Jos perin isäni omakotitalon mutta nykyinen vaimo jää siihen asumaan, miten maksan perintöveron?

Vierailija kirjoitti:

Ensin jonkun pitää kuolla ennen kuin sinä perit ketään. Ja leskellä on elinikäinen asumisoikeus ja leski saa loppuelämänsä ajan puolet kuolleen eläkkeestä: joka kuukausi vaikka 70 vuotta! Kyllä lesken syli se on lämpöinen.

Googleta leskeneläke, niin huomaat, kuinka väärässä olet.

Laki on mätä.

Eli koko perintövero tulisi poistaa kokonaan!

Perintövero on katkerien sosialistien luomus.

Haluavat aina varastaa toisten omaisuuden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maksat perintöveron normaalisti. Leskellä on asumisoikeus niin pitkään kuin hän haluaa siinä asua.

Taas näitä rikkaiden vähä-älyisten aivopieruja.

Noin se lain mukaan menee, muutamin poikkeuksin:

1. jos kyseessä on asunto, jonka omistivat ap:n vanhemmat puoliksi ja aiemmin kuolleen vanhemman osuus on edelleen perillisille jakamatta, ei hallintaoikeuskaan koske toista sukuhaaraa eli uutta leskeä.

2. Jos puolisoilla on avioehto, joka sulkee pois avio-oikeuden kummankin avioliittoa solmittaessa olleeseen omaisuuteen, ei hallintaoikeus koske leskeä;

3. Jos leskellä on toinen asunto, ei tämän puheena olevan asunnon hallintaoikeus koske leskeä.

Perintöveroon saa maksuaikaa ja siihen myöntää myös pankki lainan, koska on reaalivakuus.

Itselleni kävi näin, että äidinperintö oli talonpuolikas, johon isä jäi asumaan. Perintöverolappu tuli, mutta oli hyvin kohtuullinen koska hallintaoikeuttaan käyttävän lesken elinikäkerroin pienentää veroa.

Kohta 2 on väärin. Avioehto ei vaikuta millään tavalla siihen, onko leskellä oikeus jäädä asumaan vainajan yksin omistamaan asuntoon (jos leski ja vainaja asuivat siinä yhdessä ennen kuolemaa).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen maksamaan sen rahalla.

Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?

Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.

Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.

Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.

Silti se perintö on 300000€.

ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000 

On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.

Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat sekä lesken varat(ja velat kaiketi myös) ja siitä loppusummasta puolet on lesken osuus koko määrästä paitsi jos hän on se varakkaampi. Hänen ei tarvitse luopua omasta osuudestaan pesän hyväksi.

Eli jos vainajan (70000) + lesken (30000)omaisuus on 100000 aviolesken tasinko-osuus on 20000€. Pesään jää siis jaettavaksi ja verotettavaksi yhteensä 50000€. Jos perillisiä on 2 molemmat saavat 25000 josta kunkin perintövero on 100€ + 7%*5000€ eli 350€ eli kaikkiaan 450€ / nuppi

Leski ei peri eikä maksa perintöveroa.

Tuossa on eri asia se, mitä pesään jää jaettavaksi ja se, mistä summasta perilli(set)nen maksaa perintöveron.

Eikä ole.

Leski saa tasinkoa tuon 20000 näinollen pesään jää 50000€ (lesken omaisuus on 30000 +tasinko 20000€)

Kaksi perillistä. 25000+25000

Molemmilla oma verolaskelma, eli yli 20000€ osuudesta 100€+ 7%*5000€ eli 450€/nuppi, yhteensä 900€

Huom! Jos perillisiä on vain yksi eli perintöosuus on 50000€ maksaa hän huomattavasti enemmän eli 1500€+10%*10000€ (eli 10% 40000€ ylittävästä osuudesta) eli yksin perheessään hän maksaisi 2500€

Tämä on mielenkiintoista koska perheet pienenevät koko ajan eli pesässä on vähemmän jakajia kuin ennen mikä tarkoittaa sitä, että verottajan laskennallinen osuus kasvaa koko ajan!!!

Älä sekoita veron määrän laskuja tähän, vaan kyse on AINOASTAAN siitä, mistä summasta perilliset maksavat veroa ja se on tuossa 70 000€.

Ja siis eikö vähemmän jakajia tarkoita isompia perintöjä jolloin verokin on samasta perinnöstä isompi.

Voi jösses. Ihanko oikeasti et ymmärrä sitä, että 50000e perinnöstä, jos jakajia on kaksi, veronalaiseksi jää vain 10000euroa (koska kumpikin saa verottomasti 20000e ja maksaa veroa vain 5000eurosta). Jos on yksi perillinen, veronalaista perintöä on 30000euroa. Eli verottaja saa verot 30000e perinnöstä, kun jos olisi kaksi, verottaja saisi veroa vain 10000eurosta. Jos perillisiä olisi kolme, ei verottaja saisi veroa ollenkaan, koska summa kaikille jäisi alle 20000e.

Että verottaja tulee kuittaamaan paremmat perintöveropotit, kun perillisten määrä pienenee.

Joo, kiitos, tässä ketjussa ei kiinnosta veron määrä, vaan se, vähennetäänkö muka tasinko perinnön arvosta ennen verojen määräytymistä. Ja minä sanoin, että ei vähennetä!

Kyllä vähennetään.

Ei vähennetä.

Uskotko jo. Tässä lainaus suoraan vero.fi -sivustolta. Mitä siitä et ymmärrä???

Jos vainaja on kuolinhetkellään elänyt avioliitossa, perintöveron määräämiseksi on tarpeen selvittää avioliiton vaikutus vainajan perillisille syntyviin oikeuksiin. Avioliittolain puolittamisperiaatteen mukaisesti lähtökohtaisesti puolisoiden avio-oikeuden alaisten varojen ja velkojen erotuksesta puolet kuuluu leskelle. Siksi perukirjassa on tarpeen luetella ja arvostaa sekä ensin kuolleen puolison että lesken avio-oikeuden alainen omaisuus sekä velat. Näin saadaan molempien puolisoiden kuolinhetken omaisuuden yhteenlaskettu säästö, josta puolet verotetaan ensin kuolleen puolison perillisillä ja toinen puolikas kuuluu avio-oikeuden perusteella leskelle.

Niin, vainajan velat. Ei tuossa sanota, että tasinko on vainajan velkaa.

Mutta siinä sanotaan, että perillisten perintövero maksetaan vain siitä osasta, joka ei kuulu avio-oikeuden perusteella leskelle. Näin ollen tasingon osuudesta ei perillisen kuulu maksaa veroa. Olet maksanut liikaa, jos teillä tasingon määrä selvisi vasta perintöveron määräytymisen jälkeen. Hae oikaisua, jos ei ole vanhentunut (sitä en tiedä).

Laita ajattelemasi kohta tänne, muuten katson, että tarkoitat tätä kohtaa: "Vastaavasti sellainen lesken avio-oikeuden ulkopuolinen omaisuus, johon vainajan perillisille ei synny oikeuksia, voidaan jättää verotuksen ulkopuolelle.", jolloin olet ymmärtänyt väärin. Sillä viitataan sellaiseen lesken omaisuuteen, joka on avio-oikeudesta vapaata, eli sen ulkopuolella ja josta perillisten ei kuulu maksaa perintöveroa, koska eivät ole sitä perimässäkään. 

Voi v*ttu!

Mieti nyt tuota omaa lausettasi: "perillisten ei kuulu maksaa perintöveroa, koska he eivät ole sitä perimässäkään" - tämä koskee nimenomaan lesken omaisuutta, mitä myös se tasinko-osuus on. Perilliset eivät ole sitä perimässä!!!

Mutta alun esimerkissä AP KYLLÄ PERII 300 000€. On eri asia, jos verottaja katsoo, että perintövero maksetaan vain 150 000€:sta tasingon takia. Ap maksaa 150 000€ tasinkoa 300 000€:n perinnöstään.

Se, paljonko joku perii, selviää vasta perunkirjoituksen myötä. Sitä ennen jo maksetaan ne tasingot jne. Se, paljonko joku perii, tuossa esimerkissä on siis 150000e ja siitä menee verot.

Kyllä siinä esimerkissä peritään 300 000€, mutta veroa maksetaan tasingon takia 150 000€:sta ja käteen saadaan tasingon takia 150 000€.

Tasinko ei sisälly perintöön, koska tasinko on avio-oikeudesta johtuva puolisolle kuuluva osuus jäämistöstä, eikä sellaista voi periä mitä perinnönjättäjä ei omista, sen vuoksi ennen perinnönjakoa pitää tehdä ositus. 

Kyllä perinnönjättäjä omistaa sen koko tasingon kuollessaan.

Avio-oikeuden ulottuvuus yltää puolison kuolemaan, jolloin avioliitto päättyy, jotta se riippuu eloonjääneestä puolisosta vaatiiko tasinkoa, eikä perinnönjättäjä pysty pätevästi määräämään siitä osuudesta esimerkiksi testamentilla koska ei sitä omista. 

Vierailija kirjoitti:

Ensin jonkun pitää kuolla ennen kuin sinä perit ketään. Ja leskellä on elinikäinen asumisoikeus ja leski saa loppuelämänsä ajan puolet kuolleen eläkkeestä: joka kuukausi vaikka 70 vuotta! Kyllä lesken syli se on lämpöinen.

Jos puoliso on kuollut 1.7.1990 jälkeen, lesken oma eläke pienentää leskeneläkettä. Leski saa puolet vainajan eläkkeestä vain siinä tapauksessa, että lesken oma työeläke on alle 779 €/kk.

Lisäksi vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneet lesket saavat leskeneläkettä vain rajoitetun ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leski voi maksaa vuokraa sinulle

Vaadin ositusta

onko velvollinen maksamaan vuokraa kun on hallintaoikeus?

Ei tule leskelle mitään vuokranmaksu velvoitetta, eik,ä mitään velvoitetta myydä osuuttaan tai muutakaan, kaikesta voi toki vapaaehtoisesti neuvotella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leski voi maksaa vuokraa sinulle

Vaadin ositusta

Leski ei peri.

Ap jos on ainoa lapsi perii kokonaan MUTTA leskelle jää elinikäinen asumisoikeus jos hänellä ei ole muuta omaa asuntoa.

Perintövero toki silti pitää "tyhjästä" maksaa asap.

Leski perii jos lapsia ei ole (tai testamenttia).

Leski ei peri ilman erillistä testamenttimääräyatä, jos vainajalla on sisaruksia, heillä lapsia tai vanhemmat elossa.

"Jos puolisollasi ei ollut lapsia eikä puolisoltasi jäänyt testamenttia, perit omaisuuden elinajaksesi ja voit käyttää sitä vapaasti. Kuolemasi jälkeen puolisosi omaisuus siirtyy taas puolisosi sukuun."

Tämä löytyy googlettamalla, niin voitte nyt viimeistään lopettaa arpomisen, milloin aviopuoliso perii.

Vierailija kirjoitti:

Miksi tätä samaa pitää pohtia joka viikko? Yleensä jää kyllä muutakin kuin asunto. Eikä ne perintöverot niin korkeita ole.

Nythän moni jossain 1800e palkkatyössä oleva perii tällaisia, eli näillä tapauksilla, sitä säästöä kertyy ehkä korkeintaan 50e/kk ja harvalla on edes tonnia tilillä, eikä mahdollisuuksia mihinkään lainoihin ym.

Perus omakotitaloa, vaikkapa keskeisellä paikalla Espoossa, on ehkä keskihinnaltaan joitain 7-800 tuhatta ja kyllähän tuosta tulee maksettavaa esimerkiksi 200 tonnia.

Aika monella ei myöskään ole muuta perintöä, ehkä joku vaatimaton mökki ja vanhaksi käynyt auto, niillä saa kivasti kasaan sen 20-40 tonnia, että siinä sitä sitten ollaan!!!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maksat perintöveron normaalisti. Leskellä on asumisoikeus niin pitkään kuin hän haluaa siinä asua.

Taas näitä rikkaiden vähä-älyisten aivopieruja.

Noin se lain mukaan menee, muutamin poikkeuksin:

1. jos kyseessä on asunto, jonka omistivat ap:n vanhemmat puoliksi ja aiemmin kuolleen vanhemman osuus on edelleen perillisille jakamatta, ei hallintaoikeuskaan koske toista sukuhaaraa eli uutta leskeä.

2. Jos puolisoilla on avioehto, joka sulkee pois avio-oikeuden kummankin avioliittoa solmittaessa olleeseen omaisuuteen, ei hallintaoikeus koske leskeä;

3. Jos leskellä on toinen asunto, ei tämän puheena olevan asunnon hallintaoikeus koske leskeä.

Perintöveroon saa maksuaikaa ja siihen myöntää myös pankki lainan, koska on reaalivakuus.

Itselleni kävi näin, että äidinperintö oli talonpuolikas, johon isä jäi asumaan. Perintöverolappu tuli, mutta oli hyvin kohtuullinen koska hallintaoikeuttaan käyttävän lesken elinikäkerroin pienentää veroa.

Virheellistä "tietoa".

2. Lesken asumisoikeutta ei pysty avioehdolla poistamaan.

3. Jos leskellä on omistuksessaan vastaavan tasoinen asunto, niin kyllä. Mutta jos leski omistaa vaikkapa yksiön ja on puolisonsa kanssa asunut 200 neliön omakotitalossa, niin kyllä asumisoikeus on voimassa. 

Nämä ovat ihan selvästi Perintökaaressa kerrottu. 

Ihan vaan kommentoin sivusta, että vauvalta saa kyllä hyödyllistäkin tietoa. Tuo kohta 2. ainakin sinetöi itselleni sen, etten koskaan tule menemään uusiin naimisiin, koska mulla lapsia (olen eronnut heidän isästään). Että jos joskus päätyisinkin uuteen suhteeseen ja muuttamaan yhteen jonkun miehen kanssa, niin naimisiin ei voi mennä, ettei sitten kävisi tuota typerää tilannetta, jossa lapseni eivät saisi realisoitua mun asuntoani kuoltuani.

Että jos joku mies kuvioon tuleekin, niin diili on kyllä se, että jos minä omistan sitä asuntoa (kokonaan tai vaikka puoliksi) missä asutaan, niin jos minä kuolen, niin herra saa luvan ostaa se minunkin osuuteni lapsiltani tai sitten kämppä myyntiin ja mies etsii itselleen uuden asumuksen. Mutta mun lasten omistamaan asuntoon ei kyllä saa jäädä loisimaan. Siis ei koskaan enää naimisiin, jos tuota ei avioehdolla voi poissulkea.

N38

Minuakin kiinnostaa vain se yksinkertainen vastaus, otetaan vielä yli selvä esimerkki:

Perit isän miljoonan asunnon, josta tulee vaikka 300 tuhatta veroa, leski asuu asunnossa edelleen, eli kämppää ei voi myydä.

Olet pienipalkkainen tai työtön ja asut pienessä vuokra-asunnossa, kädestä suuhun tyyliin, etkä ole saanut lainaa mm oman asunnon ostamiseen.

Sovitaan vielä, että mitään muuta perittävää ei ole. Eli mikä on se lopputulos tässä.

Vierailija kirjoitti:

Minuakin kiinnostaa vain se yksinkertainen vastaus, otetaan vielä yli selvä esimerkki:

Perit isän miljoonan asunnon, josta tulee vaikka 300 tuhatta veroa, leski asuu asunnossa edelleen, eli kämppää ei voi myydä.

Olet pienipalkkainen tai työtön ja asut pienessä vuokra-asunnossa, kädestä suuhun tyyliin, etkä ole saanut lainaa mm oman asunnon ostamiseen.

Sovitaan vielä, että mitään muuta perittävää ei ole. Eli mikä on se lopputulos tässä.

Se lopputulema että omistajana käytät miljoona-asunnon kiinnitykset jotta saat maksettua perintöverot ajallaan ja saat perinnön odotusajallekin vähän leivänsärvintä förskottina. 

Maksat nykykäytännön mukaisesti euroilla,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki voit myydä sen jos leski ei omista talosta osuutta. Laske kuinka paljon suurinpiirtein on talon arvo ja siitä sitten perintövero, että tiedät suurinpiirtein mihin varautua.

Pankista voit saada lainaa jos kiinteistön arvo on riittävän suuri ja omat tulosi riittää lainan maksuun.

Itse myisin surutta asunnon tai tekisin lesken kanssa vuokrasopimuksen.

Niinhän tekisit, mutta kun on olemassa laki lesken asumisoikeudesta.

Jos ap perii asunnon kokonaan (asunto on 100% hänen isänsä omistuksessa), totta kai hän voi myydä asunnon. Eri asia, kuka sen ostaa, kun mukana tulee hallintaoikeudella varustettu leski. Vaikka ap perisi talosta vain puolet, hän voisi myydä osuutensa, mutta sama kysymys: kuka muu sen ostaisi kuin tuo leski?

En tiedä, onko mihinkään järjestelyihin enää aikaa, mutta jos olisin ap:n isä ja omistaisin talon yksin, myisin sen asap, muuttaisin vaimoni kanssa vuokralle ja jättäisin ainoalle lapselleni muuta perittävää kuin ulosottovelat. Jos omistaisin talon vaimon kanssa, tekisin testamentin hänen hyväkseen, vaikka se tarkoittaa, ettei ap saa mitään perintöä. Parempi sekin kuitenkin kuin periä pelkkää veroa varsinkin, kun talon arvo voi olla liki nollaa siinä vaiheessa, kun vaimo kuolee.

Vierailija kirjoitti:

Minuakin kiinnostaa vain se yksinkertainen vastaus, otetaan vielä yli selvä esimerkki:

Perit isän miljoonan asunnon, josta tulee vaikka 300 tuhatta veroa, leski asuu asunnossa edelleen, eli kämppää ei voi myydä.

Olet pienipalkkainen tai työtön ja asut pienessä vuokra-asunnossa, kädestä suuhun tyyliin, etkä ole saanut lainaa mm oman asunnon ostamiseen.

Sovitaan vielä, että mitään muuta perittävää ei ole. Eli mikä on se lopputulos tässä.

Ensinnäkin perintöveroa ei tule tuossa tapauksessa 300 000 €, vaan korkeintaan 133 700 €. Tarkka summa riippuu lesken iästä. Laskemani summa pätee silloin, jos leski on vähintään 92-vuotias. Jos leski on nuorempi, perintövero on pienempi.

Vaihtoehtona tässä tilanteessa on ottaa lainaa perintöveron maksuun tai luopua perinnöstä.

Vierailija kirjoitti:

Siinä vaiheessa, kun ihminen kuolee vanhuuteen, ei hänen paikansa ole enää omakotitalossa.

Olen niin illinen, että kummankin vanhemmat ovat myyneet omakotitalot ja mökit. Appivanhemmilla on vielä auto.

Ja irtaimisto on karsittu niin, että kaikki mahtuu sisälle

Mä olen pari okt päässyt mummon jäljiltä tyhjentämään.

Olen myös VANNOTTANUT siskolleni, että jos jään leskeksi, hän pitää huolta siitä, että parin vuoden sisään muutan kerrostaloon... (minun ei tarvitse käyttää lesken asumisoikeutta, voin hyvin ostaa sen asunnon ja antaa lasten ajoissa tehdä okt mitä parhaaksi näkevät).

Mikään ei ole niin hankalaa myydä kuin okt mikä on sisältä ja ulkoa "mummon kunnossa pitämä" (ja pitää muistaa vielä myyjän 5v vastuu piilevästä vioista!) eikä mikään ole niin ällöttävää kuin 7h+k+autotalli kerääntyneen "arvotavaran" läpikäyminen ja kierrättäminen!! (Ja nykyään juuri mitään ei enää saa laittaa "kaatikselle" vaan kaikki pitää tosiaan lajitella 🤯

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maksat perintöveron normaalisti. Leskellä on asumisoikeus niin pitkään kuin hän haluaa siinä asua.

Taas näitä rikkaiden vähä-älyisten aivopieruja.

Noin se lain mukaan menee, muutamin poikkeuksin:

1. jos kyseessä on asunto, jonka omistivat ap:n vanhemmat puoliksi ja aiemmin kuolleen vanhemman osuus on edelleen perillisille jakamatta, ei hallintaoikeuskaan koske toista sukuhaaraa eli uutta leskeä.

2. Jos puolisoilla on avioehto, joka sulkee pois avio-oikeuden kummankin avioliittoa solmittaessa olleeseen omaisuuteen, ei hallintaoikeus koske leskeä;

3. Jos leskellä on toinen asunto, ei tämän puheena olevan asunnon hallintaoikeus koske leskeä.

Perintöveroon saa maksuaikaa ja siihen myöntää myös pankki lainan, koska on reaalivakuus.

Itselleni kävi näin, että äidinperintö oli talonpuolikas, johon isä jäi asumaan. Perintöverolappu tuli, mutta oli hyvin kohtuullinen koska hallintaoikeuttaan käyttävän lesken elinikäkerroin pienentää veroa.

Virheellistä "tietoa".

2. Lesken asumisoikeutta ei pysty avioehdolla poistamaan.

3. Jos leskellä on omistuksessaan vastaavan tasoinen asunto, niin kyllä. Mutta jos leski omistaa vaikkapa yksiön ja on puolisonsa kanssa asunut 200 neliön omakotitalossa, niin kyllä asumisoikeus on voimassa. 

Nämä ovat ihan selvästi Perintökaaressa kerrottu. 

Ihan vaan kommentoin sivusta, että vauvalta saa kyllä hyödyllistäkin tietoa. Tuo kohta 2. ainakin sinetöi itselleni sen, etten koskaan tule menemään uusiin naimisiin, koska mulla lapsia (olen eronnut heidän isästään). Että jos joskus päätyisinkin uuteen suhteeseen ja muuttamaan yhteen jonkun miehen kanssa, niin naimisiin ei voi mennä, ettei sitten kävisi tuota typerää tilannetta, jossa lapseni eivät saisi realisoitua mun asuntoani kuoltuani.

Että jos joku mies kuvioon tuleekin, niin diili on kyllä se, että jos minä omistan sitä asuntoa (kokonaan tai vaikka puoliksi) missä asutaan, niin jos minä kuolen, niin herra saa luvan ostaa se minunkin osuuteni lapsiltani tai sitten kämppä myyntiin ja mies etsii itselleen uuden asumuksen. Mutta mun lasten omistamaan asuntoon ei kyllä saa jäädä loisimaan. Siis ei koskaan enää naimisiin, jos tuota ei avioehdolla voi poissulkea.

N38

Lesken asumisoikeuden voi estää sillä, että elinaikanaan myy tai lahjoittaa lapsilleen pienen osan asunnosta. Lesken asumisoikeus ei koske tilanteita, joissa asunnolla on muitakin omistajia kuin vainaja ja leski.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maksat perintöveron normaalisti. Leskellä on asumisoikeus niin pitkään kuin hän haluaa siinä asua.

Taas näitä rikkaiden vähä-älyisten aivopieruja.

Noin se lain mukaan menee, muutamin poikkeuksin:

1. jos kyseessä on asunto, jonka omistivat ap:n vanhemmat puoliksi ja aiemmin kuolleen vanhemman osuus on edelleen perillisille jakamatta, ei hallintaoikeuskaan koske toista sukuhaaraa eli uutta leskeä.

2. Jos puolisoilla on avioehto, joka sulkee pois avio-oikeuden kummankin avioliittoa solmittaessa olleeseen omaisuuteen, ei hallintaoikeus koske leskeä;

3. Jos leskellä on toinen asunto, ei tämän puheena olevan asunnon hallintaoikeus koske leskeä.

Perintöveroon saa maksuaikaa ja siihen myöntää myös pankki lainan, koska on reaalivakuus.

Itselleni kävi näin, että äidinperintö oli talonpuolikas, johon isä jäi asumaan. Perintöverolappu tuli, mutta oli hyvin kohtuullinen koska hallintaoikeuttaan käyttävän lesken elinikäkerroin pienentää veroa.

Virheellistä "tietoa".

2. Lesken asumisoikeutta ei pysty avioehdolla poistamaan.

3. Jos leskellä on omistuksessaan vastaavan tasoinen asunto, niin kyllä. Mutta jos leski omistaa vaikkapa yksiön ja on puolisonsa kanssa asunut 200 neliön omakotitalossa, niin kyllä asumisoikeus on voimassa. 

Nämä ovat ihan selvästi Perintökaaressa kerrottu. 

Ihan vaan kommentoin sivusta, että vauvalta saa kyllä hyödyllistäkin tietoa. Tuo kohta 2. ainakin sinetöi itselleni sen, etten koskaan tule menemään uusiin naimisiin, koska mulla lapsia (olen eronnut heidän isästään). Että jos joskus päätyisinkin uuteen suhteeseen ja muuttamaan yhteen jonkun miehen kanssa, niin naimisiin ei voi mennä, ettei sitten kävisi tuota typerää tilannetta, jossa lapseni eivät saisi realisoitua mun asuntoani kuoltuani.

Että jos joku mies kuvioon tuleekin, niin diili on kyllä se, että jos minä omistan sitä asuntoa (kokonaan tai vaikka puoliksi) missä asutaan, niin jos minä kuolen, niin herra saa luvan ostaa se minunkin osuuteni lapsiltani tai sitten kämppä myyntiin ja mies etsii itselleen uuden asumuksen. Mutta mun lasten omistamaan asuntoon ei kyllä saa jäädä loisimaan. Siis ei koskaan enää naimisiin, jos tuota ei avioehdolla voi poissulkea.

N38

Fiksu olet.

Ja viimeiseen lauseeseen: aviolesken asumisoikeutta EI tosiaan voi avioehdolla/testamentilla poissulkea.

Paska tilanne, jonka Suomen laki sallii. Leski menee aina rintaperillisen ohi. 

En jaksanut lukea koko ketjua, joten ehkä tämä kommentti on sanottu jo aiemmin: Ei verotusarvon tarvitse olla sama kuin myyntiarvo. Usein perunkirjoituksessa kiinteistön arvo määritellään niin matalaksi kuin ikinä mahdollista. Tavoitteena pienemi perintövero. Jos itse arvioit asunnon myyntihinnaksi 300 000, voidaan talon arvo perunkirjoituksessa kuitenkin määritellä reilusti alemmaksi. Verottajalle menee varmasti läpi joku 220-250 tonnin arvio, ehkä alempikin. Kannattaa kysyä neuvoa asiantuntijalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tätä samaa pitää pohtia joka viikko? Yleensä jää kyllä muutakin kuin asunto. Eikä ne perintöverot niin korkeita ole.

Ei jää muuta. Ja oletan että noin 300 000 euron talosta tulee kuitenkin aika paljon veroa.

Ap

Eikö asunto käy lainan vakuudeksi?