Miten saada mies kertomaan mikä on vialla?

Sitä vaihtoehtoa ei ole suostuttu edes hypoteettisella tasolla pohtimaan, että AP:n miehen ärtyneisyys ja välttely voisivat johtua haitallisesta äitisymbioosin kaltaisesta tilasta, joka sisältää sen feminiinisen egon kontrollin ja syö miehen energiaa. Samalla se aiheuttaa myös naiselle pahoinvointia, mutta kumpikaan ei ole tästä symbioosista välttämättä tietoinen, koska on melko yleistä että miehelle vaimosta tulee lähinnä äitisymbioosin korvike, jolloin suhteessa on epätasapainoinen energianvaihto ja mies on kuin musta aukko (tai iso vauva) kykenemättä antamaan naiselle vastavuoroisesti takaisin. Ja se kyllä aiheuttaa turhautumista naiselle, mutta myös juuri ärtyneisyyttä ja naisen välttelyä miehelle eli juuri niitä oireita joita AP:n miehellä on.

Myös tuo äitisymbioosi ja siihen sisältyvä feminiinisen egon kontrolli juuri aiheuttaa tarvetta hakea muuta naisseuraa, koska ei mieskään nauti parisuhteesta äidin kansa. Tuo blokkaa miehen kykyä rakastaa naista aidon vastavuoroisesti, eikä parisuhde voi toimia.

Käyttäjä2875 kirjoitti:

Miehiltä menee se pää sekaisin jos on paljon asioita tehtävänä. Eivät osaa organisoida. Se putkiaivoisuus on todella hyvä sana.

Älä väännä sitä kaikkien ominaisuudeksi. Esimerkiksi mun kanssa voi kysyä mitä vaan ja puhua mistä vaan.

Vierailija kirjoitti:

Ihme ylianalysointia taas mammoilla. Seksin puute tekee just tollaiseksi.

M42

Ihme yksinkertaistamista täällä usealta luultavasti hyvinkin nuorelta mieheltä. Ei se seksi tai sen puute ole kaiken takana. T. Mies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uupumusta voi olla. Toipuminen vei itselläni kolme vuotta ja ylikin. Ensiavuksi voisi toimia tuollainen kuukausi erossa perheestä ja ylipäätään kaikesta.

No jos niin, olisi miehen varmasti hyvä kertoa asiasta vaimolle ja ratkaista ne ongelmat, joita tulee. Mues hankkii itselleen asunnon ja hoitaa kotiin perheelleen apua arkisiin asioihin, kertoo lapsille selkeästi sen miksi ei ole kotona ja miksi lapset ärsyttävät sekä varautuu siihen, että takaisin ei tarvitse enää kotiin tulla koskaan.

Luuletko että uupunut ihminen osaa toimia kuin normaali terve ihminen?

No pitäisikö ap:n toimia miehen terapeuttina? Hän on vaimo ja perheen lasten äiti. Mies on hyvä ja hakeutuu hoitoon, sen hän tajuaa varmaan tehdä itsekin. Jos ei tajua, niin sitten joutaa kadota.

Ei pitäisi, mutta psyyken asiat ovat useimmiten todella vaikeita. Olin itse lähes samanlainen aikoinaan: en tajunnut, että olin masentunut ja rasittunut, kävin töissä velvollisuudentunteesta, vaikka olin sairas, jota en siis tajunnut, vaan kaikki otti päähän, ihan kaikkia, olin väsynyt ja sekaisin ja nuori -80-luvulla, jolloin masennuksesta ja burn outeista ei puhuttu, eikä juuri tiedetty.

Lopulta nainen jätti ja putosin kuiluun, jolloin terveyskeskuslääkäri lähetti psykiatrille ja vihdoin seuraavien kahden vuoden aikana asiat alkoivat avautua ja itseymmärrys löytyä. Se oli tietenkin suuri helpotus, mutta olin surullinen, että oli mennyt hyvä suhde ja vuosia elämästäni, ja sen toisen, pilalle.

Jos painosi on noussut tai karvoja kasvaa väärissä paikoissa niin laihduta ja ajele/sokeroi niin asiat on taas hyvin.

eikä palstalla ole miesvihaa...

Ei jaksa noita kommentteja, mutta ..

Puoliso tuntee olevansa vanki parisuhteessaan. Ei voi lähteä kun lapset jäävät vaille isän opastusta, kasvatusta, näkökulmaa. Jos lähtee, hänestä tulee syntipukki kaikkeen perheen pahoinvointiin.

Ei voi lähteä koska talous ei salli. Puolisolla ei ole varaa lunastaa asuntoa itselleen. Jos lähtee, lyhennykset jatkuu, lisäksi uuden kämpän vuokrat. Pahimmassa tapauksessa maksaa asuntoa, jossa puolison uusi kaveri asuu ..

Haluaa lähteä mutta realiteetit pitää perheen kasassa. Tuntee jäävänsä jostain "vapaudesta" paitsi. Tekee työtä maksaakseen yhteisiä menoja, mutta ei saa vastineeksi arvostusta, kiitosta, tunnetta kuulumisesta porukkaan.

Homo Neanderthal 2 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homo Neanderthal 2 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homo Neanderthal 2 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole nalkuttaja, mutta käsittääkseni nalkuttamisen syy voi olla yleensä nähdyksi ja kuulluksi tulemisen tarve sekä asian käsittelyn tarve eikä tarve kontrolloida. Kun sitten vastapuoli järjestelmällisesti kieltäytyy kohtaamasta kumppaninsa puhetta, estääkseen "kontrolloinin" tapahtumasta, kierre on valmis eikä sen syntylähde ole nalkuttaja vaan kohde. 

Minusta tuli joskus elämässäni hetkeksi huutaja. Siinäkään kyse ei ollut komentamisesta tai päsmäröinnistä vaan reaktiivisuudesta vähättelyyn ja itsestäänselvänä pitämiseen ja siihen, että omia tarpeita ei huomioitu pyynnöistä huolimatta. Jatkossa kyllä ymmärrän poistua kokonaan suhteesta sen sijaan, että jäisin siihen olemaan ja sitten kilahtelisin aika ajoin pahaa oloani. 

Niin, kyllä näin on. Miesten tulisin huomioida enemmän. Mutta tosiaan esim. omassa äitisuhteessani kyse näyttää enemmän olevan kontrollin tarpeesta, joka on tuntunut jatkuvan vaippaiästä yli 30-vuotiaaksi. Useat miespuoliset tuttavat ovat myös kertoneet samanlaisesta kokemuksesta feminiinisen egon ikeen alla äitisuhteessaan. Isä ei samanlaista "henkistä" kontrollia ole ottanut useimmissakaan tapauksissa, vaan kyse ollut juuri naisesta ja tämä erityisesti näyttää koskevan poikalapsia.

Olet käsittääkseni sitä mieltä, että naisen tulisi tiedostaa, että sinä et ole samanlainen kuin hänen edellinen miehensä.

Ehkä sinunkin olisi siis aika tiedostaa, että vaimosi ei ole samanlainen kuin äitisi, eikä tyrkyttää hänelle alitajuisia motiiveja, joiden perusteella saat luvan rangaista häntä äitisi tekemisistä ja tavoitteista.

Siis hetkinen, ei minulla edes ole vaimoa. Toisekseen, kyllä minä tiedostan etteivät kaikki naiset ole sellaisia kuin äitini. Se mistä olen viesteissäni puhunut, on feminiininen ego, jolla näitä alistavia ja dominoivia piirteitä on yhtälailla, kuin maskuliinisella egolla, mikä tuntuu olevan vähän kollektiivinen denial. Olen tuonut vain esiin, että joskus se saattaa olla ongelmien taustalla/osatekijänä, ottaen huomioon että n.85% maailman väestöstä elää vaihtelevin astein egonsa mukaan ja länsimaissakin n.50%. Ja näistä muutama prosentti elää täysin eli ovat ns. narsisteja. Mitä alhaisempi tajunnantaso, sitä enemmän. En ole siis naissukupuolta tai naista yleistänyt, vaan feminiinisen egon, jolla tiettyjä piirteitä nähdäkseni on ja joka riippuen sitten ihmisen tajunnantasosta enemmän tai vähemmän dominoi tai sitten ei ollenkaan (harvinaista alle 0,2% väestöstä). Tottakai tiedostan, etteivät naiset välttämättä toimi egonsa mukaan, mutta puhuinkin enemmän potentiaalista, joka on ja joka tulisi ottaa huomioon selvitettäessä ongelmaa. Eli nyt on vähän väärin näköjään ymmärretty viestini. Tätäkään loukkaantumisongelmaa ei olisi, ellei ihminen indentifioisi itseään niin vahvasti egoonsa, joka ei ole sama asia kuin ihminen ja tajunta.

En ihmettele yhtään, ettei sinulla ole vaimoa. Kukaan ei kestä tuollaista besserwisserismiä ja omahyväistä jankutusta mitä harrastat.

No onko se automaattisesti besserwissermismiä, jos yrittää puhua asiaa ja tuoda toisenlaista näkökulmaa? Olen sentään pyrkinyt ainakin soveltamaan Sokrateen kolmoissihtiä parhaimpani mukaan.

Eli onko asia totta, josta aion puhua? Uskoakseni on. Onko se hyvää? Jos se on totta, on se myös jollain aikavälillä hyvää. Onko se hyödyllistä? Mielestäni on, koska tieto&ymmärrys egon toiminnasta auttaa nostamaan tajunnantasoa ja parantamaan kollektiivista ilmapiiriä/maailmaa.

Minusta vaikuttaa kovasti siltä, että käsityksesi sukupuolten yleisistä vallitsevista ominaisuuksista on vahvasti vääristynyt, värittynyt ja vinoutunut. Puhut egosta, ja haluat  tehdä eron henkilöön kokonisuutena vrt. henkilön ego. Kaikilla on kuitenkin jonkinainen ego, itse, toimija, joka ohjaa tietoista toimintaa.

Olet myös sitä mieltä, että ainoa tapa luopua esim. henkisen väkivallan harjottamisesta, on päästä egosta, omasta itsestä, minuudesta, kokonaan eroon. Tämä ajatus kielii kyllä sellaisesta minuudesta, jossa lapsuudessa minuuden, egon, kehitys ja mm.itsetunnon kehitys, on häiriintynyt. Parempi vaihtoehto mielestäni olisi koittaa edistää tervettä minuuden kehitystä ja korjata minuuden traumoja. Sinulla vaikuttaa olevan kaikenkaikkiaan ihmisen minuudesta (ego) ja sen pyrkimyksistä ainoastaan hyvin negatiivinen kuva. Ego, minuus, voi toimia kuitenkin hyvilläkin terveillä tavoilla, siitä ei tarvitse luopua.

ks. ego:  https://fi.wikipedia.org/wiki/Min%C3%A4_(ego)

On mielestäni kummallista selittää, että käytännössä lähes kaikki haluaisivat aina voimakkaasti hallita ja alistaa ja jostain syystä erityisesti juuri toista sukupuolta, ja keinot siihen olisivat vain vähän erilaiset eri sukupuolilla (puhut feminiinisestä ja maskuliinisesta egosta).  Mielestäsi egon toiminnassa olisi usein kyse henkisestä väkivallasta, jonka myös mainitsit aiemmin olevan mielestäsi pääasiassa vain naisten käyttämä väkivallan muoto. Tämä ei ole objektiivisesti tarkasteltuna yksinkertaisesti totta. Myöskään kaikkien ego ja minuus ei ole voimakkaan narsistinen. Egosta ei tarvitse luopua, osatakseen olla empaattinen ja toimia toisia kunnioittavalla tavalla. Voimakkaan narsistinen ihminen myös haluaa alistaa ja hallita toisia ihmisiä kohteen sukupuoleen katsomatta.

Pahoin pelkään, että peilaat omaa itseäsi (ja omaa egoasi, minuuttasi) tähän täällä kirjoittamaasi teoriaasi ja oletat perusteetta, että kaikki (ja kaikkien minuus) ovat ja toimii samanlailla kuin sinä, vaikkei ole näin. Osan kohdalla voi olla niin, mutta väitän, että valtaosan kohdalle ei. On hyvin tavallista (tavallinen harha ja vääristymä), olettaa muiden olevan pitkälle samanlaisia kuin itse, toimivan samoista lähtököhdista ja motiivesta. Näinhän ei kuitenkaan ole. Teoriasi ja käsityksesi ihmisen minuudesta ja sen voimakkaasti negatiivistista hallintapyrkimyksistä ja kertomasi mukaisesta narsistisuudesta, vaikuttaisi yhtäkkiä arvioiden kuvaavan todella ennemminkin lapsuudessa voimakkaasti haavoittutta minuutta (egoa) ja itsetunnon kehittymättömyyttä. Valtaosalla ei kuitenkaan ole niin.

Vierailija kirjoitti:

Homo Neanderthal 2 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homo Neanderthal 2 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homo Neanderthal 2 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole nalkuttaja, mutta käsittääkseni nalkuttamisen syy voi olla yleensä nähdyksi ja kuulluksi tulemisen tarve sekä asian käsittelyn tarve eikä tarve kontrolloida. Kun sitten vastapuoli järjestelmällisesti kieltäytyy kohtaamasta kumppaninsa puhetta, estääkseen "kontrolloinin" tapahtumasta, kierre on valmis eikä sen syntylähde ole nalkuttaja vaan kohde. 

Minusta tuli joskus elämässäni hetkeksi huutaja. Siinäkään kyse ei ollut komentamisesta tai päsmäröinnistä vaan reaktiivisuudesta vähättelyyn ja itsestäänselvänä pitämiseen ja siihen, että omia tarpeita ei huomioitu pyynnöistä huolimatta. Jatkossa kyllä ymmärrän poistua kokonaan suhteesta sen sijaan, että jäisin siihen olemaan ja sitten kilahtelisin aika ajoin pahaa oloani. 

Niin, kyllä näin on. Miesten tulisin huomioida enemmän. Mutta tosiaan esim. omassa äitisuhteessani kyse näyttää enemmän olevan kontrollin tarpeesta, joka on tuntunut jatkuvan vaippaiästä yli 30-vuotiaaksi. Useat miespuoliset tuttavat ovat myös kertoneet samanlaisesta kokemuksesta feminiinisen egon ikeen alla äitisuhteessaan. Isä ei samanlaista "henkistä" kontrollia ole ottanut useimmissakaan tapauksissa, vaan kyse ollut juuri naisesta ja tämä erityisesti näyttää koskevan poikalapsia.

Olet käsittääkseni sitä mieltä, että naisen tulisi tiedostaa, että sinä et ole samanlainen kuin hänen edellinen miehensä.

Ehkä sinunkin olisi siis aika tiedostaa, että vaimosi ei ole samanlainen kuin äitisi, eikä tyrkyttää hänelle alitajuisia motiiveja, joiden perusteella saat luvan rangaista häntä äitisi tekemisistä ja tavoitteista.

Siis hetkinen, ei minulla edes ole vaimoa. Toisekseen, kyllä minä tiedostan etteivät kaikki naiset ole sellaisia kuin äitini. Se mistä olen viesteissäni puhunut, on feminiininen ego, jolla näitä alistavia ja dominoivia piirteitä on yhtälailla, kuin maskuliinisella egolla, mikä tuntuu olevan vähän kollektiivinen denial. Olen tuonut vain esiin, että joskus se saattaa olla ongelmien taustalla/osatekijänä, ottaen huomioon että n.85% maailman väestöstä elää vaihtelevin astein egonsa mukaan ja länsimaissakin n.50%. Ja näistä muutama prosentti elää täysin eli ovat ns. narsisteja. Mitä alhaisempi tajunnantaso, sitä enemmän. En ole siis naissukupuolta tai naista yleistänyt, vaan feminiinisen egon, jolla tiettyjä piirteitä nähdäkseni on ja joka riippuen sitten ihmisen tajunnantasosta enemmän tai vähemmän dominoi tai sitten ei ollenkaan (harvinaista alle 0,2% väestöstä). Tottakai tiedostan, etteivät naiset välttämättä toimi egonsa mukaan, mutta puhuinkin enemmän potentiaalista, joka on ja joka tulisi ottaa huomioon selvitettäessä ongelmaa. Eli nyt on vähän väärin näköjään ymmärretty viestini. Tätäkään loukkaantumisongelmaa ei olisi, ellei ihminen indentifioisi itseään niin vahvasti egoonsa, joka ei ole sama asia kuin ihminen ja tajunta.

En ihmettele yhtään, ettei sinulla ole vaimoa. Kukaan ei kestä tuollaista besserwisserismiä ja omahyväistä jankutusta mitä harrastat.

No onko se automaattisesti besserwissermismiä, jos yrittää puhua asiaa ja tuoda toisenlaista näkökulmaa? Olen sentään pyrkinyt ainakin soveltamaan Sokrateen kolmoissihtiä parhaimpani mukaan.

Eli onko asia totta, josta aion puhua? Uskoakseni on. Onko se hyvää? Jos se on totta, on se myös jollain aikavälillä hyvää. Onko se hyödyllistä? Mielestäni on, koska tieto&ymmärrys egon toiminnasta auttaa nostamaan tajunnantasoa ja parantamaan kollektiivista ilmapiiriä/maailmaa.

Minusta vaikuttaa kovasti siltä, että käsityksesi sukupuolten yleisistä vallitsevista ominaisuuksista on vahvasti vääristynyt, värittynyt ja vinoutunut. Puhut egosta, ja haluat  tehdä eron henkilöön kokonisuutena vrt. henkilön ego. Kaikilla on kuitenkin jonkinainen ego, itse, toimija, joka ohjaa tietoista toimintaa.

Olet myös sitä mieltä, että ainoa tapa luopua esim. henkisen väkivallan harjottamisesta, on päästä egosta, omasta itsestä, minuudesta, kokonaan eroon. Tämä ajatus kielii kyllä sellaisesta minuudesta, jossa lapsuudessa minuuden, egon, kehitys ja mm.itsetunnon kehitys, on häiriintynyt. Parempi vaihtoehto mielestäni olisi koittaa edistää tervettä minuuden kehitystä ja korjata minuuden traumoja. Sinulla vaikuttaa olevan kaikenkaikkiaan ihmisen minuudesta (ego) ja sen pyrkimyksistä ainoastaan hyvin negatiivinen kuva. Ego, minuus, voi toimia kuitenkin hyvilläkin terveillä tavoilla, siitä ei tarvitse luopua.

ks. ego:  https://fi.wikipedia.org/wiki/Min%C3%A4_(ego)

On mielestäni kummallista selittää, että käytännössä lähes kaikki haluaisivat aina voimakkaasti hallita ja alistaa ja jostain syystä erityisesti juuri toista sukupuolta, ja keinot siihen olisivat vain vähän erilaiset eri sukupuolilla (puhut feminiinisestä ja maskuliinisesta egosta).  Mielestäsi egon toiminnassa olisi usein kyse henkisestä väkivallasta, jonka myös mainitsit aiemmin olevan mielestäsi pääasiassa vain naisten käyttämä väkivallan muoto. Tämä ei ole objektiivisesti tarkasteltuna yksinkertaisesti totta. Myöskään kaikkien ego ja minuus ei ole voimakkaan narsistinen. Egosta ei tarvitse luopua, osatakseen olla empaattinen ja toimia toisia kunnioittavalla tavalla. Voimakkaan narsistinen ihminen myös haluaa alistaa ja hallita toisia ihmisiä kohteen sukupuoleen katsomatta.

Pahoin pelkään, että peilaat omaa itseäsi (ja omaa egoasi, minuuttasi) tähän täällä kirjoittamaasi teoriaasi ja oletat perusteetta, että kaikki (ja kaikkien minuus) ovat ja toimii samanlailla kuin sinä, vaikkei ole näin. Osan kohdalla voi olla niin, mutta väitän, että valtaosan kohdalle ei. On hyvin tavallista (tavallinen harha ja vääristymä), olettaa muiden olevan pitkälle samanlaisia kuin itse, toimivan samoista lähtököhdista ja motiivesta. Näinhän ei kuitenkaan ole. Teoriasi ja käsityksesi ihmisen minuudesta ja sen voimakkaasti negatiivistista hallintapyrkimyksistä ja kertomasi mukaisesta narsistisuudesta, vaikuttaisi yhtäkkiä arvioiden kuvaavan todella ennemminkin lapsuudessa voimakkaasti haavoittutta minuutta (egoa) ja itsetunnon kehittymättömyyttä. Valtaosalla ei kuitenkaan ole niin.

...jatkuu

Mielipiteesi ja teoriasi alkaakin ylipäätään vaikuttaa enemmän ja enemmän pohdinnalta narsistisesta minuudesta ja sen ilmenemisestä. On esim. totta, että naisen voimakkaan narsistiset piirteet ilmenevät jonkun verran useammin piilotetummilla tavoilla (mm. voimakas pasiivis-aggressiivisuus), kuin mitä miehen narsistisuus. Narsistisuus on asiantuntijoiden yleisten arvioiden mukaan kuitenkin yleisesti ottaeen selvästi yleiesempää miehillä - ainakin osin yhteiskunnallisista ja kasvatuksisista tekijöistä johtuen. Kummassakin sukupuolessa on kuitenkin niin julkinarsisteja kuin ns. piilonarsisteja ja piilonarsisteillakin esiintyy välillä jukinarsistille tyypillisempää ja avoimemmin näkyvää narsistista käytöstä, kuten esim. raivokohtaukset. Suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan ole narsisteja.

Mielestäni käytät väkivalta-sanaa myös vähän poikkeuksellisesti. Sinun mukaasi esim. jo pelkästään vihan tunne on itsessään väkivaltaa.  Miten vihaa ilmaisee, voi toki kärjistyä väkivallaksi (henkiseksi tai fyysiseksi), mutta vihan tunne on normaali tunne ja sitä voi purkaa ja ilmasta monilla tavoilla, myös rakentavammillakin tavoilla, kuin väkivalta toisia kohtaan. Esim. Vihaa tai turhautumista voi esim. jopa kanavoida tarmokkaaseen asioiden tekemiseen ja korjaamiseen. Pelkkä yksittäinen suuttumus toiselle tai vihanpurkaus ei yleensä myöskään istu termin "henkinen väkivalta" alle. (Vrt. epävarmuuden ja pelon tunne ei ole väkivaltaa, mutta jos sitä ilmaisee esim. jatkuvalla sairaaloisella mustasukkaisuudella, niin siitä tulee väkivaltaa.)

Itse kaipaisin sinulta myös enemmän konkreettisia esimerkkejä, kuinka teoriasi ja ajatuksesi käytönnössä ilmenee. Kirjoitat pääosin hyvin teoreettisella tasolla ja käytät selittämättä termejä, joiden merkitys ei ole aina tiedossa / mitä niillä kussakin yhteydessä tarkoitat.

Ehdotan myös, että aloittaisit oman ketjun tälle sinun aloittamallesi aiheelle, joka on alkanut elää täällä omaa elämäänsä, ja jatkaisimme halukkaiden kesken keskustelua omassa ketjussa, sillä tämä ei juuri liity enää aloituksen aiheeseen. Uuteen ketjuun linkkaisit tämän ketjun sekä sivunumeron, joska tämä uuden aiheen keskustelu alkoi.

Vierailija kirjoitti:

eikä palstalla ole miesvihaa...

Katso sanakirjasta mitä viha tarkoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Homo Neanderthal 2 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homo Neanderthal 2 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homo Neanderthal 2 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole nalkuttaja, mutta käsittääkseni nalkuttamisen syy voi olla yleensä nähdyksi ja kuulluksi tulemisen tarve sekä asian käsittelyn tarve eikä tarve kontrolloida. Kun sitten vastapuoli järjestelmällisesti kieltäytyy kohtaamasta kumppaninsa puhetta, estääkseen "kontrolloinin" tapahtumasta, kierre on valmis eikä sen syntylähde ole nalkuttaja vaan kohde. 

Minusta tuli joskus elämässäni hetkeksi huutaja. Siinäkään kyse ei ollut komentamisesta tai päsmäröinnistä vaan reaktiivisuudesta vähättelyyn ja itsestäänselvänä pitämiseen ja siihen, että omia tarpeita ei huomioitu pyynnöistä huolimatta. Jatkossa kyllä ymmärrän poistua kokonaan suhteesta sen sijaan, että jäisin siihen olemaan ja sitten kilahtelisin aika ajoin pahaa oloani. 

Niin, kyllä näin on. Miesten tulisin huomioida enemmän. Mutta tosiaan esim. omassa äitisuhteessani kyse näyttää enemmän olevan kontrollin tarpeesta, joka on tuntunut jatkuvan vaippaiästä yli 30-vuotiaaksi. Useat miespuoliset tuttavat ovat myös kertoneet samanlaisesta kokemuksesta feminiinisen egon ikeen alla äitisuhteessaan. Isä ei samanlaista "henkistä" kontrollia ole ottanut useimmissakaan tapauksissa, vaan kyse ollut juuri naisesta ja tämä erityisesti näyttää koskevan poikalapsia.

Olet käsittääkseni sitä mieltä, että naisen tulisi tiedostaa, että sinä et ole samanlainen kuin hänen edellinen miehensä.

Ehkä sinunkin olisi siis aika tiedostaa, että vaimosi ei ole samanlainen kuin äitisi, eikä tyrkyttää hänelle alitajuisia motiiveja, joiden perusteella saat luvan rangaista häntä äitisi tekemisistä ja tavoitteista.

Siis hetkinen, ei minulla edes ole vaimoa. Toisekseen, kyllä minä tiedostan etteivät kaikki naiset ole sellaisia kuin äitini. Se mistä olen viesteissäni puhunut, on feminiininen ego, jolla näitä alistavia ja dominoivia piirteitä on yhtälailla, kuin maskuliinisella egolla, mikä tuntuu olevan vähän kollektiivinen denial. Olen tuonut vain esiin, että joskus se saattaa olla ongelmien taustalla/osatekijänä, ottaen huomioon että n.85% maailman väestöstä elää vaihtelevin astein egonsa mukaan ja länsimaissakin n.50%. Ja näistä muutama prosentti elää täysin eli ovat ns. narsisteja. Mitä alhaisempi tajunnantaso, sitä enemmän. En ole siis naissukupuolta tai naista yleistänyt, vaan feminiinisen egon, jolla tiettyjä piirteitä nähdäkseni on ja joka riippuen sitten ihmisen tajunnantasosta enemmän tai vähemmän dominoi tai sitten ei ollenkaan (harvinaista alle 0,2% väestöstä). Tottakai tiedostan, etteivät naiset välttämättä toimi egonsa mukaan, mutta puhuinkin enemmän potentiaalista, joka on ja joka tulisi ottaa huomioon selvitettäessä ongelmaa. Eli nyt on vähän väärin näköjään ymmärretty viestini. Tätäkään loukkaantumisongelmaa ei olisi, ellei ihminen indentifioisi itseään niin vahvasti egoonsa, joka ei ole sama asia kuin ihminen ja tajunta.

En ihmettele yhtään, ettei sinulla ole vaimoa. Kukaan ei kestä tuollaista besserwisserismiä ja omahyväistä jankutusta mitä harrastat.

No onko se automaattisesti besserwissermismiä, jos yrittää puhua asiaa ja tuoda toisenlaista näkökulmaa? Olen sentään pyrkinyt ainakin soveltamaan Sokrateen kolmoissihtiä parhaimpani mukaan.

Eli onko asia totta, josta aion puhua? Uskoakseni on. Onko se hyvää? Jos se on totta, on se myös jollain aikavälillä hyvää. Onko se hyödyllistä? Mielestäni on, koska tieto&ymmärrys egon toiminnasta auttaa nostamaan tajunnantasoa ja parantamaan kollektiivista ilmapiiriä/maailmaa.

Minusta vaikuttaa kovasti siltä, että käsityksesi sukupuolten yleisistä vallitsevista ominaisuuksista on vahvasti vääristynyt, värittynyt ja vinoutunut. Puhut egosta, ja haluat  tehdä eron henkilöön kokonisuutena vrt. henkilön ego. Kaikilla on kuitenkin jonkinainen ego, itse, toimija, joka ohjaa tietoista toimintaa.

Olet myös sitä mieltä, että ainoa tapa luopua esim. henkisen väkivallan harjottamisesta, on päästä egosta, omasta itsestä, minuudesta, kokonaan eroon. Tämä ajatus kielii kyllä sellaisesta minuudesta, jossa lapsuudessa minuuden, egon, kehitys ja mm.itsetunnon kehitys, on häiriintynyt. Parempi vaihtoehto mielestäni olisi koittaa edistää tervettä minuuden kehitystä ja korjata minuuden traumoja. Sinulla vaikuttaa olevan kaikenkaikkiaan ihmisen minuudesta (ego) ja sen pyrkimyksistä ainoastaan hyvin negatiivinen kuva. Ego, minuus, voi toimia kuitenkin hyvilläkin terveillä tavoilla, siitä ei tarvitse luopua.

ks. ego:  https://fi.wikipedia.org/wiki/Min%C3%A4_(ego)

On mielestäni kummallista selittää, että käytännössä lähes kaikki haluaisivat aina voimakkaasti hallita ja alistaa ja jostain syystä erityisesti juuri toista sukupuolta, ja keinot siihen olisivat vain vähän erilaiset eri sukupuolilla (puhut feminiinisestä ja maskuliinisesta egosta).  Mielestäsi egon toiminnassa olisi usein kyse henkisestä väkivallasta, jonka myös mainitsit aiemmin olevan mielestäsi pääasiassa vain naisten käyttämä väkivallan muoto. Tämä ei ole objektiivisesti tarkasteltuna yksinkertaisesti totta. Myöskään kaikkien ego ja minuus ei ole voimakkaan narsistinen. Egosta ei tarvitse luopua, osatakseen olla empaattinen ja toimia toisia kunnioittavalla tavalla. Voimakkaan narsistinen ihminen myös haluaa alistaa ja hallita toisia ihmisiä kohteen sukupuoleen katsomatta.

Pahoin pelkään, että peilaat omaa itseäsi (ja omaa egoasi, minuuttasi) tähän täällä kirjoittamaasi teoriaasi ja oletat perusteetta, että kaikki (ja kaikkien minuus) ovat ja toimii samanlailla kuin sinä, vaikkei ole näin. Osan kohdalla voi olla niin, mutta väitän, että valtaosan kohdalle ei. On hyvin tavallista (tavallinen harha ja vääristymä), olettaa muiden olevan pitkälle samanlaisia kuin itse, toimivan samoista lähtököhdista ja motiivesta. Näinhän ei kuitenkaan ole. Teoriasi ja käsityksesi ihmisen minuudesta ja sen voimakkaasti negatiivistista hallintapyrkimyksistä ja kertomasi mukaisesta narsistisuudesta, vaikuttaisi yhtäkkiä arvioiden kuvaavan todella ennemminkin lapsuudessa voimakkaasti haavoittutta minuutta (egoa) ja itsetunnon kehittymättömyyttä. Valtaosalla ei kuitenkaan ole niin.

Koitan laittaa linkin uudestaa, jostain syystä tekniikka ei ottanut mukaan osoitteen loppuosaa siniseen linkkiin (ja avaa siten väärän sivun), vaikka se on siinä kyllä kirjoitettuna : https://fi.wikipedia.org/wiki/Min%C3%A4_(ego)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homo Neanderthal 2 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homo Neanderthal 2 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homo Neanderthal 2 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole nalkuttaja, mutta käsittääkseni nalkuttamisen syy voi olla yleensä nähdyksi ja kuulluksi tulemisen tarve sekä asian käsittelyn tarve eikä tarve kontrolloida. Kun sitten vastapuoli järjestelmällisesti kieltäytyy kohtaamasta kumppaninsa puhetta, estääkseen "kontrolloinin" tapahtumasta, kierre on valmis eikä sen syntylähde ole nalkuttaja vaan kohde. 

Minusta tuli joskus elämässäni hetkeksi huutaja. Siinäkään kyse ei ollut komentamisesta tai päsmäröinnistä vaan reaktiivisuudesta vähättelyyn ja itsestäänselvänä pitämiseen ja siihen, että omia tarpeita ei huomioitu pyynnöistä huolimatta. Jatkossa kyllä ymmärrän poistua kokonaan suhteesta sen sijaan, että jäisin siihen olemaan ja sitten kilahtelisin aika ajoin pahaa oloani. 

Niin, kyllä näin on. Miesten tulisin huomioida enemmän. Mutta tosiaan esim. omassa äitisuhteessani kyse näyttää enemmän olevan kontrollin tarpeesta, joka on tuntunut jatkuvan vaippaiästä yli 30-vuotiaaksi. Useat miespuoliset tuttavat ovat myös kertoneet samanlaisesta kokemuksesta feminiinisen egon ikeen alla äitisuhteessaan. Isä ei samanlaista "henkistä" kontrollia ole ottanut useimmissakaan tapauksissa, vaan kyse ollut juuri naisesta ja tämä erityisesti näyttää koskevan poikalapsia.

Olet käsittääkseni sitä mieltä, että naisen tulisi tiedostaa, että sinä et ole samanlainen kuin hänen edellinen miehensä.

Ehkä sinunkin olisi siis aika tiedostaa, että vaimosi ei ole samanlainen kuin äitisi, eikä tyrkyttää hänelle alitajuisia motiiveja, joiden perusteella saat luvan rangaista häntä äitisi tekemisistä ja tavoitteista.

Siis hetkinen, ei minulla edes ole vaimoa. Toisekseen, kyllä minä tiedostan etteivät kaikki naiset ole sellaisia kuin äitini. Se mistä olen viesteissäni puhunut, on feminiininen ego, jolla näitä alistavia ja dominoivia piirteitä on yhtälailla, kuin maskuliinisella egolla, mikä tuntuu olevan vähän kollektiivinen denial. Olen tuonut vain esiin, että joskus se saattaa olla ongelmien taustalla/osatekijänä, ottaen huomioon että n.85% maailman väestöstä elää vaihtelevin astein egonsa mukaan ja länsimaissakin n.50%. Ja näistä muutama prosentti elää täysin eli ovat ns. narsisteja. Mitä alhaisempi tajunnantaso, sitä enemmän. En ole siis naissukupuolta tai naista yleistänyt, vaan feminiinisen egon, jolla tiettyjä piirteitä nähdäkseni on ja joka riippuen sitten ihmisen tajunnantasosta enemmän tai vähemmän dominoi tai sitten ei ollenkaan (harvinaista alle 0,2% väestöstä). Tottakai tiedostan, etteivät naiset välttämättä toimi egonsa mukaan, mutta puhuinkin enemmän potentiaalista, joka on ja joka tulisi ottaa huomioon selvitettäessä ongelmaa. Eli nyt on vähän väärin näköjään ymmärretty viestini. Tätäkään loukkaantumisongelmaa ei olisi, ellei ihminen indentifioisi itseään niin vahvasti egoonsa, joka ei ole sama asia kuin ihminen ja tajunta.

En ihmettele yhtään, ettei sinulla ole vaimoa. Kukaan ei kestä tuollaista besserwisserismiä ja omahyväistä jankutusta mitä harrastat.

No onko se automaattisesti besserwissermismiä, jos yrittää puhua asiaa ja tuoda toisenlaista näkökulmaa? Olen sentään pyrkinyt ainakin soveltamaan Sokrateen kolmoissihtiä parhaimpani mukaan.

Eli onko asia totta, josta aion puhua? Uskoakseni on. Onko se hyvää? Jos se on totta, on se myös jollain aikavälillä hyvää. Onko se hyödyllistä? Mielestäni on, koska tieto&ymmärrys egon toiminnasta auttaa nostamaan tajunnantasoa ja parantamaan kollektiivista ilmapiiriä/maailmaa.

Minusta vaikuttaa kovasti siltä, että käsityksesi sukupuolten yleisistä vallitsevista ominaisuuksista on vahvasti vääristynyt, värittynyt ja vinoutunut. Puhut egosta, ja haluat  tehdä eron henkilöön kokonisuutena vrt. henkilön ego. Kaikilla on kuitenkin jonkinainen ego, itse, toimija, joka ohjaa tietoista toimintaa.

Olet myös sitä mieltä, että ainoa tapa luopua esim. henkisen väkivallan harjottamisesta, on päästä egosta, omasta itsestä, minuudesta, kokonaan eroon. Tämä ajatus kielii kyllä sellaisesta minuudesta, jossa lapsuudessa minuuden, egon, kehitys ja mm.itsetunnon kehitys, on häiriintynyt. Parempi vaihtoehto mielestäni olisi koittaa edistää tervettä minuuden kehitystä ja korjata minuuden traumoja. Sinulla vaikuttaa olevan kaikenkaikkiaan ihmisen minuudesta (ego) ja sen pyrkimyksistä ainoastaan hyvin negatiivinen kuva. Ego, minuus, voi toimia kuitenkin hyvilläkin terveillä tavoilla, siitä ei tarvitse luopua.

ks. ego:  https://fi.wikipedia.org/wiki/Min%C3%A4_(ego)

On mielestäni kummallista selittää, että käytännössä lähes kaikki haluaisivat aina voimakkaasti hallita ja alistaa ja jostain syystä erityisesti juuri toista sukupuolta, ja keinot siihen olisivat vain vähän erilaiset eri sukupuolilla (puhut feminiinisestä ja maskuliinisesta egosta).  Mielestäsi egon toiminnassa olisi usein kyse henkisestä väkivallasta, jonka myös mainitsit aiemmin olevan mielestäsi pääasiassa vain naisten käyttämä väkivallan muoto. Tämä ei ole objektiivisesti tarkasteltuna yksinkertaisesti totta. Myöskään kaikkien ego ja minuus ei ole voimakkaan narsistinen. Egosta ei tarvitse luopua, osatakseen olla empaattinen ja toimia toisia kunnioittavalla tavalla. Voimakkaan narsistinen ihminen myös haluaa alistaa ja hallita toisia ihmisiä kohteen sukupuoleen katsomatta.

Pahoin pelkään, että peilaat omaa itseäsi (ja omaa egoasi, minuuttasi) tähän täällä kirjoittamaasi teoriaasi ja oletat perusteetta, että kaikki (ja kaikkien minuus) ovat ja toimii samanlailla kuin sinä, vaikkei ole näin. Osan kohdalla voi olla niin, mutta väitän, että valtaosan kohdalle ei. On hyvin tavallista (tavallinen harha ja vääristymä), olettaa muiden olevan pitkälle samanlaisia kuin itse, toimivan samoista lähtököhdista ja motiivesta. Näinhän ei kuitenkaan ole. Teoriasi ja käsityksesi ihmisen minuudesta ja sen voimakkaasti negatiivistista hallintapyrkimyksistä ja kertomasi mukaisesta narsistisuudesta, vaikuttaisi yhtäkkiä arvioiden kuvaavan todella ennemminkin lapsuudessa voimakkaasti haavoittutta minuutta (egoa) ja itsetunnon kehittymättömyyttä. Valtaosalla ei kuitenkaan ole niin.

Koitan laittaa linkin uudestaa, jostain syystä tekniikka ei ottanut mukaan osoitteen loppuosaa siniseen linkkiin (ja avaa siten väärän sivun), vaikka se on siinä kyllä kirjoitettuna : https://fi.wikipedia.org/wiki/Min%C3%A4_(ego)

Ei näytä onnistuvan, jos haluaa avata oikean linkin, niin pitää itse kopioida koko asoite, mukaanluettuna_(ego)    tai hakemalla wikipediasta sanalla ego.

Neanderthalensis kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Neanderthalensis kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiskohan tuo neanderdali vetäytyä luolaansa tai lähteä mammuttimetsälle tai sitten ihan tosissaan avata sen oman ketjun äitipoikasuhteelle. 

Cancelointikultuuri on voimissaan. JÄTÄ SE SIKA ei turhaan ole tämän paikan tunnuslaise. Toksinen w o ke feminismi voimaanuttaa eikä edes harkita, että miehellä SAATAISI olisi joku muu ongelma. Angstinen toksinen w öke-feminismi teki päätöksen tietämättä oikeasti tilaneen laatua. Luuletteko, että maailma paranee tuolla asenteella? Isoäiti-äiti-poikasuhde on puhdas ad hominem. 

Äläpä viitti vetää tollasta perusteetonta marttyyrikorttia. Kun kaappaa/ toisen ketjun ihan muulle aiheelle, niin ei ole mitään cancelointia kehottaa keskustelemaan aiheesta esim. toisessa ketjussa...jo monettako kertaa,...

Typerää öyhöttää mistään canceloinnista tässä yhteydessä ja vesittää siten myös oikean perustellun kritiikin siitäkin (cancelointikulttuurin ongelmat / ylilyönnit).

Kaapataan mitä? Kannataisi käydä nyt pääkkylääkärillä. Kyllä tässä pyöritään kokoajan JÄTÄ SE SIKA filosofian piirissä eli miesvihaa. 

Moniko teistä canceloija angstisista on edes harkinnut, että Ap:n miehellä olisi pahoja ongelmia ja ei halua levittää sitä ongelmaa vaimolleen.

Öyhötäminen terminä on vasemiston vihakultuurin luomaa termistöä eli merkasit itse itsesi. Vasemiston automaatinen "etsitään vihollinen" ideologia tulee suoraan väärintulkitusta Karl Marxin ajatuksesta teesi - antiteesi =synteesi asiasta ja synteesi on tulkittu sodaksi eikä yhteisymärykseksi. Vähän on vaikea keskustella, kun opponentti luulee vastapuolta viholiseksi, AATEVIHOLLISEKSI. 

Alussa oli ihan järkeä, mutta sitten tuo vasemmistosyytös meni ihan överiksi.

Teesi antiteesi synteesi - käsite oli myös jo antiikin Kreikassa . Tietysti siitä on vähän eri muotoja.

Vierailija kirjoitti:

Homo Neanderthal 2 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homo Neanderthal 2 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homo Neanderthal 2 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole nalkuttaja, mutta käsittääkseni nalkuttamisen syy voi olla yleensä nähdyksi ja kuulluksi tulemisen tarve sekä asian käsittelyn tarve eikä tarve kontrolloida. Kun sitten vastapuoli järjestelmällisesti kieltäytyy kohtaamasta kumppaninsa puhetta, estääkseen "kontrolloinin" tapahtumasta, kierre on valmis eikä sen syntylähde ole nalkuttaja vaan kohde. 

Minusta tuli joskus elämässäni hetkeksi huutaja. Siinäkään kyse ei ollut komentamisesta tai päsmäröinnistä vaan reaktiivisuudesta vähättelyyn ja itsestäänselvänä pitämiseen ja siihen, että omia tarpeita ei huomioitu pyynnöistä huolimatta. Jatkossa kyllä ymmärrän poistua kokonaan suhteesta sen sijaan, että jäisin siihen olemaan ja sitten kilahtelisin aika ajoin pahaa oloani. 

Niin, kyllä näin on. Miesten tulisin huomioida enemmän. Mutta tosiaan esim. omassa äitisuhteessani kyse näyttää enemmän olevan kontrollin tarpeesta, joka on tuntunut jatkuvan vaippaiästä yli 30-vuotiaaksi. Useat miespuoliset tuttavat ovat myös kertoneet samanlaisesta kokemuksesta feminiinisen egon ikeen alla äitisuhteessaan. Isä ei samanlaista "henkistä" kontrollia ole ottanut useimmissakaan tapauksissa, vaan kyse ollut juuri naisesta ja tämä erityisesti näyttää koskevan poikalapsia.

Olet käsittääkseni sitä mieltä, että naisen tulisi tiedostaa, että sinä et ole samanlainen kuin hänen edellinen miehensä.

Ehkä sinunkin olisi siis aika tiedostaa, että vaimosi ei ole samanlainen kuin äitisi, eikä tyrkyttää hänelle alitajuisia motiiveja, joiden perusteella saat luvan rangaista häntä äitisi tekemisistä ja tavoitteista.

Siis hetkinen, ei minulla edes ole vaimoa. Toisekseen, kyllä minä tiedostan etteivät kaikki naiset ole sellaisia kuin äitini. Se mistä olen viesteissäni puhunut, on feminiininen ego, jolla näitä alistavia ja dominoivia piirteitä on yhtälailla, kuin maskuliinisella egolla, mikä tuntuu olevan vähän kollektiivinen denial. Olen tuonut vain esiin, että joskus se saattaa olla ongelmien taustalla/osatekijänä, ottaen huomioon että n.85% maailman väestöstä elää vaihtelevin astein egonsa mukaan ja länsimaissakin n.50%. Ja näistä muutama prosentti elää täysin eli ovat ns. narsisteja. Mitä alhaisempi tajunnantaso, sitä enemmän. En ole siis naissukupuolta tai naista yleistänyt, vaan feminiinisen egon, jolla tiettyjä piirteitä nähdäkseni on ja joka riippuen sitten ihmisen tajunnantasosta enemmän tai vähemmän dominoi tai sitten ei ollenkaan (harvinaista alle 0,2% väestöstä). Tottakai tiedostan, etteivät naiset välttämättä toimi egonsa mukaan, mutta puhuinkin enemmän potentiaalista, joka on ja joka tulisi ottaa huomioon selvitettäessä ongelmaa. Eli nyt on vähän väärin näköjään ymmärretty viestini. Tätäkään loukkaantumisongelmaa ei olisi, ellei ihminen indentifioisi itseään niin vahvasti egoonsa, joka ei ole sama asia kuin ihminen ja tajunta.

En ihmettele yhtään, ettei sinulla ole vaimoa. Kukaan ei kestä tuollaista besserwisserismiä ja omahyväistä jankutusta mitä harrastat.

No onko se automaattisesti besserwissermismiä, jos yrittää puhua asiaa ja tuoda toisenlaista näkökulmaa? Olen sentään pyrkinyt ainakin soveltamaan Sokrateen kolmoissihtiä parhaimpani mukaan.

Eli onko asia totta, josta aion puhua? Uskoakseni on. Onko se hyvää? Jos se on totta, on se myös jollain aikavälillä hyvää. Onko se hyödyllistä? Mielestäni on, koska tieto&ymmärrys egon toiminnasta auttaa nostamaan tajunnantasoa ja parantamaan kollektiivista ilmapiiriä/maailmaa.

Minusta vaikuttaa kovasti siltä, että käsityksesi sukupuolten yleisistä vallitsevista ominaisuuksista on vahvasti vääristynyt, värittynyt ja vinoutunut. Puhut egosta, ja haluat  tehdä eron henkilöön kokonisuutena vrt. henkilön ego. Kaikilla on kuitenkin jonkinainen ego, itse, toimija, joka ohjaa tietoista toimintaa.

Olet myös sitä mieltä, että ainoa tapa luopua esim. henkisen väkivallan harjottamisesta, on päästä egosta, omasta itsestä, minuudesta, kokonaan eroon. Tämä ajatus kielii kyllä sellaisesta minuudesta, jossa lapsuudessa minuuden, egon, kehitys ja mm.itsetunnon kehitys, on häiriintynyt. Parempi vaihtoehto mielestäni olisi koittaa edistää tervettä minuuden kehitystä ja korjata minuuden traumoja. Sinulla vaikuttaa olevan kaikenkaikkiaan ihmisen minuudesta (ego) ja sen pyrkimyksistä ainoastaan hyvin negatiivinen kuva. Ego, minuus, voi toimia kuitenkin hyvilläkin terveillä tavoilla, siitä ei tarvitse luopua.

ks. ego:  https://fi.wikipedia.org/wiki/Min%C3%A4_(ego)

On mielestäni kummallista selittää, että käytännössä lähes kaikki haluaisivat aina voimakkaasti hallita ja alistaa ja jostain syystä erityisesti juuri toista sukupuolta, ja keinot siihen olisivat vain vähän erilaiset eri sukupuolilla (puhut feminiinisestä ja maskuliinisesta egosta).  Mielestäsi egon toiminnassa olisi usein kyse henkisestä väkivallasta, jonka myös mainitsit aiemmin olevan mielestäsi pääasiassa vain naisten käyttämä väkivallan muoto. Tämä ei ole objektiivisesti tarkasteltuna yksinkertaisesti totta. Myöskään kaikkien ego ja minuus ei ole voimakkaan narsistinen. Egosta ei tarvitse luopua, osatakseen olla empaattinen ja toimia toisia kunnioittavalla tavalla. Voimakkaan narsistinen ihminen myös haluaa alistaa ja hallita toisia ihmisiä kohteen sukupuoleen katsomatta.

Pahoin pelkään, että peilaat omaa itseäsi (ja omaa egoasi, minuuttasi) tähän täällä kirjoittamaasi teoriaasi ja oletat perusteetta, että kaikki (ja kaikkien minuus) ovat ja toimii samanlailla kuin sinä, vaikkei ole näin. Osan kohdalla voi olla niin, mutta väitän, että valtaosan kohdalle ei. On hyvin tavallista (tavallinen harha ja vääristymä), olettaa muiden olevan pitkälle samanlaisia kuin itse, toimivan samoista lähtököhdista ja motiivesta. Näinhän ei kuitenkaan ole. Teoriasi ja käsityksesi ihmisen minuudesta ja sen voimakkaasti negatiivistista hallintapyrkimyksistä ja kertomasi mukaisesta narsistisuudesta, vaikuttaisi yhtäkkiä arvioiden kuvaavan todella ennemminkin lapsuudessa voimakkaasti haavoittutta minuutta (egoa) ja itsetunnon kehittymättömyyttä. Valtaosalla ei kuitenkaan ole niin.

On totta mitä kirjoitit, että valtaosa ihmisistä ei ole narsisteja. En ole niin tosiaan väittänytkään, vaan olen puhunut egon rakenteesta, joka ei ytimeltään juuri muutu. Tämän egon universaalin rakenteenhan voi huomata, kun seuraa 2-vuotiaita lapsia, joilla ego alkaa kehittyä. Jotta voisi tästä infantiilista narsismista kehittyä, vaatii se rakkautta, mutta se joka kehittyy ei ole ego vaan tajunta. Tajunta kasvaa yli narsistisen egon ja sen tarpeiden. Teen siis eron tajunnan ja mielen välillä. Jossa tajunta on primääri elementti ja ego/mieli sekundäärinen. Vrt. David Bohmin implisiittinen ja eksplisiittinen järjestys, jossa tajunta on kvanttitason ominaisuus. Descartes sanoi: "Ajattelen, siis olen." Mutta totuudenmukaisempi väittämä oman näkemykseni mukaan on siis "Olen, siis ajattelen", viitaten tajunnan primääriin olemukseen ja egoon/mieleen sekundäärisenä havaitsijasta.

Henkinen/hengellinen kasvu voi tosiaan jonkun verran muokata egoa. Kuitenkin kun puhun egosta, viittaan aina tähän negatiiviseen aspektiin psyykkeessä, joka ei muutu, vaan ruokkii itseään negatiivisilla tunteilla häpeän, vihan, itsesäälin, syyllisyden ja muun kautta ja nauttii negatiivisuudesta sen kaikissa muodoissaan ja pitää itseään yllä negatiivisuden avulla. Eli se mitä siis tarkoitan egolla, on juuri tämä negatiivinen osuus ihmisen psyykkeestä, positiivinen aspekti on sitten rakkaus, empatia, kokonaiskuva ja toisten huomiointi jne. Teen siis eron siinä, että nämä positiiviset aspektit eivät ole koskaan egon ominaisuuksia, koska negatiivisen määritelmänsä ja rakenteensa takia se ei kykene rakastamaan, vaan rakkaus on kvanttitason oikean aivolohkon/sielun ominaisuus, ja ego/lineaarinen fyysiseen realiteettiin keskittyvä mieli eli vasemman aivolohkon ominaisuus (ts. Sen aivolohkon, joka hallitsee ihmisellä fyysisesti dominoivaa kättä eli yleensä vasen aivolohko).

Kun siis puhun egosta, viittaan tosiaan egolla vain tähän negatiiviseen ohjelmistoon, joka toimii aikalailla samalla tavalla kaikilla (vrt. Pieni lapsi) pienine variaatioineen. Toisilla sitten tajunta kasvaa yli tämän infantiilin narsistisen egovaiheen, mutta se joka kasvaa ja kehittyy ei ole minun realiteettikäsityksessä tämä ego, vaan tajunta, joka käsittää myös rakkauden ja rationaalisuuden. Eli minä näen egon vain negatiivisena ohjelmistona (häpeä, apatia, viha, syyllisyys, ylpeys). Tässä määritelmässä ego siis rakentuu lähinnä ylpeyden ja pelon varaan ja on ytimeltään narsistinen. Se että ihminen ei ole kuitenkaan narsisti, on rakkauden ansiota, mutta ego itsessään ei ole kykenevä rakkauteen juuri tämän kapean määritelmänsä takia. Minuus on suurempi kuin ego, se on myös pointtini. Näen siis egon vain eläimellisenä selviytymisohjelmistona, joka ei itsessään ole kykenevä rationaalisuuteen eikä rakkauteen, mutta voi hyödyntää niitä päämääriinsä (narsisti). Eli minun määritelmäni egosta on kapeampi, kuin sinulla ja siksi emme varmaan saavuttaneet yhteisymmärrystä.

Otsikko jo kertoo, että väärin menee. Älä yritä pumpata mieheltä selityksiä, niiden antaminen voi olla oikeasti vaikeata ja monimutkaista ja selitysten pyytely vain ärsyttää entisestään. Parempi puhua jostakin aivan muusta, joka vie ajatukset pois ongelmista ja osoita hellyyttä ilman sanoja.

Homo Neanderthal 2 kirjoitti:

Sitä vaihtoehtoa ei ole suostuttu edes hypoteettisella tasolla pohtimaan, että AP:n miehen ärtyneisyys ja välttely voisivat johtua haitallisesta äitisymbioosin kaltaisesta tilasta, joka sisältää sen feminiinisen egon kontrollin ja syö miehen energiaa. Samalla se aiheuttaa myös naiselle pahoinvointia, mutta kumpikaan ei ole tästä symbioosista välttämättä tietoinen, koska on melko yleistä että miehelle vaimosta tulee lähinnä äitisymbioosin korvike, jolloin suhteessa on epätasapainoinen energianvaihto ja mies on kuin musta aukko (tai iso vauva) kykenemättä antamaan naiselle vastavuoroisesti takaisin. Ja se kyllä aiheuttaa turhautumista naiselle, mutta myös juuri ärtyneisyyttä ja naisen välttelyä miehelle eli juuri niitä oireita joita AP:n miehellä on.

"Feminiininen egon kortrolli" ei ole mitään faktajuttua. Varmasti joillain naisilla ongelmana liiallinen kontrollinhalu, ja se aiheuttaa suhteessa ongelmia, mutta mikään ei ole viitannut ap:n tapauksessa tällaiseen, päinvastoin. Ap vaikuttaa toista huomioivalta ja fiksulta. Liiankin joustavalta. Suhteen kannalta oleellisen tärkeän asian selityksen haluaminen toiselta, ei millään muotoa viittaa kontrollinhaluun. Näet tällaista alentamisen ja kontroinhalua siellä, missä mikään ei siihen viittaa (ja ehkä kannattaisi ennemminin miettiä, mistä TÄMÄ johtuu) Ja itse asiassa mieshän se tuossa suhteessa toimii alentavasti ja kontolloiden monella tapaa.)

Vierailija kirjoitti:

Homo Neanderthal 2 kirjoitti:

Sitä vaihtoehtoa ei ole suostuttu edes hypoteettisella tasolla pohtimaan, että AP:n miehen ärtyneisyys ja välttely voisivat johtua haitallisesta äitisymbioosin kaltaisesta tilasta, joka sisältää sen feminiinisen egon kontrollin ja syö miehen energiaa. Samalla se aiheuttaa myös naiselle pahoinvointia, mutta kumpikaan ei ole tästä symbioosista välttämättä tietoinen, koska on melko yleistä että miehelle vaimosta tulee lähinnä äitisymbioosin korvike, jolloin suhteessa on epätasapainoinen energianvaihto ja mies on kuin musta aukko (tai iso vauva) kykenemättä antamaan naiselle vastavuoroisesti takaisin. Ja se kyllä aiheuttaa turhautumista naiselle, mutta myös juuri ärtyneisyyttä ja naisen välttelyä miehelle eli juuri niitä oireita joita AP:n miehellä on.

"Feminiininen egon kortrolli" ei ole mitään faktajuttua. Varmasti joillain naisilla ongelmana liiallinen kontrollinhalu, ja se aiheuttaa suhteessa ongelmia, mutta mikään ei ole viitannut ap:n tapauksessa tällaiseen, päinvastoin. Ap vaikuttaa toista huomioivalta ja fiksulta. Liiankin joustavalta. Suhteen kannalta oleellisen tärkeän asian selityksen haluaminen toiselta, ei millään muotoa viittaa kontrollinhaluun. Näet tällaista alentamisen ja kontroinhalua siellä, missä mikään ei siihen viittaa (ja ehkä kannattaisi ennemminin miettiä, mistä TÄMÄ johtuu) Ja itse asiassa mieshän se tuossa suhteessa toimii alentavasti ja kontolloiden monella tapaa.)

Jotkut (miehet) kokevat kotrollointina sen, kun odotetaan normaalia reiluutta ja huomioonottamista: Mies haluaisi parisuhteen edut, mutta ei ole valmis itse näkemään kovinkaan vaivaa ja vastuuta ja ottamaan huomioon. Vaan on itsekäs. Itsekeskeisyyttään sitten syyttää toista kontrolloinnista, vaikka itse tekee sitä suhtessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homo Neanderthal 2 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homo Neanderthal 2 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homo Neanderthal 2 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole nalkuttaja, mutta käsittääkseni nalkuttamisen syy voi olla yleensä nähdyksi ja kuulluksi tulemisen tarve sekä asian käsittelyn tarve eikä tarve kontrolloida. Kun sitten vastapuoli järjestelmällisesti kieltäytyy kohtaamasta kumppaninsa puhetta, estääkseen "kontrolloinin" tapahtumasta, kierre on valmis eikä sen syntylähde ole nalkuttaja vaan kohde. 

Minusta tuli joskus elämässäni hetkeksi huutaja. Siinäkään kyse ei ollut komentamisesta tai päsmäröinnistä vaan reaktiivisuudesta vähättelyyn ja itsestäänselvänä pitämiseen ja siihen, että omia tarpeita ei huomioitu pyynnöistä huolimatta. Jatkossa kyllä ymmärrän poistua kokonaan suhteesta sen sijaan, että jäisin siihen olemaan ja sitten kilahtelisin aika ajoin pahaa oloani. 

Niin, kyllä näin on. Miesten tulisin huomioida enemmän. Mutta tosiaan esim. omassa äitisuhteessani kyse näyttää enemmän olevan kontrollin tarpeesta, joka on tuntunut jatkuvan vaippaiästä yli 30-vuotiaaksi. Useat miespuoliset tuttavat ovat myös kertoneet samanlaisesta kokemuksesta feminiinisen egon ikeen alla äitisuhteessaan. Isä ei samanlaista "henkistä" kontrollia ole ottanut useimmissakaan tapauksissa, vaan kyse ollut juuri naisesta ja tämä erityisesti näyttää koskevan poikalapsia.

Olet käsittääkseni sitä mieltä, että naisen tulisi tiedostaa, että sinä et ole samanlainen kuin hänen edellinen miehensä.

Ehkä sinunkin olisi siis aika tiedostaa, että vaimosi ei ole samanlainen kuin äitisi, eikä tyrkyttää hänelle alitajuisia motiiveja, joiden perusteella saat luvan rangaista häntä äitisi tekemisistä ja tavoitteista.

Siis hetkinen, ei minulla edes ole vaimoa. Toisekseen, kyllä minä tiedostan etteivät kaikki naiset ole sellaisia kuin äitini. Se mistä olen viesteissäni puhunut, on feminiininen ego, jolla näitä alistavia ja dominoivia piirteitä on yhtälailla, kuin maskuliinisella egolla, mikä tuntuu olevan vähän kollektiivinen denial. Olen tuonut vain esiin, että joskus se saattaa olla ongelmien taustalla/osatekijänä, ottaen huomioon että n.85% maailman väestöstä elää vaihtelevin astein egonsa mukaan ja länsimaissakin n.50%. Ja näistä muutama prosentti elää täysin eli ovat ns. narsisteja. Mitä alhaisempi tajunnantaso, sitä enemmän. En ole siis naissukupuolta tai naista yleistänyt, vaan feminiinisen egon, jolla tiettyjä piirteitä nähdäkseni on ja joka riippuen sitten ihmisen tajunnantasosta enemmän tai vähemmän dominoi tai sitten ei ollenkaan (harvinaista alle 0,2% väestöstä). Tottakai tiedostan, etteivät naiset välttämättä toimi egonsa mukaan, mutta puhuinkin enemmän potentiaalista, joka on ja joka tulisi ottaa huomioon selvitettäessä ongelmaa. Eli nyt on vähän väärin näköjään ymmärretty viestini. Tätäkään loukkaantumisongelmaa ei olisi, ellei ihminen indentifioisi itseään niin vahvasti egoonsa, joka ei ole sama asia kuin ihminen ja tajunta.

En ihmettele yhtään, ettei sinulla ole vaimoa. Kukaan ei kestä tuollaista besserwisserismiä ja omahyväistä jankutusta mitä harrastat.

No onko se automaattisesti besserwissermismiä, jos yrittää puhua asiaa ja tuoda toisenlaista näkökulmaa? Olen sentään pyrkinyt ainakin soveltamaan Sokrateen kolmoissihtiä parhaimpani mukaan.

Eli onko asia totta, josta aion puhua? Uskoakseni on. Onko se hyvää? Jos se on totta, on se myös jollain aikavälillä hyvää. Onko se hyödyllistä? Mielestäni on, koska tieto&ymmärrys egon toiminnasta auttaa nostamaan tajunnantasoa ja parantamaan kollektiivista ilmapiiriä/maailmaa.

Minusta vaikuttaa kovasti siltä, että käsityksesi sukupuolten yleisistä vallitsevista ominaisuuksista on vahvasti vääristynyt, värittynyt ja vinoutunut. Puhut egosta, ja haluat  tehdä eron henkilöön kokonisuutena vrt. henkilön ego. Kaikilla on kuitenkin jonkinainen ego, itse, toimija, joka ohjaa tietoista toimintaa.

Olet myös sitä mieltä, että ainoa tapa luopua esim. henkisen väkivallan harjottamisesta, on päästä egosta, omasta itsestä, minuudesta, kokonaan eroon. Tämä ajatus kielii kyllä sellaisesta minuudesta, jossa lapsuudessa minuuden, egon, kehitys ja mm.itsetunnon kehitys, on häiriintynyt. Parempi vaihtoehto mielestäni olisi koittaa edistää tervettä minuuden kehitystä ja korjata minuuden traumoja. Sinulla vaikuttaa olevan kaikenkaikkiaan ihmisen minuudesta (ego) ja sen pyrkimyksistä ainoastaan hyvin negatiivinen kuva. Ego, minuus, voi toimia kuitenkin hyvilläkin terveillä tavoilla, siitä ei tarvitse luopua.

ks. ego:  https://fi.wikipedia.org/wiki/Min%C3%A4_(ego)

On mielestäni kummallista selittää, että käytännössä lähes kaikki haluaisivat aina voimakkaasti hallita ja alistaa ja jostain syystä erityisesti juuri toista sukupuolta, ja keinot siihen olisivat vain vähän erilaiset eri sukupuolilla (puhut feminiinisestä ja maskuliinisesta egosta).  Mielestäsi egon toiminnassa olisi usein kyse henkisestä väkivallasta, jonka myös mainitsit aiemmin olevan mielestäsi pääasiassa vain naisten käyttämä väkivallan muoto. Tämä ei ole objektiivisesti tarkasteltuna yksinkertaisesti totta. Myöskään kaikkien ego ja minuus ei ole voimakkaan narsistinen. Egosta ei tarvitse luopua, osatakseen olla empaattinen ja toimia toisia kunnioittavalla tavalla. Voimakkaan narsistinen ihminen myös haluaa alistaa ja hallita toisia ihmisiä kohteen sukupuoleen katsomatta.

Pahoin pelkään, että peilaat omaa itseäsi (ja omaa egoasi, minuuttasi) tähän täällä kirjoittamaasi teoriaasi ja oletat perusteetta, että kaikki (ja kaikkien minuus) ovat ja toimii samanlailla kuin sinä, vaikkei ole näin. Osan kohdalla voi olla niin, mutta väitän, että valtaosan kohdalle ei. On hyvin tavallista (tavallinen harha ja vääristymä), olettaa muiden olevan pitkälle samanlaisia kuin itse, toimivan samoista lähtököhdista ja motiivesta. Näinhän ei kuitenkaan ole. Teoriasi ja käsityksesi ihmisen minuudesta ja sen voimakkaasti negatiivistista hallintapyrkimyksistä ja kertomasi mukaisesta narsistisuudesta, vaikuttaisi yhtäkkiä arvioiden kuvaavan todella ennemminkin lapsuudessa voimakkaasti haavoittutta minuutta (egoa) ja itsetunnon kehittymättömyyttä. Valtaosalla ei kuitenkaan ole niin.

...jatkuu

Mielipiteesi ja teoriasi alkaakin ylipäätään vaikuttaa enemmän ja enemmän pohdinnalta narsistisesta minuudesta ja sen ilmenemisestä. On esim. totta, että naisen voimakkaan narsistiset piirteet ilmenevät jonkun verran useammin piilotetummilla tavoilla (mm. voimakas pasiivis-aggressiivisuus), kuin mitä miehen narsistisuus. Narsistisuus on asiantuntijoiden yleisten arvioiden mukaan kuitenkin yleisesti ottaeen selvästi yleiesempää miehillä - ainakin osin yhteiskunnallisista ja kasvatuksisista tekijöistä johtuen. Kummassakin sukupuolessa on kuitenkin niin julkinarsisteja kuin ns. piilonarsisteja ja piilonarsisteillakin esiintyy välillä jukinarsistille tyypillisempää ja avoimemmin näkyvää narsistista käytöstä, kuten esim. raivokohtaukset. Suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan ole narsisteja.

Mielestäni käytät väkivalta-sanaa myös vähän poikkeuksellisesti. Sinun mukaasi esim. jo pelkästään vihan tunne on itsessään väkivaltaa.  Miten vihaa ilmaisee, voi toki kärjistyä väkivallaksi (henkiseksi tai fyysiseksi), mutta vihan tunne on normaali tunne ja sitä voi purkaa ja ilmasta monilla tavoilla, myös rakentavammillakin tavoilla, kuin väkivalta toisia kohtaan. Esim. Vihaa tai turhautumista voi esim. jopa kanavoida tarmokkaaseen asioiden tekemiseen ja korjaamiseen. Pelkkä yksittäinen suuttumus toiselle tai vihanpurkaus ei yleensä myöskään istu termin "henkinen väkivalta" alle. (Vrt. epävarmuuden ja pelon tunne ei ole väkivaltaa, mutta jos sitä ilmaisee esim. jatkuvalla sairaaloisella mustasukkaisuudella, niin siitä tulee väkivaltaa.)

Itse kaipaisin sinulta myös enemmän konkreettisia esimerkkejä, kuinka teoriasi ja ajatuksesi käytönnössä ilmenee. Kirjoitat pääosin hyvin teoreettisella tasolla ja käytät selittämättä termejä, joiden merkitys ei ole aina tiedossa / mitä niillä kussakin yhteydessä tarkoitat.

Ehdotan myös, että aloittaisit oman ketjun tälle sinun aloittamallesi aiheelle, joka on alkanut elää täällä omaa elämäänsä, ja jatkaisimme halukkaiden kesken keskustelua omassa ketjussa, sillä tämä ei juuri liity enää aloituksen aiheeseen. Uuteen ketjuun linkkaisit tämän ketjun sekä sivunumeron, joska tämä uuden aiheen keskustelu alkoi.

Juu sori, ehdin vastata tuohon ennen kuin luon tuon. Mutta tässä on linkki:

https://www.vauva.fi/keskustelu/5094024/linkki-uuteen-keskusteluun-jatk…

Homo Neanderthal 2 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homo Neanderthal 2 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homo Neanderthal 2 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homo Neanderthal 2 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole nalkuttaja, mutta käsittääkseni nalkuttamisen syy voi olla yleensä nähdyksi ja kuulluksi tulemisen tarve sekä asian käsittelyn tarve eikä tarve kontrolloida. Kun sitten vastapuoli järjestelmällisesti kieltäytyy kohtaamasta kumppaninsa puhetta, estääkseen "kontrolloinin" tapahtumasta, kierre on valmis eikä sen syntylähde ole nalkuttaja vaan kohde. 

Minusta tuli joskus elämässäni hetkeksi huutaja. Siinäkään kyse ei ollut komentamisesta tai päsmäröinnistä vaan reaktiivisuudesta vähättelyyn ja itsestäänselvänä pitämiseen ja siihen, että omia tarpeita ei huomioitu pyynnöistä huolimatta. Jatkossa kyllä ymmärrän poistua kokonaan suhteesta sen sijaan, että jäisin siihen olemaan ja sitten kilahtelisin aika ajoin pahaa oloani. 

Niin, kyllä näin on. Miesten tulisin huomioida enemmän. Mutta tosiaan esim. omassa äitisuhteessani kyse näyttää enemmän olevan kontrollin tarpeesta, joka on tuntunut jatkuvan vaippaiästä yli 30-vuotiaaksi. Useat miespuoliset tuttavat ovat myös kertoneet samanlaisesta kokemuksesta feminiinisen egon ikeen alla äitisuhteessaan. Isä ei samanlaista "henkistä" kontrollia ole ottanut useimmissakaan tapauksissa, vaan kyse ollut juuri naisesta ja tämä erityisesti näyttää koskevan poikalapsia.

Olet käsittääkseni sitä mieltä, että naisen tulisi tiedostaa, että sinä et ole samanlainen kuin hänen edellinen miehensä.

Ehkä sinunkin olisi siis aika tiedostaa, että vaimosi ei ole samanlainen kuin äitisi, eikä tyrkyttää hänelle alitajuisia motiiveja, joiden perusteella saat luvan rangaista häntä äitisi tekemisistä ja tavoitteista.

Siis hetkinen, ei minulla edes ole vaimoa. Toisekseen, kyllä minä tiedostan etteivät kaikki naiset ole sellaisia kuin äitini. Se mistä olen viesteissäni puhunut, on feminiininen ego, jolla näitä alistavia ja dominoivia piirteitä on yhtälailla, kuin maskuliinisella egolla, mikä tuntuu olevan vähän kollektiivinen denial. Olen tuonut vain esiin, että joskus se saattaa olla ongelmien taustalla/osatekijänä, ottaen huomioon että n.85% maailman väestöstä elää vaihtelevin astein egonsa mukaan ja länsimaissakin n.50%. Ja näistä muutama prosentti elää täysin eli ovat ns. narsisteja. Mitä alhaisempi tajunnantaso, sitä enemmän. En ole siis naissukupuolta tai naista yleistänyt, vaan feminiinisen egon, jolla tiettyjä piirteitä nähdäkseni on ja joka riippuen sitten ihmisen tajunnantasosta enemmän tai vähemmän dominoi tai sitten ei ollenkaan (harvinaista alle 0,2% väestöstä). Tottakai tiedostan, etteivät naiset välttämättä toimi egonsa mukaan, mutta puhuinkin enemmän potentiaalista, joka on ja joka tulisi ottaa huomioon selvitettäessä ongelmaa. Eli nyt on vähän väärin näköjään ymmärretty viestini. Tätäkään loukkaantumisongelmaa ei olisi, ellei ihminen indentifioisi itseään niin vahvasti egoonsa, joka ei ole sama asia kuin ihminen ja tajunta.

En ihmettele yhtään, ettei sinulla ole vaimoa. Kukaan ei kestä tuollaista besserwisserismiä ja omahyväistä jankutusta mitä harrastat.

No onko se automaattisesti besserwissermismiä, jos yrittää puhua asiaa ja tuoda toisenlaista näkökulmaa? Olen sentään pyrkinyt ainakin soveltamaan Sokrateen kolmoissihtiä parhaimpani mukaan.

Eli onko asia totta, josta aion puhua? Uskoakseni on. Onko se hyvää? Jos se on totta, on se myös jollain aikavälillä hyvää. Onko se hyödyllistä? Mielestäni on, koska tieto&ymmärrys egon toiminnasta auttaa nostamaan tajunnantasoa ja parantamaan kollektiivista ilmapiiriä/maailmaa.

Minusta vaikuttaa kovasti siltä, että käsityksesi sukupuolten yleisistä vallitsevista ominaisuuksista on vahvasti vääristynyt, värittynyt ja vinoutunut. Puhut egosta, ja haluat  tehdä eron henkilöön kokonisuutena vrt. henkilön ego. Kaikilla on kuitenkin jonkinainen ego, itse, toimija, joka ohjaa tietoista toimintaa.

Olet myös sitä mieltä, että ainoa tapa luopua esim. henkisen väkivallan harjottamisesta, on päästä egosta, omasta itsestä, minuudesta, kokonaan eroon. Tämä ajatus kielii kyllä sellaisesta minuudesta, jossa lapsuudessa minuuden, egon, kehitys ja mm.itsetunnon kehitys, on häiriintynyt. Parempi vaihtoehto mielestäni olisi koittaa edistää tervettä minuuden kehitystä ja korjata minuuden traumoja. Sinulla vaikuttaa olevan kaikenkaikkiaan ihmisen minuudesta (ego) ja sen pyrkimyksistä ainoastaan hyvin negatiivinen kuva. Ego, minuus, voi toimia kuitenkin hyvilläkin terveillä tavoilla, siitä ei tarvitse luopua.

ks. ego:  https://fi.wikipedia.org/wiki/Min%C3%A4_(ego)

On mielestäni kummallista selittää, että käytännössä lähes kaikki haluaisivat aina voimakkaasti hallita ja alistaa ja jostain syystä erityisesti juuri toista sukupuolta, ja keinot siihen olisivat vain vähän erilaiset eri sukupuolilla (puhut feminiinisestä ja maskuliinisesta egosta).  Mielestäsi egon toiminnassa olisi usein kyse henkisestä väkivallasta, jonka myös mainitsit aiemmin olevan mielestäsi pääasiassa vain naisten käyttämä väkivallan muoto. Tämä ei ole objektiivisesti tarkasteltuna yksinkertaisesti totta. Myöskään kaikkien ego ja minuus ei ole voimakkaan narsistinen. Egosta ei tarvitse luopua, osatakseen olla empaattinen ja toimia toisia kunnioittavalla tavalla. Voimakkaan narsistinen ihminen myös haluaa alistaa ja hallita toisia ihmisiä kohteen sukupuoleen katsomatta.

Pahoin pelkään, että peilaat omaa itseäsi (ja omaa egoasi, minuuttasi) tähän täällä kirjoittamaasi teoriaasi ja oletat perusteetta, että kaikki (ja kaikkien minuus) ovat ja toimii samanlailla kuin sinä, vaikkei ole näin. Osan kohdalla voi olla niin, mutta väitän, että valtaosan kohdalle ei. On hyvin tavallista (tavallinen harha ja vääristymä), olettaa muiden olevan pitkälle samanlaisia kuin itse, toimivan samoista lähtököhdista ja motiivesta. Näinhän ei kuitenkaan ole. Teoriasi ja käsityksesi ihmisen minuudesta ja sen voimakkaasti negatiivistista hallintapyrkimyksistä ja kertomasi mukaisesta narsistisuudesta, vaikuttaisi yhtäkkiä arvioiden kuvaavan todella ennemminkin lapsuudessa voimakkaasti haavoittutta minuutta (egoa) ja itsetunnon kehittymättömyyttä. Valtaosalla ei kuitenkaan ole niin.

...jatkuu

Mielipiteesi ja teoriasi alkaakin ylipäätään vaikuttaa enemmän ja enemmän pohdinnalta narsistisesta minuudesta ja sen ilmenemisestä. On esim. totta, että naisen voimakkaan narsistiset piirteet ilmenevät jonkun verran useammin piilotetummilla tavoilla (mm. voimakas pasiivis-aggressiivisuus), kuin mitä miehen narsistisuus. Narsistisuus on asiantuntijoiden yleisten arvioiden mukaan kuitenkin yleisesti ottaeen selvästi yleiesempää miehillä - ainakin osin yhteiskunnallisista ja kasvatuksisista tekijöistä johtuen. Kummassakin sukupuolessa on kuitenkin niin julkinarsisteja kuin ns. piilonarsisteja ja piilonarsisteillakin esiintyy välillä jukinarsistille tyypillisempää ja avoimemmin näkyvää narsistista käytöstä, kuten esim. raivokohtaukset. Suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan ole narsisteja.

Mielestäni käytät väkivalta-sanaa myös vähän poikkeuksellisesti. Sinun mukaasi esim. jo pelkästään vihan tunne on itsessään väkivaltaa.  Miten vihaa ilmaisee, voi toki kärjistyä väkivallaksi (henkiseksi tai fyysiseksi), mutta vihan tunne on normaali tunne ja sitä voi purkaa ja ilmasta monilla tavoilla, myös rakentavammillakin tavoilla, kuin väkivalta toisia kohtaan. Esim. Vihaa tai turhautumista voi esim. jopa kanavoida tarmokkaaseen asioiden tekemiseen ja korjaamiseen. Pelkkä yksittäinen suuttumus toiselle tai vihanpurkaus ei yleensä myöskään istu termin "henkinen väkivalta" alle. (Vrt. epävarmuuden ja pelon tunne ei ole väkivaltaa, mutta jos sitä ilmaisee esim. jatkuvalla sairaaloisella mustasukkaisuudella, niin siitä tulee väkivaltaa.)

Itse kaipaisin sinulta myös enemmän konkreettisia esimerkkejä, kuinka teoriasi ja ajatuksesi käytönnössä ilmenee. Kirjoitat pääosin hyvin teoreettisella tasolla ja käytät selittämättä termejä, joiden merkitys ei ole aina tiedossa / mitä niillä kussakin yhteydessä tarkoitat.

Ehdotan myös, että aloittaisit oman ketjun tälle sinun aloittamallesi aiheelle, joka on alkanut elää täällä omaa elämäänsä, ja jatkaisimme halukkaiden kesken keskustelua omassa ketjussa, sillä tämä ei juuri liity enää aloituksen aiheeseen. Uuteen ketjuun linkkaisit tämän ketjun sekä sivunumeron, joska tämä uuden aiheen keskustelu alkoi.

Juu sori, ehdin vastata tuohon ennen kuin luon tuon. Mutta tässä on linkki:

https://www.vauva.fi/keskustelu/5094024/linkki-uuteen-keskusteluun-jatk…

Ei tuolla tavalla luotuun keskusteluun tule muita kuin omia kommenttejasi. Kun et siis otsikossa valota yhtään mitä se keskustelu koskee. Eivät kaikki vauvapalstan lukijat ole lukeneet tätä nimenomaista keskusteua.

Mutta siitä pongot tietysti, että todella teit uuden ketjun ja lakkasit (toivottavasti) pilaamasta tätä ketjua.