Lue keskustelun säännöt.
Voiko nainen olla liian pelottava?
12.04.2023 |
En tarkoita tällä mitään fyysistä ominaisuutta mutta henkisellä puolella, onko mahdollista?
En huuda, en reuhaa, mun kanssa ei tarvitse riidellä.
Mutta pari miestä on nyt todennut, että olen pelottava. Keskustelen kyllä asioista suoraan, ei mulla ole asiaa mitä en voisi selvittää. Ajatuksia?
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ei tarvitse olla pelottava tai edes yrittää olla pelottava. Minulla ei ole mitään tarvetta alistaa ketään tai tulla alistetuksi. En halveksi "tyhmiä", kun en ole itsekään käynyt älykkyystesteissä, enkä siten tiedä kuinka älykäs tai tyhmä olen.
Mutta sellainen tuuri minulla on käynyt, että miehet ovat kohdelleet minua parisuhteissa pääasiassa hyvin, niin kuin minäkin heitä. Viimeisimmän hyvän miehen kanssa olen ollut avioliitossakin jo 23 vuotta ja suhteemme on tasa-arvoinen ja siinä on paljon rakkautta.
Onko joku täällä sanonut haluavansa olla pelottava?
No kyllä tässä ketjussa moni kehuskelee olevansa pelottava. Etkö ole lukenut näitä kommentteja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ei tarvitse olla pelottava tai edes yrittää olla pelottava. Minulla ei ole mitään tarvetta alistaa ketään tai tulla alistetuksi. En halveksi "tyhmiä", kun en ole itsekään käynyt älykkyystesteissä, enkä siten tiedä kuinka älykäs tai tyhmä olen.
Mutta sellainen tuuri minulla on käynyt, että miehet ovat kohdelleet minua parisuhteissa pääasiassa hyvin, niin kuin minäkin heitä. Viimeisimmän hyvän miehen kanssa olen ollut avioliitossakin jo 23 vuotta ja suhteemme on tasa-arvoinen ja siinä on paljon rakkautta.
Onko joku täällä sanonut haluavansa olla pelottava?
No kyllä tässä ketjussa moni kehuskelee olevansa pelottava. Etkö ole lukenut näitä kommentteja?
Suojamekanismi sille ettei päädy stressiä tuovaan suhteeseen. Kato naiset alkaa hiljalleen oppimaan ;)
Suomalainen mies vie muijansa johonkin, jää istumaan autoon ja valuttaa kuolaa kuin ajokoira, kun lauma naisia kävelee ohitse, lyö typerän näköisen nokkansa autonlasiin kiinni ja alkaa hinkata, sellaisia pelottavia olioita naiset ovat, pallin verran pelottaa, joo!
Minulla on sellainen käsitys, että todella moni mies sekoittaa tavallisen rajojen asettamisen ja aggression keskenään, kun puhutaan naisten käyttäytymisestä. Olen tämän tiennyt jo kauan, mutta en tiedä, mistä ilmiö johtuu. Olen ollut naimisissa vuosikymmeniä. Aviomieheni pelkää minun usein "riitaantuvan" jonkin ihmisen kanssa, kun kerron, että olen vain todennut, että jokin asia ei käy tai sovi minulle. Kun pyydän nimeämään yhdenkin henkilön, jonka kanssa olen riidoissa, hän ei pysty siihen. Kuitenkin hän otaksuu, että ihan tavallinen käytökseni tulkitaan uhkaavaksi. Muutenkin hän pitää merkittävää osaa keski-ikäisistä naistuttavistani "hankalina". Voisiko joku viisas kertoa, mistä tässä ajattelussa oikein on kyse?
Vierailija kirjoitti:
Minulla on sellainen käsitys, että todella moni mies sekoittaa tavallisen rajojen asettamisen ja aggression keskenään, kun puhutaan naisten käyttäytymisestä. Olen tämän tiennyt jo kauan, mutta en tiedä, mistä ilmiö johtuu. Olen ollut naimisissa vuosikymmeniä. Aviomieheni pelkää minun usein "riitaantuvan" jonkin ihmisen kanssa, kun kerron, että olen vain todennut, että jokin asia ei käy tai sovi minulle. Kun pyydän nimeämään yhdenkin henkilön, jonka kanssa olen riidoissa, hän ei pysty siihen. Kuitenkin hän otaksuu, että ihan tavallinen käytökseni tulkitaan uhkaavaksi. Muutenkin hän pitää merkittävää osaa keski-ikäisistä naistuttavistani "hankalina". Voisiko joku viisas kertoa, mistä tässä ajattelussa oikein on kyse?
Miehet eivät ymmärrä turhaa nipottamista tai rivien välien tulkitsemista. Vänkääminen ja omien etujen jääräpäinen ajaminen on monen miehen mielestä turhaa ajan haaskua ja välien pilaamista. Tämä siis oma ajatukseni asian laidasta. Vaikka olen nainen niin ajattelen itse juuri noin. Erityisesti isossa työyhteisössä jossa työskentelen saa päivittäin todistaa aivan turhaa jankuttamista ja asioista nipottamista sekä vääriä tulkintoja ihmisten välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on sellainen käsitys, että todella moni mies sekoittaa tavallisen rajojen asettamisen ja aggression keskenään, kun puhutaan naisten käyttäytymisestä. Olen tämän tiennyt jo kauan, mutta en tiedä, mistä ilmiö johtuu. Olen ollut naimisissa vuosikymmeniä. Aviomieheni pelkää minun usein "riitaantuvan" jonkin ihmisen kanssa, kun kerron, että olen vain todennut, että jokin asia ei käy tai sovi minulle. Kun pyydän nimeämään yhdenkin henkilön, jonka kanssa olen riidoissa, hän ei pysty siihen. Kuitenkin hän otaksuu, että ihan tavallinen käytökseni tulkitaan uhkaavaksi. Muutenkin hän pitää merkittävää osaa keski-ikäisistä naistuttavistani "hankalina". Voisiko joku viisas kertoa, mistä tässä ajattelussa oikein on kyse?
Miehesi kokee sinut ns. hankalana tyyppinä kun sanot aina vastaan tai suoraan päin naamaa. Eli "asetat rajasi" kuten itse sanot. Miesten yhteisöissä tämä on todella harvinaista vaikka elokuvissa toisin väitetäänkin. Kaikki tykkää ja haluaa olla ns. hyviä tyyppejä jotka tulee toimeen muiden kanssa. Jos ollaankin eri mieltä niin verhotaan se diplomaattiseen sananparteen tai sitten todetaan vaan et ollaan eri mieltä vaikka molemmilla on hyvä pointti näkemyksessään. Yleensä pelisäännöistä pyritään sopimaan yhdessä.
Ja miehesi on todennäköisesti arveluissaan oikeassa, nämä naiset joille olet suora ja samalla aggressiivinen (omien sanojesi mukaan vain "asetat rajat") tuskin kauhean kauniisti sinusta ajattelevat vaikka eivät sitä suoraan sanokaan. Puukottavat sitten mieluummin jossain kohtaa kuvaannollisesti selkään kuten monesti naisvaltaisilla työpaikoilla on tapana.
Vierailija kirjoitti:
Miehet nyt pelkää mitä tahansa mikä ei mielistele.
Jep, ja kaikkea mistä voisi aiheutua ylimääräistä työtä tai vaivaa. Aika syvälle koodattu ajatus naisen välinearvosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on sellainen käsitys, että todella moni mies sekoittaa tavallisen rajojen asettamisen ja aggression keskenään, kun puhutaan naisten käyttäytymisestä. Olen tämän tiennyt jo kauan, mutta en tiedä, mistä ilmiö johtuu. Olen ollut naimisissa vuosikymmeniä. Aviomieheni pelkää minun usein "riitaantuvan" jonkin ihmisen kanssa, kun kerron, että olen vain todennut, että jokin asia ei käy tai sovi minulle. Kun pyydän nimeämään yhdenkin henkilön, jonka kanssa olen riidoissa, hän ei pysty siihen. Kuitenkin hän otaksuu, että ihan tavallinen käytökseni tulkitaan uhkaavaksi. Muutenkin hän pitää merkittävää osaa keski-ikäisistä naistuttavistani "hankalina". Voisiko joku viisas kertoa, mistä tässä ajattelussa oikein on kyse?
Miehesi kokee sinut ns. hankalana tyyppinä kun sanot aina vastaan tai suoraan päin naamaa. Eli "asetat rajasi" kuten itse sanot. Miesten yhteisöissä tämä on todella harvinaista vaikka elokuvissa toisin väitetäänkin. Kaikki tykkää ja haluaa olla ns. hyviä tyyppejä jotka tulee toimeen muiden kanssa. Jos ollaankin eri mieltä niin verhotaan se diplomaattiseen sananparteen tai sitten todetaan vaan et ollaan eri mieltä vaikka molemmilla on hyvä pointti näkemyksessään. Yleensä pelisäännöistä pyritään sopimaan yhdessä.
Ja miehesi on todennäköisesti arveluissaan oikeassa, nämä naiset joille olet suora ja samalla aggressiivinen (omien sanojesi mukaan vain "asetat rajat") tuskin kauhean kauniisti sinusta ajattelevat vaikka eivät sitä suoraan sanokaan. Puukottavat sitten mieluummin jossain kohtaa kuvaannollisesti selkään kuten monesti naisvaltaisilla työpaikoilla on tapana.
Ihan höpönlöpöä. Olen itse tehnyt uraa miesvaltaisella alalla ja olen johtavassa asemassa ja kaikki alaiseni ovat miehiä. Todellakin asiat puhutaan halki ja suoraan ja tykkään itsekin tuosta tavasta, koska en halua arvailla mitä toinen tarkoittaa. Silti osataan käyttäytyä ja asiakkaillekin voi ihan fiksusti kertoa kuinka asiat oikein ovat, ei siinä tarvitse mielinkielin olla, eikä toisaalta töksäytellä.
Ja kyllä minäkin asetan rajat olematta aggressiivinen. Täysin kaksi eri asiaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on sellainen käsitys, että todella moni mies sekoittaa tavallisen rajojen asettamisen ja aggression keskenään, kun puhutaan naisten käyttäytymisestä. Olen tämän tiennyt jo kauan, mutta en tiedä, mistä ilmiö johtuu. Olen ollut naimisissa vuosikymmeniä. Aviomieheni pelkää minun usein "riitaantuvan" jonkin ihmisen kanssa, kun kerron, että olen vain todennut, että jokin asia ei käy tai sovi minulle. Kun pyydän nimeämään yhdenkin henkilön, jonka kanssa olen riidoissa, hän ei pysty siihen. Kuitenkin hän otaksuu, että ihan tavallinen käytökseni tulkitaan uhkaavaksi. Muutenkin hän pitää merkittävää osaa keski-ikäisistä naistuttavistani "hankalina". Voisiko joku viisas kertoa, mistä tässä ajattelussa oikein on kyse?
Miehesi kokee sinut ns. hankalana tyyppinä kun sanot aina vastaan tai suoraan päin naamaa. Eli "asetat rajasi" kuten itse sanot. Miesten yhteisöissä tämä on todella harvinaista vaikka elokuvissa toisin väitetäänkin. Kaikki tykkää ja haluaa olla ns. hyviä tyyppejä jotka tulee toimeen muiden kanssa. Jos ollaankin eri mieltä niin verhotaan se diplomaattiseen sananparteen tai sitten todetaan vaan et ollaan eri mieltä vaikka molemmilla on hyvä pointti näkemyksessään. Yleensä pelisäännöistä pyritään sopimaan yhdessä.
Ja miehesi on todennäköisesti arveluissaan oikeassa, nämä naiset joille olet suora ja samalla aggressiivinen (omien sanojesi mukaan vain "asetat rajat") tuskin kauhean kauniisti sinusta ajattelevat vaikka eivät sitä suoraan sanokaan. Puukottavat sitten mieluummin jossain kohtaa kuvaannollisesti selkään kuten monesti naisvaltaisilla työpaikoilla on tapana.
Jaa että: Puukottavat sitten mieluummin jossain kohtaa kuvaannollisesti selkään kuten monesti naisvaltaisilla työpaikoilla on tapana.
Minä en kyllä ole huomannut, että naiset mitenkään enemmän työyhteisöissään puukottaisivat selkään tai edes juoruaisivat selän takana. Miehiltäkin nämä käyttäytymiset onnistuvat aivan loistavasti. Ettei nyt vaan olisi sellaista pientä sisäistettyä seksismiä tässä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua on pelänneet miehet ja naiset. Toisaalta moni on ihaillutkin. Rohkeaksi sanovat. Kohtelen muita hyvin, mutta jos rajat rikotaan, en katso läpi sormien. En kumartele ketään, mutta arvostan lähtökohtaisesti kaikkia. Katson silmiin räpäyttämättä, ja tämä joitakin pelottaa. Olen mitä olen, enkä häpeä sitä. Tämä pelottaa niitä, jotka häpeävät itseään, eivätkä näe toisenlaista mahdollisuutta.
Pitkä parisuhde on takana. Löysin samankaltaisen ja se on ollut suuri onni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on sellainen käsitys, että todella moni mies sekoittaa tavallisen rajojen asettamisen ja aggression keskenään, kun puhutaan naisten käyttäytymisestä. Olen tämän tiennyt jo kauan, mutta en tiedä, mistä ilmiö johtuu. Olen ollut naimisissa vuosikymmeniä. Aviomieheni pelkää minun usein "riitaantuvan" jonkin ihmisen kanssa, kun kerron, että olen vain todennut, että jokin asia ei käy tai sovi minulle. Kun pyydän nimeämään yhdenkin henkilön, jonka kanssa olen riidoissa, hän ei pysty siihen. Kuitenkin hän otaksuu, että ihan tavallinen käytökseni tulkitaan uhkaavaksi. Muutenkin hän pitää merkittävää osaa keski-ikäisistä naistuttavistani "hankalina". Voisiko joku viisas kertoa, mistä tässä ajattelussa oikein on kyse?
Miehesi kokee sinut ns. hankalana tyyppinä kun sanot aina vastaan tai suoraan päin naamaa. Eli "asetat rajasi" kuten itse sanot. Miesten yhteisöissä tämä on todella harvinaista vaikka elokuvissa toisin väitetäänkin. Kaikki tykkää ja haluaa olla ns. hyviä tyyppejä jotka tulee toimeen muiden kanssa. Jos ollaankin eri mieltä niin verhotaan se diplomaattiseen sananparteen tai sitten todetaan vaan et ollaan eri mieltä vaikka molemmilla on hyvä pointti näkemyksessään. Yleensä pelisäännöistä pyritään sopimaan yhdessä.
Ja miehesi on todennäköisesti arveluissaan oikeassa, nämä naiset joille olet suora ja samalla aggressiivinen (omien sanojesi mukaan vain "asetat rajat") tuskin kauhean kauniisti sinusta ajattelevat vaikka eivät sitä suoraan sanokaan. Puukottavat sitten mieluummin jossain kohtaa kuvaannollisesti selkään kuten monesti naisvaltaisilla työpaikoilla on tapana.
Ihan höpönlöpöä. Olen itse tehnyt uraa miesvaltaisella alalla ja olen johtavassa asemassa ja kaikki alaiseni ovat miehiä. Todellakin asiat puhutaan halki ja suoraan ja tykkään itsekin tuosta tavasta, koska en halua arvailla mitä toinen tarkoittaa. Silti osataan käyttäytyä ja asiakkaillekin voi ihan fiksusti kertoa kuinka asiat oikein ovat, ei siinä tarvitse mielinkielin olla, eikä toisaalta töksäytellä.
Ja kyllä minäkin asetan rajat olematta aggressiivinen. Täysin kaksi eri asiaa
Se että olet naisena miesvaltaisella työpaikalla (ja vielä esihenkilöportaassa) on ihan eri asia kuin miehenä miehisessä porukassa. Sinua kohdellaan kuin kukkaa kämmenellä, koska tiedetään ettei sinua tarvitse kohdata tasavertaisena etkä ole päivittäin porukan töissä mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on sellainen käsitys, että todella moni mies sekoittaa tavallisen rajojen asettamisen ja aggression keskenään, kun puhutaan naisten käyttäytymisestä. Olen tämän tiennyt jo kauan, mutta en tiedä, mistä ilmiö johtuu. Olen ollut naimisissa vuosikymmeniä. Aviomieheni pelkää minun usein "riitaantuvan" jonkin ihmisen kanssa, kun kerron, että olen vain todennut, että jokin asia ei käy tai sovi minulle. Kun pyydän nimeämään yhdenkin henkilön, jonka kanssa olen riidoissa, hän ei pysty siihen. Kuitenkin hän otaksuu, että ihan tavallinen käytökseni tulkitaan uhkaavaksi. Muutenkin hän pitää merkittävää osaa keski-ikäisistä naistuttavistani "hankalina". Voisiko joku viisas kertoa, mistä tässä ajattelussa oikein on kyse?
Miehesi kokee sinut ns. hankalana tyyppinä kun sanot aina vastaan tai suoraan päin naamaa. Eli "asetat rajasi" kuten itse sanot. Miesten yhteisöissä tämä on todella harvinaista vaikka elokuvissa toisin väitetäänkin. Kaikki tykkää ja haluaa olla ns. hyviä tyyppejä jotka tulee toimeen muiden kanssa. Jos ollaankin eri mieltä niin verhotaan se diplomaattiseen sananparteen tai sitten todetaan vaan et ollaan eri mieltä vaikka molemmilla on hyvä pointti näkemyksessään. Yleensä pelisäännöistä pyritään sopimaan yhdessä.
Ja miehesi on todennäköisesti arveluissaan oikeassa, nämä naiset joille olet suora ja samalla aggressiivinen (omien sanojesi mukaan vain "asetat rajat") tuskin kauhean kauniisti sinusta ajattelevat vaikka eivät sitä suoraan sanokaan. Puukottavat sitten mieluummin jossain kohtaa kuvaannollisesti selkään kuten monesti naisvaltaisilla työpaikoilla on tapana.
Ihan höpönlöpöä. Olen itse tehnyt uraa miesvaltaisella alalla ja olen johtavassa asemassa ja kaikki alaiseni ovat miehiä. Todellakin asiat puhutaan halki ja suoraan ja tykkään itsekin tuosta tavasta, koska en halua arvailla mitä toinen tarkoittaa. Silti osataan käyttäytyä ja asiakkaillekin voi ihan fiksusti kertoa kuinka asiat oikein ovat, ei siinä tarvitse mielinkielin olla, eikä toisaalta töksäytellä.
Ja kyllä minäkin asetan rajat olematta aggressiivinen. Täysin kaksi eri asiaaSe että olet naisena miesvaltaisella työpaikalla (ja vielä esihenkilöportaassa) on ihan eri asia kuin miehenä miehisessä porukassa. Sinua kohdellaan kuin kukkaa kämmenellä, koska tiedetään ettei sinua tarvitse kohdata tasavertaisena etkä ole päivittäin porukan töissä mukana.
No mikään kohta väitteessäsi ei pidä paikkaansa. Myös intti käytynä ensimmäisten joukossa, todellakin saanut aina tasavertaista kohtelua. Ja ihan yhdessä tehdään töitä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ne naiset, joilla on omat aivot ovat suomalaisen miehen mielestä pelottavia, sama itseni kanssa, pixie hiuslook ja selkeät mielipiteet on nou-nou, olkoon sitten. Suomalainen mies rakastaa hissukkaa joka on nyrkin ja hellan välissä tai hellan ja nyrkin välissä, kiltti kuuliainen, mielellään aikuisenakin punainen rusetti letissä, josta mies voi nykiä. Argh!
Ja sekös teitä kelpaamattomia ärsyttää. Tosiasia on, että olette katkeroituneita kyynisiä vittupäitä, joita ei pitkään jaksa kuunnella, kun kuvittelette olevanne aina oikeassa. Tässäkin ketjussa hyvin ilmenee se, etteivät muuhun kuin seksiin kelpaamattomat naiset näe itsessään mitään vikaa, vaikka jokainen mies joka heihin tutustuu, juoksee kilometrien päähän kun tutustuu. Mutta ei, miehet pelkää "vahvaa" naista. Hehe, jatkakaa.
Tämä oli -ttupäisintä miehen tekstiä tässä ketjussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä se johtuu siitä ettei naisella ole mitään todellisuuden tajua esim. fyysisistä mittasuhteista tai tilannekuvasta. Tuo oli hyvä esimerkki minkä tuo yksi kirjoittaja sanoin ettei pelkää "mitään". Se kertoo tietynlaisesta tunteettomuudesta, esimerkiksi psykopatiasta, tai sitten vain sinisilmäisyydestä. Fiksu ihminen pelkää kyllä jotain, esim. jos on kaksi kertaa isompi aggressiivinen mies edessä niin silloin kannattaa tarkkaan miettiä mitä sanoo esim. riitatilanteissa eikä vaan puhua mitä mieleen juolahtaa.
Hyvä esimerkki oli eräs nainen joka kokoonsa turvautuen uhitteli aggressivisesti miehille ja lopulta kävi päälle. Se suhde loppui siihen. Kun asiasta juteltiin sanoin hänelle, että oletko miettinyt mitä olisi tapahtunut jos olisin pistänyt täysillä vastaan, niin se oli hänelle jotenkin aivan tuntematon ajatus. Oliko sitten kotona opetettu ettei miehet saa lyödä naisia vai uskoiko hän todella olevansa niin pelottava etteivät miehet uskalla nousta häntä vastaan.
Näistä pelkäämättömistä ja vahvoista naisista löytyy videoita pilvin pimein, haastetaan kaksi kertaa isompaa miestä, ja ihmetellään itku kurkussa tai taju kankaalla, että mitä ihmettä tapahtui, kun tulee samalla asenteella varustettu mies vastaan.
Kylläpäs tähän ilmestyi ulittelejia, ellei sitten yksi jonka hännälle astuttiin vastaile itselleen.
Voi olla alkuun jos toista ei vielä tunne kovin hyvin.
Ainoastaan jos on taipumusta irrationaaliseen impulsiiviseen äärimmäiseen väkivaltaan. Muuten ei.
Ei liity enää ketjun alkuperäiseen aiheeseen, mutta oma havaintoni on, että sellaisilla ihmisillä, jotka viestittävät: oikeesti kaikki vihaa sua salaa, on itsellään omassa elämässään isoja riitoja, vuosikausien mykkäkouluja ja muutenkin draamaa kuin Snickers-mainoksessa. Oletteko huomanneet? Sen sijaan avoimella mutta asiallisella tyylillä kummasti porskuttaa ihmissuhteissa, vaikka nyt tuleekin paljon vakuutteluja, ettei.
Yks mies pelkää mua hirveenö jostakin syystä vaikka tiedän, että hän myös rakastaa minua.
Vierailija kirjoitti:
Miehet pelkäävät koulutettua, itsevarmaa naista; pelkäävät, että nainen lähtee omille teilleen. Mies ottaa kumppanikseen sen kuuluisan naapurin ujon ja manipuloitavan elovena-tytyn.
Koulutetut naiset tuppaavat olemaan koko ajan menossa jossain ja keskittyvät omaan itseensä, mitä sellaisella naisella tekee?
Miksi nainen elää tutkitusti onnellisimmillaan sinkkuna ja mies taas parisuhteessa? Deittialustoilla enemmistö seuranhakijoita on miehiä.