Jos perin isäni omakotitalon mutta nykyinen vaimo jää siihen asumaan, miten maksan perintöveron?

Vierailija kirjoitti:

Ohis,

Osaako joku vastata tähän:

Avioparista toinen menehtyy, toinen jää asumaan asuntoon, mutta "pilaa" sen (tahallaan/vahingossa) tyyliin alkujaa hyvä talo on esim. 5-10 vuoden päästä homeinen/paikat vinksallaan tmv. niin miten se perintövero lasketaan/milloin se maksetaan?

Käytännössähän asunnon arvo voi nyt 2023 olla vaikka 200K mutta muutaman vuoden kuluttua arvo voi olla ihan eri (enemmän/vähemmän) monestakin asiasta johtuen (tyyliin vaikka kun hinnat droppasibat Salosssa Nokian lähdön jälkeen)

Eli miten/missä kohtaa vero määräytyy, ja voidaanko sitä korjata jos menee pitkään ennen kuin leski muuttaa pois jos arvo muuttunut?

Perintövero maksetaan saman vuoden sisällä kun toinen avioparista menehtyy. Sitten missä kunnossa talo on 5-10 ti 20 vuoden kuluttua ei ole mitään tekemistä perintöveron kanssa sillä perintövero määräytyy sen mukaan, mikä on omaisuuden käypä arvo perinnönjättäjän kuolinhetkellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi olla mahdollista ja oikeudenmukaista, että perillinen joutuu maksamaan perintöveroa talosta, jossa leski asuu ja jota ei siten voi edes myydä?

Se oikudenmukaisuus tulee siitä kun ajatellaan jokaisen olevan oikeutettu asumaan kodissaan jonka omistaa.

Puhutaan eri asiasta. Ei ole mitään epäselvää siinä, että jokainen saa asua kodissaan, jonka omistaa. Jos leski omistaa kotinsa, ensiksi kuolleen puolison perillisillä ei ole siihen osaa eikä arpaa - ei perintöosuutta eikä verovelvollisuutta. Epäoikeudenmukaista on sen sijaan se, että perillinen joutuu heti maksamaan perintöveroa asunnosta, jonka saaminen nimelliseen omistukseen on käytännössä pelkkä rasite niin kauan kuin leski jää asumaan sinne hallintaoikeutensa nojalla ikään kuin olisi omistaja vaikkei ole.

Eri 

Kyllä leski maksaa yhtiövastikkeen eli ei hän siellä ilmaiseksi asu.

Niin maksaa ja leski vastaa asunnon kuluista myös siihen saakka, mitä asunnosta saisi tuottoja vuokratessa.

Eikö yhtiövastike ole omistajan (eli perinnönsaajan=lapsen) harteilla?

Leski maksaa hoitovastikkeen. Sen sen lapsi voi joutua maksamaan rahoitusvastiketta ainakin joissakin tapauksissa.

Jääkö rahoitusvastikevelka ihmisen kuoleman jälkeen elämään omaa elämäänsä, jos asuntoa ei voi myydä lesken asumisoikeuden vuoksi? Asuntohan pitää nimenomaan myydä, koska siitä on velkaa, ja jos koko velka ollut kuolleen nimissä. Ei perinnön saajaa voi velvoittaa ottamaan velkaa itselleen.

Mikäli ryhtyy perintöön (eli ei kieltäydy siitä) ottaa vastuulleen myös pesän kaikki velat.

Velka ei periydy.

Jos pesällä on enemmän velkaa kuin varallisuutta pitää pesä laittaa konkurssiin.

Mutta jos haluat periä sen isäsi asunnon, mistä on velkaa vielä 50000€ joudut ottamaan sen velan vastuullesi tai pesän pitää pystyä maksamaan sen pois. Ei se niin mene, että voit ottaa sen asunnon mutta velka haihtuu ilmaan isäsi kuoleman mukana.

Mutta siinä mielessä velka ei periydy, että JOS et RYHDY pesään (eli luovut perinnöstä) et joudu myöskään maksamaan velkaa pois omistasi.

Eli siinä konkurssipesässä perillinen ei joudu ottamaan velkoja vastuulleen.

Ei, ei, ei. Perillinen ei joudu ottamaan kuolleen velkaa vastuulleen, vaan asunto pitää myydä ja velka maksaa pois.

Ei pidä. Miksi pitäisi??

Mutta sen voi toki valita tehdä niin. Mutta jos sitä Kallion kattohuoneistoa ei halua myydä niin sitten on pakko ottaa myös velka vastattavakseen.

Ja tuo velka ei periydy-hokema on vain tietyissä tilanteissa totta.

Jos vainajalla on takanaan jakamaton pesä, perunkirjaan merkitään arvio tulossa olevasta perinnöstä. Jos se on suurempi kuin velka, velkoja haluaa velan maksettavaksi. Todellisuudessahan se arvioitu perintö voi vuosien kuluessa painua vaikka nollaan riidellessä. Silloin perijät ovat maksaneet paitsi perintöverot, myös lainan perunkirjan mukaan.

Ja jos siellä on eroissa *unohdettu* tehdä tasingot, tasinkoa maksetaan 20 vuotta myöhemmin jne.

Juuri siksi on täysin naurettavaa jättää asiat hoitamatta ja pesät jakamatta. Pl. suvun suuret omaisuudet, joista on sovittu ajoissa mihin asti niitä lepuutetaan kuolinpesissä.

Voisiko leski muuttaa uuteen asuntoon ? Sitten vaan oma osuus sinulle ja maksat verot. Kallista on yksin asua omakotitalossa tänä aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi olla mahdollista ja oikeudenmukaista, että perillinen joutuu maksamaan perintöveroa talosta, jossa leski asuu ja jota ei siten voi edes myydä?

Se oikudenmukaisuus tulee siitä kun ajatellaan jokaisen olevan oikeutettu asumaan kodissaan jonka omistaa.

Puhutaan eri asiasta. Ei ole mitään epäselvää siinä, että jokainen saa asua kodissaan, jonka omistaa. Jos leski omistaa kotinsa, ensiksi kuolleen puolison perillisillä ei ole siihen osaa eikä arpaa - ei perintöosuutta eikä verovelvollisuutta. Epäoikeudenmukaista on sen sijaan se, että perillinen joutuu heti maksamaan perintöveroa asunnosta, jonka saaminen nimelliseen omistukseen on käytännössä pelkkä rasite niin kauan kuin leski jää asumaan sinne hallintaoikeutensa nojalla ikään kuin olisi omistaja vaikkei ole.

Eri 

Kyllä leski maksaa yhtiövastikkeen eli ei hän siellä ilmaiseksi asu.

Niin maksaa ja leski vastaa asunnon kuluista myös siihen saakka, mitä asunnosta saisi tuottoja vuokratessa.

Eikö yhtiövastike ole omistajan (eli perinnönsaajan=lapsen) harteilla?

Leski maksaa hoitovastikkeen. Sen sen lapsi voi joutua maksamaan rahoitusvastiketta ainakin joissakin tapauksissa.

Jääkö rahoitusvastikevelka ihmisen kuoleman jälkeen elämään omaa elämäänsä, jos asuntoa ei voi myydä lesken asumisoikeuden vuoksi? Asuntohan pitää nimenomaan myydä, koska siitä on velkaa, ja jos koko velka ollut kuolleen nimissä. Ei perinnön saajaa voi velvoittaa ottamaan velkaa itselleen.

Mikäli ryhtyy perintöön (eli ei kieltäydy siitä) ottaa vastuulleen myös pesän kaikki velat.

Velka ei periydy.

Jos pesällä on enemmän velkaa kuin varallisuutta pitää pesä laittaa konkurssiin.

Mutta jos haluat periä sen isäsi asunnon, mistä on velkaa vielä 50000€ joudut ottamaan sen velan vastuullesi tai pesän pitää pystyä maksamaan sen pois. Ei se niin mene, että voit ottaa sen asunnon mutta velka haihtuu ilmaan isäsi kuoleman mukana.

Mutta siinä mielessä velka ei periydy, että JOS et RYHDY pesään (eli luovut perinnöstä) et joudu myöskään maksamaan velkaa pois omistasi.

Eli siinä konkurssipesässä perillinen ei joudu ottamaan velkoja vastuulleen.

Ei, ei, ei. Perillinen ei joudu ottamaan kuolleen velkaa vastuulleen, vaan asunto pitää myydä ja velka maksaa pois.

Ei pidä. Miksi pitäisi??

Mutta sen voi toki valita tehdä niin. Mutta jos sitä Kallion kattohuoneistoa ei halua myydä niin sitten on pakko ottaa myös velka vastattavakseen.

Ja tuo velka ei periydy-hokema on vain tietyissä tilanteissa totta.

Jos vainajalla on takanaan jakamaton pesä, perunkirjaan merkitään arvio tulossa olevasta perinnöstä. Jos se on suurempi kuin velka, velkoja haluaa velan maksettavaksi. Todellisuudessahan se arvioitu perintö voi vuosien kuluessa painua vaikka nollaan riidellessä. Silloin perijät ovat maksaneet paitsi perintöverot, myös lainan perunkirjan mukaan.

Kyllä. Meille kävi juuri näin. Isän perunkirjassa äitinsä perintöä arvioitiin tulevaksi 10000€, hänellä oli vanhaa kulutusluottoa 5000€, velkoja katsoo että pesässä on rahaa, mehän se 5000€ maksettiin. Lopulta kun riitainen isän äidin pesä jaettiin, kulujen jälkeen isän kuolinpesään tuli 1200€.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen maksamaan sen rahalla.

Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?

Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.

Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.

Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.

Silti se perintö on 300000€.

ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000 

On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.

Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat sekä lesken varat(ja velat kaiketi myös) ja siitä loppusummasta puolet on lesken osuus koko määrästä paitsi jos hän on se varakkaampi. Hänen ei tarvitse luopua omasta osuudestaan pesän hyväksi.

Eli jos vainajan (70000) + lesken (30000)omaisuus on 100000 aviolesken tasinko-osuus on 20000€. Pesään jää siis jaettavaksi ja verotettavaksi yhteensä 50000€. Jos perillisiä on 2 molemmat saavat 25000 josta kunkin perintövero on 100€ + 7%*5000€ eli 350€ eli kaikkiaan 450€ / nuppi

Leski ei peri eikä maksa perintöveroa.

Tuossa on eri asia se, mitä pesään jää jaettavaksi ja se, mistä summasta perilli(set)nen maksaa perintöveron.

Eikä ole.

Leski saa tasinkoa tuon 20000 näinollen pesään jää 50000€ (lesken omaisuus on 30000 +tasinko 20000€)

Kaksi perillistä. 25000+25000

Molemmilla oma verolaskelma, eli yli 20000€ osuudesta 100€+ 7%*5000€ eli 450€/nuppi, yhteensä 900€

Huom! Jos perillisiä on vain yksi eli perintöosuus on 50000€ maksaa hän huomattavasti enemmän eli 1500€+10%*10000€ (eli 10% 40000€ ylittävästä osuudesta) eli yksin perheessään hän maksaisi 2500€

Tämä on mielenkiintoista koska perheet pienenevät koko ajan eli pesässä on vähemmän jakajia kuin ennen mikä tarkoittaa sitä, että verottajan laskennallinen osuus kasvaa koko ajan!!!

Älä sekoita veron määrän laskuja tähän, vaan kyse on AINOASTAAN siitä, mistä summasta perilliset maksavat veroa ja se on tuossa 70 000€.

Ja siis eikö vähemmän jakajia tarkoita isompia perintöjä jolloin verokin on samasta perinnöstä isompi.

Voi jösses. Ihanko oikeasti et ymmärrä sitä, että 50000e perinnöstä, jos jakajia on kaksi, veronalaiseksi jää vain 10000euroa (koska kumpikin saa verottomasti 20000e ja maksaa veroa vain 5000eurosta). Jos on yksi perillinen, veronalaista perintöä on 30000euroa. Eli verottaja saa verot 30000e perinnöstä, kun jos olisi kaksi, verottaja saisi veroa vain 10000eurosta. Jos perillisiä olisi kolme, ei verottaja saisi veroa ollenkaan, koska summa kaikille jäisi alle 20000e.

Että verottaja tulee kuittaamaan paremmat perintöveropotit, kun perillisten määrä pienenee.

Joo, kiitos, tässä ketjussa ei kiinnosta veron määrä, vaan se, vähennetäänkö muka tasinko perinnön arvosta ennen verojen määräytymistä. Ja minä sanoin, että ei vähennetä!

Kyllä vähennetään.

Ei vähennetä.

Uskotko jo. Tässä lainaus suoraan vero.fi -sivustolta. Mitä siitä et ymmärrä???

Jos vainaja on kuolinhetkellään elänyt avioliitossa, perintöveron määräämiseksi on tarpeen selvittää avioliiton vaikutus vainajan perillisille syntyviin oikeuksiin. Avioliittolain puolittamisperiaatteen mukaisesti lähtökohtaisesti puolisoiden avio-oikeuden alaisten varojen ja velkojen erotuksesta puolet kuuluu leskelle. Siksi perukirjassa on tarpeen luetella ja arvostaa sekä ensin kuolleen puolison että lesken avio-oikeuden alainen omaisuus sekä velat. Näin saadaan molempien puolisoiden kuolinhetken omaisuuden yhteenlaskettu säästö, josta puolet verotetaan ensin kuolleen puolison perillisillä ja toinen puolikas kuuluu avio-oikeuden perusteella leskelle.

Niin, vainajan velat. Ei tuossa sanota, että tasinko on vainajan velkaa.

Mutta siinä sanotaan, että perillisten perintövero maksetaan vain siitä osasta, joka ei kuulu avio-oikeuden perusteella leskelle. Näin ollen tasingon osuudesta ei perillisen kuulu maksaa veroa. Olet maksanut liikaa, jos teillä tasingon määrä selvisi vasta perintöveron määräytymisen jälkeen. Hae oikaisua, jos ei ole vanhentunut (sitä en tiedä).

Laita ajattelemasi kohta tänne, muuten katson, että tarkoitat tätä kohtaa: "Vastaavasti sellainen lesken avio-oikeuden ulkopuolinen omaisuus, johon vainajan perillisille ei synny oikeuksia, voidaan jättää verotuksen ulkopuolelle.", jolloin olet ymmärtänyt väärin. Sillä viitataan sellaiseen lesken omaisuuteen, joka on avio-oikeudesta vapaata, eli sen ulkopuolella ja josta perillisten ei kuulu maksaa perintöveroa, koska eivät ole sitä perimässäkään. 

Voi v*ttu!

Mieti nyt tuota omaa lausettasi: "perillisten ei kuulu maksaa perintöveroa, koska he eivät ole sitä perimässäkään" - tämä koskee nimenomaan lesken omaisuutta, mitä myös se tasinko-osuus on. Perilliset eivät ole sitä perimässä!!!

Mutta alun esimerkissä AP KYLLÄ PERII 300 000€. On eri asia, jos verottaja katsoo, että perintövero maksetaan vain 150 000€:sta tasingon takia. Ap maksaa 150 000€ tasinkoa 300 000€:n perinnöstään.

Se, paljonko joku perii, selviää vasta perunkirjoituksen myötä. Sitä ennen jo maksetaan ne tasingot jne. Se, paljonko joku perii, tuossa esimerkissä on siis 150000e ja siitä menee verot.

Kyllä siinä esimerkissä peritään 300 000€, mutta veroa maksetaan tasingon takia 150 000€:sta ja käteen saadaan tasingon takia 150 000€.

Tasinko ei sisälly perintöön, koska tasinko on avio-oikeudesta johtuva puolisolle kuuluva osuus jäämistöstä, eikä sellaista voi periä mitä perinnönjättäjä ei omista, sen vuoksi ennen perinnönjakoa pitää tehdä ositus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi olla mahdollista ja oikeudenmukaista, että perillinen joutuu maksamaan perintöveroa talosta, jossa leski asuu ja jota ei siten voi edes myydä?

Se oikudenmukaisuus tulee siitä kun ajatellaan jokaisen olevan oikeutettu asumaan kodissaan jonka omistaa.

Puhutaan eri asiasta. Ei ole mitään epäselvää siinä, että jokainen saa asua kodissaan, jonka omistaa. Jos leski omistaa kotinsa, ensiksi kuolleen puolison perillisillä ei ole siihen osaa eikä arpaa - ei perintöosuutta eikä verovelvollisuutta. Epäoikeudenmukaista on sen sijaan se, että perillinen joutuu heti maksamaan perintöveroa asunnosta, jonka saaminen nimelliseen omistukseen on käytännössä pelkkä rasite niin kauan kuin leski jää asumaan sinne hallintaoikeutensa nojalla ikään kuin olisi omistaja vaikkei ole.

Eri 

Kyllä leski maksaa yhtiövastikkeen eli ei hän siellä ilmaiseksi asu.

Niin maksaa ja leski vastaa asunnon kuluista myös siihen saakka, mitä asunnosta saisi tuottoja vuokratessa.

Eikö yhtiövastike ole omistajan (eli perinnönsaajan=lapsen) harteilla?

Leski maksaa hoitovastikkeen. Sen sen lapsi voi joutua maksamaan rahoitusvastiketta ainakin joissakin tapauksissa.

Jääkö rahoitusvastikevelka ihmisen kuoleman jälkeen elämään omaa elämäänsä, jos asuntoa ei voi myydä lesken asumisoikeuden vuoksi? Asuntohan pitää nimenomaan myydä, koska siitä on velkaa, ja jos koko velka ollut kuolleen nimissä. Ei perinnön saajaa voi velvoittaa ottamaan velkaa itselleen.

Mikäli ryhtyy perintöön (eli ei kieltäydy siitä) ottaa vastuulleen myös pesän kaikki velat.

Velka ei periydy.

Jos pesällä on enemmän velkaa kuin varallisuutta pitää pesä laittaa konkurssiin.

Mutta jos haluat periä sen isäsi asunnon, mistä on velkaa vielä 50000€ joudut ottamaan sen velan vastuullesi tai pesän pitää pystyä maksamaan sen pois. Ei se niin mene, että voit ottaa sen asunnon mutta velka haihtuu ilmaan isäsi kuoleman mukana.

Mutta siinä mielessä velka ei periydy, että JOS et RYHDY pesään (eli luovut perinnöstä) et joudu myöskään maksamaan velkaa pois omistasi.

Eli siinä konkurssipesässä perillinen ei joudu ottamaan velkoja vastuulleen.

Ei, ei, ei. Perillinen ei joudu ottamaan kuolleen velkaa vastuulleen, vaan asunto pitää myydä ja velka maksaa pois.

Ei pidä. Miksi pitäisi??

Mutta sen voi toki valita tehdä niin. Mutta jos sitä Kallion kattohuoneistoa ei halua myydä niin sitten on pakko ottaa myös velka vastattavakseen.

Ja tuo velka ei periydy-hokema on vain tietyissä tilanteissa totta.

Jos vainajalla on takanaan jakamaton pesä, perunkirjaan merkitään arvio tulossa olevasta perinnöstä. Jos se on suurempi kuin velka, velkoja haluaa velan maksettavaksi. Todellisuudessahan se arvioitu perintö voi vuosien kuluessa painua vaikka nollaan riidellessä. Silloin perijät ovat maksaneet paitsi perintöverot, myös lainan perunkirjan mukaan.

Kyllä. Meille kävi juuri näin. Isän perunkirjassa äitinsä perintöä arvioitiin tulevaksi 10000€, hänellä oli vanhaa kulutusluottoa 5000€, velkoja katsoo että pesässä on rahaa, mehän se 5000€ maksettiin. Lopulta kun riitainen isän äidin pesä jaettiin, kulujen jälkeen isän kuolinpesään tuli 1200€.

Kuolinpesä on sen maksanut, osakkaat vain hallinnoi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen maksamaan sen rahalla.

Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?

Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.

Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.

Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.

Silti se perintö on 300000€.

ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000 

On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.

Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat sekä lesken varat(ja velat kaiketi myös) ja siitä loppusummasta puolet on lesken osuus koko määrästä paitsi jos hän on se varakkaampi. Hänen ei tarvitse luopua omasta osuudestaan pesän hyväksi.

Eli jos vainajan (70000) + lesken (30000)omaisuus on 100000 aviolesken tasinko-osuus on 20000€. Pesään jää siis jaettavaksi ja verotettavaksi yhteensä 50000€. Jos perillisiä on 2 molemmat saavat 25000 josta kunkin perintövero on 100€ + 7%*5000€ eli 350€ eli kaikkiaan 450€ / nuppi

Leski ei peri eikä maksa perintöveroa.

Tuossa on eri asia se, mitä pesään jää jaettavaksi ja se, mistä summasta perilli(set)nen maksaa perintöveron.

Eikä ole.

Leski saa tasinkoa tuon 20000 näinollen pesään jää 50000€ (lesken omaisuus on 30000 +tasinko 20000€)

Kaksi perillistä. 25000+25000

Molemmilla oma verolaskelma, eli yli 20000€ osuudesta 100€+ 7%*5000€ eli 450€/nuppi, yhteensä 900€

Huom! Jos perillisiä on vain yksi eli perintöosuus on 50000€ maksaa hän huomattavasti enemmän eli 1500€+10%*10000€ (eli 10% 40000€ ylittävästä osuudesta) eli yksin perheessään hän maksaisi 2500€

Tämä on mielenkiintoista koska perheet pienenevät koko ajan eli pesässä on vähemmän jakajia kuin ennen mikä tarkoittaa sitä, että verottajan laskennallinen osuus kasvaa koko ajan!!!

Älä sekoita veron määrän laskuja tähän, vaan kyse on AINOASTAAN siitä, mistä summasta perilliset maksavat veroa ja se on tuossa 70 000€.

Ja siis eikö vähemmän jakajia tarkoita isompia perintöjä jolloin verokin on samasta perinnöstä isompi.

Voi jösses. Ihanko oikeasti et ymmärrä sitä, että 50000e perinnöstä, jos jakajia on kaksi, veronalaiseksi jää vain 10000euroa (koska kumpikin saa verottomasti 20000e ja maksaa veroa vain 5000eurosta). Jos on yksi perillinen, veronalaista perintöä on 30000euroa. Eli verottaja saa verot 30000e perinnöstä, kun jos olisi kaksi, verottaja saisi veroa vain 10000eurosta. Jos perillisiä olisi kolme, ei verottaja saisi veroa ollenkaan, koska summa kaikille jäisi alle 20000e.

Että verottaja tulee kuittaamaan paremmat perintöveropotit, kun perillisten määrä pienenee.

Joo, kiitos, tässä ketjussa ei kiinnosta veron määrä, vaan se, vähennetäänkö muka tasinko perinnön arvosta ennen verojen määräytymistä. Ja minä sanoin, että ei vähennetä!

Kyllä vähennetään.

Ei vähennetä.

Uskotko jo. Tässä lainaus suoraan vero.fi -sivustolta. Mitä siitä et ymmärrä???

Jos vainaja on kuolinhetkellään elänyt avioliitossa, perintöveron määräämiseksi on tarpeen selvittää avioliiton vaikutus vainajan perillisille syntyviin oikeuksiin. Avioliittolain puolittamisperiaatteen mukaisesti lähtökohtaisesti puolisoiden avio-oikeuden alaisten varojen ja velkojen erotuksesta puolet kuuluu leskelle. Siksi perukirjassa on tarpeen luetella ja arvostaa sekä ensin kuolleen puolison että lesken avio-oikeuden alainen omaisuus sekä velat. Näin saadaan molempien puolisoiden kuolinhetken omaisuuden yhteenlaskettu säästö, josta puolet verotetaan ensin kuolleen puolison perillisillä ja toinen puolikas kuuluu avio-oikeuden perusteella leskelle.

Niin, vainajan velat. Ei tuossa sanota, että tasinko on vainajan velkaa.

Mutta siinä sanotaan, että perillisten perintövero maksetaan vain siitä osasta, joka ei kuulu avio-oikeuden perusteella leskelle. Näin ollen tasingon osuudesta ei perillisen kuulu maksaa veroa. Olet maksanut liikaa, jos teillä tasingon määrä selvisi vasta perintöveron määräytymisen jälkeen. Hae oikaisua, jos ei ole vanhentunut (sitä en tiedä).

Laita ajattelemasi kohta tänne, muuten katson, että tarkoitat tätä kohtaa: "Vastaavasti sellainen lesken avio-oikeuden ulkopuolinen omaisuus, johon vainajan perillisille ei synny oikeuksia, voidaan jättää verotuksen ulkopuolelle.", jolloin olet ymmärtänyt väärin. Sillä viitataan sellaiseen lesken omaisuuteen, joka on avio-oikeudesta vapaata, eli sen ulkopuolella ja josta perillisten ei kuulu maksaa perintöveroa, koska eivät ole sitä perimässäkään. 

Voi v*ttu!

Mieti nyt tuota omaa lausettasi: "perillisten ei kuulu maksaa perintöveroa, koska he eivät ole sitä perimässäkään" - tämä koskee nimenomaan lesken omaisuutta, mitä myös se tasinko-osuus on. Perilliset eivät ole sitä perimässä!!!

Mutta alun esimerkissä AP KYLLÄ PERII 300 000€. On eri asia, jos verottaja katsoo, että perintövero maksetaan vain 150 000€:sta tasingon takia. Ap maksaa 150 000€ tasinkoa 300 000€:n perinnöstään.

Se, paljonko joku perii, selviää vasta perunkirjoituksen myötä. Sitä ennen jo maksetaan ne tasingot jne. Se, paljonko joku perii, tuossa esimerkissä on siis 150000e ja siitä menee verot.

Kyllä siinä esimerkissä peritään 300 000€, mutta veroa maksetaan tasingon takia 150 000€:sta ja käteen saadaan tasingon takia 150 000€.

Tasinko ei sisälly perintöön, koska tasinko on avio-oikeudesta johtuva puolisolle kuuluva osuus jäämistöstä, eikä sellaista voi periä mitä perinnönjättäjä ei omista, sen vuoksi ennen perinnönjakoa pitää tehdä ositus. 

Kyllä, niin pitää. Tässä pyöritellään sanoja, sitä onko jäämistö kokonaisuudessaan perintö vai sit se tilille kilahtava summa ja esim. asunto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen maksamaan sen rahalla.

Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?

Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.

Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.

Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.

Silti se perintö on 300000€.

ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000 

On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.

Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat sekä lesken varat(ja velat kaiketi myös) ja siitä loppusummasta puolet on lesken osuus koko määrästä paitsi jos hän on se varakkaampi. Hänen ei tarvitse luopua omasta osuudestaan pesän hyväksi.

Eli jos vainajan (70000) + lesken (30000)omaisuus on 100000 aviolesken tasinko-osuus on 20000€. Pesään jää siis jaettavaksi ja verotettavaksi yhteensä 50000€. Jos perillisiä on 2 molemmat saavat 25000 josta kunkin perintövero on 100€ + 7%*5000€ eli 350€ eli kaikkiaan 450€ / nuppi

Leski ei peri eikä maksa perintöveroa.

Tuossa on eri asia se, mitä pesään jää jaettavaksi ja se, mistä summasta perilli(set)nen maksaa perintöveron.

Eikä ole.

Leski saa tasinkoa tuon 20000 näinollen pesään jää 50000€ (lesken omaisuus on 30000 +tasinko 20000€)

Kaksi perillistä. 25000+25000

Molemmilla oma verolaskelma, eli yli 20000€ osuudesta 100€+ 7%*5000€ eli 450€/nuppi, yhteensä 900€

Huom! Jos perillisiä on vain yksi eli perintöosuus on 50000€ maksaa hän huomattavasti enemmän eli 1500€+10%*10000€ (eli 10% 40000€ ylittävästä osuudesta) eli yksin perheessään hän maksaisi 2500€

Tämä on mielenkiintoista koska perheet pienenevät koko ajan eli pesässä on vähemmän jakajia kuin ennen mikä tarkoittaa sitä, että verottajan laskennallinen osuus kasvaa koko ajan!!!

Älä sekoita veron määrän laskuja tähän, vaan kyse on AINOASTAAN siitä, mistä summasta perilliset maksavat veroa ja se on tuossa 70 000€.

Ja siis eikö vähemmän jakajia tarkoita isompia perintöjä jolloin verokin on samasta perinnöstä isompi.

Voi jösses. Ihanko oikeasti et ymmärrä sitä, että 50000e perinnöstä, jos jakajia on kaksi, veronalaiseksi jää vain 10000euroa (koska kumpikin saa verottomasti 20000e ja maksaa veroa vain 5000eurosta). Jos on yksi perillinen, veronalaista perintöä on 30000euroa. Eli verottaja saa verot 30000e perinnöstä, kun jos olisi kaksi, verottaja saisi veroa vain 10000eurosta. Jos perillisiä olisi kolme, ei verottaja saisi veroa ollenkaan, koska summa kaikille jäisi alle 20000e.

Että verottaja tulee kuittaamaan paremmat perintöveropotit, kun perillisten määrä pienenee.

Joo, kiitos, tässä ketjussa ei kiinnosta veron määrä, vaan se, vähennetäänkö muka tasinko perinnön arvosta ennen verojen määräytymistä. Ja minä sanoin, että ei vähennetä!

Kyllä vähennetään.

Ei vähennetä.

Uskotko jo. Tässä lainaus suoraan vero.fi -sivustolta. Mitä siitä et ymmärrä???

Jos vainaja on kuolinhetkellään elänyt avioliitossa, perintöveron määräämiseksi on tarpeen selvittää avioliiton vaikutus vainajan perillisille syntyviin oikeuksiin. Avioliittolain puolittamisperiaatteen mukaisesti lähtökohtaisesti puolisoiden avio-oikeuden alaisten varojen ja velkojen erotuksesta puolet kuuluu leskelle. Siksi perukirjassa on tarpeen luetella ja arvostaa sekä ensin kuolleen puolison että lesken avio-oikeuden alainen omaisuus sekä velat. Näin saadaan molempien puolisoiden kuolinhetken omaisuuden yhteenlaskettu säästö, josta puolet verotetaan ensin kuolleen puolison perillisillä ja toinen puolikas kuuluu avio-oikeuden perusteella leskelle.

Niin, vainajan velat. Ei tuossa sanota, että tasinko on vainajan velkaa.

Mutta siinä sanotaan, että perillisten perintövero maksetaan vain siitä osasta, joka ei kuulu avio-oikeuden perusteella leskelle. Näin ollen tasingon osuudesta ei perillisen kuulu maksaa veroa. Olet maksanut liikaa, jos teillä tasingon määrä selvisi vasta perintöveron määräytymisen jälkeen. Hae oikaisua, jos ei ole vanhentunut (sitä en tiedä).

Laita ajattelemasi kohta tänne, muuten katson, että tarkoitat tätä kohtaa: "Vastaavasti sellainen lesken avio-oikeuden ulkopuolinen omaisuus, johon vainajan perillisille ei synny oikeuksia, voidaan jättää verotuksen ulkopuolelle.", jolloin olet ymmärtänyt väärin. Sillä viitataan sellaiseen lesken omaisuuteen, joka on avio-oikeudesta vapaata, eli sen ulkopuolella ja josta perillisten ei kuulu maksaa perintöveroa, koska eivät ole sitä perimässäkään. 

Voi v*ttu!

Mieti nyt tuota omaa lausettasi: "perillisten ei kuulu maksaa perintöveroa, koska he eivät ole sitä perimässäkään" - tämä koskee nimenomaan lesken omaisuutta, mitä myös se tasinko-osuus on. Perilliset eivät ole sitä perimässä!!!

Mutta alun esimerkissä AP KYLLÄ PERII 300 000€. On eri asia, jos verottaja katsoo, että perintövero maksetaan vain 150 000€:sta tasingon takia. Ap maksaa 150 000€ tasinkoa 300 000€:n perinnöstään.

Se, paljonko joku perii, selviää vasta perunkirjoituksen myötä. Sitä ennen jo maksetaan ne tasingot jne. Se, paljonko joku perii, tuossa esimerkissä on siis 150000e ja siitä menee verot.

Kyllä siinä esimerkissä peritään 300 000€, mutta veroa maksetaan tasingon takia 150 000€:sta ja käteen saadaan tasingon takia 150 000€.

Tasinko ei sisälly perintöön, koska tasinko on avio-oikeudesta johtuva puolisolle kuuluva osuus jäämistöstä, eikä sellaista voi periä mitä perinnönjättäjä ei omista, sen vuoksi ennen perinnönjakoa pitää tehdä ositus. 

Kyllä perinnönjättäjä omistaa sen koko tasingon kuollessaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi olla mahdollista ja oikeudenmukaista, että perillinen joutuu maksamaan perintöveroa talosta, jossa leski asuu ja jota ei siten voi edes myydä?

Se oikudenmukaisuus tulee siitä kun ajatellaan jokaisen olevan oikeutettu asumaan kodissaan jonka omistaa.

Puhutaan eri asiasta. Ei ole mitään epäselvää siinä, että jokainen saa asua kodissaan, jonka omistaa. Jos leski omistaa kotinsa, ensiksi kuolleen puolison perillisillä ei ole siihen osaa eikä arpaa - ei perintöosuutta eikä verovelvollisuutta. Epäoikeudenmukaista on sen sijaan se, että perillinen joutuu heti maksamaan perintöveroa asunnosta, jonka saaminen nimelliseen omistukseen on käytännössä pelkkä rasite niin kauan kuin leski jää asumaan sinne hallintaoikeutensa nojalla ikään kuin olisi omistaja vaikkei ole.

Eri 

Kyllä leski maksaa yhtiövastikkeen eli ei hän siellä ilmaiseksi asu.

Niin maksaa ja leski vastaa asunnon kuluista myös siihen saakka, mitä asunnosta saisi tuottoja vuokratessa.

Eikö yhtiövastike ole omistajan (eli perinnönsaajan=lapsen) harteilla?

Leski maksaa hoitovastikkeen. Sen sen lapsi voi joutua maksamaan rahoitusvastiketta ainakin joissakin tapauksissa.

Jääkö rahoitusvastikevelka ihmisen kuoleman jälkeen elämään omaa elämäänsä, jos asuntoa ei voi myydä lesken asumisoikeuden vuoksi? Asuntohan pitää nimenomaan myydä, koska siitä on velkaa, ja jos koko velka ollut kuolleen nimissä. Ei perinnön saajaa voi velvoittaa ottamaan velkaa itselleen.

Mikäli ryhtyy perintöön (eli ei kieltäydy siitä) ottaa vastuulleen myös pesän kaikki velat.

Velka ei periydy.

Jos pesällä on enemmän velkaa kuin varallisuutta pitää pesä laittaa konkurssiin.

Mutta jos haluat periä sen isäsi asunnon, mistä on velkaa vielä 50000€ joudut ottamaan sen velan vastuullesi tai pesän pitää pystyä maksamaan sen pois. Ei se niin mene, että voit ottaa sen asunnon mutta velka haihtuu ilmaan isäsi kuoleman mukana.

Mutta siinä mielessä velka ei periydy, että JOS et RYHDY pesään (eli luovut perinnöstä) et joudu myöskään maksamaan velkaa pois omistasi.

Eli siinä konkurssipesässä perillinen ei joudu ottamaan velkoja vastuulleen.

Ei, ei, ei. Perillinen ei joudu ottamaan kuolleen velkaa vastuulleen, vaan asunto pitää myydä ja velka maksaa pois.

Ei pidä. Miksi pitäisi??

Mutta sen voi toki valita tehdä niin. Mutta jos sitä Kallion kattohuoneistoa ei halua myydä niin sitten on pakko ottaa myös velka vastattavakseen.

Ja tuo velka ei periydy-hokema on vain tietyissä tilanteissa totta.

Jos vainajalla on takanaan jakamaton pesä, perunkirjaan merkitään arvio tulossa olevasta perinnöstä. Jos se on suurempi kuin velka, velkoja haluaa velan maksettavaksi. Todellisuudessahan se arvioitu perintö voi vuosien kuluessa painua vaikka nollaan riidellessä. Silloin perijät ovat maksaneet paitsi perintöverot, myös lainan perunkirjan mukaan.

Kyllä. Meille kävi juuri näin. Isän perunkirjassa äitinsä perintöä arvioitiin tulevaksi 10000€, hänellä oli vanhaa kulutusluottoa 5000€, velkoja katsoo että pesässä on rahaa, mehän se 5000€ maksettiin. Lopulta kun riitainen isän äidin pesä jaettiin, kulujen jälkeen isän kuolinpesään tuli 1200€.

Kuolinpesä on sen maksanut, osakkaat vain hallinnoi. 

Ja osakkaat maksaa, jos kuolinpesässä ei ole muuta omaisuutta. Kuten meillä. Isälläni oli tilillä 5000€, vuokra ja muita laskuja 2000€, hautajaiskulut jne. sieltä, ihan koko 5000€ me lapset maksettiin. Neljä vuotta myöhemmin saimme 1200€ takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi olla mahdollista ja oikeudenmukaista, että perillinen joutuu maksamaan perintöveroa talosta, jossa leski asuu ja jota ei siten voi edes myydä?

Se oikudenmukaisuus tulee siitä kun ajatellaan jokaisen olevan oikeutettu asumaan kodissaan jonka omistaa.

Puhutaan eri asiasta. Ei ole mitään epäselvää siinä, että jokainen saa asua kodissaan, jonka omistaa. Jos leski omistaa kotinsa, ensiksi kuolleen puolison perillisillä ei ole siihen osaa eikä arpaa - ei perintöosuutta eikä verovelvollisuutta. Epäoikeudenmukaista on sen sijaan se, että perillinen joutuu heti maksamaan perintöveroa asunnosta, jonka saaminen nimelliseen omistukseen on käytännössä pelkkä rasite niin kauan kuin leski jää asumaan sinne hallintaoikeutensa nojalla ikään kuin olisi omistaja vaikkei ole.

Eri 

Kyllä leski maksaa yhtiövastikkeen eli ei hän siellä ilmaiseksi asu.

Niin maksaa ja leski vastaa asunnon kuluista myös siihen saakka, mitä asunnosta saisi tuottoja vuokratessa.

Eikö yhtiövastike ole omistajan (eli perinnönsaajan=lapsen) harteilla?

Leski maksaa hoitovastikkeen. Sen sen lapsi voi joutua maksamaan rahoitusvastiketta ainakin joissakin tapauksissa.

Jääkö rahoitusvastikevelka ihmisen kuoleman jälkeen elämään omaa elämäänsä, jos asuntoa ei voi myydä lesken asumisoikeuden vuoksi? Asuntohan pitää nimenomaan myydä, koska siitä on velkaa, ja jos koko velka ollut kuolleen nimissä. Ei perinnön saajaa voi velvoittaa ottamaan velkaa itselleen.

Mikäli ryhtyy perintöön (eli ei kieltäydy siitä) ottaa vastuulleen myös pesän kaikki velat.

Velka ei periydy.

Jos pesällä on enemmän velkaa kuin varallisuutta pitää pesä laittaa konkurssiin.

Mutta jos haluat periä sen isäsi asunnon, mistä on velkaa vielä 50000€ joudut ottamaan sen velan vastuullesi tai pesän pitää pystyä maksamaan sen pois. Ei se niin mene, että voit ottaa sen asunnon mutta velka haihtuu ilmaan isäsi kuoleman mukana.

Mutta siinä mielessä velka ei periydy, että JOS et RYHDY pesään (eli luovut perinnöstä) et joudu myöskään maksamaan velkaa pois omistasi.

Eli siinä konkurssipesässä perillinen ei joudu ottamaan velkoja vastuulleen.

Ei, ei, ei. Perillinen ei joudu ottamaan kuolleen velkaa vastuulleen, vaan asunto pitää myydä ja velka maksaa pois.

Ei pidä. Miksi pitäisi??

Mutta sen voi toki valita tehdä niin. Mutta jos sitä Kallion kattohuoneistoa ei halua myydä niin sitten on pakko ottaa myös velka vastattavakseen.

Ja tuo velka ei periydy-hokema on vain tietyissä tilanteissa totta.

Jos vainajalla on takanaan jakamaton pesä, perunkirjaan merkitään arvio tulossa olevasta perinnöstä. Jos se on suurempi kuin velka, velkoja haluaa velan maksettavaksi. Todellisuudessahan se arvioitu perintö voi vuosien kuluessa painua vaikka nollaan riidellessä. Silloin perijät ovat maksaneet paitsi perintöverot, myös lainan perunkirjan mukaan.

Kyllä. Meille kävi juuri näin. Isän perunkirjassa äitinsä perintöä arvioitiin tulevaksi 10000€, hänellä oli vanhaa kulutusluottoa 5000€, velkoja katsoo että pesässä on rahaa, mehän se 5000€ maksettiin. Lopulta kun riitainen isän äidin pesä jaettiin, kulujen jälkeen isän kuolinpesään tuli 1200€.

Kuolinpesä on sen maksanut, osakkaat vain hallinnoi. 

Ja osakkaat maksaa, jos kuolinpesässä ei ole muuta omaisuutta. Kuten meillä. Isälläni oli tilillä 5000€, vuokra ja muita laskuja 2000€, hautajaiskulut jne. sieltä, ihan koko 5000€ me lapset maksettiin. Neljä vuotta myöhemmin saimme 1200€ takaisin.

Ja tämä nyt ei vaatimut ponnistelujakaan, mutta kun nykyään on influenssereita ja velalla leveästi eläjiä, kannattaa muistaa että tuo velka ei periydy-hokema pitää vain osin paikkaansa.

Siinä vaiheessa, kun ihminen kuolee vanhuuteen, ei hänen paikansa ole enää omakotitalossa.

Olen niin illinen, että kummankin vanhemmat ovat myyneet omakotitalot ja mökit. Appivanhemmilla on vielä auto.

Ja irtaimisto on karsittu niin, että kaikki mahtuu sisälle

Asuntojen omistaminen on vanhoilla virhetikki. Vanhana viimeistään pitää muuttaa vuokralle.

Itse aiomme asua siten loppuajan, ja kun toinen lähtee, ei tule noita ongelmia.

Perintöä on se mitä on, perillisillekin on helpompaa rahan tai vastaavan periminen.

Aloittajalle asia on vaikea ongelma, ellei itsekin muuta perittyyn taloonsa, mutta ei se aina onnistu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maksat perintöveron normaalisti. Leskellä on asumisoikeus niin pitkään kuin hän haluaa siinä asua.

Taas näitä rikkaiden vähä-älyisten aivopieruja.

Noin se lain mukaan menee, muutamin poikkeuksin:

1. jos kyseessä on asunto, jonka omistivat ap:n vanhemmat puoliksi ja aiemmin kuolleen vanhemman osuus on edelleen perillisille jakamatta, ei hallintaoikeuskaan koske toista sukuhaaraa eli uutta leskeä.

2. Jos puolisoilla on avioehto, joka sulkee pois avio-oikeuden kummankin avioliittoa solmittaessa olleeseen omaisuuteen, ei hallintaoikeus koske leskeä;

3. Jos leskellä on toinen asunto, ei tämän puheena olevan asunnon hallintaoikeus koske leskeä.

Perintöveroon saa maksuaikaa ja siihen myöntää myös pankki lainan, koska on reaalivakuus.

Itselleni kävi näin, että äidinperintö oli talonpuolikas, johon isä jäi asumaan. Perintöverolappu tuli, mutta oli hyvin kohtuullinen koska hallintaoikeuttaan käyttävän lesken elinikäkerroin pienentää veroa.

Jos muka velka ei periydy, eikö se kuitenkin ulosmitata kuolinpesästä ennen ositusta?? Käsittääkseni ne ovat kuolinpesän velkoja eikä yhden perillisen itsensä.

Jos velkoja on niin paljon että koko kuolinpesän arvo menee niihin, ei jää mitään perittävää(onneksi)

Ensin jonkun pitää kuolla ennen kuin sinä perit ketään. Ja leskellä on elinikäinen asumisoikeus ja leski saa loppuelämänsä ajan puolet kuolleen eläkkeestä: joka kuukausi vaikka 70 vuotta! Kyllä lesken syli se on lämpöinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hirveä karhunpalvelus omille lapsille mennä uusiin naimisiin, ainakin huolehtimatta lasten perintöasioista. On ihan eri asia, jos asumisoikeutta käyttää lasten oma äiti/isä, ja tällaisessa tapauksessa myös elossa olevalla vanhemmalla lienee intressissä myös lasten etu. Mutta vanhemman uusi kumppani voi itsekkäästi välittää vain omasta edustaan, nauttia lasten maksaman perintöveron turvin asumisoikeudestaan toisten omistamassa asunnossa ja vähät välittää, vaikka lapset joutuisivat ulosottoon hänen takiaan.

 

Olet katsonut liikaa Disneyn leffoja. Vanhempien uudet kumppanit on perheenjäseniä ja jos sun vanhempi on päättänyt mennä jonkun kanssa naimisiin, ei sulla ole siihen mitään sanottavaa.

Omat iäkkäät vanhempani asuvat edelleen yhdessä. Mutta tietysti vanhempi päättää asiansa itse, eikä lapsilla ole siihen sanomista. En vaan itse voisi tehdä omille lapsilleni noin kusista temppua. Olen itse eronnut, ja missään tapauksessa en aio mennä naimisiin uuden kumppanin kanssa, koska se sotkisi lasteni perintöasiat. Uusi kumppani on toki perheenjäsen ja rakas ja tärkeä, mutta lapset ovat kuitenkin lapsiani, joiden pärjääminen on minulle tärkeää. En haluaisi, että oma toimintani (kuten naimisiinmeno) tuottaisi heille taloudellisia vaikeuksia.

Samat ajatukset. Itse olen vasta eronnut ja lapset on pieniä. Mitään uutta suhdetta ei ole, mutta jos tulisi, niin tekisin alusta asti selväksi, että naimisiin ei mennä tai jos mennään, niin täysi avioehto, jolla suljetaan pois kaikki avio-oikeus kuoleman (ja eron) varalle. Jos silti haluaa symbolisesti naimisiin, niin ok, mutta kyllä minä lähden siitä, että lapseni tulevat minut perimään, eikä yksikään uusi puoliso pääse sitä prosessia sotkemaan.

Oikein ajateltu. Ja vielä parempi olisi jos ei omistaisi asuntoa eikä kiinteistöä, vaan rahana kaikki lapsille.

Kauheat taistelut, jopa riidat, ja kalliit kustannukset kaikenlaisista jaoista.

nimimerkillä kokemusta on.

Vierailija kirjoitti:

Mitä se leski yksin edes tekee jollain 300 000 euron linnalla?

Lihoiksi vaan koko paikka ja molemmille se mitä kuuluukin.

Ei 300 tuhatta ole Helsingissä todellakaan mikään linna.

Tässä maassa on sellaiset verolait, että omaisuus kuin omaisuus koitetaan saada valtiolle niin paljon kuin mahdollista. Verot, erilaiset pakolliset kulut ym, niitä tulee uskomaton määrä.

Tyhjätaskun periminen on kutakuinkin helpompaa.

Vierailija kirjoitti:

Ohis,

Osaako joku vastata tähän:

Avioparista toinen menehtyy, toinen jää asumaan asuntoon, mutta "pilaa" sen (tahallaan/vahingossa) tyyliin alkujaa hyvä talo on esim. 5-10 vuoden päästä homeinen/paikat vinksallaan tmv. niin miten se perintövero lasketaan/milloin se maksetaan?

Käytännössähän asunnon arvo voi nyt 2023 olla vaikka 200K mutta muutaman vuoden kuluttua arvo voi olla ihan eri (enemmän/vähemmän) monestakin asiasta johtuen (tyyliin vaikka kun hinnat droppasibat Salosssa Nokian lähdön jälkeen)

Eli miten/missä kohtaa vero määräytyy, ja voidaanko sitä korjata jos menee pitkään ennen kuin leski muuttaa pois jos arvo muuttunut?

Perintövero tulee maksuun n. vuoden sisällä perittävän kuolemasta. Perillinen maksaa perintöveron, jossa verottaja kyllä huomioi lesken asumisoikeuden. Tästä tehtävä hallintaoikeusvähennys on sitä isompi, mitä nuorempi leski (elinajanodote huomioidaan), eli veroa ei tässä tapauksessa makseta asunnon oikeasta arvosta.

Toinen asia on sitten tämä, miten leski kohtelee asuntoa hallinta-aikanaan. Asunnon omistajahan on siinä siis se perillinen, joka maksoi perintöverot, ja hän on vastuussa asunnon kunnossa pitämisestä. Leskellä on vain se asumis/hallintaoikeus.

Perintöveroon voi hakea myöhemmin myös oikaisua, jos niissä ihan hurjia heittoja tulee. Mutta esim. asunnon arvon myöhempi aleneminen ei vaikuta asiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maksat perintöveron normaalisti. Leskellä on asumisoikeus niin pitkään kuin hän haluaa siinä asua.

Taas näitä rikkaiden vähä-älyisten aivopieruja.

Noin se lain mukaan menee, muutamin poikkeuksin:

1. jos kyseessä on asunto, jonka omistivat ap:n vanhemmat puoliksi ja aiemmin kuolleen vanhemman osuus on edelleen perillisille jakamatta, ei hallintaoikeuskaan koske toista sukuhaaraa eli uutta leskeä.

2. Jos puolisoilla on avioehto, joka sulkee pois avio-oikeuden kummankin avioliittoa solmittaessa olleeseen omaisuuteen, ei hallintaoikeus koske leskeä;

3. Jos leskellä on toinen asunto, ei tämän puheena olevan asunnon hallintaoikeus koske leskeä.

Perintöveroon saa maksuaikaa ja siihen myöntää myös pankki lainan, koska on reaalivakuus.

Itselleni kävi näin, että äidinperintö oli talonpuolikas, johon isä jäi asumaan. Perintöverolappu tuli, mutta oli hyvin kohtuullinen koska hallintaoikeuttaan käyttävän lesken elinikäkerroin pienentää veroa.

Virheellistä "tietoa".

2. Lesken asumisoikeutta ei pysty avioehdolla poistamaan.

3. Jos leskellä on omistuksessaan vastaavan tasoinen asunto, niin kyllä. Mutta jos leski omistaa vaikkapa yksiön ja on puolisonsa kanssa asunut 200 neliön omakotitalossa, niin kyllä asumisoikeus on voimassa. 

Nämä ovat ihan selvästi Perintökaaressa kerrottu.