Älä jätä perintöä, käytä rahat itse, neuvovat asiantuntijat.
"Kenelläkään ole ei velvollisuutta jättää perintöä jälkipolville, sanoo emeritusprofessori Urpo Kangas. Sen sijaan rahat voi käyttää omaan hyvinvointiinsa, tunnontuskitta."
Aiotko sinä jättää perintöä sukupolville. Minä en ainakaan. Olen itseni varten enkä muita. Saadaan pidettyä talous pyörimässä.
Kommentit (251)
Vierailija kirjoitti:
Urpo ei ota huomioon että on paljon ihmisiä jotka eivät nauti ravintolassa syömisestä ja juomisesta. Haluaa ehkä kuolemaansa asti grillata omalla paritalopihalla jälkikasvunsa kanssa.
Urpo unohti myös sen, että varallisuuttaan voi siirtää lapsilleen ihan ilman verojakin. Ensinnäkin lahjoittamalla siten, että summa jää sopivasti lahjaveron maksamisrajan alle. Lisäksi voi lahjoittaa vaikka kuinka paljon maksamalla lastensa elinkustannuksia. Asuntolainaa ei voi lapsensa puolesta lyhentää, mutta esim yhtiövastikkeet, sähkölaskut, netti- ja puhelinlaskut, kotivakuutukset, autovakuutukset, ruuat jne saa maksaa. Näille ei ole edes olemassa mitään ylärajaa, jonka jälkeen pitäisi maksaa lahjaveroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai jätän, enemmän kuin itse sain. Helpotan lasten elämää mahdollisimman paljon.
Sama. Olen huolehtinut lapseni varallisuuden kehityksestä (ja talouskasvatuksesta) jo siitä saakka, kun hän oli vauva. Ja tulen ajattelemaan häntä enemmän kuin itseäni niin kauan kuin olen hengissä. Kiitos aiempien sukupolvien virheiden, meillä ei ollut ikinä mahdollisuutta saada lasta luomuna, vaan vuosien yrittämisen ja hoitamisen jälkeen. Tekemällä teetimme lapsen, ja emme todellakaan teettäneet häntä tänne kärsimään.
Siinä vaiheessa, kun lapseni on on 60-vuotias, eläkejärjestelmäkin saattaa olla ongelmallinen. Ilmasto saattaa olla ongelmallinen. Luonto saattaa olla vielä nykyistä enemmän täynnä kemikaaleja. Tekoäly on saattanut viedä massiivisen osan työpaikoista. Nämä kaikki ovat aiempien sukupolvien ansioita, ja en todellakaan jätä häntä oman onnensa nojaan ja ajattele, että minä olisin jotenkin ansainnut itse kuluttaa itseeni kaiken varallisuuteni. En ole.
Tämä on jotain ihan uutta. Että aiempien sukupolvien virheet tekivät sinut hedelmättömäksi????
Pieleen on mennyt niinkin yksinkertainen asia kuin testamentin säilyttäminen.
Testamentti pitää säilyttää pankin asiakirjasäilytyksessä tai tallelokerossa, joihin on pääsy ainoastaan itsellä.
Testamentin sisällöstä ei tulisi hiiskua kenellekään, jotta sitä voi halutessaan muuttaa ilman turhia selvityksiä ja luoda turhia odotuksia kenellekään.
Kun sitten kuolema on kohdannut kaksi pankin virkailijaa kuolinpesän hoitajan kanssa avaa ja kirjaa pankin säilön sisällön. Silloin testamentista otetaan kopio, joka jää pankille. Kukaan ei pääse käsiksi pesän varoihin ilman testamentin saajan myötävaikutusta.
Piirongin laatikko testamentin säilytyspaikkana on mitä huonoin. Jos sen saa käsiinsä henkilö, jolle se on epäedullinen, häviää se helposti. Testamentti olisi löydyttävä vainajan jäämistöstä. Jos se löytyy ainoastaan testamentin saajan hallusta on hän heikoilla. On oikeustapauksia, kun on tehty testamentti ja annettu se ainoana kappaleena testamentin saajalle, on se todettu mitättömäksi.
Outoa ajattelua, että eläkeläisten velvollisuus on ikään kuin kaataa rahansa pyörimään kansantalouteen ja mennä lopuksi hoitolaitokseen, jossa maahantuotu halpatyövoima heitä pienellä palkalla hoivailee ja kaikki irtain varallisuus ja raha imetään siitä jonkin hoitofirmaketjuun. Omistajat Suomessa ja ulkomailla sitten kuittaa ja kiittää. Ainakin tästä neuvojien ajattelusta seuraa kyllä entistä suuremmat omaisuuserot tulevaisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin hyvinvointiin rahojasi siinä käytät kun olet tyyliin jossain palvelutalossa kitumassa?
Itsekin mietin, että mihinköhän ne rahat saisi kulumaan, jos 70+ vuotiaana myisi kesämökin ja asunnon muuttaaksen vuokralle jonnekin pieneen kerrostalokämppään. Valtaosallahan iso osa rahoista olisi käyttämättä sitten kun hoivakotiin joutuisi, eli käytännössähän tuossa vain ihminen olisi itse nähnyt vaivan myymisen suhteen. Raha odottaisi kunnan maksuja tilillä, josta ne kuitattaisiin hoivamaksuihin.
Huono diili.
Kun joutuu hoivakotiin niin asunnon kulut otetaan puoli vuotta huomioon ja sen jälkeen koko eläke menee hoitokodille.
Huh, täytyy vain toivoa, että on munaa laittaa aikanaan omat aivot pihalle siinä kohtaa jos tuollaiseen vankilaan joskus joutuu.
Kun olet hoivakotiainesta sinulla on yleensä edunvalvoja. Et pysty itse tekemään ja päättämään mistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhempien kuuluu jättää mulle perintöä koska ovat itsekin sitä runsain mitoin saaneet. Ja aion kyllä jättää sitä myös omille lapsilleni, eipä tulisi mieleenkään et pöllytän kaiken menemään ettei heille vain jäisi mitään.
Ei muuten kuulu. Yksikään laki eikä asetus edellytä, että vanhempien KUULUU jättää perintöä.
Köyhien ja rikkaiden ero. Rikkaat tietää että perintöä, maata jne pitää jättää, se on järkevä ja köyhät tuhlaa kaiken Ifoneen ja Viron viinaan.
Vinkki: ennen kuolemaa Viroon, Ruotsiin, tai Espanjaan kirjoille. Siirsin lapsille kiinteistön. Exä lahjoitti mulle auton. 150 euroa asianajaja kuluja. Se oli siinä. Näin muualla. Varallisuuden kertyminen nähdään koko yhteiskunnan etuna.
Niistä on jo verot kertaalleen maksettu.
Eihän se riitä, että lahjan antaja muuttaa ulkomaille. Sen lahjan tai perinnön saajan pitää muuttaa myös.
Suomen verottaja verottaa myös ulkomailta saatua lahjaa tai perintöä.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa kyllä realisoida omaisuus siinä seitsemänkympin tietämillä ja lahjoittaa rahaa lahjaveron alittavalla summalla vuosittain, jos on omaisuutta, mitä jakaa.
Jonkun kesämökin voi jättää kiinteätä omaisuutta. Mutta joku vanha onakotitalo on huono perintö, kuten metsäkin. Osakkeet ja rahastot hyviä. Keskittyisin niiden antamiseen perintönä.
Eli helpottakaa edes perijän elämää, jos perintöä jätätte.
Se perintö ei sitten helpota perijän elämää vaan kaikki pitää olla tarjottimella valmiina? Ettei vaan olis vaivaa perinnön eteen. Ymmärrät kai, että perinnön jättäjä voi sairastua äkillisesti vakavasti tai joutua onnettomuuteen. Kuolla kupsahtaa sitten anteeksi perijöiltä pyytäen, kun ei ehtinyt olla aiheuttamatta vaivaa.
Siis seitsemänkympin tietämillä alkaa lahjoittamaan ja jakamaan omaisuutta pois. Mun pitäisi laittaa nyt haisemaan, entä jos elän kuten edesmennyt isäni 95-vuotiaaksi, lähdenkö kerjuulle. Emme me ihmiset nytkään ole kaikkivoipaisia, lähtö voi tulla yllättäen, tai elonpäiviä riittää hyvinkin paljon. Ei tässä kannata alkaa kovasti laskeskelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi voi ajaa rekan alle ettei valtion roistot pääse viemään rahoja.
Ajattelit sitten ehkä tappaa muitakin siinä kolarissa sekä viedä rekkakuskilta työkyvyn ja yöunet loppuelämäksi. En oikein tajua, miten itsesi tappaminen estää väittämääsi toimintaa valtion taholta. Eikö helpompi olisi sytytellä takkaa ja saunan pesää ylimääräisillä rahoilla tai vaikka kaikki rahat yhtäaikaa. Siten et saa itsekään niitä käyttöön, mutta pointti taisi olla iso paha valtio,
Vierailija kirjoitti:
Kerrostaloissa ollaan vastuussa myös naapureiden yhtiölainoista ja vastikkeista. Jos taloyhtiö menee konkurssiin niin kaikki menettävät asuntonsa ja velka jää niille kenellä sitä on.
Heh heh hah hah niihän sinä kovasti toivot näemmä.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Väkisinkin jää perintöä, koska en mä ajatellut kodistani vuokrallekaan muuttaa.
Hoivakoteja harvemmin asukkaat omistaa.
Tarkoitinkin sitä, että myisin tämän asunnon ja sitten muuttaisin vuokralle. Jos hoivakotiin joskus joudun, niin tämä asunto on edelleen olemassa ja jää mun lapsilleni.
Entä yhtiövastike jne?
Mitä siitä? Mun lapseni voivat mun hoivakotiin joutumiseni jälkeen joko toinen ostaa toisen osuuden pois ja muuttaa itse tähän tai sitten myyvät tämän, pistävät rahat puoliksi ja uusi asukas maksaa yhtiövastikkeen. Ja tästä tulikin mieleen, että mun kannattaakin tehdä jo nyt paperit ennakkoperinnöstä. Laatia siten, että mun lapseni saavat tän asunnon ennakkoperintönä heti, kun mä joudun pysyvään laitoshoitoon.
Asunnon voi kyllä myydä lapsilleen, mutta verottaja ottaa osansa.
Aion kyllä jotain jättää mutta aion kyllä käyttää rahaa itseenikin.
Omille vanhemmille olen kyllä sanonut ettei mulle tarvitse jättää mitään. Pärjään oikein hyvin omalla varallisuudellani.
Oi voi, tänään avataan shampapullo. Olen 21 ja 191 cm pitkä.
En ole lyhyt mies
Maksoin asuntolainan mutta pituutta ei tullut lisää.
Olen edelleen vain 165 cm pikkutuhnu 😢😢
😢😢😢😢😢😢
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrostaloissa ollaan vastuussa myös naapureiden yhtiölainoista ja vastikkeista. Jos taloyhtiö menee konkurssiin niin kaikki menettävät asuntonsa ja velka jää niille kenellä sitä on.
Heh heh hah hah niihän sinä kovasti toivot näemmä.
Ei pidä kovin leveästi hekotella. Sattuu sitä suuremmissakin piireissä, eikö me oltu pelastamassa Kreikkaa ettei koko EU lysähdä velkojen vuoksi tuhon tielle. Piti valita ruton ja koleran valiltä.
Jos omistat jotain, minkä haluat jättää perillisillesi, siirrä se vähitellen heidän nimiinsä jo elinaikanasi.
Tämä tarina perustuu tositapahtumiin.
Olipa kerran mies, joka kulki perheineen kylmänä talvena talosta taloon kerjäämässä ruokaa. He saivatkin jotain, mutta eivät tarpeeksi, sillä oli nälänhätä. Mies sairastui ja kuoli, kuten niin moni muukin sitä keväänä. Miehen poika kuitenkin selvisi. Hänellä ei ollut mitään muuta kuin henkensä. Pojalle syntyi poika, joka asui torpassa suuren perheensä kanssa. Elämä oli niukkaa. Lapsille ei ollut varaa ostaa kenkiä, joten he kävivät koulussa avojaloin.
Nuorimmasta tytöstä kasvoi kaunis ja viisas ja hän pääsi naimisiin nokkelan talollisen pojan kanssa. Talollisen poika osoittautui taitavaksi kauppamieheksi ja hänen onnistui kerätä suuri omaisuus. Heille syntyi seitsemän lasta. Kun kauppias kuoli, kaikki lapset saivat suuren perinnön.
Kauppiaan nuorin tytär oli älykäs ja hänet lähetettiin yliopistoon maan pääkaupunkiin. Hän sai viran ja hänen perinnöksi saamansa omaisuus vain kasvoi. Hänelle syntyi vain yksi tytär. Kun tuo tytär vuosia myöhemmin peri äitinsä, hän oli rikas.
Sitten eräänä päivänä rikas perijä luki tietäjän kirjoituksen: ”Älä jätä lapsillesi mitään, hei eivät ole sitä ansainneet.” Perijä noudatti viisaan tietäjän ohjetta ja kulutti koko suuren omaisuutensa turhuuteen. Vuosia myöhemmin hänen lapsensa kulkivat kylmänä talvena leipäjonosta toiseen.
Sen pituinen se.
Vierailija kirjoitti:
Jos omistat jotain, minkä haluat jättää perillisillesi, siirrä se vähitellen heidän nimiinsä jo elinaikanasi.
Näinhän jokainen varakas on aina toiminut, mutta pienemmän omaisuuden kanssa on pakko toimia toisin. Se ainoa kämppä, ainoa kristallimaljakko, taulu ja kesämökki kannattaa pitää omana ilonaan, muuten saattaa tulla kurjaa, vilu ja nälkä. Ne miljoonat tileiltääkin voi jetsuttaa, ilman veron veroa.
Minun äitini jätti perintöä minulle ja minun isä jättää kun kuolee. Niin on sovittu. Minä jätän sitten omaisuuteni lapselleni. Sain äidiltäni melko ison perinnön yli 400 000 euroa. Isältä saan paljon enemmän ja ne perintövero asiat on hoidettu ennakko perinnön turvin. Miksi tuhlaisin ja eläisin yltäkylläisesti rahoillani. En tarvii luxusta elämääni vaan yritän olla tavallinen. Haluan lapselleni hyvän tulevaisuuden ja autan maksamalla koulutuksen niin pitkälle kuin tarvii ja muutenkin. En jätä valtiolle ainakaan perintöäni onneksi.
Ei nykyisin enää tahdo mitenkään päästä hoivakotiin, vaan kotona on sinniteltävä vaikka ei pärjäisikään. Tilanne ei tästä ainakaan parane, joten on aivan turha laskeskella tai kuvitella elävänsä elämänsä lopussa useampia kuukausia hoivakodissa, vuosista nyt puhumattakaan.