Itsekkäät isovanhemmat avuntarvitsijoina
Me ei saatu pikkulapsiaikana minkäänlaista apua isovanhemmilta, ei ole päästy mihinkään kahdestaan ilman lapsia kertaakaan. Ei apua kun väsytti valvomisten vuoksi hirveän paljon, yksin piti pärjätä, kun hyväkuntoiset isovanhemmat halusi elää vain itselleen. Nyt sitten on lapset kasvaneet isoiksi eivätkä innostu käymään mummoloissa kun ne isovanhemmat on vähän etäisiksi jääneet. Isovanhemmat on alkaneet nyt kyselemään että olisi kiva kun tulisitte kylään ja että meidän pitäisi alkaa heille omaishoitajiksi. Ryhtyisittekö te?
Kommentit (177)
Nää itsehyväiset isovanhemmat on tietysti miehen vanhemmat, jos ap on äityli. Kummasti siinä miniän anopissa on aina sitä karseaa vikaa 😬
Te? No miten teidän työt, arki ja elämä? Ja jäänyt kokonaan läheinen suhde ja yhteiset tavat syntymättä. En ryhtyis. Ei varmaan sovi toteutettavaks noin ...?
Jos ei ole yhteyttä pidetty ja puolin toisin toisten elämää helpotettu niin ei ole syytä ryhtyä sitten myöhemminkään. Rahalla saa apua ja seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Nää itsehyväiset isovanhemmat on tietysti miehen vanhemmat, jos ap on äityli. Kummasti siinä miniän anopissa on aina sitä karseaa vikaa 😬
Ap kirjoittaa monikossa: mummolat, huom.
Sanot suoraan että näiden vuosien tapaamistahdilla olisi ihan typerää alkaa omaishoitajiksi.
En. Onpa härski kysymys😂 Mun vanhemmat on just noin itsekkäitä, mut eivät vielä avuntarvitsijoita. Eikä tarvitse minulta tulla apua pyytämäänkään.
No. Äitini kasvoi rikkaassa perheessä ja peri sitten myös tietenkin rahaa. Sain koko lapsuuteni tapella isäni kanssa, kun äiti sitten hassasi rahansa. Itse huusin isälle takaisin että ansaisten omat rahani enkä odota perintöjä, mutta se tappelu oli loputonta, kunnes muutin pois.
Äiti seikkaili pitkin maata erilaisten hullujen kanssa ja soitteli apua kun oli saanut köniinsä. Pelkäsin aina kun puhelin soi. Kun hänelle tuli ikää, paikkakunta vakiintui ja miehet jäivät mutta alko maistui edelleen.
Lopulta päädyin hänen piiakseen, kun hän muutti lähelleni. Tiedän, että ei olisi voinut sanoa, mutta minut oli kasvatettu kiltiksi. Viimeinen vuosi oli kammottava, kun häntä ei saanut sairaalaan kirveelläkään, koska siellä ei päässyt tupakalle. Kun hän lopulta kuoli, olin riemuissani.
Älkää antako käyttää itseänne hyväksi.
Todennäköisesti tiesivät jo etukäteen joutuvansa jatkuvalla syötöllä ilmaisiksi lastenhoitajiksi ja oma elämänsä olisi jouduttu joka kerta siirtämään sivuun jonnekin hamaan tulevaisuuteen, joten siksi eivät lähteneet pohjatonta kaivoa täyttelemään.
Ihan vapaasti voit nyt "kostaa" ja olla ryhtymättä omaishoitajaksi.
Pärjäävät todennäköisesti paremmin ilman kaltaistasi lapsellista vinkujaa ja saavat apunsa muualta.
Ja vaikka miehen vanhemmat olisi hoitaneet lapsia yli voimiensa , sairauspäivät, vanhempien lomamatkat ja hotelliyöt
Ei missään tapauksessa pidä heitä auttaa missään. Jos mies edes aikoo sellaista semmonen myrsky päälle ettei varmaan lähde auttamaan missään asiassa.
Yleensä kun joku tarvitsee omaishoitajaa hän ei ole kykenevä enää sitä kyselemään.
Aloittaja ei taida edes tietää mikä on omaishoitaja.
Ihan huoletta voit sanoa, ettei ehdi kyläilemään töiden ja harrastuksien takia. Jos he ovat eläkkeellä, heillä sitä aikaa on tulla vaikka kahville.
Yhteydenpito muutenkin pitää tulla isovanhemmilta lapsenlapsia kohtaan, eikä toisinpäin.
Noita itsekkäitä isovanhempia riittää. Miehen vanhemmat myös kohdelleet miestä tosi rumasti, eivätkä osaa olla pahoillaan, koska eiväthän he koskaan mitään väärää ole tehneet. Silti pitäisi heti olla juoksemassa paikalle milloin mistäkin syystä kun tarvitsevat apua.
Vierailija kirjoitti:
Ihan huoletta voit sanoa, ettei ehdi kyläilemään töiden ja harrastuksien takia. Jos he ovat eläkkeellä, heillä sitä aikaa on tulla vaikka kahville.
Yhteydenpito muutenkin pitää tulla isovanhemmilta lapsenlapsia kohtaan, eikä toisinpäin.
Yhteydenpidon tulee tulla lapsilta päin. Heidän aikataulujensa mukaan.
Liian paljon täälläkin saa lukea kun äiti/ isä soittaa liian usein, tuppaa kylään, häiriköi yhteydenotoillaan.
Vierailija kirjoitti:
Nää itsehyväiset isovanhemmat on tietysti miehen vanhemmat, jos ap on äityli. Kummasti siinä miniän anopissa on aina sitä karseaa vikaa 😬
Meillä isoimmat viat ovat vävyn anopissa. On melkoinen kupla kuvitella, että kaikki äidit ja tyttäret olisivat parhaita ystäviä keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan huoletta voit sanoa, ettei ehdi kyläilemään töiden ja harrastuksien takia. Jos he ovat eläkkeellä, heillä sitä aikaa on tulla vaikka kahville.
Yhteydenpito muutenkin pitää tulla isovanhemmilta lapsenlapsia kohtaan, eikä toisinpäin.Yhteydenpidon tulee tulla lapsilta päin. Heidän aikataulujensa mukaan.
Liian paljon täälläkin saa lukea kun äiti/ isä soittaa liian usein, tuppaa kylään, häiriköi yhteydenotoillaan.
Jouduin äitini takia pitämään kännykän äänettömällä.
Kiitos vastauksista. Kyse on tosiaan kummankin puolison vanhemmista, kumpaakaan mummolaa ei ole koskaan kiinnostanut meidän perheen jaksaminen tai lapset. Emmekä ole enää aikoihin apua pyytäneetkään. Nyt kuitenkin iän karttuessa nämä isovanhemmat ovat alkaneet lähestyä meitä pyynnöin ja vaatimuksin. Pitäisi alkaa heille autokuskiksi, avustajaksi, tulevaisuudessa omaishoitajaksi. Itse olen edelleen väsynyt ja aivan lopussa lapsivuosien ja loputtoman yksinpärjäämisen jälkeen. Alapeukuttajille esittäisin kysymyksen, että onko mielestänne minulla ollenkaan oikeutta lepoon, vai miksi jotkut näkevät sen niin, että minun pitäisi edelleen vain jaksaa pitää huolta muista, oman lapsenhoitourakkani jälkeen ihmisistä, jotka eivät ole minusta paljoa välittäneet.
Halusin tietää, miten muut tekisivät. Itse teen siten, että kerron isovanhemmille auttavani heitä yhtä paljon kuin hekin meitä.
Ap
En ryhtyisi omaishoitajaksi. Tapaan kaikkia ihmisiä oman haluni mukaan, läheisimpiä useammin, etäisempiä harvemmin.