Naisten tolkuton itsekritiikki / Hesarin juttu
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009279958.html
Lyhykäisyydessään, artikkeli kertoo kuinka naiset vihaavat ulkonäkään ja kuluttavat suhteettoman paljon aikaa sen murehtimiseen. Aloin miettiä, miksi ihmeessä me naiset kulutamme tolkuttoman määrän aikaa tällaiseen turhuuteen. Olen murehtinut itsekin ulkonäköäni, ja verrannut itseäni negatiivisesti muihin naisiin. Nenä on liian iso, kroppa rupsahtanut jne. Ikääntyminen näkyy ja se ahdistaa ajoittain.
Mutta. Olen päättänyt lopettaa, nyt 46-vuotiaana! Olen huomannut monia keinoja ulkonäön murehtimisen keventämiseksi.
1. Älä katso peiliin. Jos pakko, katso vain vähän aikaa.
2. Suuntaa huomio kivoihin tekemisiin. Mikä tekee sinut onnelliseki? Onko se liikunta / lukeminen / käsityöt? Tee näitä.
3. Suuntaa huomio siihen, miltä kroppa tuntuu kun sinusta tuntuu kivalta.
Nämä ovat auttaneet minua. Miten teillä muilla naisilla, onko ulkonäön murehtiminen ongelma?
Kommentit (105)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa alistuskulttuuria, jossa naisen ajatukset suunnataan pois kaikesta järkevästä.
Tämä! Samoin, kuin naisille tarjotaan joka sukupolvelle naisihannetta, joka on mahdoton saavuttaa. Nyt se on bikinifitness- vartalo, joka on lähellä Barbinuken vartaloa.
Ovatko kaikki ystäväsi barbien näköisiä ja kokoisia? Entä sukulaisnaisesi? Tai naapurissa asuvat naiset? No eivät ole ja aika harvaa kiinnostaa sellainen millään tapaa. Minä en tunne yhden yhtä 15-90 vuotiasta naista, joka olisi kiinnostunut matkimaan jotain barbieta tai muita esimerkkisi naista. Kuinka monta sinä tunnet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen logiikalla asia menee näin: jos olen sitä mieltä, että minulla on hirveä kaula ja ällöttävät reidet, niin parempi, etten panosta rumaan ulkonäkööni, vaan keskityn 100% muihin asioihin.
Toinen vaihtoehto on sitten 10 kauneusleikkausta ja kaiken maailman dieetit ja hullut salitreenit...jos elämä ei ole muuta kuin ulkonäön muokkaamista ja juuri kun olet "valmis" niin ikä alkaakin jo tehdä tehtäviään ja kaikki työ valuu hukkaan.
Miehenä saat myös "hirveällä kaulalla" ja "ällöttävillä reisilläsi" olla rauhassa. Naisten kohdalla näin ei ole ja näitä ominaisuuksia arvostellaan paljon avoimemmin.
Hohhoijaa taas. Hanki parempia ystäviä.
Ei kukaan ole puhunut mitään ystävistä. Tarkoitetaan ympärillä olevien ihmisten, tuntemattomienkin, yleistä suhtautumista.
Koska nainen keskittyy seksuaalisen valtansa maksimointiin koska sillä tavoin saanut miehen avulla aina puoli valtakuntaa ei niinkään tekemällä itse. Siksikin naisten saavutukset on niin vaatimattomia koska oma takapuoli kiinnostaa enemmän kuin mikään muu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei kuluta aikaa välillä sen ulkonäkönsä murehtimiseen niin siitä alkaa huomauttaa ihan tuntemattomat ihmisetkin julkisissa kulkuvälineissä ja kadulla. Jos haluaa olla rauhassa niin on parasta vähän miettiä painoaan ja sitä miltä näyttää.
Voi kuule, tuo on pelkkää harhaa. Kyllä siitä ulkonäöstä huudellaan vaikka miten miettisi painoaan tai miltä näyttää tai kuinka kaunis olisikaan.
Ei ole huudeltu sen jälkeen kun laihdutin ,hymyillään, ollaan kohteliaita ja availlaan ovia, miehet tarjoaa kantoapua. Ennen istuttiin bussissakin viereen kertomaan, että olen ruma ja rupsahtanut, kadulla huudeltiin katso mikä ruma läski! Joten ei ole mitään kuvittelua
En tiedä missä utopiassa elän mutten ole koskaan kuullut huutelua ulkonäöstäno tai painostani. Tai kuullut kenellekään huudeltavan. Jotenkin kuulostaa ihan käsittämättömältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minä en kyllä mieti. Olen jo nelikymppinen ja sain olla nuorena hyvännäköinen ihan tarpeeksi. En enää meikkaa yhtään ja kuljen hyvin tavanomaisen näköisenä. Maha hiukan pömpöttää, mutta en jaksa sitä ylenmäärin miettiä.
Heh, no enemmänhän sitä hyvännäköisyyttä nuoremmilta odotetaankin.
Sain sellaisen käsityksen, että jutussa tarkoitetaan naisia ylipäätänsä. Onhan nelikymppinenkin nainen.
Vierailija kirjoitti:
Osa alistuskulttuuria, jossa naisen ajatukset suunnataan pois kaikesta järkevästä.
Kumma miten monessa muussa maassa naiset osaavat SEKÄ menestyä ETTÄ laittautua. Suomessa kyllä näkyy, että ketään ei kiinnosta mitä muut ajattelee. Hikisissä pieruverkkareissa Prismaan, jee.
"Minäkään en ole millään tavoin kaunis, mutta mitä sitten? En jää sitä asiaa nyyhkimään ja vajoa itsesääliin, vaan menen ja teen asioita, joista pidän. Teen työtä vanhusten kanssa ja heidänkin kanssa tajuaa viimeistään sen, miten oman elämänsä kannattaa elää."
Tykkäisin kovasti aikanaan, että minua hoitaisi empaattinen vanhustenhoitaja. Jotenkin ei viestintätavastasi kovin suuri empatia välity, kun nimität asioista keskustelua "vinkumiseksi".
Toki pointtisi tulee kristallinkirkkaaksi, mutta toivoisi, että sosiaali-ja terveysalalla olisi toleranssia myös erilaiselle ajattelutavalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei kuluta aikaa välillä sen ulkonäkönsä murehtimiseen niin siitä alkaa huomauttaa ihan tuntemattomat ihmisetkin julkisissa kulkuvälineissä ja kadulla. Jos haluaa olla rauhassa niin on parasta vähän miettiä painoaan ja sitä miltä näyttää.
Voi kuule, tuo on pelkkää harhaa. Kyllä siitä ulkonäöstä huudellaan vaikka miten miettisi painoaan tai miltä näyttää tai kuinka kaunis olisikaan.
Ei ole huudeltu sen jälkeen kun laihdutin ,hymyillään, ollaan kohteliaita ja availlaan ovia, miehet tarjoaa kantoapua. Ennen istuttiin bussissakin viereen kertomaan, että olen ruma ja rupsahtanut, kadulla huudeltiin katso mikä ruma läski! Joten ei ole mitään kuvittelua
En tiedä missä utopiassa elän mutten ole koskaan kuullut huutelua ulkonäöstäno tai painostani. Tai kuullut kenellekään huudeltavan. Jotenkin kuulostaa ihan käsittämättömältä.
Tämä. Ihmettelin samaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa alistuskulttuuria, jossa naisen ajatukset suunnataan pois kaikesta järkevästä.
Tämä! Samoin, kuin naisille tarjotaan joka sukupolvelle naisihannetta, joka on mahdoton saavuttaa. Nyt se on bikinifitness- vartalo, joka on lähellä Barbinuken vartaloa.
Ovatko kaikki ystäväsi barbien näköisiä ja kokoisia? Entä sukulaisnaisesi? Tai naapurissa asuvat naiset? No eivät ole ja aika harvaa kiinnostaa sellainen millään tapaa. Minä en tunne yhden yhtä 15-90 vuotiasta naista, joka olisi kiinnostunut matkimaan jotain barbieta tai muita esimerkkisi naista. Kuinka monta sinä tunnet?
En ole edellinen mutta kyllähän tuo on tällä hetkellä vahva ihanne nuorten naisten keskuudessa. Itsekin aloitin voimatreenin saadakseni sen täydellisen vartalon. Olen tyytyväinen että olen joiltain osin voittaja geenilotossa (mm. erittäin kapea vyötärö), ettei tehtävä ole täysin mahdoton.
Totuus valitettavasti on se, että iso osa ihmisistä on pinnallisia ja ennakkoluuloisia ja kohtelisivat noita naisia huonosti tai asenteellisesti siitäkin huolimatta, että nuo naiset alkaisivat yhtäkkiä rakastamaan ulkonäköään. Näin nyt vaan on näppylät.
Mutta sen takia ihmisellä tarvitsee olla se _itsetunto_. Itsetunnon avulla ihminen pärjää vajaavaisena tässä maailmassa, vaikka koskaan et voi saada kaikkia rakastamaan itseäsi.
Se, paljonko ulkonäkö sulkee mahdollisesti ovia esim. työelämässä ja vaikuttaa eläkekertymään, onkin sitten jo ihan pohtimisen arvoinen asia erikseen.
TLDR; Avain ei ole yksin noiden naisten käsissä. He saisivat vielä elämässään kuraa niskaan, vaikka alkaisivat rakastamaan itseään heti tänään. Itsetunto tekisi heille hyvää, mutta emme voi ajatella, että ongelma on noiden "hupsujen naisten" vika.
#52 jatkaa. Tarkoitan, että on tekopyhää ajatella, että jos nuo naiset nyt vaan vaihtaisivat omaa asennettaan, niin kaikki olisi hyvin. Ei olisi. Mutta sitä varten on itsetunto, jotta pärjää maailman raadollisuudessa omana itsenään.
Aina löytyy vähintään joku "kesätyöntekijä-Nico", jonka mielestä "Päivillä on ihan hirvee kalkkunan heltta". Ei se itsetunto ja itsensä hyväksyminen poista sitä kaulan ulkonäköä eikä ikäviä asenteita toisten päistä.
Jos ette ole tällaista vielä elämässänne kokeneet, niin onnea tähänastisesta saavutuksestanne, teitä on nyt varoitettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa alistuskulttuuria, jossa naisen ajatukset suunnataan pois kaikesta järkevästä.
Tämä! Samoin, kuin naisille tarjotaan joka sukupolvelle naisihannetta, joka on mahdoton saavuttaa. Nyt se on bikinifitness- vartalo, joka on lähellä Barbinuken vartaloa.
Ovatko kaikki ystäväsi barbien näköisiä ja kokoisia? Entä sukulaisnaisesi? Tai naapurissa asuvat naiset? No eivät ole ja aika harvaa kiinnostaa sellainen millään tapaa. Minä en tunne yhden yhtä 15-90 vuotiasta naista, joka olisi kiinnostunut matkimaan jotain barbieta tai muita esimerkkisi naista. Kuinka monta sinä tunnet?
En ole edellinen mutta kyllähän tuo on tällä hetkellä vahva ihanne nuorten naisten keskuudessa. Itsekin aloitin voimatreenin saadakseni sen täydellisen vartalon. Olen tyytyväinen että olen joiltain osin voittaja geenilotossa (mm. erittäin kapea vyötärö), ettei tehtävä ole täysin mahdoton.
Tiedätkö, että ei ole nuorten naisten keskuudessa sellaisia ihanteita. Tai sitten minun tytärteni kaveri- ja harrastuspiireissä ei ainakaan ole. Tyttäreni ovat nyt noin kaksikymppisiä ja tunnen hyvin heidän ystävänsä ja kaverinsakin. Nämä nuoret naiset ovat ilmeisesti harvinaisen fiksuja monellakin tapaa ja se näkyy kaikessa heidän toimissaan ja tekemisissään.
Omat tyttäreni eivät harrasta mitään vartalonsa muokkaamista, vaan ihan kunnon urheilulajeja, kuten talvella laskettelua/lautailua, kesäisin mm. maastopyöräilyä ja partiota. Ei esimerkiksi partiossa viihdy yksikään kynsien viilailija tai tekoripsityyppi, saati sitten joku hienohelmatyyppi, jonka elämän pääasia on peilin tuijottaminen ja mallivartaloiden apinointi.
Vierailija kirjoitti:
#52 jatkaa. Tarkoitan, että on tekopyhää ajatella, että jos nuo naiset nyt vaan vaihtaisivat omaa asennettaan, niin kaikki olisi hyvin. Ei olisi. Mutta sitä varten on itsetunto, jotta pärjää maailman raadollisuudessa omana itsenään.
Aina löytyy vähintään joku "kesätyöntekijä-Nico", jonka mielestä "Päivillä on ihan hirvee kalkkunan heltta". Ei se itsetunto ja itsensä hyväksyminen poista sitä kaulan ulkonäköä eikä ikäviä asenteita toisten päistä.
Jos ette ole tällaista vielä elämässänne kokeneet, niin onnea tähänastisesta saavutuksestanne, teitä on nyt varoitettu.
Olen viisikymppinen ja en ole kokenut elämässäni arvostelua ulkonäöstäni ja jos kokisin, niin paljonko luulet sen kiinnostavan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei kuluta aikaa välillä sen ulkonäkönsä murehtimiseen niin siitä alkaa huomauttaa ihan tuntemattomat ihmisetkin julkisissa kulkuvälineissä ja kadulla. Jos haluaa olla rauhassa niin on parasta vähän miettiä painoaan ja sitä miltä näyttää.
Voi kuule, tuo on pelkkää harhaa. Kyllä siitä ulkonäöstä huudellaan vaikka miten miettisi painoaan tai miltä näyttää tai kuinka kaunis olisikaan.
Ei ole huudeltu sen jälkeen kun laihdutin ,hymyillään, ollaan kohteliaita ja availlaan ovia, miehet tarjoaa kantoapua. Ennen istuttiin bussissakin viereen kertomaan, että olen ruma ja rupsahtanut, kadulla huudeltiin katso mikä ruma läski! Joten ei ole mitään kuvittelua
En tiedä missä utopiassa elän mutten ole koskaan kuullut huutelua ulkonäöstäno tai painostani. Tai kuullut kenellekään huudeltavan. Jotenkin kuulostaa ihan käsittämättömältä.
Sama täällä. Ystävistäni on myös ihan kaiken näköisiä ja kokoisia ihmisiä, on esimerkiksi muuta reippaasti yli 100 kg painava aivan upea ihana ystäväkin, mutta ei heillekään ole tultu koskaan suuta soittamaan ulkonäöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
#52 jatkaa. Tarkoitan, että on tekopyhää ajatella, että jos nuo naiset nyt vaan vaihtaisivat omaa asennettaan, niin kaikki olisi hyvin. Ei olisi. Mutta sitä varten on itsetunto, jotta pärjää maailman raadollisuudessa omana itsenään.
Aina löytyy vähintään joku "kesätyöntekijä-Nico", jonka mielestä "Päivillä on ihan hirvee kalkkunan heltta". Ei se itsetunto ja itsensä hyväksyminen poista sitä kaulan ulkonäköä eikä ikäviä asenteita toisten päistä.
Jos ette ole tällaista vielä elämässänne kokeneet, niin onnea tähänastisesta saavutuksestanne, teitä on nyt varoitettu.
Olen viisikymppinen ja en ole kokenut elämässäni arvostelua ulkonäöstäni ja jos kokisin, niin paljonko luulet sen kiinnostavan?
Väitätkö tosissasi, että kun sinä et ole kokenut jotakin, niin kukaan ei ole?
Toisekseen, sinulla on mahdollisesti hyvä itsetunto ja hyvä niin.
En oikeen ymmärrä, miksi takerrut yksittäistapauksena pointtiin, joka ei selvästi ole sinulle mitenkään suunnattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei kuluta aikaa välillä sen ulkonäkönsä murehtimiseen niin siitä alkaa huomauttaa ihan tuntemattomat ihmisetkin julkisissa kulkuvälineissä ja kadulla. Jos haluaa olla rauhassa niin on parasta vähän miettiä painoaan ja sitä miltä näyttää.
Voi kuule, tuo on pelkkää harhaa. Kyllä siitä ulkonäöstä huudellaan vaikka miten miettisi painoaan tai miltä näyttää tai kuinka kaunis olisikaan.
Ei ole huudeltu sen jälkeen kun laihdutin ,hymyillään, ollaan kohteliaita ja availlaan ovia, miehet tarjoaa kantoapua. Ennen istuttiin bussissakin viereen kertomaan, että olen ruma ja rupsahtanut, kadulla huudeltiin katso mikä ruma läski! Joten ei ole mitään kuvittelua
En tiedä missä utopiassa elän mutten ole koskaan kuullut huutelua ulkonäöstäno tai painostani. Tai kuullut kenellekään huudeltavan. Jotenkin kuulostaa ihan käsittämättömältä.
Sama täällä. Ystävistäni on myös ihan kaiken näköisiä ja kokoisia ihmisiä, on esimerkiksi muuta reippaasti yli 100 kg painava aivan upea ihana ystäväkin, mutta ei heillekään ole tultu koskaan suuta soittamaan ulkonäöstä.
No minulle on tultu soittamaan syyttä suotta suuta "anorektisuudestani" julkisilla paikoilla pitkin ikääni, mitäs siihen sanot, onko tämä joku kilpailu?
Mulla taas se itsekritiikki kohdistuu omiin tekemisiin, tekemättä jättämisiin, sanomisiin jne. Ulkonäkö on mitä on, mutta yleisesti olen ihan tyytyväinen, enkä jaksa murehtia asioista, joita en pysty tai ole valmis muuttamaan.
Vierailija kirjoitti:
No jopas Hesarikin jaksaa suoltaa tuollaista ihan ihmeellistä vinkumista. Alas on mennyt juttujen taso..
Tervetuloa normaaliin maailmaan. Tervetuloa tutustumaan normaaleihin ihmisiin, joilla ei ole oikeastaan mitään ongelmia itsensä ja ulkonäkönsä kanssa, sillä se asia ei ole järin mielenkiintoinen ja sellainen, johon laitettaisiin aikaa ja rahaa. Tottakai jokainen katsoo hetken peiliin lähtiessään, mutta niin se pitääkin ja se sitten siitä, enempää ei tarvita ja elämä on oikein hyvää kaikin puolin. Ihmeellisiä tyyppejä joihinkin lehtiin löydetäänkin.
Maaseudulla elelevät keski-ikäiset on ehkä enemmän rauhassa ulkonäköpaineilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
#52 jatkaa. Tarkoitan, että on tekopyhää ajatella, että jos nuo naiset nyt vaan vaihtaisivat omaa asennettaan, niin kaikki olisi hyvin. Ei olisi. Mutta sitä varten on itsetunto, jotta pärjää maailman raadollisuudessa omana itsenään.
Aina löytyy vähintään joku "kesätyöntekijä-Nico", jonka mielestä "Päivillä on ihan hirvee kalkkunan heltta". Ei se itsetunto ja itsensä hyväksyminen poista sitä kaulan ulkonäköä eikä ikäviä asenteita toisten päistä.
Jos ette ole tällaista vielä elämässänne kokeneet, niin onnea tähänastisesta saavutuksestanne, teitä on nyt varoitettu.
Olen viisikymppinen ja en ole kokenut elämässäni arvostelua ulkonäöstäni ja jos kokisin, niin paljonko luulet sen kiinnostavan?
Väitätkö tosissasi, että kun sinä et ole kokenut jotakin, niin kukaan ei ole?
Toisekseen, sinulla on mahdollisesti hyvä itsetunto ja hyvä niin.
En oikeen ymmärrä, miksi takerrut yksittäistapauksena pointtiin, joka ei selvästi ole sinulle mitenkään suunnattu.
Menepä vähän happihyppelylle ulos, kävele vaikka sellainen 5-10 km ja yritä rauhoittua.
Hohhoijaa taas. Hanki parempia ystäviä.