Lue keskustelun säännöt.
Mikä hämmästytti puolison suvussa?
Minua se, että ennen ruokailua laitettiin kädet ristiin ja rukoiltiin. Sellaisesta olin lukenut vain vanhoista ajoista kertovista kirjoista.
Kommentit (994)
Positiivisesti yllättivät. Mukavia ihmisiä, joiden kanssa on aina mukava olla tekemisissä. Jopa anoppi on tosi herttainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhoillislestadiolaisuus. Mieheni on eronnut liikkeestä täysi-ikäistyttyään, joten en olisi mitenkään osannut arvata. Seuraava yllätys oli se, kuinka hyvin tulen juttuun vanhoillislestadilaisen kälyni kanssa. Muutenkin se, että koko jengi on todella kivoja "normaaleja" ihmisiä, eikä mitään hihhuleita, jotka yrittää käännyttää muutkin. En siis ollut ennen ollut tekemisissä ko. liikkeeseen kuuluvien ihmisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Tervehtiminen lähiomaistenkin kesken on muodollista kättelyä. Appiukko on narsistin perikuva eli hautajaisissakin itselleen kehumispuheita pitävä paikallispoliitikko, jolle aikuiset lapset heristävät nyrkkiä taskussa, mutta kukaan ei julkisesti sano mitään hänen mielipiteistään poikkeavaa. Itse olen vähän aloitellut.
Mulla naispuolinen vastine, eli halaileva 'lämmin' anoppi. Minä aloin vuosien harkinnan jälkeen varovaisesti argumentoimaan tai kyselemään. Narsku on jäädyttänyt minut ulos. Ei se mitään. En kaipaa enää poikaansakaan.
Onneksi koronan varjolla voi edelleen kieltäytyä kättely/halailu/lääppimisestä.
Erilaisiin juhliin panostaminen; omassa suvussani juhla ei juurikaan poikennut arjesta, paitsi ruokien osalta. Miehen suvussa taas jokainen pienikin syy juhlia käytetään hyväksi ja koko suku kutsuttiin koolle. Juhlissa on usein monta ruokalajia ja erikseen niin alku-, pää- kuin jälkiruoatkin ja koko suku kokoontuu pitkän pöydän ääreen.
Myös pukeutumiseen ja ohjelmaan panostetaan ja näihin liittyen palveluita myös ostetaan. Lapsetkin opetetaan pienestä pitäen näihin juhliin ja pukeutumaan kunnalla sekä istumaan aloillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko perhe on raitis, tupakoimaton ja säästäväinen. Myös puolisoni.
Vierailija kirjoitti:
Miehen sekopäisen eksän hyysääminen vielä viisitoista vuotta eron jälkeenkin - vain koska heillä on yksi yhteinen, nyt jo aikuinen lapsi. Autetaan muutoissa, säilötään tavaroita varastoissa ja järjestetään kyytejä.
Mikä tekee hänestä sekopäisen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ex-puolison suku oli tosi mahtavaa porukkaa, osa italiassa osa p-karjalasta. Oli lehtimiestä ja kaikkea. Kaipaamaan jäin.
Se kuinka anoppi määrää aikuisten lastensa elämästä. Siis kaikkien aikuisten lastensa, osa jo viiskymppisen puolella. Suuttuu kuin rantapiru ellei häntä totella.
Ei mun äiti tollanen noita ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se miten puolison perhe pitää oikeutenaan tulla kotiimme, milloin heitä huvittaa. He asuvat pidemmän matkan päässä ja heistä on ihan ok tulla yökylään yli viikoksi, kun se heille sopii. Rajojen vetäminen ei ole ollut helppoa, mutta kotirauhan kannalta tärkeää.
Anoppi on oikeasti sosiopaatti. Hänestä on ok huumata ihminen, jotta siitä ei ole hänelle häiriötä. Kun asia selvisi lapset eivät ole hänen luokseen jääneet. Antoi miehelleen salaa rauhoittavia ja unilääkkeitä, jotta nukkuisi, koska ei jaksa sitä. Sittemmin maksa tuhoutui ja mietin oliko tuokin syynä ja hän kuoli. En ole uskaltanut tästä puhua koska ajattelen olenko itsekin syyllinen johonkin kun en ole tästä kertonut viranomaisille vaikka olen tietänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen sekopäisen eksän hyysääminen vielä viisitoista vuotta eron jälkeenkin - vain koska heillä on yksi yhteinen, nyt jo aikuinen lapsi. Autetaan muutoissa, säilötään tavaroita varastoissa ja järjestetään kyytejä.
Mikä tekee hänestä sekopäisen?
Sanotaanko kauniisti, että tieteellisen maailmankuvan vastainen elämänkatsomus, johon on yrittänyt painostaa lähipiirinsäkin. Täysin mahdottomia vaatimuksia ja hulluja kilareita milloin mistäkin.
Kuinka tynnyrissä kasvaneita ovat. Toki ymmärrän, kun ei ole koulutusta ja elanto on saatu maataloudella ja sekin on melko vaatimatonta. Mukaan astuivat myös viina ja mielenterveyden ongelmat.
Silti tuli yllätyksenä kuinka huonosti ovat nykyajasta perillä. Eivät millään ymmärrä edes sitä, kun itse opiskelin ekonomiksi ja menin hyvään työpaikkaan. Edelleen kyselevät kaikkea vuorotyöstä ja hoitoalan raskaudesta. En ole koskaan ollut enkä harkinnut hoitoalalle menemistä, mutta ei mene kaaliin vaikka yli 10 vuotta olen rautalankaa aiheesta jo vääntänyt.
Lisäksi luulin heitä paljon vanhemmiksi kuin ovat. Oletin heidän olevan noin 65-vuotiaita, kunnes anoppi kysyi, ehtisinkö auttaa kahvituksessa kun hänellä on 50v syntymäpäivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yllätti kaksikymppisenä miten puoliso sisaruksineen käytti puheessa samoja sanoja kuin mummoni eli vanhoja ruotsinkielestä väännettyjä sanoja.
Myöhemmin sitten selvisi että kukaan ei ole kouluja käynyt, peruskoulun jälkeen, lähinnä naureskelivat ammattiopintoja suorittaneille.
Erosin, tietysti. Minä olen paljon kouluttautunut senkin jälkeen ja lapset korkeakoulutettuja.
Se toisten asioihin puuttuminen. Kaikki udellaan, ja lähes kaikesta mies ja varsinkin hänen veljensä vanhemmilleen myös avautuvat. Kyse ei ole läheisen avoimista väleistä, vaan mies ja veli ikäänkuin odottavat vanhempiensa ratkaisevan kaikki ongelmansa, ja mielipiteet kaikkeen muodostetaan vasta kun vanhempia on konsultoitu asiasta. Tähän sisältyy lähes kaikki hankinnat, reissut ja remontit. Seitsemänkymppisetkö yhtäkkiä tietävät millaisen tabletin lapset tarvitsevat ja missä iässä? Koko elämänsä maalla omakotitalossa asuneet tietävät ilmeisesti myös kerrostaloyhtiömme asiat paremmin kuin me. Miehen mielestä ainakin. Veli kysyy vanhemmiltaan apua jopa parisuhdeasioissa, ja aika monta miniäehdokasta onkin lytätty siltä suunnalta (yleensä tietämättä näistä ihmisistä juri mitään), ja veli on kuunnellut. Jokaisen vanhemmilleen soitetun puhelun jälkeen miehelle tulee tusinoittain tekstiviestejä, missä neuvotaan miten nyt pitää toimia. Appivanhemmat pitävät lapsiaan marionetteina, ja tahdottomia tuntuvat olevankin. Ette varmaan ylläty, että mitään mies ei tee oma-aloitteisesti.
Miehellä on sellainen viisikymppinen " taiteilija" veli. Oikeasti juoppo joka vähän rämpyttää kitaraa ja kirjoittaa runoja " Oi että, saisinpa rakkauden vettä jne" .
Appivanhempani molemmat kouluja käyneitä ihmisiä silmät loistaen tätä pojua suosivat ja elättävät. Olin ensimmäisiä kertoja siellä hienossa salongissa tämä rämpytti kitaraa ja lauloi"
Kaukaa taas palaan joelle kerran
se mua tuudittaa ja saan unohtaa
huuhdon huoleni jokeen taas kerran
sen viileys mua rauhoittaa,( Riki Sorsa) muka uutena oma keksimänä sovituksena🤣🤣 . Luulin olevani piilokamerassa.
Se miten monen sukulaisen kanssa voi olla riidoissa.
Ylipäätään perheen väliset suhteet. Kumppanini perhe on suhteellisen iso, hänen vanhemmillaan on neljä lasta. Kaikki tykkäävät viettää toistensa kanssa aikaa. Vain yksi asuu virallisesti kotona, mutta muut käyvät kylässä usein ja ovat yötä ja näin pois päin. Osallistuvat kotitöihin, joita ei kyllä tunnu olevan mitenkään paljoa. Pelaavat lautapelejä ja saunovat ja touhuavat yhdessä??
Mäkin olen tavannut kumppanin mummon jo kolmesti, ja suku on muutamien sukujuhlien perusteella iso ja läheinen. Naapuritkin kutsutaan juhliin. En vaan ymmärrä. Mielestäni tämä on siis ihanaa ja todella todella erilaista omaan sukuuni nähden. Näen kumppanin sukua huomattavasti enemmän kuin omaani.
Että lasten annetaan aukoa päätään aikuisille ja sitä pidetään hauskana. Siis täysin alatyylistä p'skaa. Kun itse en nauranut, sain kuulla olevani tosikko.
Että käsiä ei pestä ennen kuin ne ovat selvästi likaiset. Ei edes ruokapöytään tullessa.
Että kukaan ei tajua pöytätavoista mitään. Sorkitaan ympäriinsä, lapset nuolee ottimia jne.
Opetin mieheni tavoille. Melkoinen metsäläinen olikin! Mutta kehityskelpoinen, onneksi.
Miehen sekopäisen eksän hyysääminen vielä viisitoista vuotta eron jälkeenkin - vain koska heillä on yksi yhteinen, nyt jo aikuinen lapsi. Autetaan muutoissa, säilötään tavaroita varastoissa ja järjestetään kyytejä.