Älä jätä perintöä, käytä rahat itse, neuvovat asiantuntijat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun vanhempien kuuluu jättää mulle perintöä koska ovat itsekin sitä runsain mitoin saaneet. Ja aion kyllä jättää sitä myös omille lapsilleni, eipä tulisi mieleenkään et pöllytän kaiken menemään ettei heille vain jäisi mitään.

Ei muuten kuulu. Yksikään laki eikä asetus edellytä, että vanhempien KUULUU jättää perintöä.

Köyhien ja rikkaiden ero. Rikkaat tietää että perintöä, maata jne pitää jättää, se on järkevä ja köyhät tuhlaa kaiken Ifoneen ja Viron viinaan.

Vinkki: ennen kuolemaa Viroon, Ruotsiin, tai Espanjaan kirjoille. Siirsin lapsille kiinteistön. Exä lahjoitti mulle auton. 150 euroa asianajaja kuluja. Se oli siinä. Näin muualla. Varallisuuden kertyminen nähdään koko yhteiskunnan etuna.

Niistä on jo verot kertaalleen maksettu.

Meillä oli suku rutiköyhää vielä 1800-luvun lopussa. Eivät omistaneet yhtään mitään. Seuraava sukupolvi pääsi tehtaaseen töihin ja sai ostettua itselleen pienen asunnon. Sitä seuraava polvi pääsi jo omakotitaloon ja jäi vähän säästöön. Seuraava sukupolvi omisti jo kesämökin ja sijoituksia. Nyt on omaisuutta kertynyt jo pari miljoonaa. Laittaisinko nyt kaiken haisemaan, että kuudes polvi pääsee aloittamaan taas nollasta?

Kun ihmisillä ei ole omaisuutta, he ovat riippuvaisia valtiosta ja heitä on helppo hallita. Varallisuus tuo riippumattomuutta ja se on vaarallista.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on sellainen tilanne, että perintöä uhkaa jäädä liikaa. Tai jos ei nyt liikaa, niin enemmän kuin mikä olisi kohtuullista. Toisaalta ainoa perillinen ei ole osoittautunut kovin tarkaksi rahankäyttäjäksi, mikä myös mietityttää, kuinka paljon hänelle kannattaa jättää. Ainakaan emme aktiivisesti pyri perintöä kasvattamaan, mutta se tuppaa kasvamaan väkisinkin, kun omaisuus karttuu. 

Tuleviin hoivakuluihin pitää tietenkin varautua, mutta ehkä tässä pitää opetella käyttämään enemmän rahaa palveluihin ja mukavaan elämään, ettei lapselle jää liikaa tuhlattavaksi. Itse ajattelisin, että miljoonan euron perintö riittää hyvin ja ylimenevät voi tuhlata hyvällä omallatunnolla. 

Eli jompi kumpi osapuoli joka tapauksessa tuhlaa turhuuksiin, jopa perinnön jättäjä tai perijä. En oikein tajua, mitä väliä sillä on, vaikka lapsi ei olisi järkevä rahankäyttäjä, jos itsekin "joutuu" nyt tuhlaamaan omaisuutensa ei-tarpeellisiin kohteisiin saadakseen sen kulutettua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Systeemi pitäisi muuttaa sellaiseksi, että mahdollinen perintö ohjataan jälkeläisten sijaan esim. yhteisen terveydenhuollon ylläpitämiseen, vähävaraisille, päihdetyöhön jne. Ahneus ja itsekkyys estävät meitä tekemästä maailmasta parempaa paikkaa kaikille.

Teen koko ikäni töitä pienellä palkalla ja elän säästeliäästi, sit mun asunto käytetään vähävaraisille tai päihdetyöhön? Tässäpä oikein kuningasidea!

Miksi se ei ole kuningasidea?

Siksi, että sen jälkeen ei jää mitään taloudellista motiivia ahkeroida ja kerryttää varallisuutta, vaan liittyä käsiojossa oleviin luettelemaan mitä kaikkia tarvitsee nyt heti. Jo nyt monen työtekevän aineellinen elintaso on vuosikymmeniä matalampi kuin ei-työtätekevän, koska esim maksaa asuntolainaansa. Jos tietää, että asunto menee lopuksi valtiolle, niin mitä järjenhäivää enää.

Ja minä kun luulin että sen varallisuuden tarkoitus oli ilahduttaa ja tuoda turvaa elinaikana. Ihmeesti se velaton asunto eläkeiässä vähentää asumiskuluja. Itselle riittää motivaatioksi, vaikkei perillisiä olekaan. Muutenkin olen oman onneni seppä, eikä mikään mitä kuolemani jälkeen tapahtuu, ole erityisen relevanttia minulle.

Kirjoitit, että sinulla ei ole perillisiä eli omia lapsia. Ihan samahan se silloin on, mitä omaisuudelle ja säästöille tapahtuu kuoleman jälkeen. Olisitko samaa mieltä, jos sinulla olisi lapsia? Jos vaikka lapsenlapsesi olisi vammainen ja oma lapsesi hoitaisi häntä omaishoidon tuen turvin, eikö sinua kiinnostaisi helpottaa heidän elämäänsä?

Hoitokoteja on  nykyään  ARA- kelpoisille  ja  erikseen  EI   ARA- kelpoisille.    Ne ei kelpoiset  ovat  rikkiaita ja itse maksavia ja heille löytyy  nytkin hoitopaikat  Heillä on yleensä  isot  eläkkeet josta   otetaan hoitomaksua  n. 3 000 e /kk, sen päälle voi tulla vielä  1 000 e  vuokraa  huoneesta ja  lääkkeet ym.  Siihen otetaan mukaan myös mahd. puolison eläke  ja muut jatkuvat  tulot. Siis  myös tuottavat  rahastot ja   osaketilit. Niitä  ei voi  ohjata lapsille.   Siis myös kotiin jäävän   puolison eläke tai      omaisuuden tuotto  menee   hoivaan.  Ahkera maksaa  kaikkein    eniten.  Vaikka  olisi jo  maksanut   veroja   eniten  elämässään.   Ahkeria siis  rangaistaan.    Se ARA -  kelpoinen makaa melkein  ilmaiseksi  600e /kk kun on vaan veroista maksettava    kansaneläke tai  takuueläke. Jos on  jo onnistunut myymään  asuntonsa pois ja  syömään ja juomaan ne rahat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö sitä omaa hyvinvointia nimenomaan ole se, että jätät jotain myös lapsillesi ja niiden hyväksi ja parhaaksi? Siis oletuksella, että ne lapset ovat sinulle tärkeitä. Tietysti on eri asia jos vihaat omia lapsiasi, kuten ilmeisesti woke-vihervasemmistolaiset tekevät.

n. 65 v. "lapsille", eiköhän heillä jo silloin ole mitä tarvitsevat.

Ei se aina niin mene, että kaikki syntyvät voittajiksi, kuten woke-vassari varmaan hyvin itsekin tiedät. Wokeilijoille menee sheimaamiset ja jopa sosiaalidarvinismikin läpi niin kauan kun se vain palvelee omaa aatetta.

Jos ei tuossa iässä ole saanut mitä tarvitsee niin on sitten ilman.

Minä olen 65 v. eläkeläinen(töitä takana 45 v. eläke 1400e/netto), olen saanut sen mitä haluan omilla tienesteilläni ilman minkäänlaista perintöä.

Hei, hyvä sinulle. Joku toinen menee erilaisilla korteilla, kuka sinä olet tuollaisia ihmeellisiä aikarajoja ja sääntöjä muille sanelemaan?

En ota kantaa kenelle rahat pitäisi jättää /käyttää, mutta se on paskapuhetta, että aikuiset jälkeläiset olisivat itse aiheuttaneet raha-asiansa. Meidän molempien opinnot viivästyi vanhempien väkivaltaisuuden ja alkoholiongelmien takia. Monessa suhteessa myös masennus ja muut kotiolojen takia puhjenneet mt-ongelmat ovat haitanneet työelämään siirtymistä ja/tai vaurastumista. Puhumattakaan siitä, että kotona olisi opetettu sijoittamista tai jotain muuta järkevää rahankäyttöä. Valittivat vain aina kuinka on velkaa ja ottivat sitä jatkuvasti lisää. Oli kuulemma edullista ottaa. Onneksi tässä ehtii vielä oppia sijoittamista, mutta onhan se hieman eri asia, kuin syntyä perheeseen jossa vanhemmat välittävät lapsistaan ja opettavat sijoittamista jo päiväkoti-ikäiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin hyvinvointiin rahojasi siinä käytät kun olet tyyliin jossain palvelutalossa kitumassa?

Itsekin mietin, että mihinköhän ne rahat saisi kulumaan, jos 70+ vuotiaana myisi kesämökin ja asunnon muuttaaksen vuokralle jonnekin pieneen kerrostalokämppään. Valtaosallahan iso osa rahoista olisi käyttämättä sitten kun hoivakotiin joutuisi, eli käytännössähän tuossa vain ihminen olisi itse nähnyt vaivan myymisen suhteen. Raha odottaisi kunnan maksuja tilillä, josta ne kuitattaisiin hoivamaksuihin.

Huono diili.

Kun joutuu hoivakotiin niin asunnon kulut otetaan puoli vuotta huomioon ja sen jälkeen koko eläke menee hoitokodille.

Huh, täytyy vain toivoa, että on munaa laittaa aikanaan omat aivot pihalle siinä kohtaa jos tuollaiseen vankilaan joskus joutuu.

Vierailija kirjoitti:

Se on eriasia jättääkö kaiken mahdollisen perinnöksi ja kituuttaa loppuun asti kaurapuuroa syöden minimi kuluilla. Kyllä perintöä kannattaa ehdottomasti jättää. Suomessa on todella kivinen tie aloittaa nollasta keräämään hyvinvointia työtä tehden. Minä olen vieläkin "persaukinen" 38 vuotiaana vaikka yrittänyt olen monenlaista. Isäukko suuressa viisaudessaan ryyppäsi metsät ja maat, kun ei halunnut keski-ikäisenä mennä töihin.

Olet sitten varmaan yrittänyt vääränlaisia asioita. Minun poikani on myös 38-v. ja hänellä on jo miljoonaomaisuus.

miten mahdollista kirjoitti:

perinnöistä on jo maksettu verot eikö nekään riitä viher punikeille.  järjetöntä moneen kertaan verotusta  minunkin metsästä on jo 4 sukupolvea maksanut verot silti vielä puun myynnistäkin pitää punikkeja elättää.

Lahjoita ihmeessä metsäsi punikeille niin loppuu huolesi. Voi ne tulla ne ottamaankin, jos ei veronmaksu maistu.

En ihmettelisi, jos jossain vaiheessa iäkkäiden hoitomaksut alettaisiin maksattaa kokonaan iäkkäillä itsellään ja yhteiskunta maksaa vasta sitten, kun ei ole enää mitään mistä maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo ole neuvo. Se on vain toteamus.

Aion käyttää rahaa omaan mukavuuteeni JA jättää perintöä lapsille.

Mutta jos minun pitäisi valita, että käytänkö rahat pitääkseni jotain anynoomiä taloutta pyörimässä, vai annanko lapsilleni, niin lapset menee kyllä edelle aika selkeästi.

Näinhän se on. On aivan eri asia mitä kannattaa tehdä ja mitä haluaa.

Jos haluaa tasoittaa tietä jälkipolville eikä maata kylpylöissä tai maailmanympäriristeilyillä. On se ihan oman halun ja harkinnan varassa, eipä siihen kenenkään ulkopuolisen tule vaikuttaa eikä edes jakaa "hyviä" neuvoja.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli suku rutiköyhää vielä 1800-luvun lopussa. Eivät omistaneet yhtään mitään. Seuraava sukupolvi pääsi tehtaaseen töihin ja sai ostettua itselleen pienen asunnon. Sitä seuraava polvi pääsi jo omakotitaloon ja jäi vähän säästöön. Seuraava sukupolvi omisti jo kesämökin ja sijoituksia. Nyt on omaisuutta kertynyt jo pari miljoonaa. Laittaisinko nyt kaiken haisemaan, että kuudes polvi pääsee aloittamaan taas nollasta?

Kun ihmisillä ei ole omaisuutta, he ovat riippuvaisia valtiosta ja heitä on helppo hallita. Varallisuus tuo riippumattomuutta ja se on vaarallista.

Ja se on "valkoista etuoikeutta" ja "kolonialismia", siksi vihervasuri-wokeltajat vihaavat kaikkea valkoisten hyvinvointia, kulttuuria ja varallisuutta, joka pitäisi heidän utopiassaan mieluummin jakaa kaikki ilmeiseksi värillisille ihmisille.

Ainoa miksi viitsin tehdä työtä ja yrittää, on se että saan jätettyä turvaa lapselle. Me olemme päälle nelikymppisiä, asuntolaina maksettu, ja oikeasti pärjättäisiin huomattavasti vähemmällä, joten voitaisiin vähentää työntekoa. Toisaalta olen aika puuhaava ihminen. En tykkää matkustaa, en oleskella, en katsoa telkkaria, en löhötä. En varmaan viihtyisi kauaa jouten sitten kuitenkaan. Mun molemmat yli 70 v. yrittäjävanhemmat tekevät edelleen töitä, vaikka toki virallisesti ovat eläkkeellä.

En usko, että maailma on kovin hyvällä tolalla enää siinä vaiheessa, kun nyt 11-vuotias tyttömme on aikuinen. Tai varmaankin osa porukasta pärjää, ja hyvin isolla joukolla menee huonommin. Yritän järjestää lapsen siihen paremmin pärjäävään joukkoon. En voi asialle muuta, kun huolehtia, että hän pärjää koulussa ja saa hyvän opiskelupaikan, ja että hänelle jää jonkin verran omaisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Systeemi pitäisi muuttaa sellaiseksi, että mahdollinen perintö ohjataan jälkeläisten sijaan esim. yhteisen terveydenhuollon ylläpitämiseen, vähävaraisille, päihdetyöhön jne. Ahneus ja itsekkyys estävät meitä tekemästä maailmasta parempaa paikkaa kaikille.

En voi ymmärtä, ettei tämä ole jonkun mielestä hyvä ajatus. Ahneus on kyllä ihmisen karmein ominaisuus.

Niin ja kukas tässä kuviossa on ahne ja viemässä toisilta perinnön?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo ole neuvo. Se on vain toteamus.

Aion käyttää rahaa omaan mukavuuteeni JA jättää perintöä lapsille.

Mutta jos minun pitäisi valita, että käytänkö rahat pitääkseni jotain anynoomiä taloutta pyörimässä, vai annanko lapsilleni, niin lapset menee kyllä edelle aika selkeästi.

Näinhän se on. On aivan eri asia mitä kannattaa tehdä ja mitä haluaa.

Jos haluaa tasoittaa tietä jälkipolville eikä maata kylpylöissä tai maailmanympäriristeilyillä. On se ihan oman halun ja harkinnan varassa, eipä siihen kenenkään ulkopuolisen tule vaikuttaa eikä edes jakaa "hyviä" neuvoja.

Meidän jälkipolvemme on meille sanonut, että järjestäkää itsellenne hyvissä ajoin joku ihana paikka, missä saa apua ja hoitoa tarvitessa, mistä löytyy kylpylä, aurinkoa, palmuja ja hyvää ruokaa. Etsintä on käynnissä.

Kyllä he ovat ihan itse osanneet elämänsä järjestää niin, ettei tarvitse olla perintöä mankumassa. Tosin kyllä he sitä tulevat väkisinkin saamaan.

Kun ihmisillä ei ole omaisuutta, he ovat riippuvaisia valtiosta ja heitä on helppo hallita. Varallisuus tuo riippumattomuutta ja se on vaarallista.

Aamulla S Korman juuri totesi, että Suomi ei ole pahasti velkaantunut, vielä voi vallan mainiosti lappaa velkaa. Minä taas olen sitä mieltä, että jos lapan naapurin isännältä velkaa mökkini arvon verran,  hän omistaa mökkini ja pistää minut mieron tielle.

Urpo   ei ota  huomioon  että   on paljon ihmisiä   jotka eivät  nauti   ravintolassa  syömisestä    ja juomisesta. Haluaa ehkä   kuolemaansa asti  grillata  omalla  paritalopihalla    jälkikasvunsa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

"Kun ihmisillä ei ole omaisuutta, he ovat riippuvaisia valtiosta ja heitä on helppo hallita. Varallisuus tuo riippumattomuutta ja se on vaarallista."

Aamulla S Korman juuri totesi, että Suomi ei ole pahasti velkaantunut, vielä voi vallan mainiosti lappaa velkaa. Minä taas olen sitä mieltä, että jos lapan naapurin isännältä velkaa mökkini arvon verran,  hän omistaa mökkini ja pistää minut mieron tielle.

Vierailija kirjoitti:

Juu, ei me nuorempi sukupolvi tehdä ilmaistöitä.

Eli ihan itse eläkeläiset saavat kantaa takkapuunsa 97-vuotiaana tai lämmittää sähköllä.

Nimittäin kotihoitaja ei kanna takkapuita, ei siivoa, ei pese pyykkiä, ei käy kaupassa, ei tee lämmintä ruokaa, nuo on kaikki erikseen ostettavia palveluita.

Ette sitten tarvitse perintöäkään. Testamentin voi tehdä missä vaiheessa elämää haluaa ja muuttaa sitä, mikäli tarvetta. Niin eikä testamentista hiiskuta sanaakaan perintöä kyttääville itsekkäille lapsille.