovat kuunnelleet ne lavertelut miettimättä yhtään, mikä tässä on vaimon ja lasten äidin mielipide ja parempi tuntemus!
Kaikenlaisia akkoja sitä onkin, sellaisiakin, jotka kehtaavat uskoa, kun mieheni sanoo, että vatsan kasvaminen harmittaa!
Mies on ehkä sanonut, että häntä harmittaa lihominen, mutta sinä olet kutonut siihen melkoisen kudelman omasta mielikuvituksestasi, joka sisältää ymmärtämättömän vaimon, joka on vetänyt herneen nenään?
Vai miten se asia nyt oikein on? Ensin väität viesteissäsi, miten mies on kuvannut riitaa mahan kasvamisesta vai oliko se vain sinun omaa kuvitelmaasi ja mies kertoikin vain, että maha on kasvanut eikä maininnut vaimosta mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla työkavereina ja kavereina on ja on ollut tosi paljon miehiä. Työskentelen ns äijäalalla ja miehet avautuu tosi paljon monista asioista, myös parisuhteistaan. Oon kuullu kaikenlaista. Useimmiten miehillä on jonkinlainen tyytymättömyys itseensä, ja kokevat vaimon, suvun yms vaatimukset liian kovina. Miehillä on myös ulkonäkö- ja suorittamispaineita. Ja jos niistä vaimo kyselee tai haastaa, niin se usein päätyy kommunikaatiokatkokseen.
Aika harvoin miehet tuntuvat olevan tyytymättömiä parisuhteeseensa sillä tapaa, että eivät enää pitäisi vaimostaan. Eivät vaan enää pidä itsestään. Ja vaimo etääntyy, eikä ymmärrä miks tuntuu pahalta kun maha kasvaa eikä energiaa ja testosteronia enää riitä. Ja miks ei enää halita kunnolla. Ja miks ei ole enää seksiä.
Oon varmaan aitiopaikalla kuulemassa näitä miesten tuntoja.
Itsellä sama. Ja täälläkin ilmeisesti vaimot luulevat, että nämä juttelut ovat samanlaisia kuin naisilla, eli että istutaan jossain syvällisesti keskustelemassa ja avaudutaan sitten puolin toisin luottamuksellisessa, intiimissä tilassa.
Ei tosiaan, vaan nämä tulevat esiin heittoina, vitseinä, kommentteina, letkautuksina ja toteamuksina. Niihin ei ole tarkoitus tai tarpeen tarttua, että mitä sä esko nyt sanoit keskustellaan tästä kerro lisää. Ne heitellään joukossa, kaikkien kuullen ja niihin vastataan vitsillä ja letkautuksella. Jos tulee vähän rankempaa settiä, todetaan, että no joo on se stana semmoista.
Turha siinä on eskon inistä, että en mä kyllä mitään sellaista sanonutkaan, kunhan omiani tässä höpisin. Anna olla, ei mitään, anteeksi anteeksi, mennäänkö mallorcalle tulisko siitä parempi mieli.
Ja esko reagoi näin, koska hän todellakaan ei alun perinkään ollut vaimoon tyytymätön. Mutta ei se vaimo sitä kyllä usko.
Kuinka hölmö pitää olla, ettei käsitä, että parisuhteessa on kaksi osapuolta, joiden näkemys tilanteesta useimmiten on aivan erilainen. Uskotko sinä kaikki juorutkin mitä sinulle kerrotaan?
Siis ystävä hyvä: tässä on kyse siitä, että mies kertoo OMISTA ajatuksistaan, tunteistaan, pahasta mielestään, ahdistuksestaan, riittämättömyyden tunteistaan, jne?
Sinustako siis näistä pitäisi saada myös sen parisuhteen toisen osapuolen kertomus - eihän mies toisaalta tietenkään ole mitenkään pätevä itse näistä kertomaan, kyllähän se vaimo siellä kotona paremmin tietää, mitä mies ajattelee ja tuntee.
Tietysti. Hölmö minä, kun menin uskomaan, mitä mies itse itsestään kertoo!
Sinun esimerkissäsi oli kohta, missä puhuttiin vaimon lihomisesta. Olisi kiva, jos ottaisit vastuun omista sanoistasi, jos kerran tuon viestin kirjoitit.
Minä en pidä asiallisena sitä, että joku työpaikan nainen vedetään mukaan tuollaisiin keskusteluihin, missä vaimon lihomisesta tullutta riitaa sitten joku täysin tuntematon nainen työpaikalla sitten surkuttelee. Voi kamala kun suuttui niin pienestä. Kyllä toisen ulkonäöstä moittiminen on törkeää käytöstä jo aivan lähtökohtaisesti ja pidän koko esimerkkiä aivan uskomattomana. Että löytyykin nainen, joka lähtee mukaan tuollaiseen keskusteluun.
Siis missä kohtaa puhuttiin vaimon lihomisesta?
Juttu lähti siis tästä:
Aika harvoin miehet tuntuvat olevan tyytymättömiä parisuhteeseensa sillä tapaa, että eivät enää pitäisi vaimostaan. Eivät vaan enää pidä itsestään. Ja vaimo etääntyy, eikä ymmärrä miks tuntuu pahalta kun maha kasvaa eikä energiaa ja testosteronia enää riitä. Ja miks ei enää halita kunnolla. Ja miks ei ole enää seksiä.
Koko ajan on puhuttu siitä, että miehet kertovat, OMASTA olosta, OMASTA lihomisesta. Ei vaimon.
Mutta nähtävästi mies ei sitäkään saa tehdä, kun heti vaimo epäluuloisena huutelee, että etkai sää esko siellä mun lihomisesta työpaikan akoille huutele!
Tässä on lainaus tekstistäsi:
"Mutta se on totta, että juuri tätähän ei sen vaimon kanssa varmaan monesti voi tehdä. Ihan vaan todeta asian, kuten apn mies nyt teki, ei ollenkaan. Ei, koska siitä pitää vetää herneet nenään jumalattomien ylitulkintojen kanssa, suututtaa itsensä oikein, että kuinka sä esko kehtaat sanoa, että mussa on jotain vikaa kun sä olet lihonut."
Samantekevää kenen lihomisesta on kyse, sinä kuvittelet tietäväsi tilanteen ja sen, että vaimo on syyllinen ja vetänyt herneen nenään, ylitulkinnut jne. vaikka sinulla ei tosiasiassa ole mitään tietoa mitä siellä oikeasti on tapahtunut. Olen hämmästynyt siitä, että tällä tavalla ajattelevia ihmisiä todella on olemassa. Ja siihen tietysti syy miksi on tarve nähdä itsensä tuota kauheaa, kohtuutonta vaimoa parempana ja viisaampana.
Mieti ihan itsesi takia mihin tarvitset muiden naisten vähättelyä. Eivät miehet arvosta tuollaista, ellei siihen ole jokin syy, mikä ei kannaltasi mitenkään mairitteleva ole.
Eri, mutta ainakin tässä ketjussa on tiedetty, että apn mies pettää. Ja se on hyväksytty ihan totena ja todennäköisenä syynä, koska sillaihan ne kaikki miehet tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla työkavereina ja kavereina on ja on ollut tosi paljon miehiä. Työskentelen ns äijäalalla ja miehet avautuu tosi paljon monista asioista, myös parisuhteistaan. Oon kuullu kaikenlaista. Useimmiten miehillä on jonkinlainen tyytymättömyys itseensä, ja kokevat vaimon, suvun yms vaatimukset liian kovina. Miehillä on myös ulkonäkö- ja suorittamispaineita. Ja jos niistä vaimo kyselee tai haastaa, niin se usein päätyy kommunikaatiokatkokseen.
Aika harvoin miehet tuntuvat olevan tyytymättömiä parisuhteeseensa sillä tapaa, että eivät enää pitäisi vaimostaan. Eivät vaan enää pidä itsestään. Ja vaimo etääntyy, eikä ymmärrä miks tuntuu pahalta kun maha kasvaa eikä energiaa ja testosteronia enää riitä. Ja miks ei enää halita kunnolla. Ja miks ei ole enää seksiä.
Oon varmaan aitiopaikalla kuulemassa näitä miesten tuntoja.
Itsellä sama. Ja täälläkin ilmeisesti vaimot luulevat, että nämä juttelut ovat samanlaisia kuin naisilla, eli että istutaan jossain syvällisesti keskustelemassa ja avaudutaan sitten puolin toisin luottamuksellisessa, intiimissä tilassa.
Ei tosiaan, vaan nämä tulevat esiin heittoina, vitseinä, kommentteina, letkautuksina ja toteamuksina. Niihin ei ole tarkoitus tai tarpeen tarttua, että mitä sä esko nyt sanoit keskustellaan tästä kerro lisää. Ne heitellään joukossa, kaikkien kuullen ja niihin vastataan vitsillä ja letkautuksella. Jos tulee vähän rankempaa settiä, todetaan, että no joo on se stana semmoista.
Mutta se on totta, että juuri tätähän ei sen vaimon kanssa varmaan monesti voi tehdä. Ihan vaan todeta asian, kuten apn mies nyt teki, ei ollenkaan. Ei, koska siitä pitää vetää herneet nenään jumalattomien ylitulkintojen kanssa, suututtaa itsensä oikein, että kuinka sä esko kehtaat sanoa, että mussa on jotain vikaa kun sä olet lihonut.
Turha siinä on eskon inistä, että en mä kyllä mitään sellaista sanonutkaan, kunhan omiani tässä höpisin. Anna olla, ei mitään, anteeksi anteeksi, mennäänkö mallorcalle tulisko siitä parempi mieli.
Ja esko reagoi näin, koska hän todellakaan ei alun perinkään ollut vaimoon tyytymätön. Mutta ei se vaimo sitä kyllä usko.
Niin minäkin olen miesten kanssa töissä ja ne fiksuimmat miehet kyllä osaavat pitää äijäporukassa suunsa kiinni eikä heittele mitään "hauskoja" letkauksia vaimoistaan ja tyttöystävistään. Jotkut saattavat kahden kesken jostain parisuhdeongelmasta avautua mikä on sekin erittäin kiusallista.
Töissä toisinaan kuulee aika rajuakin settiä kotioloista ja silloin en voi kyllä olla ajattelematta että kukahan se tuonkin ukon itselleen huolinut, oli sen läpän taustalla sitten mitä tahansa.Useimmiten miehillä on jonkinlainen tyytymättömyys itseensä, ja kokevat vaimon, suvun yms vaatimukset liian kovina. Miehillä on myös ulkonäkö- ja suorittamispaineita.
Aika harvoin miehet tuntuvat olevan tyytymättömiä parisuhteeseensa sillä tapaa, että eivät enää pitäisi vaimostaan. Eivät vaan enää pidä itsestään.
Mikä tässä sinusta on kovaa settiä kotioloista? Entäpä miten tässä letkauteltiin vaimosta tai tyttöystävistä? Millä tavalla tässä avauduttiin parisuhdeongelmista muutoin kuin siten, että itse tuntee rittäämättömyyttä?
Oikeasti onko niin, että mies ei saa kenellekään ilman vaimon lupaa ja womanspleinausta edes itsestään mitään sanoa, edes vitsillä?
Olen eri, mutta olihan tuossa väitetty sellaista, mistä sinulla ei oikeasti voi olla mitään tietoa miten asia on, vaikka näetkin kaiken miehen kertoman aivan totena. Ne "liialliset vaatimukset "voivat olla vaimon tai suvun näkökulmasta vaikka sellaisia, että mies ei joisi ja pelaisi rahojaan eli tässä on selkeästi tilanne, missä joku täysin ulkopuolinen oman itsetuntonsa nostattamiseksi haluaa "ymmärtää" miestä ja dissata niiden näkemystä, jotka miehen oikeasti tuntevat. Näiden tarinoiden kuuntelemisesta ei tosiasiassa mitään apua sille miehellekään ole, jos se on kuvattuun tapaan yksipuolista.
Kyllähän hänellä on tieto, että miehet KOKEVAT vaatimuksia ja paineita. Onko se kokemus aiheellinen vai ei, sitä emme voi tietää. Mieshän voi kokea olevansa vanki parisuhteessaan, kun ei voi notkua baarissa kaiket viikot ja sitten työkaverille kertoo vain, että vaimo rajoittaa häntä ikävästi.
Aivan. Kyllä se on vaimon ja lasten äidin asia tietää, mikä miehen kokemus on aiheellinen ja mikä ei. Muistakaa nyt naiset aina, että jos mies sanoo, että minua väsyttää, niin kysytte, että mitenkäs tämä nyt on, tuliko pelattua pleikkaa, katselitko liian pitkään leffaa, vai mikäs siinä väsyttämisessä nyt oikein on, ei taida olla aiheellinen tuo kokemus. Ei ainakaan, ellei vaimo ole sitä mieltä, että kyllä se yritti ajoissa nukkumaan mennä.
Kenen asunnossa sinä nyt olet havainnoimassa, keksitkö nämä itse, vai kerrotaanko ne sinulle työpaikalla täytenä totena?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla työkavereina ja kavereina on ja on ollut tosi paljon miehiä. Työskentelen ns äijäalalla ja miehet avautuu tosi paljon monista asioista, myös parisuhteistaan. Oon kuullu kaikenlaista. Useimmiten miehillä on jonkinlainen tyytymättömyys itseensä, ja kokevat vaimon, suvun yms vaatimukset liian kovina. Miehillä on myös ulkonäkö- ja suorittamispaineita. Ja jos niistä vaimo kyselee tai haastaa, niin se usein päätyy kommunikaatiokatkokseen.
Aika harvoin miehet tuntuvat olevan tyytymättömiä parisuhteeseensa sillä tapaa, että eivät enää pitäisi vaimostaan. Eivät vaan enää pidä itsestään. Ja vaimo etääntyy, eikä ymmärrä miks tuntuu pahalta kun maha kasvaa eikä energiaa ja testosteronia enää riitä. Ja miks ei enää halita kunnolla. Ja miks ei ole enää seksiä.
Oon varmaan aitiopaikalla kuulemassa näitä miesten tuntoja.
Itsellä sama. Ja täälläkin ilmeisesti vaimot luulevat, että nämä juttelut ovat samanlaisia kuin naisilla, eli että istutaan jossain syvällisesti keskustelemassa ja avaudutaan sitten puolin toisin luottamuksellisessa, intiimissä tilassa.
Ei tosiaan, vaan nämä tulevat esiin heittoina, vitseinä, kommentteina, letkautuksina ja toteamuksina. Niihin ei ole tarkoitus tai tarpeen tarttua, että mitä sä esko nyt sanoit keskustellaan tästä kerro lisää. Ne heitellään joukossa, kaikkien kuullen ja niihin vastataan vitsillä ja letkautuksella. Jos tulee vähän rankempaa settiä, todetaan, että no joo on se stana semmoista.
Mutta se on totta, että juuri tätähän ei sen vaimon kanssa varmaan monesti voi tehdä. Ihan vaan todeta asian, kuten apn mies nyt teki, ei ollenkaan. Ei, koska siitä pitää vetää herneet nenään jumalattomien ylitulkintojen kanssa, suututtaa itsensä oikein, että kuinka sä esko kehtaat sanoa, että mussa on jotain vikaa kun sä olet lihonut.
Turha siinä on eskon inistä, että en mä kyllä mitään sellaista sanonutkaan, kunhan omiani tässä höpisin. Anna olla, ei mitään, anteeksi anteeksi, mennäänkö mallorcalle tulisko siitä parempi mieli.
Ja esko reagoi näin, koska hän todellakaan ei alun perinkään ollut vaimoon tyytymätön. Mutta ei se vaimo sitä kyllä usko.
Niin minäkin olen miesten kanssa töissä ja ne fiksuimmat miehet kyllä osaavat pitää äijäporukassa suunsa kiinni eikä heittele mitään "hauskoja" letkauksia vaimoistaan ja tyttöystävistään. Jotkut saattavat kahden kesken jostain parisuhdeongelmasta avautua mikä on sekin erittäin kiusallista.
Töissä toisinaan kuulee aika rajuakin settiä kotioloista ja silloin en voi kyllä olla ajattelematta että kukahan se tuonkin ukon itselleen huolinut, oli sen läpän taustalla sitten mitä tahansa.Useimmiten miehillä on jonkinlainen tyytymättömyys itseensä, ja kokevat vaimon, suvun yms vaatimukset liian kovina. Miehillä on myös ulkonäkö- ja suorittamispaineita.
Aika harvoin miehet tuntuvat olevan tyytymättömiä parisuhteeseensa sillä tapaa, että eivät enää pitäisi vaimostaan. Eivät vaan enää pidä itsestään.
Mikä tässä sinusta on kovaa settiä kotioloista? Entäpä miten tässä letkauteltiin vaimosta tai tyttöystävistä? Millä tavalla tässä avauduttiin parisuhdeongelmista muutoin kuin siten, että itse tuntee rittäämättömyyttä?
Oikeasti onko niin, että mies ei saa kenellekään ilman vaimon lupaa ja womanspleinausta edes itsestään mitään sanoa, edes vitsillä?
Olen eri, mutta olihan tuossa väitetty sellaista, mistä sinulla ei oikeasti voi olla mitään tietoa miten asia on, vaikka näetkin kaiken miehen kertoman aivan totena. Ne "liialliset vaatimukset "voivat olla vaimon tai suvun näkökulmasta vaikka sellaisia, että mies ei joisi ja pelaisi rahojaan eli tässä on selkeästi tilanne, missä joku täysin ulkopuolinen oman itsetuntonsa nostattamiseksi haluaa "ymmärtää" miestä ja dissata niiden näkemystä, jotka miehen oikeasti tuntevat. Näiden tarinoiden kuuntelemisesta ei tosiasiassa mitään apua sille miehellekään ole, jos se on kuvattuun tapaan yksipuolista.
Tässä se taas tulee. Ei mies voi yksipuolisesti mitenkään kertoa siitä, mitä hän itse tuntee. Pitää ottaa huomioon, että siellä taustalla on vaimon ja suvun paremmat näkemykset siitä, mitä oikeastaan on meneillään miehen elämässä juuri nyt.
Ja luonnollisesti vaimolla on täysi syy ja oikeus loukkaantua siitä, että mies on mennyt lavertelemaan omista tuntemuksistaan työkavereilleen ja nämä vielä ovat kuunnelleet ne lavertelut miettimättä yhtään, mikä tässä on vaimon ja lasten äidin mielipide ja parempi tuntemus!
Kaikenlaisia akkoja sitä onkin, sellaisiakin, jotka kehtaavat uskoa, kun mieheni sanoo, että vatsan kasvaminen harmittaa!
Mies on ehkä sanonut, että häntä harmittaa lihominen, mutta sinä olet kutonut siihen melkoisen kudelman omasta mielikuvituksestasi, joka sisältää ymmärtämättömän vaimon, joka on vetänyt herneen nenään?
Vai miten se asia nyt oikein on? Ensin väität viesteissäsi, miten mies on kuvannut riitaa mahan kasvamisesta vai oliko se vain sinun omaa kuvitelmaasi ja mies kertoikin vain, että maha on kasvanut eikä maininnut vaimosta mitään?
No suoraan sanottuna tämänkin keskustelun perusteella voin hyvin kuvitella, miksi miestä ei huvita alkaa kotona tuntojaan ruotimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla työkavereina ja kavereina on ja on ollut tosi paljon miehiä. Työskentelen ns äijäalalla ja miehet avautuu tosi paljon monista asioista, myös parisuhteistaan. Oon kuullu kaikenlaista. Useimmiten miehillä on jonkinlainen tyytymättömyys itseensä, ja kokevat vaimon, suvun yms vaatimukset liian kovina. Miehillä on myös ulkonäkö- ja suorittamispaineita. Ja jos niistä vaimo kyselee tai haastaa, niin se usein päätyy kommunikaatiokatkokseen.
Aika harvoin miehet tuntuvat olevan tyytymättömiä parisuhteeseensa sillä tapaa, että eivät enää pitäisi vaimostaan. Eivät vaan enää pidä itsestään. Ja vaimo etääntyy, eikä ymmärrä miks tuntuu pahalta kun maha kasvaa eikä energiaa ja testosteronia enää riitä. Ja miks ei enää halita kunnolla. Ja miks ei ole enää seksiä.
Oon varmaan aitiopaikalla kuulemassa näitä miesten tuntoja.
Itsellä sama. Ja täälläkin ilmeisesti vaimot luulevat, että nämä juttelut ovat samanlaisia kuin naisilla, eli että istutaan jossain syvällisesti keskustelemassa ja avaudutaan sitten puolin toisin luottamuksellisessa, intiimissä tilassa.
Ei tosiaan, vaan nämä tulevat esiin heittoina, vitseinä, kommentteina, letkautuksina ja toteamuksina. Niihin ei ole tarkoitus tai tarpeen tarttua, että mitä sä esko nyt sanoit keskustellaan tästä kerro lisää. Ne heitellään joukossa, kaikkien kuullen ja niihin vastataan vitsillä ja letkautuksella. Jos tulee vähän rankempaa settiä, todetaan, että no joo on se stana semmoista.
Turha siinä on eskon inistä, että en mä kyllä mitään sellaista sanonutkaan, kunhan omiani tässä höpisin. Anna olla, ei mitään, anteeksi anteeksi, mennäänkö mallorcalle tulisko siitä parempi mieli.
Ja esko reagoi näin, koska hän todellakaan ei alun perinkään ollut vaimoon tyytymätön. Mutta ei se vaimo sitä kyllä usko.
Kuinka hölmö pitää olla, ettei käsitä, että parisuhteessa on kaksi osapuolta, joiden näkemys tilanteesta useimmiten on aivan erilainen. Uskotko sinä kaikki juorutkin mitä sinulle kerrotaan?
Siis ystävä hyvä: tässä on kyse siitä, että mies kertoo OMISTA ajatuksistaan, tunteistaan, pahasta mielestään, ahdistuksestaan, riittämättömyyden tunteistaan, jne?
Sinustako siis näistä pitäisi saada myös sen parisuhteen toisen osapuolen kertomus - eihän mies toisaalta tietenkään ole mitenkään pätevä itse näistä kertomaan, kyllähän se vaimo siellä kotona paremmin tietää, mitä mies ajattelee ja tuntee.
Tietysti. Hölmö minä, kun menin uskomaan, mitä mies itse itsestään kertoo!
Sinun esimerkissäsi oli kohta, missä puhuttiin vaimon lihomisesta. Olisi kiva, jos ottaisit vastuun omista sanoistasi, jos kerran tuon viestin kirjoitit.
Minä en pidä asiallisena sitä, että joku työpaikan nainen vedetään mukaan tuollaisiin keskusteluihin, missä vaimon lihomisesta tullutta riitaa sitten joku täysin tuntematon nainen työpaikalla sitten surkuttelee. Voi kamala kun suuttui niin pienestä. Kyllä toisen ulkonäöstä moittiminen on törkeää käytöstä jo aivan lähtökohtaisesti ja pidän koko esimerkkiä aivan uskomattomana. Että löytyykin nainen, joka lähtee mukaan tuollaiseen keskusteluun.
Siis missä kohtaa puhuttiin vaimon lihomisesta?
Juttu lähti siis tästä:
Aika harvoin miehet tuntuvat olevan tyytymättömiä parisuhteeseensa sillä tapaa, että eivät enää pitäisi vaimostaan. Eivät vaan enää pidä itsestään. Ja vaimo etääntyy, eikä ymmärrä miks tuntuu pahalta kun maha kasvaa eikä energiaa ja testosteronia enää riitä. Ja miks ei enää halita kunnolla. Ja miks ei ole enää seksiä.
Koko ajan on puhuttu siitä, että miehet kertovat, OMASTA olosta, OMASTA lihomisesta. Ei vaimon.
Mutta nähtävästi mies ei sitäkään saa tehdä, kun heti vaimo epäluuloisena huutelee, että etkai sää esko siellä mun lihomisesta työpaikan akoille huutele!
Tässä on lainaus tekstistäsi:
"Mutta se on totta, että juuri tätähän ei sen vaimon kanssa varmaan monesti voi tehdä. Ihan vaan todeta asian, kuten apn mies nyt teki, ei ollenkaan. Ei, koska siitä pitää vetää herneet nenään jumalattomien ylitulkintojen kanssa, suututtaa itsensä oikein, että kuinka sä esko kehtaat sanoa, että mussa on jotain vikaa kun sä olet lihonut."
Samantekevää kenen lihomisesta on kyse, sinä kuvittelet tietäväsi tilanteen ja sen, että vaimo on syyllinen ja vetänyt herneen nenään, ylitulkinnut jne. vaikka sinulla ei tosiasiassa ole mitään tietoa mitä siellä oikeasti on tapahtunut. Olen hämmästynyt siitä, että tällä tavalla ajattelevia ihmisiä todella on olemassa. Ja siihen tietysti syy miksi on tarve nähdä itsensä tuota kauheaa, kohtuutonta vaimoa parempana ja viisaampana.
Mieti ihan itsesi takia mihin tarvitset muiden naisten vähättelyä. Eivät miehet arvosta tuollaista, ellei siihen ole jokin syy, mikä ei kannaltasi mitenkään mairitteleva ole.Eri, mutta ainakin tässä ketjussa on tiedetty, että apn mies pettää. Ja se on hyväksytty ihan totena ja todennäköisenä syynä, koska sillaihan ne kaikki miehet tekee.
Minusta miehestä keskusteleminen on epäolennaista, kun emme hänestä mitään tiedä paitsi sen, mitä vaimo on kertonut. Juuri se asia on tässä keskustelun aiheena.
Huomautin aiemmin jo, että täällä on paljon niitä, jotka muka tietävät kaikki ap:n miehen asiat paremmin kuin vaimo, joka sentään hänet ja tilanteen tuntee, vaikka onkin asianosainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla työkavereina ja kavereina on ja on ollut tosi paljon miehiä. Työskentelen ns äijäalalla ja miehet avautuu tosi paljon monista asioista, myös parisuhteistaan. Oon kuullu kaikenlaista. Useimmiten miehillä on jonkinlainen tyytymättömyys itseensä, ja kokevat vaimon, suvun yms vaatimukset liian kovina. Miehillä on myös ulkonäkö- ja suorittamispaineita. Ja jos niistä vaimo kyselee tai haastaa, niin se usein päätyy kommunikaatiokatkokseen.
Aika harvoin miehet tuntuvat olevan tyytymättömiä parisuhteeseensa sillä tapaa, että eivät enää pitäisi vaimostaan. Eivät vaan enää pidä itsestään. Ja vaimo etääntyy, eikä ymmärrä miks tuntuu pahalta kun maha kasvaa eikä energiaa ja testosteronia enää riitä. Ja miks ei enää halita kunnolla. Ja miks ei ole enää seksiä.
Oon varmaan aitiopaikalla kuulemassa näitä miesten tuntoja.
Itsellä sama. Ja täälläkin ilmeisesti vaimot luulevat, että nämä juttelut ovat samanlaisia kuin naisilla, eli että istutaan jossain syvällisesti keskustelemassa ja avaudutaan sitten puolin toisin luottamuksellisessa, intiimissä tilassa.
Ei tosiaan, vaan nämä tulevat esiin heittoina, vitseinä, kommentteina, letkautuksina ja toteamuksina. Niihin ei ole tarkoitus tai tarpeen tarttua, että mitä sä esko nyt sanoit keskustellaan tästä kerro lisää. Ne heitellään joukossa, kaikkien kuullen ja niihin vastataan vitsillä ja letkautuksella. Jos tulee vähän rankempaa settiä, todetaan, että no joo on se stana semmoista.
Mutta se on totta, että juuri tätähän ei sen vaimon kanssa varmaan monesti voi tehdä. Ihan vaan todeta asian, kuten apn mies nyt teki, ei ollenkaan. Ei, koska siitä pitää vetää herneet nenään jumalattomien ylitulkintojen kanssa, suututtaa itsensä oikein, että kuinka sä esko kehtaat sanoa, että mussa on jotain vikaa kun sä olet lihonut.
Turha siinä on eskon inistä, että en mä kyllä mitään sellaista sanonutkaan, kunhan omiani tässä höpisin. Anna olla, ei mitään, anteeksi anteeksi, mennäänkö mallorcalle tulisko siitä parempi mieli.
Ja esko reagoi näin, koska hän todellakaan ei alun perinkään ollut vaimoon tyytymätön. Mutta ei se vaimo sitä kyllä usko.
Niin minäkin olen miesten kanssa töissä ja ne fiksuimmat miehet kyllä osaavat pitää äijäporukassa suunsa kiinni eikä heittele mitään "hauskoja" letkauksia vaimoistaan ja tyttöystävistään. Jotkut saattavat kahden kesken jostain parisuhdeongelmasta avautua mikä on sekin erittäin kiusallista.
Töissä toisinaan kuulee aika rajuakin settiä kotioloista ja silloin en voi kyllä olla ajattelematta että kukahan se tuonkin ukon itselleen huolinut, oli sen läpän taustalla sitten mitä tahansa.Useimmiten miehillä on jonkinlainen tyytymättömyys itseensä, ja kokevat vaimon, suvun yms vaatimukset liian kovina. Miehillä on myös ulkonäkö- ja suorittamispaineita.
Aika harvoin miehet tuntuvat olevan tyytymättömiä parisuhteeseensa sillä tapaa, että eivät enää pitäisi vaimostaan. Eivät vaan enää pidä itsestään.
Mikä tässä sinusta on kovaa settiä kotioloista? Entäpä miten tässä letkauteltiin vaimosta tai tyttöystävistä? Millä tavalla tässä avauduttiin parisuhdeongelmista muutoin kuin siten, että itse tuntee rittäämättömyyttä?
Oikeasti onko niin, että mies ei saa kenellekään ilman vaimon lupaa ja womanspleinausta edes itsestään mitään sanoa, edes vitsillä?
Olen eri, mutta olihan tuossa väitetty sellaista, mistä sinulla ei oikeasti voi olla mitään tietoa miten asia on, vaikka näetkin kaiken miehen kertoman aivan totena. Ne "liialliset vaatimukset "voivat olla vaimon tai suvun näkökulmasta vaikka sellaisia, että mies ei joisi ja pelaisi rahojaan eli tässä on selkeästi tilanne, missä joku täysin ulkopuolinen oman itsetuntonsa nostattamiseksi haluaa "ymmärtää" miestä ja dissata niiden näkemystä, jotka miehen oikeasti tuntevat. Näiden tarinoiden kuuntelemisesta ei tosiasiassa mitään apua sille miehellekään ole, jos se on kuvattuun tapaan yksipuolista.
Tässä se taas tulee. Ei mies voi yksipuolisesti mitenkään kertoa siitä, mitä hän itse tuntee. Pitää ottaa huomioon, että siellä taustalla on vaimon ja suvun paremmat näkemykset siitä, mitä oikeastaan on meneillään miehen elämässä juuri nyt.
Ja luonnollisesti vaimolla on täysi syy ja oikeus loukkaantua siitä, että mies on mennyt lavertelemaan omista tuntemuksistaan työkavereilleen ja nämä vielä ovat kuunnelleet ne lavertelut miettimättä yhtään, mikä tässä on vaimon ja lasten äidin mielipide ja parempi tuntemus!
Kaikenlaisia akkoja sitä onkin, sellaisiakin, jotka kehtaavat uskoa, kun mieheni sanoo, että vatsan kasvaminen harmittaa!
Mies on ehkä sanonut, että häntä harmittaa lihominen, mutta sinä olet kutonut siihen melkoisen kudelman omasta mielikuvituksestasi, joka sisältää ymmärtämättömän vaimon, joka on vetänyt herneen nenään?
Vai miten se asia nyt oikein on? Ensin väität viesteissäsi, miten mies on kuvannut riitaa mahan kasvamisesta vai oliko se vain sinun omaa kuvitelmaasi ja mies kertoikin vain, että maha on kasvanut eikä maininnut vaimosta mitään?
No suoraan sanottuna tämänkin keskustelun perusteella voin hyvin kuvitella, miksi miestä ei huvita alkaa kotona tuntojaan ruotimaan.
Aika loukkaavasti sanottu ap:tä kohtaan. Jälleen kerran kuvitellaan, että ollaan "aitiopaikalla" muihin ihmisiin nähden?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästäkin keskustelusta voimme todeta, että kyllä tuolla yhdellä, joka puhui jotain naisten tavasta omia tunteet ja manipuloida keskusteluja omien agendojensa perusteella, oli ihan aihetta ja asiaa.
Hirveä haloo siitä, että pari naista on todennut, että ei miehet yleensäkään esim. työpaikalla vaimojaan hauku, vaan tuovat esille omia asioitaan, kuten vaikkapa nyt liialliset paineet. Kamala tarve tulla selittämään, että niin niin niin, mutta mistä sitä tiedetään, onko oikeasti mitään aiheellisia paineita vai pitäiskö vätyksen vaan suvunkin mielestä reipastua. Mitä te siellä sen paineita ymmärrätte, älkää uskoko kaikkea!
Apn mies on takuupettäjä, noin ne aina toimii, että ensin omaa aikaa ja menepäs nyt vain katsomaan, mitä se siellä oikein puuhaa.
Nälvimistä siitä, että joku on sanonut, että antaa miehelleen viikolla iltaisin aikaa olla ihan hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla työkavereina ja kavereina on ja on ollut tosi paljon miehiä. Työskentelen ns äijäalalla ja miehet avautuu tosi paljon monista asioista, myös parisuhteistaan. Oon kuullu kaikenlaista. Useimmiten miehillä on jonkinlainen tyytymättömyys itseensä, ja kokevat vaimon, suvun yms vaatimukset liian kovina. Miehillä on myös ulkonäkö- ja suorittamispaineita. Ja jos niistä vaimo kyselee tai haastaa, niin se usein päätyy kommunikaatiokatkokseen.
Aika harvoin miehet tuntuvat olevan tyytymättömiä parisuhteeseensa sillä tapaa, että eivät enää pitäisi vaimostaan. Eivät vaan enää pidä itsestään. Ja vaimo etääntyy, eikä ymmärrä miks tuntuu pahalta kun maha kasvaa eikä energiaa ja testosteronia enää riitä. Ja miks ei enää halita kunnolla. Ja miks ei ole enää seksiä.
Oon varmaan aitiopaikalla kuulemassa näitä miesten tuntoja.
Itsellä sama. Ja täälläkin ilmeisesti vaimot luulevat, että nämä juttelut ovat samanlaisia kuin naisilla, eli että istutaan jossain syvällisesti keskustelemassa ja avaudutaan sitten puolin toisin luottamuksellisessa, intiimissä tilassa.
Ei tosiaan, vaan nämä tulevat esiin heittoina, vitseinä, kommentteina, letkautuksina ja toteamuksina. Niihin ei ole tarkoitus tai tarpeen tarttua, että mitä sä esko nyt sanoit keskustellaan tästä kerro lisää. Ne heitellään joukossa, kaikkien kuullen ja niihin vastataan vitsillä ja letkautuksella. Jos tulee vähän rankempaa settiä, todetaan, että no joo on se stana semmoista.
Mutta se on totta, että juuri tätähän ei sen vaimon kanssa varmaan monesti voi tehdä. Ihan vaan todeta asian, kuten apn mies nyt teki, ei ollenkaan. Ei, koska siitä pitää vetää herneet nenään jumalattomien ylitulkintojen kanssa, suututtaa itsensä oikein, että kuinka sä esko kehtaat sanoa, että mussa on jotain vikaa kun sä olet lihonut.
Turha siinä on eskon inistä, että en mä kyllä mitään sellaista sanonutkaan, kunhan omiani tässä höpisin. Anna olla, ei mitään, anteeksi anteeksi, mennäänkö mallorcalle tulisko siitä parempi mieli.
Ja esko reagoi näin, koska hän todellakaan ei alun perinkään ollut vaimoon tyytymätön. Mutta ei se vaimo sitä kyllä usko.
Niin minäkin olen miesten kanssa töissä ja ne fiksuimmat miehet kyllä osaavat pitää äijäporukassa suunsa kiinni eikä heittele mitään "hauskoja" letkauksia vaimoistaan ja tyttöystävistään. Jotkut saattavat kahden kesken jostain parisuhdeongelmasta avautua mikä on sekin erittäin kiusallista.
Töissä toisinaan kuulee aika rajuakin settiä kotioloista ja silloin en voi kyllä olla ajattelematta että kukahan se tuonkin ukon itselleen huolinut, oli sen läpän taustalla sitten mitä tahansa.Useimmiten miehillä on jonkinlainen tyytymättömyys itseensä, ja kokevat vaimon, suvun yms vaatimukset liian kovina. Miehillä on myös ulkonäkö- ja suorittamispaineita.
Aika harvoin miehet tuntuvat olevan tyytymättömiä parisuhteeseensa sillä tapaa, että eivät enää pitäisi vaimostaan. Eivät vaan enää pidä itsestään.
Mikä tässä sinusta on kovaa settiä kotioloista? Entäpä miten tässä letkauteltiin vaimosta tai tyttöystävistä? Millä tavalla tässä avauduttiin parisuhdeongelmista muutoin kuin siten, että itse tuntee rittäämättömyyttä?
Oikeasti onko niin, että mies ei saa kenellekään ilman vaimon lupaa ja womanspleinausta edes itsestään mitään sanoa, edes vitsillä?
Olen eri, mutta olihan tuossa väitetty sellaista, mistä sinulla ei oikeasti voi olla mitään tietoa miten asia on, vaikka näetkin kaiken miehen kertoman aivan totena. Ne "liialliset vaatimukset "voivat olla vaimon tai suvun näkökulmasta vaikka sellaisia, että mies ei joisi ja pelaisi rahojaan eli tässä on selkeästi tilanne, missä joku täysin ulkopuolinen oman itsetuntonsa nostattamiseksi haluaa "ymmärtää" miestä ja dissata niiden näkemystä, jotka miehen oikeasti tuntevat. Näiden tarinoiden kuuntelemisesta ei tosiasiassa mitään apua sille miehellekään ole, jos se on kuvattuun tapaan yksipuolista.
Tässä se taas tulee. Ei mies voi yksipuolisesti mitenkään kertoa siitä, mitä hän itse tuntee. Pitää ottaa huomioon, että siellä taustalla on vaimon ja suvun paremmat näkemykset siitä, mitä oikeastaan on meneillään miehen elämässä juuri nyt.
Ja luonnollisesti vaimolla on täysi syy ja oikeus loukkaantua siitä, että mies on mennyt lavertelemaan omista tuntemuksistaan työkavereilleen ja nämä vielä ovat kuunnelleet ne lavertelut miettimättä yhtään, mikä tässä on vaimon ja lasten äidin mielipide ja parempi tuntemus!
Kaikenlaisia akkoja sitä onkin, sellaisiakin, jotka kehtaavat uskoa, kun mieheni sanoo, että vatsan kasvaminen harmittaa!
Mies on ehkä sanonut, että häntä harmittaa lihominen, mutta sinä olet kutonut siihen melkoisen kudelman omasta mielikuvituksestasi, joka sisältää ymmärtämättömän vaimon, joka on vetänyt herneen nenään?
Vai miten se asia nyt oikein on? Ensin väität viesteissäsi, miten mies on kuvannut riitaa mahan kasvamisesta vai oliko se vain sinun omaa kuvitelmaasi ja mies kertoikin vain, että maha on kasvanut eikä maininnut vaimosta mitään?
No suoraan sanottuna tämänkin keskustelun perusteella voin hyvin kuvitella, miksi miestä ei huvita alkaa kotona tuntojaan ruotimaan.
Minusta todella käyttäydyt törkeästi. Hävytöntä syyllistää ap:ta vaikeassa elämäntilanteessa. Täällä jo aiemmin oli erittäin ikävää moittimista, missä syyllistettiin häntä liiallisesta puhumisesta. Täysin asiatonta ja loukkaavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla työkavereina ja kavereina on ja on ollut tosi paljon miehiä. Työskentelen ns äijäalalla ja miehet avautuu tosi paljon monista asioista, myös parisuhteistaan. Oon kuullu kaikenlaista. Useimmiten miehillä on jonkinlainen tyytymättömyys itseensä, ja kokevat vaimon, suvun yms vaatimukset liian kovina. Miehillä on myös ulkonäkö- ja suorittamispaineita. Ja jos niistä vaimo kyselee tai haastaa, niin se usein päätyy kommunikaatiokatkokseen.
Aika harvoin miehet tuntuvat olevan tyytymättömiä parisuhteeseensa sillä tapaa, että eivät enää pitäisi vaimostaan. Eivät vaan enää pidä itsestään. Ja vaimo etääntyy, eikä ymmärrä miks tuntuu pahalta kun maha kasvaa eikä energiaa ja testosteronia enää riitä. Ja miks ei enää halita kunnolla. Ja miks ei ole enää seksiä.
Oon varmaan aitiopaikalla kuulemassa näitä miesten tuntoja.
Itsellä sama. Ja täälläkin ilmeisesti vaimot luulevat, että nämä juttelut ovat samanlaisia kuin naisilla, eli että istutaan jossain syvällisesti keskustelemassa ja avaudutaan sitten puolin toisin luottamuksellisessa, intiimissä tilassa.
Ei tosiaan, vaan nämä tulevat esiin heittoina, vitseinä, kommentteina, letkautuksina ja toteamuksina. Niihin ei ole tarkoitus tai tarpeen tarttua, että mitä sä esko nyt sanoit keskustellaan tästä kerro lisää. Ne heitellään joukossa, kaikkien kuullen ja niihin vastataan vitsillä ja letkautuksella. Jos tulee vähän rankempaa settiä, todetaan, että no joo on se stana semmoista.
Mutta se on totta, että juuri tätähän ei sen vaimon kanssa varmaan monesti voi tehdä. Ihan vaan todeta asian, kuten apn mies nyt teki, ei ollenkaan. Ei, koska siitä pitää vetää herneet nenään jumalattomien ylitulkintojen kanssa, suututtaa itsensä oikein, että kuinka sä esko kehtaat sanoa, että mussa on jotain vikaa kun sä olet lihonut.
Turha siinä on eskon inistä, että en mä kyllä mitään sellaista sanonutkaan, kunhan omiani tässä höpisin. Anna olla, ei mitään, anteeksi anteeksi, mennäänkö mallorcalle tulisko siitä parempi mieli.
Ja esko reagoi näin, koska hän todellakaan ei alun perinkään ollut vaimoon tyytymätön. Mutta ei se vaimo sitä kyllä usko.
Niin minäkin olen miesten kanssa töissä ja ne fiksuimmat miehet kyllä osaavat pitää äijäporukassa suunsa kiinni eikä heittele mitään "hauskoja" letkauksia vaimoistaan ja tyttöystävistään. Jotkut saattavat kahden kesken jostain parisuhdeongelmasta avautua mikä on sekin erittäin kiusallista.
Töissä toisinaan kuulee aika rajuakin settiä kotioloista ja silloin en voi kyllä olla ajattelematta että kukahan se tuonkin ukon itselleen huolinut, oli sen läpän taustalla sitten mitä tahansa.Useimmiten miehillä on jonkinlainen tyytymättömyys itseensä, ja kokevat vaimon, suvun yms vaatimukset liian kovina. Miehillä on myös ulkonäkö- ja suorittamispaineita.
Aika harvoin miehet tuntuvat olevan tyytymättömiä parisuhteeseensa sillä tapaa, että eivät enää pitäisi vaimostaan. Eivät vaan enää pidä itsestään.
Mikä tässä sinusta on kovaa settiä kotioloista? Entäpä miten tässä letkauteltiin vaimosta tai tyttöystävistä? Millä tavalla tässä avauduttiin parisuhdeongelmista muutoin kuin siten, että itse tuntee rittäämättömyyttä?
Oikeasti onko niin, että mies ei saa kenellekään ilman vaimon lupaa ja womanspleinausta edes itsestään mitään sanoa, edes vitsillä?
Olen eri, mutta olihan tuossa väitetty sellaista, mistä sinulla ei oikeasti voi olla mitään tietoa miten asia on, vaikka näetkin kaiken miehen kertoman aivan totena. Ne "liialliset vaatimukset "voivat olla vaimon tai suvun näkökulmasta vaikka sellaisia, että mies ei joisi ja pelaisi rahojaan eli tässä on selkeästi tilanne, missä joku täysin ulkopuolinen oman itsetuntonsa nostattamiseksi haluaa "ymmärtää" miestä ja dissata niiden näkemystä, jotka miehen oikeasti tuntevat. Näiden tarinoiden kuuntelemisesta ei tosiasiassa mitään apua sille miehellekään ole, jos se on kuvattuun tapaan yksipuolista.
Tässä se taas tulee. Ei mies voi yksipuolisesti mitenkään kertoa siitä, mitä hän itse tuntee. Pitää ottaa huomioon, että siellä taustalla on vaimon ja suvun paremmat näkemykset siitä, mitä oikeastaan on meneillään miehen elämässä juuri nyt.
Ja luonnollisesti vaimolla on täysi syy ja oikeus loukkaantua siitä, että mies on mennyt lavertelemaan omista tuntemuksistaan työkavereilleen ja nämä vielä ovat kuunnelleet ne lavertelut miettimättä yhtään, mikä tässä on vaimon ja lasten äidin mielipide ja parempi tuntemus!
Kaikenlaisia akkoja sitä onkin, sellaisiakin, jotka kehtaavat uskoa, kun mieheni sanoo, että vatsan kasvaminen harmittaa!
Mies on ehkä sanonut, että häntä harmittaa lihominen, mutta sinä olet kutonut siihen melkoisen kudelman omasta mielikuvituksestasi, joka sisältää ymmärtämättömän vaimon, joka on vetänyt herneen nenään?
Vai miten se asia nyt oikein on? Ensin väität viesteissäsi, miten mies on kuvannut riitaa mahan kasvamisesta vai oliko se vain sinun omaa kuvitelmaasi ja mies kertoikin vain, että maha on kasvanut eikä maininnut vaimosta mitään?
No suoraan sanottuna tämänkin keskustelun perusteella voin hyvin kuvitella, miksi miestä ei huvita alkaa kotona tuntojaan ruotimaan.
Aika loukkaavasti sanottu ap:tä kohtaan. Jälleen kerran kuvitellaan, että ollaan "aitiopaikalla" muihin ihmisiin nähden?
Tällä en kyllä tarkoittanut apn miestä. Voit kuvitella, kenen miestä tarkoitin. Toivottavasti sinun miehesi ei jää kiinni siitä, että tullut työpaikan kahvihuoneessa heittäneeksi, että tänään tuntuu joltakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla työkavereina ja kavereina on ja on ollut tosi paljon miehiä. Työskentelen ns äijäalalla ja miehet avautuu tosi paljon monista asioista, myös parisuhteistaan. Oon kuullu kaikenlaista. Useimmiten miehillä on jonkinlainen tyytymättömyys itseensä, ja kokevat vaimon, suvun yms vaatimukset liian kovina. Miehillä on myös ulkonäkö- ja suorittamispaineita. Ja jos niistä vaimo kyselee tai haastaa, niin se usein päätyy kommunikaatiokatkokseen.
Aika harvoin miehet tuntuvat olevan tyytymättömiä parisuhteeseensa sillä tapaa, että eivät enää pitäisi vaimostaan. Eivät vaan enää pidä itsestään. Ja vaimo etääntyy, eikä ymmärrä miks tuntuu pahalta kun maha kasvaa eikä energiaa ja testosteronia enää riitä. Ja miks ei enää halita kunnolla. Ja miks ei ole enää seksiä.
Oon varmaan aitiopaikalla kuulemassa näitä miesten tuntoja.
Itsellä sama. Ja täälläkin ilmeisesti vaimot luulevat, että nämä juttelut ovat samanlaisia kuin naisilla, eli että istutaan jossain syvällisesti keskustelemassa ja avaudutaan sitten puolin toisin luottamuksellisessa, intiimissä tilassa.
Ei tosiaan, vaan nämä tulevat esiin heittoina, vitseinä, kommentteina, letkautuksina ja toteamuksina. Niihin ei ole tarkoitus tai tarpeen tarttua, että mitä sä esko nyt sanoit keskustellaan tästä kerro lisää. Ne heitellään joukossa, kaikkien kuullen ja niihin vastataan vitsillä ja letkautuksella. Jos tulee vähän rankempaa settiä, todetaan, että no joo on se stana semmoista.
Mutta se on totta, että juuri tätähän ei sen vaimon kanssa varmaan monesti voi tehdä. Ihan vaan todeta asian, kuten apn mies nyt teki, ei ollenkaan. Ei, koska siitä pitää vetää herneet nenään jumalattomien ylitulkintojen kanssa, suututtaa itsensä oikein, että kuinka sä esko kehtaat sanoa, että mussa on jotain vikaa kun sä olet lihonut.
Turha siinä on eskon inistä, että en mä kyllä mitään sellaista sanonutkaan, kunhan omiani tässä höpisin. Anna olla, ei mitään, anteeksi anteeksi, mennäänkö mallorcalle tulisko siitä parempi mieli.
Ja esko reagoi näin, koska hän todellakaan ei alun perinkään ollut vaimoon tyytymätön. Mutta ei se vaimo sitä kyllä usko.
Niin minäkin olen miesten kanssa töissä ja ne fiksuimmat miehet kyllä osaavat pitää äijäporukassa suunsa kiinni eikä heittele mitään "hauskoja" letkauksia vaimoistaan ja tyttöystävistään. Jotkut saattavat kahden kesken jostain parisuhdeongelmasta avautua mikä on sekin erittäin kiusallista.
Töissä toisinaan kuulee aika rajuakin settiä kotioloista ja silloin en voi kyllä olla ajattelematta että kukahan se tuonkin ukon itselleen huolinut, oli sen läpän taustalla sitten mitä tahansa.Useimmiten miehillä on jonkinlainen tyytymättömyys itseensä, ja kokevat vaimon, suvun yms vaatimukset liian kovina. Miehillä on myös ulkonäkö- ja suorittamispaineita.
Aika harvoin miehet tuntuvat olevan tyytymättömiä parisuhteeseensa sillä tapaa, että eivät enää pitäisi vaimostaan. Eivät vaan enää pidä itsestään.
Mikä tässä sinusta on kovaa settiä kotioloista? Entäpä miten tässä letkauteltiin vaimosta tai tyttöystävistä? Millä tavalla tässä avauduttiin parisuhdeongelmista muutoin kuin siten, että itse tuntee rittäämättömyyttä?
Oikeasti onko niin, että mies ei saa kenellekään ilman vaimon lupaa ja womanspleinausta edes itsestään mitään sanoa, edes vitsillä?
Mitä ne vaimon ja suvun(?) kovat vaatimukset sitten on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla työkavereina ja kavereina on ja on ollut tosi paljon miehiä. Työskentelen ns äijäalalla ja miehet avautuu tosi paljon monista asioista, myös parisuhteistaan. Oon kuullu kaikenlaista. Useimmiten miehillä on jonkinlainen tyytymättömyys itseensä, ja kokevat vaimon, suvun yms vaatimukset liian kovina. Miehillä on myös ulkonäkö- ja suorittamispaineita. Ja jos niistä vaimo kyselee tai haastaa, niin se usein päätyy kommunikaatiokatkokseen.
Aika harvoin miehet tuntuvat olevan tyytymättömiä parisuhteeseensa sillä tapaa, että eivät enää pitäisi vaimostaan. Eivät vaan enää pidä itsestään. Ja vaimo etääntyy, eikä ymmärrä miks tuntuu pahalta kun maha kasvaa eikä energiaa ja testosteronia enää riitä. Ja miks ei enää halita kunnolla. Ja miks ei ole enää seksiä.
Oon varmaan aitiopaikalla kuulemassa näitä miesten tuntoja.
Itsellä sama. Ja täälläkin ilmeisesti vaimot luulevat, että nämä juttelut ovat samanlaisia kuin naisilla, eli että istutaan jossain syvällisesti keskustelemassa ja avaudutaan sitten puolin toisin luottamuksellisessa, intiimissä tilassa.
Ei tosiaan, vaan nämä tulevat esiin heittoina, vitseinä, kommentteina, letkautuksina ja toteamuksina. Niihin ei ole tarkoitus tai tarpeen tarttua, että mitä sä esko nyt sanoit keskustellaan tästä kerro lisää. Ne heitellään joukossa, kaikkien kuullen ja niihin vastataan vitsillä ja letkautuksella. Jos tulee vähän rankempaa settiä, todetaan, että no joo on se stana semmoista.
Mutta se on totta, että juuri tätähän ei sen vaimon kanssa varmaan monesti voi tehdä. Ihan vaan todeta asian, kuten apn mies nyt teki, ei ollenkaan. Ei, koska siitä pitää vetää herneet nenään jumalattomien ylitulkintojen kanssa, suututtaa itsensä oikein, että kuinka sä esko kehtaat sanoa, että mussa on jotain vikaa kun sä olet lihonut.
Turha siinä on eskon inistä, että en mä kyllä mitään sellaista sanonutkaan, kunhan omiani tässä höpisin. Anna olla, ei mitään, anteeksi anteeksi, mennäänkö mallorcalle tulisko siitä parempi mieli.
Ja esko reagoi näin, koska hän todellakaan ei alun perinkään ollut vaimoon tyytymätön. Mutta ei se vaimo sitä kyllä usko.
Niin minäkin olen miesten kanssa töissä ja ne fiksuimmat miehet kyllä osaavat pitää äijäporukassa suunsa kiinni eikä heittele mitään "hauskoja" letkauksia vaimoistaan ja tyttöystävistään. Jotkut saattavat kahden kesken jostain parisuhdeongelmasta avautua mikä on sekin erittäin kiusallista.
Töissä toisinaan kuulee aika rajuakin settiä kotioloista ja silloin en voi kyllä olla ajattelematta että kukahan se tuonkin ukon itselleen huolinut, oli sen läpän taustalla sitten mitä tahansa.Useimmiten miehillä on jonkinlainen tyytymättömyys itseensä, ja kokevat vaimon, suvun yms vaatimukset liian kovina. Miehillä on myös ulkonäkö- ja suorittamispaineita.
Aika harvoin miehet tuntuvat olevan tyytymättömiä parisuhteeseensa sillä tapaa, että eivät enää pitäisi vaimostaan. Eivät vaan enää pidä itsestään.
Mikä tässä sinusta on kovaa settiä kotioloista? Entäpä miten tässä letkauteltiin vaimosta tai tyttöystävistä? Millä tavalla tässä avauduttiin parisuhdeongelmista muutoin kuin siten, että itse tuntee rittäämättömyyttä?
Oikeasti onko niin, että mies ei saa kenellekään ilman vaimon lupaa ja womanspleinausta edes itsestään mitään sanoa, edes vitsillä?
Mitä ne vaimon ja suvun(?) kovat vaatimukset sitten on?
Oli kerran mulla yksi kaveri, joka kertoi, miten eksä sekä vanhempansa asettivat hänelle ihan järkkyjä paineita eikä mikään koskaan riittänyt, vaikka hän menestyi työssään, mutta olisi pitänyt olla lääkäri, että kelpaa. No, oikeasti tuo valittaja on itse täysi narsistihuijari, joka vaan kerjää sympatiaa mistä ikinä rippusen onnistuu irti saamaan.
Vierailija kirjoitti:
Tästäkin keskustelusta voimme todeta, että kyllä tuolla yhdellä, joka puhui jotain naisten tavasta omia tunteet ja manipuloida keskusteluja omien agendojensa perusteella, oli ihan aihetta ja asiaa.
Hirveä haloo siitä, että pari naista on todennut, että ei miehet yleensäkään esim. työpaikalla vaimojaan hauku, vaan tuovat esille omia asioitaan, kuten vaikkapa nyt liialliset paineet. Kamala tarve tulla selittämään, että niin niin niin, mutta mistä sitä tiedetään, onko oikeasti mitään aiheellisia paineita vai pitäiskö vätyksen vaan suvunkin mielestä reipastua. Mitä te siellä sen paineita ymmärrätte, älkää uskoko kaikkea!
Apn mies on takuupettäjä, noin ne aina toimii, että ensin omaa aikaa ja menepäs nyt vain katsomaan, mitä se siellä oikein puuhaa.
Nälvimistä siitä, että joku on sanonut, että antaa miehelleen viikolla iltaisin aikaa olla ihan hiljaa.
Sinulta kysyttiin haukkuivatko ne miehet vaimojaan, vai keksitkö ihan itse sen hirveän kotitilanteen jossa vaimo vetäisi herneen nenään, mutta et vastannut. Tämäntapainen käyttäytyminen on juuri sitä samaa mistä tuo mainitsemasi kirjoittaja puhui - ja se olin muuten minä.
Aivan, on vaikea ymmärtää ihmistä, joka tuohon tyyliin lähtee muiden juttuihin mukaan ja sen perusteella päättelee, että vika on vaimossa, kun itselleni tulisi pikemminkin mieleen, että vika on pikemminkin miehessä, joka tällaisia tarinoita kertoilee vieraille ihmisille. Miksi juuri minulle?