Lue keskustelun säännöt.
Mikä hämmästytti puolison suvussa?
Minua se, että ennen ruokailua laitettiin kädet ristiin ja rukoiltiin. Sellaisesta olin lukenut vain vanhoista ajoista kertovista kirjoista.
Kommentit (994)
Itseni yllätti se että hänellä ei käytännössä ollut sukua. Hänen isänsä oli kuollut hänen ollesaan alle 10 vuotias ja äiti kuoli kun hän oli 19. Vain sisko on jäljellä, tädit, sedät ja muutkin kuolleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se yllätti, miten ilkeitä kaikki naispuoliset olivat, vaikken ollut tehnyt heille yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei oikeastaan mikään. Aika samankaltainen suku kuin omani. Tavallisia ihmisiä tavallisine ongelmineen. Osa tosi mukavia ja muutama hankalampi tapaus mahtuu tietysti joka sukuun.
Miksi sitten kirjoitit tähän ketjuun?
Vastasin esitettyyn kysymykseen. Eikö kysymykseen yleensä haluta vastauksia?
Vakavia, huumorintajuttomia, vaikka puoliso on erittäin hauska.
Ei kaikilla ole montaa sukulaista.
Ne vähätkin voi olla etäisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täydellinen välinpitämättömyys! 😞
Että adoptoituja lapsia ei pidetä oikeina suvun jäseninä.
Tämä tuli puheeksi, kun mietittiin, mikä sukunimi meidän lapsellemme tulisi. Appi alkoi luetella heidän harvinaisen sukunimensä kantajia, ja puheeksi tuli hänen serkkunsa lapset, joilla on tämä sukunimi. He ja heidän jälkeläisensä eivät ole kuulemma oikeasti sukua, koska heidät on adoptoitu.
Minua oksetti paitsi appiukon asenne niin myös se, että kaikki heidän perheessään hyväksyivät tällaiset ajatukset. Mieheni ja tämän veli vain nyökkäilivät mukana. Mieheni on joskus jopa itse toistellut näitä isänsä puheita, kun on kertonut omasta suvustaan.
Säälitti nämä serkun lapset, vaikken ole heitä koskaan tavannutkaan. Olisikohan tämä adoptio syynä sille, ettei heitä ole ikinä kutsuttu mihinkään suvun juhliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miesystävän sukulaiset ovat ihan tavallisia ihmisiä, heissä ei ole sinällään mitään ihmeellistä, mutta yllätyin siitä, että miten miesystäväni käytös muuttui heidän seurassaan. Mies on normaalisti aika ulospäinsuuntautunut ja sanoo mielipiteensä aika kärkkäästi, mutta sisarustensa seurassa oli hiljainen. Mietin sitä pitkään, mutta sitten tajusin, että mies on perheen nuorin poika ja ikäeroa vanhempiin sisaruksiin on paljon. Eli hän on siinä seurassa tietenkin yhä se pikkuveli, vaikka ikää on jo yli kuusikymmentä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se että he pitävät niin tiivistä yhteyttä toisiinsa, kenenkään rajoja ei kunnioiteta, ja kaikesta valittaminen / kritisoiminen / ilkeily on vain yhden ihmisen perusoikeus...
Vierailija kirjoitti:
Se yllätti, miten ilkeitä kaikki naispuoliset olivat, vaikken ollut tehnyt heille yhtään mitään.
kateellisia naiset sulle olleet jostain?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On yllättänyt monikin asia, lähinnä se etteivät kaikki suvut ole riitaisia ja kaunaisia.
Puolison suku siis yllättää lähes aina negatiivisesti.
Ja kun yksi kirjoitti, ettei yllättänyt mikään, niin ei olisi saanut sitä kirjoittaa.
Eli jos yllättääkin se, ettei mikään yllättänytkään, niin VÄÄRIN!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tervehtiminen lähiomaistenkin kesken on muodollista kättelyä. Appiukko on narsistin perikuva eli hautajaisissakin itselleen kehumispuheita pitävä paikallispoliitikko, jolle aikuiset lapset heristävät nyrkkiä taskussa, mutta kukaan ei julkisesti sano mitään hänen mielipiteistään poikkeavaa. Itse olen vähän aloitellut.
Vähemmällä valehtelulla olisi heilläkin mukavampi olo.
Miten katkeria, kateellisia ja toisiaan kyräileviä koko ex-miehen suku on. Ainoa asia mikä merkitsi mitään oli omat tai lasten urheilusuoritukset. Niitä kyllä sitten jaksettiin jopa hääpuheissa levitellä ja muistella (siis esim morsiamen isä toi OMAT nuoruuden saavutuksensa puheessa esiin....).
Näin Etelä-Pohjanmaalla.
Muiden ihmisten ulkonäön jatkuva arvostelu. En muista omasta suvustani kuin enoni edesmenneen vaimon, joka huomautteli mun finneistä teini-ikäisenä ja sanoi että mulla on iso pylly (painoa 55 kg, eukko itse kakoi vessassa oksennusta ruuan jälkeen). Miehen sukulaiset istuvat iltaa tissutellen ja haukkuvat kaikki naapureista julkkiksiin. Luettiin Seiskaa tms. ja ruodittiin jonkun julkkiksen rintojen muotoa ja mahamakkaroita. Anoppi on asiallinen nainen, mutta ei silti tunnu ymmärtävän, miksi ei miehen kanssa haluta pitää yhteyttä noihin ihmisiin. :D
Vierailija kirjoitti:
Pääsin naimisiin rikkaan pojan kanssa ja minulle tuli yllätyksenä ettei heistä kukaan käy töissä koko suvusta. Eivät ole olleet töissä kolmeen sukupolveen.ovat perineet paljon omaisuutta 150 vuotta sitten.
Mielenkiintoista, olen päätynyt samanlaiseen sukuun ja tää porukka ei koskaan jää eläkkeelle. Kaikki on tehneet pitkän työuran tai ovat edelleen töissä, lapset koulutetaan nimenomaan työelämään, ei joutenoloon eli löytyy lääkäreitä, professoreja, erilaisia rahoitusalan toimijoita jne. Omaisuus kun ei säily, jos siitä ei huolehdi ja varainhoitajat aika harvoin katsovat suvun etuja.
Vierailija kirjoitti:
Tervehtiminen lähiomaistenkin kesken on muodollista kättelyä. Appiukko on narsistin perikuva eli hautajaisissakin itselleen kehumispuheita pitävä paikallispoliitikko, jolle aikuiset lapset heristävät nyrkkiä taskussa, mutta kukaan ei julkisesti sano mitään hänen mielipiteistään poikkeavaa. Itse olen vähän aloitellut.
Mun käly teki meidän isälle samaa eli ryhtyi uhittelemaan ihan siksi, että katsoi isän olevan narsisti (no ei ollut). Testamentissa sitten olikin jätetty veli pelkälle lakiosalle, hänen loppuosuutensa meni minun lapsilleni. "Arvostuksenosoituksena miniälleni Liisalle testamenttaan xxxxxx e tyttäreni Maijan lapsille Mika ja Minna."
Jäykkä käytös ja ahneus. Paljon varakkaampia kuin oma sukuni, mutta ei tuliaisia ( meillä useimmiten tuodaan jotain pientä, ainakin lapsille , vaikka kyläillään huomattavasti useammin). Lähtiessä meillä laitetaan kotiinjääneille jotain leivonnaista tms mukaan, heillä ei ole tällaista tapaa.