Miksi nykylapset kirkuu?
Taas tuli lämpimät säät ja naapurin kakarat kiljuu ja kirkuu ulkona ihan kirjaimellisesti suoraa huutoa. Tuo ei siis todellakaan ole mitään riemunkiljahduksia tai iloa vaan pelkkää huvikseen kirkumista ja tuohon verrattuna sirkkelikin kuulostaa miellyttävältä.
Miten oikeasti voi olla, että nämä lapset ei kasva tuosta ulos vaan tuo sama stanan kirkuminen jatkuu samoilla lapsilla ilmeisesti aina?!
Kommentit (243)
Johtuu siitä että nykyvanhemmat ei osaa kasvattaa niitä. Naapurimme ovat valitettavasti hyvä esimerkki tästä. Lässytetään vaan ja lapset saa päättää kaikesta 🤮
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset lapset on äänekkäitä. Muuallakin lapset leikkivät ja riehuivat, mutta jostain syystä suomalaiset lapset tuntuvat pitävän eniten ääntä. Mistä johtuu?
Ei ole totta! Asun ulkomailla. Täällä on ihan samoin sekä hiljaisia että äänekkäitä lapsia. Älkää aina puhuko sontaa kun mistään ette mitään tiedä!
Turistiperheiden lapset voivat pitää meteliä, mutta esim. espanjalaiset paikalliset lapset eivät huuda vaan höpöttävät vanhempineen tasaisella volyymillä, joka on helppo suodattaa pois, varsinkin kun siitä ei juuri mitään ymmärrä jos ei keskity kuuntelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Johtuu siitä että nykyvanhemmat ei osaa kasvattaa niitä. Naapurimme ovat valitettavasti hyvä esimerkki tästä. Lässytetään vaan ja lapset saa päättää kaikesta 🤮
Äänen kehittäminen on hyvä asia, mutta pitäisi olla sisätilat joista kovin laulu ei kuulu. Tai maalla, jossa naapuri ei kauhistu.
Oltiin 2yön risteilyllä ja kyllä laivan käytävällä lapset juoksi, kiljui ja huusi. Hyttikäytävillä ei saa meluta.
Eikö naiset osaa enää kasvattaa lapsiaan? Tietysti jotain ääntä kuuluu kun kävelee ohi, mutta että lapsen annetaan kiljua käytävällä kauan.
Kyse ei ollut hätäisestä itkusta vaan ettei vanhemmat ymmärrä, että käytävä on kulkemista, ei hengailua varten. Laivoilla on myös hyvät leikkitilat lapsille.
Aiemmin tällaista ei usein ollut.
Hedelmistään puu tunnetaan. Tämän perusteella vanhemmat on piittaamattomia ja laiskoja.
Meillä asuu naapurissa kamala perhe, jossa huudetaan ja on jatkuvasti kamala kirkuminen. Vanhemmat tuijottaa kännykkää, eikä välitä pentujensa tekemisestä mitään. Pennut saa tehdä mitä huvittaa. Ja kirkua kokoajan. Heidän äitinsä selittää, kuinka lapset ilosta kiljahtelwvat. Höpöhöpö, kirkuvat täyttä kurkkua. Ja tuo luulee, että se on normaalia.
Ennenkin lapset toki oli leikeissään ja peleissään äänekkäitä mutta se oli enemmän leikkiin tai peliin kuuluvia huutoja, kuten: "kymmenen tikkua laudalla", "syötä tänne", "rotta nähty".
Nykyisin taas mukulat huutaa pelkkää aivotonta huutoa "ääärhgh" "iiiiigh" "riiikkikii" "rääkkäkää"
Boomerit ei taas muista, että ihan samanlaisia kirkujia olivat itsekin.
Käytöstavat vaan on kateissa kokonaisilta perheiltä. Kaikki puhuvat huutaen, kuin olisivat kaikki kuulovammaisia.
Lapsia ei nykyään pidetä kurissa. Vanhemmat korvatulpat korvissa? Eihän sitä meteliä muuten kukaan kestä.
Monesti katsonut, että ravintolaan tai uimarannalle, tai kirjastoon saapuu perhe, joka on kuin Kiljusen herrasväki.
Ennen lapsille oli isoja puistoja ja teitä joilla ei kulkenut autoja koko ajan, saattoi juosta / pyöräillä. Aikuiselle sopisi rauhallinen puisto taas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun päiväkotiryhmissä on henkilöstöpulan takia nykyään 40 lasta, niin saadakseen äänensä kuuluviin pitää käyttää ääntä.
Nuo lapset oli keskenään pihalla eikä niitä ollut kuin kaiketi kolme eli se tuosta lässynlässyn-selittelystä ja ymmärtämisestä.
Lapset ovat huutamisen oppineet päiväkodissa. Jatkavat sitä joka paikassa. Eivät lapset osaa muuttaa käyttäyttymistään yhtäkkiä.
Joskus sitä kettuuntuu niin tuohon kiljumiseen, että tekis mieli mennä kuiskaan pennun korvaan: Minä syön tuommoisia lapsia, häh häh hääääää :DD
T. Kiltti naapurin täti
Meidän naapurustossa on ihan sama juttu ja hermot menee.
Ymmärrän oikein hyvin sen että lapsista lähtee meteliä. On aivan ok että lapset leikkivät ja välillä huutavat/huudahtelevat tai nauravat kovaa. Itkeäkin saa. Normaalia ja luonnollista, elämän ääniä.
Mutta miksi h#lvetissä on pakko KIRKUA kurkku suorana?? Ihan kuin teurastettava lokkiparvi.
Sellaista kurkku suorana korkealta ja kovaa kirkumista on oikeasti tosi vaikea kuunnella. Alitajuisesti ajattelen että tuollaista kirkumista pääsee ihmisestä vain silloin kun raajaa revitään irti. Pelästynkin välillä, että nytkö siellä on käynyt tosi pahasti, mutta joku lumihiutale siellä vain leikkii.
Ja kyse ei ole vauvoista tai pikkutaaperoista, vaan 4-vuotiaista kouluikäisiin.
Mietin tätä samaa kun naapurin lapset kirkui ikkunan alla. Omat lapset on syntyneet nollarilla, eivätkä kirkuneet ulkona tai sisällä. En itsekään ole lapsena kirkunut 70-l, en muista ennen kuulleeni tällaista jatkuvaa kirkumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun päiväkotiryhmissä on henkilöstöpulan takia nykyään 40 lasta, niin saadakseen äänensä kuuluviin pitää käyttää ääntä.
Nuo lapset oli keskenään pihalla eikä niitä ollut kuin kaiketi kolme eli se tuosta lässynlässyn-selittelystä ja ymmärtämisestä.
Lapset ovat huutamisen oppineet päiväkodissa. Jatkavat sitä joka paikassa. Eivät lapset osaa muuttaa käyttäyttymistään yhtäkkiä.
Miksi päikkärissä ne varhaiskasvatuksen maisterit opettaa lapset kirkujiksi? Mikä tuon kirkumisen tarkoitus on? Miksi sen taidon oppiminen on noin tärkeää, kun ei sitä kuitenkaan kukaan (thank god) enää aikuisena mihinkään tarvitse? Paitsi tietty silloin kun siideripäissään tulee erimielisyyttä siitä kuka munan täksi yöksi saakaan hoteisiinsa..
Mun naapurissa asuu kans kirkujat. Se niiden isä kuvittelee, että se on normaalia. "Lapset leikkii." Se jaksaa jankuttaa. Kirkuminen on järkyttävää, kuuluu sadan metrin päähän.
Liian tiivis rakentaminen. Pikkulapsi ei hallitse ääntä vielä, ei muista mitään. Isompi taas voi tykätä huutaa kun koulussakin kovaa ääntä. Vanhemman pitää säädellä, jos se siis auttaa edes.