Äitini sekä anoppini eivät ymmärrä, että vaikka teen etätöitä kotona niin se on silti oikeaa työtä.
Vuodatan tuntojani, koska viimeksi tänään äitini veti herneet nenäänsä kun en lähtenyt hänen kanssaan kaupunkiin katsomaan jotain sohvaryhmää heille. "Lähde nyt, sähän olet vaan kotona tuijottamassa tietokonetta, miksi et viitsi lähteä mukaan?" Niin, teen täyttä työpäivää tässä koneen äärellä, samoja hommia teen sekä toimistolla että kotona. En ole vapaa-ajalla, vaan töissä. En voi pitää omin päin taukoja, vaan mulle kuuluu ne aamu- ja iltapäivätauot sekä lounastauko, muista pitää sopia esimiehen kanssa.
Anoppikaan ei ymmärrä, että kotona tehtävä etätyö on normaalia palkkatyötä. "Siellä se Maija vaan päivät pitkät tuijottelee tietokonetta, ei se töissä käy, Matti (AP:n mies) käy töissä mutta Maija vaan istuu sohvalla."
Hitto vie. Etätyö ei ole mitenkään uusi juttu, silti ei mene näille kahdelle jakeluun. Vaikka miten selkokielisesti asiani esitän ja demonstroin mitä työtietokoneella teen, niin silti nämä kaksi tuijottavat suu auki että eikö se Maija käy töissä ollenkaan...
Juu. Vinkkejä tai tukea? Alkaa jo rehellisesti sanoen ketuttamaan, kun anoppi satuilee muille että minä vain istun kotona, kun mies käy töissä. Muut sukulaiset sitten soittelevat ja kertovat, että tuo lähikauppa hakee uutta työntekijää tms.
Kommentit (124)
Vierailija kirjoitti:
Fakta on, että etätöissä voi laiskotella paljon enemmän. Kukaan ei ole vahtimassa selän takana. Konttorilla on ne esimiehet ja työkaverit, jotka tuovat paineen olla aktiivinen.
Minä kyllä laiskottelen enemmän toimistolla. Juttelen työkavereiden kanssa ja hoidan asioita lähikaupoissa.
Huikkaan vaan työkaverille, että käväsen kaupassa, jos joku kysyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fakta on, että etätöissä voi laiskotella paljon enemmän. Kukaan ei ole vahtimassa selän takana. Konttorilla on ne esimiehet ja työkaverit, jotka tuovat paineen olla aktiivinen.
Ainakin meidän töissä kyllä huomaa, jos joku ei ole ollut kotonaan aktiivinen ja tehnyt täysimääräisesti töitä.
Työpanostamme seurataan ihan samalla lailla, kuin toimistollakin.
Soitamme päivän mittaan myös työpuheluita tarvittaessa esimiehelle ja työkavereille. On siis oltava tavoitettavissa työtietokoneen ääressä.
Vaatimukset kyllä vaihtelee tosi paljon työpaikasta tai työtehtävistä riippuen. Joillekin riittää, että on koneella / puhelimella tavoitettavissa työajan, hoitaa juoksevat asiat ja osallistuu palavereihin.
Itselläni on ollut vaikeuksia tai mahdotontakin saada näitä ihmisiä ymmärtämään, että minun pitäisi valtaosan ajasta aktiivisesti tehdä työtehtäviä ja se vaatii keskittymistä, enkä voi silloin osallistua pitkiin viestiketjuihin. Toki luen välillä viestejä, nettiäkin yms mutta sellaisessa välissä, että pitää muutenkin lepuuttaa ajatuksia. Jäät sitten ulkopuoliseksi lippuvarauksista yms. kun ne hoidetaan päiväsaikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fakta on, että etätöissä voi laiskotella paljon enemmän. Kukaan ei ole vahtimassa selän takana. Konttorilla on ne esimiehet ja työkaverit, jotka tuovat paineen olla aktiivinen.
Minä kyllä laiskottelen enemmän toimistolla. Juttelen työkavereiden kanssa ja hoidan asioita lähikaupoissa.
Huikkaan vaan työkaverille, että käväsen kaupassa, jos joku kysyy.
Sama juttu. Toimistolla on aina joku siinä vieressä juoruamassa ja kyselemässä, tai etsimässä kahvitteluseuraa. Kotitoimistolla aika rientää kahdeksan tuntia putkeen.
Naapuri kysyi mitä kuuluu. Sanoin, että alan olla liian vanha ict-hommiin. Vähän väliä pitää opetella uutta, eikä saa vain tehdä sitä mitä osaa ennestään ja kunnolla. "Niinkö, mutta sinähän olet etätöissä". Tjoo?