Hei sinä, joka kamppailet kodin sotkun ja epäsiisteyden kanssa!

Pidetäämpäs tämä positiivisena hyvänmielen ketjuna, jookosta kookosta?

Minun mielestäni koti on jokaiselle ihan oma koti. Ei sen tarvitse olla mikään näyttelyesine, vaan oma koti kaikkine sotkuineen. Pääasia on, että itse viihdyt.

Tämä on ehkä vähän itsestäänselvä, mutta pyyhin päivittäin tietyt pinnat kettiössä. Minulle oli oikeasti ahaa-elämys, että niitä harvemmin puhdistettavia ei tarvitse jättää johonkin mystiseen siivouspäivään ja kiukutella, että kaikki vaikeasti puhdistettava on jäänyt pinttymään. Kun mikrokuituliina on menossa pyykkiin, otan sillä jonkun vähän hankalamman kohteen viimeiseksi. Tänään esimerkiksi pakastimen oven tiivisteet ja roskiskaapin oven sisäpuolelta. Näin niitä inhokkihommia tulee tehtyä vähän koko ajan, eikä työ paisu sellaiseksi, että sitä ei huvita edes aloittaa.

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni koti on jokaiselle ihan oma koti. Ei sen tarvitse olla mikään näyttelyesine, vaan oma koti kaikkine sotkuineen. Pääasia on, että itse viihdyt.

Sepä se. Jos itse viihtyy niin eihän siinä olekkaan mitään ongelmaa. Mutta jos sotkuisuus häiritsee itseä, mutta ei saa silti tehtyä asialle mitään, niin silloin tämä on hyvä motivointiketju hälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni unohtelee tavaroita ympäriinsä. Inhosin sitä että tasoilla on paperilappuja, ruuveja ym joista en tiedä minne laittaisin. Ostin läpinäkyvän ison muovilaatikon kannella. Se on meidän makuuhuoneen nurkassa ja laitan miehen ajelevat kamppeet sinne laatikkoon. Kun mies etsii jotain hukassa olevaa asiaa niin käy katsomassa laatikkoon. Pari kertaa laatikko on täyttynyt ja silloin mies on itse ottanut aikaa ja käynyt siellä olevat paperit ym läpi ja siivonnut osan pois.

- minun ei tarvitse nalkuttaa tai kysellä minne voin laittaa tämän ja tuon asian

- tavarat eivät loju enää tasoilla ärsyttämässä

- mies tietää mistä etsiä kamojaan

- olen huomannut että mies nykyään vie itsekin epämääräisiä papereitaan tuonne laatikkoon. Siis sellaisia joita pitää esim säilyttää varalla muutamia viikkoja.

Meillä on tälläinen systeemi käytössä puolipitoisille vaatteille, molemmille oma kori, ja jos toinen unohtaa hupparin lojumaan sohvan käsinojalle tai villasukat eteisen lattialle tai muuta mikä alkaa ärsyttää omaan silmään niin ne voi vaan sit viskata sinne koriin, ei tarvi alkaa nalkuttaa eikä kysellä että onko tämä puhdas vai pyykkiin menossa, minne tämä kuuluu. Kun joku vaate on kateissa niin se kori on aina ensimmäinen paikka mistä etsiä :D 

Minulla on heti vaatehuoneen oven pielessä (eli edes sisälle ei tarvitse mennä vaan ojentaa vain käsi) pari naulaa puolipitoisille vaatteille ja niiden alla kori. Jos ei edes naulaan jaksa osua tai vaate on vaikka housut tai villasukat, ne voi vain pudottaa koriin suoraan. Jos pitää ottaa askelkin vaatehuoneen sisäpuolelle kuten ennen, menisi jo liian työlääksi.

Vierailija kirjoitti:

Mitään vinkkejä eläin ja lapsiperheeseen? Joudun imuroimaan ja luuttuamaan lattioita vähintään kolmesti päivässä. Sisään kulkeutuu kokoajan hiekkaa ja roskaa, lapsi kaataa mehut lattialle ja lattia on tahmea. Olen miettinyt pitääkö vain sietää sotkua vai olla koko ajan imurin varressa. Lattia näyttää siltä että jos aamulla imuroin ja luuttuan, keskipäivällä on jo kaaos ja jos joku tulisi kylään, toteaisi varmasti että teillä ei sitten ole siivottu. Se on ihan uskomatonta, miten lyhyessä ajassa näyttää kuin ei olisi tehty mitään. Välillä tuntuu että näännytän itseni imurointiin ja luuttuamiseen.

Lattialle kaatuu koko ajan jotain , lapselta ruokaa, juomaa, koirista lähtee karvaa. Aamu alkaa imuroinnilla ja päivä loppuu siihen. Meillä.on joka päivä siivouspäivä.

Ehdottaisin, että pitäisit imurin koko ajan esillä eteisessä/keittiössä käyttövalmiina, töpseli seinässä. Ei tarvis koko ajan hakea ja palauttaa sitä. Eihän se kovin kaunis sisustuselementti ole ja vaatii vähän tilaa, ettei ole tiellä, mutta madaltaa kynnystä tehdä pikasiivouksia. Voihan sen sitten laittaa kaappiin, kun esim tulee vieraita.

Vierailija kirjoitti:

Mitään vinkkejä eläin ja lapsiperheeseen? Joudun imuroimaan ja luuttuamaan lattioita vähintään kolmesti päivässä. Sisään kulkeutuu kokoajan hiekkaa ja roskaa, lapsi kaataa mehut lattialle ja lattia on tahmea. Olen miettinyt pitääkö vain sietää sotkua vai olla koko ajan imurin varressa. Lattia näyttää siltä että jos aamulla imuroin ja luuttuan, keskipäivällä on jo kaaos ja jos joku tulisi kylään, toteaisi varmasti että teillä ei sitten ole siivottu. Se on ihan uskomatonta, miten lyhyessä ajassa näyttää kuin ei olisi tehty mitään. Välillä tuntuu että näännytän itseni imurointiin ja luuttuamiseen.

Lattialle kaatuu koko ajan jotain , lapselta ruokaa, juomaa, koirista lähtee karvaa. Aamu alkaa imuroinnilla ja päivä loppuu siihen. Meillä.on joka päivä siivouspäivä.

Mun vinkit on varsi-imuri näkyvällä paikalla vaikkei toki kaunis olekaan (ei päihitä oikeaa imuria mutta päivittäiseen pikasiivoukseen ihan loistava! isoa imuria ei tarvi sit niin usein kaivaa kaapista) ja semmoinen moppi missä on pesuainelokero varressa ja siihen iso kasa niitä vaihtoliinoja, niin lattioiden pyyhkiminen on todella paljon nopeampaa kun on moppi aina valmiudessa :) tässä esimerkiksi https://www.biltema.fi/koti/siivoustuotteet/mopit/spraymoppi-280-ml-200…

Sain tehtyä tän ketjun innoittamana nyt yhden 15min raivausprojektin, asian suhteen joka mua on ahdistanut jo pitkään, nimittäin pakastin (ja jääkaappi, mut se ei ollut niin paha kun sen oon välillä sentään siivonnut). Vauvan syntymän jälkeen ennen niin säntillinen ruokasuunnittelupolitiikka heitti häränpyllyä ja valitettavan usein ruokaa unohtui kaappiin niin pitkäksi aikaa että pilaantui sinne. Pakastimeen on heitetty sitten aina pelastusyrityksenä jotain, joka on hautautunut perälle ja unohtunut sinne. Ihan valtavasti ruokaa hävikkiin, ja tästä syystä soimasin ja syyttelin itseäni joka kerta kun etsin pakastimesta jotain :( "miksi olet tuonkin unohtanut, ja tämäkin on jo käyttökelvotonta" jne. Niin paljon negatiivisia tunteita, mutta nyt vihdoin sain raivattua kaiken syömäkelvottoman pois, ja sen lisäksi järjestelin pakasteet fiksummin; vihannekset yhdessä laatikossa, marjat toisessa, ruokapakasteet kolmannessa jne. Nyt on helpompi löytää mitä tarvii eikä jauhelihat hautaudu mansikoiden ja pinaattien taakse unohduksiin. Ai että kun oikeen mieli keveni :) Nyt ei muuta kuin tsemppiä ettei tälläinen tilanne pääse toistumaan enää! 

Vierailija kirjoitti:

Mitään vinkkejä eläin ja lapsiperheeseen? Joudun imuroimaan ja luuttuamaan lattioita vähintään kolmesti päivässä. Sisään kulkeutuu kokoajan hiekkaa ja roskaa, lapsi kaataa mehut lattialle ja lattia on tahmea. Olen miettinyt pitääkö vain sietää sotkua vai olla koko ajan imurin varressa. Lattia näyttää siltä että jos aamulla imuroin ja luuttuan, keskipäivällä on jo kaaos ja jos joku tulisi kylään, toteaisi varmasti että teillä ei sitten ole siivottu. Se on ihan uskomatonta, miten lyhyessä ajassa näyttää kuin ei olisi tehty mitään. Välillä tuntuu että näännytän itseni imurointiin ja luuttuamiseen.

Lattialle kaatuu koko ajan jotain , lapselta ruokaa, juomaa, koirista lähtee karvaa. Aamu alkaa imuroinnilla ja päivä loppuu siihen. Meillä.on joka päivä siivouspäivä.

Nämä on ehkä itsestäänselviä asioita monelle mutta tarkastuksen vuoksi: eihän lapsi syö ja juo muualla kuin ruokapöydässä? Silloin mehu-ja ruokatahrat pitäisi pysyä melko pienellä alueella kuitenkin. Onhan teillä ulko-ovien edessä sellaiset kuramatot joihin jää pahimmat hiekat ja liat jaloista ja tassuista? Harjataanko koirien turkit tarpeeksi usein?

Toivottavasti et koe kysymyksiäni loukkaavana, mutta joillekkin tälläiset asiat eivät ole automaattisia. :)

Vierailija kirjoitti:

Tämä on ehkä vähän itsestäänselvä, mutta pyyhin päivittäin tietyt pinnat kettiössä. Minulle oli oikeasti ahaa-elämys, että niitä harvemmin puhdistettavia ei tarvitse jättää johonkin mystiseen siivouspäivään ja kiukutella, että kaikki vaikeasti puhdistettava on jäänyt pinttymään. Kun mikrokuituliina on menossa pyykkiin, otan sillä jonkun vähän hankalamman kohteen viimeiseksi. Tänään esimerkiksi pakastimen oven tiivisteet ja roskiskaapin oven sisäpuolelta. Näin niitä inhokkihommia tulee tehtyä vähän koko ajan, eikä työ paisu sellaiseksi, että sitä ei huvita edes aloittaa.

Tää on hyvä pointti koska minulle tämä ei ollut ennen itsestäänselvyys. Otan nykyään rätin ja aloitan pöytätasoista ja sit ihan lopuks otan lattialtakin ne pahimmat tai no oikeastaan lattialistat. Sit koneeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitään vinkkejä eläin ja lapsiperheeseen? Joudun imuroimaan ja luuttuamaan lattioita vähintään kolmesti päivässä. Sisään kulkeutuu kokoajan hiekkaa ja roskaa, lapsi kaataa mehut lattialle ja lattia on tahmea. Olen miettinyt pitääkö vain sietää sotkua vai olla koko ajan imurin varressa. Lattia näyttää siltä että jos aamulla imuroin ja luuttuan, keskipäivällä on jo kaaos ja jos joku tulisi kylään, toteaisi varmasti että teillä ei sitten ole siivottu. Se on ihan uskomatonta, miten lyhyessä ajassa näyttää kuin ei olisi tehty mitään. Välillä tuntuu että näännytän itseni imurointiin ja luuttuamiseen.

Lattialle kaatuu koko ajan jotain , lapselta ruokaa, juomaa, koirista lähtee karvaa. Aamu alkaa imuroinnilla ja päivä loppuu siihen. Meillä.on joka päivä siivouspäivä.

Nämä on ehkä itsestäänselviä asioita monelle mutta tarkastuksen vuoksi: eihän lapsi syö ja juo muualla kuin ruokapöydässä? Silloin mehu-ja ruokatahrat pitäisi pysyä melko pienellä alueella kuitenkin. Onhan teillä ulko-ovien edessä sellaiset kuramatot joihin jää pahimmat hiekat ja liat jaloista ja tassuista? Harjataanko koirien turkit tarpeeksi usein?

Toivottavasti et koe kysymyksiäni loukkaavana, mutta joillekkin tälläiset asiat eivät ole automaattisia. :)

Todella hyviä vinkkejä kiitos :) tällasta just kaipaan koska mulla on kaikki tosi vaikeeta oppia itsekseni :)

Vähän ohi aiheen, mutta minusta on tärkeää opettaa lapselle ihan pienestä pitäen, missä syödään: se paikka on ruokapöydän ääressä. Ei syödä sohvalla, eikä kävellä esim leipä kädessä ja ruoka suussa pitkin kotia.

Joskus on kyllä kiva retkeillä omatekoisessa majassa ja syödä siellä. Lisäys edelliseen kommenttiini.

Asuin aikoinani Italiassa ja itse taas koin italialaiset siivousrutiinit oudoiksi ja stressaaviksi. Tällaisia ajatuksia heräsi:

- miksei voi vain imuroida?

- miksi tiskiallas pitää aina kuivata ja kiillottaa? (Tiedän kyllä vastauksen: koska kalkkipitoisesta vedestä jää tahroja.)

- miksi sängyt pedataan tiukemmin kuin armeijassa ja pohjoismainen rennompi tyyli ei kelpaa? (En edes halua avata tuntemuksiani pussilakanoiden puuttumisesta..)

- miksi monessa kodissa on tiskikone, jota ei kuitenkaan käytetä? Tätä en vilpittömästi ymmärrä. Ja tiskit tietysti tiskaa perheen nainen/naiset. (Tässä tietenkin perhekohtaisia eroja, ainakin näin 2023 sopii toivoa).

No Italian-vuosista on vierähtänyt pitkä tovi, mutta itse sikäläisiä koteja pitänyt kovin kodikkaina. Sen sijaan ruokapöydän ääreltä minulla on enemmän ihania muistoja kuin laki sallii!

Onhan joka maassa aina omat outoutensa, ja varmasti meidän suomalaistenkin koteja jossain ihmetellään.

P.S. Ihana ketju! Inspiroivaa ja kiinnostavia komentaja. Kiitos, AP ja muut osallistujat!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitään vinkkejä eläin ja lapsiperheeseen? Joudun imuroimaan ja luuttuamaan lattioita vähintään kolmesti päivässä. Sisään kulkeutuu kokoajan hiekkaa ja roskaa, lapsi kaataa mehut lattialle ja lattia on tahmea. Olen miettinyt pitääkö vain sietää sotkua vai olla koko ajan imurin varressa. Lattia näyttää siltä että jos aamulla imuroin ja luuttuan, keskipäivällä on jo kaaos ja jos joku tulisi kylään, toteaisi varmasti että teillä ei sitten ole siivottu. Se on ihan uskomatonta, miten lyhyessä ajassa näyttää kuin ei olisi tehty mitään. Välillä tuntuu että näännytän itseni imurointiin ja luuttuamiseen.

Lattialle kaatuu koko ajan jotain , lapselta ruokaa, juomaa, koirista lähtee karvaa. Aamu alkaa imuroinnilla ja päivä loppuu siihen. Meillä.on joka päivä siivouspäivä.

Nämä on ehkä itsestäänselviä asioita monelle mutta tarkastuksen vuoksi: eihän lapsi syö ja juo muualla kuin ruokapöydässä? Silloin mehu-ja ruokatahrat pitäisi pysyä melko pienellä alueella kuitenkin. Onhan teillä ulko-ovien edessä sellaiset kuramatot joihin jää pahimmat hiekat ja liat jaloista ja tassuista? Harjataanko koirien turkit tarpeeksi usein?

Toivottavasti et koe kysymyksiäni loukkaavana, mutta joillekkin tälläiset asiat eivät ole automaattisia. :)[

Kaikki vinkit ovat tervetulleita. Lapsi kyllä saa mehulasin käsiin tiskipöydän vieressä mutta sitten saattaa alkaa leikkiä sillä ja se kaatuu maahan tai loiskuu. No suurin likaisuus tulee kuitenkin noista lemmikeistä. Kuramatot on mutta sitä sepeliä ja pikkukiveä tulee kokoajan lattioille. Ja karvapalloja tulee nurkkiin. Täytyy kokeilla useammin harjausta.

Vierailija kirjoitti:

Vitsi mua kiinnostais tietää mitä genreä kuuntelette kun siivoilette:) itse kuuntelen välillä todella nopeatempoista ja sit välillä klassista :)

Mä laitoin tänään ensin Deep Purplea soimaan, boomeri kun olen. Ja sitten myös vähän haikeaa musaa, desert bluesia a la Jaakko Löytty.

t. BluesMama 

Oma tupa, oma lupa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitään vinkkejä eläin ja lapsiperheeseen? Joudun imuroimaan ja luuttuamaan lattioita vähintään kolmesti päivässä. Sisään kulkeutuu kokoajan hiekkaa ja roskaa, lapsi kaataa mehut lattialle ja lattia on tahmea. Olen miettinyt pitääkö vain sietää sotkua vai olla koko ajan imurin varressa. Lattia näyttää siltä että jos aamulla imuroin ja luuttuan, keskipäivällä on jo kaaos ja jos joku tulisi kylään, toteaisi varmasti että teillä ei sitten ole siivottu. Se on ihan uskomatonta, miten lyhyessä ajassa näyttää kuin ei olisi tehty mitään. Välillä tuntuu että näännytän itseni imurointiin ja luuttuamiseen.

Lattialle kaatuu koko ajan jotain , lapselta ruokaa, juomaa, koirista lähtee karvaa. Aamu alkaa imuroinnilla ja päivä loppuu siihen. Meillä.on joka päivä siivouspäivä.

Ehdottaisin, että pitäisit imurin koko ajan esillä eteisessä/keittiössä käyttövalmiina, töpseli seinässä. Ei tarvis koko ajan hakea ja palauttaa sitä. Eihän se kovin kaunis sisustuselementti ole ja vaatii vähän tilaa, ettei ole tiellä, mutta madaltaa kynnystä tehdä pikasiivouksia. Voihan sen sitten laittaa kaappiin, kun esim tulee vieraita.

Mä olen ratkaissut tämän ongelman sillä että hankin tehokkaan varsi- imurin. Se on latauksessa verhon takana eli "piilossa" mutta helposti napattavissa. Perusimuri löytyy myös ja sitä käytän toisenlaiseen imurointiin esim matala sohvan alusta ja hankalat paikat mihin varsi- imuri ei yletä. Hyvät sijoitukset mun mielestä. 

Vierailija kirjoitti:

Mitään vinkkejä eläin ja lapsiperheeseen? Joudun imuroimaan ja luuttuamaan lattioita vähintään kolmesti päivässä. Sisään kulkeutuu kokoajan hiekkaa ja roskaa, lapsi kaataa mehut lattialle ja lattia on tahmea. Olen miettinyt pitääkö vain sietää sotkua vai olla koko ajan imurin varressa. Lattia näyttää siltä että jos aamulla imuroin ja luuttuan, keskipäivällä on jo kaaos ja jos joku tulisi kylään, toteaisi varmasti että teillä ei sitten ole siivottu. Se on ihan uskomatonta, miten lyhyessä ajassa näyttää kuin ei olisi tehty mitään. Välillä tuntuu että näännytän itseni imurointiin ja luuttuamiseen.

Lattialle kaatuu koko ajan jotain , lapselta ruokaa, juomaa, koirista lähtee karvaa. Aamu alkaa imuroinnilla ja päivä loppuu siihen. Meillä.on joka päivä siivouspäivä.

Lapselle tämmöinen

https://www.dailymail.co.uk/femail/article-2226731/Now-baby-help-housew…

Vierailija kirjoitti:

Sain tehtyä tän ketjun innoittamana nyt yhden 15min raivausprojektin, asian suhteen joka mua on ahdistanut jo pitkään, nimittäin pakastin (ja jääkaappi, mut se ei ollut niin paha kun sen oon välillä sentään siivonnut). Vauvan syntymän jälkeen ennen niin säntillinen ruokasuunnittelupolitiikka heitti häränpyllyä ja valitettavan usein ruokaa unohtui kaappiin niin pitkäksi aikaa että pilaantui sinne. Pakastimeen on heitetty sitten aina pelastusyrityksenä jotain, joka on hautautunut perälle ja unohtunut sinne. Ihan valtavasti ruokaa hävikkiin, ja tästä syystä soimasin ja syyttelin itseäni joka kerta kun etsin pakastimesta jotain :( "miksi olet tuonkin unohtanut, ja tämäkin on jo käyttökelvotonta" jne. Niin paljon negatiivisia tunteita, mutta nyt vihdoin sain raivattua kaiken syömäkelvottoman pois, ja sen lisäksi järjestelin pakasteet fiksummin; vihannekset yhdessä laatikossa, marjat toisessa, ruokapakasteet kolmannessa jne. Nyt on helpompi löytää mitä tarvii eikä jauhelihat hautaudu mansikoiden ja pinaattien taakse unohduksiin. Ai että kun oikeen mieli keveni :) Nyt ei muuta kuin tsemppiä ettei tälläinen tilanne pääse toistumaan enää! 

Hienoa että jaksoit! Ei pikkulasten äitien(ja isien) tarvitse liikaa stressata siivoiluista. 

Muutenkin armollisuus ja itsemyötätunto ovat parempia keinoja jaksaa tehdä asioita jotka to do- listalla. Me moititaan liian paljon itseämme. Se masentaa huomaamatta. Voihan moittimisesta olla toki sekin hyöty että sitten tulee se hetki kun pistää tuulemaan. Mutta mielialalle olisi parempi kannustaminen. 

Vierailija kirjoitti:

Asuin aikoinani Italiassa ja itse taas koin italialaiset siivousrutiinit oudoiksi ja stressaaviksi. Tällaisia ajatuksia heräsi:

- miksei voi vain imuroida?

- miksi tiskiallas pitää aina kuivata ja kiillottaa? (Tiedän kyllä vastauksen: koska kalkkipitoisesta vedestä jää tahroja.)

- miksi sängyt pedataan tiukemmin kuin armeijassa ja pohjoismainen rennompi tyyli ei kelpaa? (En edes halua avata tuntemuksiani pussilakanoiden puuttumisesta..)

- miksi monessa kodissa on tiskikone, jota ei kuitenkaan käytetä? Tätä en vilpittömästi ymmärrä. Ja tiskit tietysti tiskaa perheen nainen/naiset. (Tässä tietenkin perhekohtaisia eroja, ainakin näin 2023 sopii toivoa).

No Italian-vuosista on vierähtänyt pitkä tovi, mutta itse sikäläisiä koteja pitänyt kovin kodikkaina. Sen sijaan ruokapöydän ääreltä minulla on enemmän ihania muistoja kuin laki sallii!

Onhan joka maassa aina omat outoutensa, ja varmasti meidän suomalaistenkin koteja jossain ihmetellään.

P.S. Ihana ketju! Inspiroivaa ja kiinnostavia komentaja. Kiitos, AP ja muut osallistujat!

Iso ja nöyrä kiitos sinulle ja kaikille muille osallistujille :) mahtava huomata, että ketju elää edelleen eli kaikki kunnia teille :))

Ap