Haluatko lapsesi päiväkodin henkilökunnan olevan korkeasti koulutettua

Vierailija kirjoitti:

Nythän oli jossain Hesarissa juttu missä oli haastateltu tulevia varhaiskasvatusopettajia. Jutusta tuli vahvasti läpi se että monet eivät aio alalle jäädä ja että koulutus ei vastaa käytäntöä.

Täytyy siis muuttaa koulutusta.

Ennen lastentarhanopettajien koulutus oli paljon käytännönläheisempää. Harjoittelua oli paljon enemmän ja muutoinkin opetus tähtäsi lasten kanssa toimimiseen enemmän.

Siinä jutussa luki jotenkin niin, että nykyinen koulutus ei anna välineitä lasten kanssa toimimiseen esim. jos lapsi "tulee iholle" tai miten lasta voi lohduttaa. Sen sijaan päiväkodin työharjoittelussa joutuu kirjoittamaan melkein portfolion verran tekstiä.

Kyllähän tuo näytti vähän siltä kuin koulutus olisi hyvin teoreettista. Vähän kuin kokkikoulussa luettaisiin vain kirjoja, joissa on reseptejä ja kemiaa, ja työharjoittelussa kirjoitettaisiin raportteja ruoanlaitosta.

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla niin, että ne joilla ei ole hajuakaan mitä yliopistolla opetetaan ovat niitä joiden mielestä ei tarvitsisi olla korkeasti koulutettua henkilökuntaa päiväkodissa. Lapsirakkaudella ei myöskään pitkälle pötkitä tuossa työssä vaan on ihan oikeasti osattava hallita lapsiryhmää.

Yliopistossa opetetaan kasvatustieteellistä teoriaa eikä ryhmänhallintaa. Ryhmänhallinta opitaan käytännössä ja siitä selviää kuka tahansa sopivalla luonteella varustettu maalaisjärkinen ihminen.

Esimerkiksi joku vasuraportti tai tunnekasvatusteoria ei ole ryhmänhallintaa, vaan ryhmänhallintaa on se, että saadaan lapset komennettua riviin, jonoon tai istumaan, estettyä karkaaminen ja varmistettua se, että lapset tottelevat hoitajiaan.

Vierailija kirjoitti:

Joskus sain sosionomiharjoittelijan pariksi kuukaudeksi pyörimään ryhmääni. Kun tuli koululta opettaja ja pidettiin ensimmäinen tavoitekeskustelu, opettaja oli oikein tyytyväinen oppilaansa asettamiin tavoitteisiin oppia lasten nimet ja päivärytmin. Kahdessa kuukaudessa.

Opettajankoulutuslaitoksella Kahden viikon harjoittelussa piti ottaa vastuu suunnittelusta, toteutuksesta ja toiminnan arvioinnista ohjaavan opettajan ollessa taka-alalla. Suunnitelmat tuli sopia lapsiryhmän tarpeisiin ja meneillään olleeseen keskusaiheeseen. Piti osata myös ottaa muut ryhmän jäsenet huomioon ja delegoida kaikille omat tehtävät.

Lto

Kuulostat juuri niin nokkavalta kuin turhan moni kaltaisesi, ikävä kyllä.

Sosionomiopinnoissa on 4 harjoittelua. Orientoivassa oppimistehtävä liittyy esim. arvoihin ja etiikkaan, syventävässä asiakastyön menetelmiin ja erikoistavassa työyhteisön kehittämiseen. Neljäs on hallinnon harjoittelu.

Mistä kumpuaa halu painaa toisen ammattitaitoa alas? Ai niin, OAJ:n agendasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla niin, että ne joilla ei ole hajuakaan mitä yliopistolla opetetaan ovat niitä joiden mielestä ei tarvitsisi olla korkeasti koulutettua henkilökuntaa päiväkodissa. Lapsirakkaudella ei myöskään pitkälle pötkitä tuossa työssä vaan on ihan oikeasti osattava hallita lapsiryhmää.

Yliopistossa opetetaan kasvatustieteellistä teoriaa eikä ryhmänhallintaa. Ryhmänhallinta opitaan käytännössä ja siitä selviää kuka tahansa sopivalla luonteella varustettu maalaisjärkinen ihminen.

Esimerkiksi joku vasuraportti tai tunnekasvatusteoria ei ole ryhmänhallintaa, vaan ryhmänhallintaa on se, että saadaan lapset komennettua riviin, jonoon tai istumaan, estettyä karkaaminen ja varmistettua se, että lapset tottelevat hoitajiaan.

Monessa akateemisen johtamassa tarharyhmässä tai koululuokassa on päivästä toiseen täysi kaaos ja lapset puuhailevat omiaan. Ryhmä ei siis selvästikään pysy open hallinnassa eli ope ei halua tai osaa pitää jöötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla niin, että ne joilla ei ole hajuakaan mitä yliopistolla opetetaan ovat niitä joiden mielestä ei tarvitsisi olla korkeasti koulutettua henkilökuntaa päiväkodissa. Lapsirakkaudella ei myöskään pitkälle pötkitä tuossa työssä vaan on ihan oikeasti osattava hallita lapsiryhmää.

Yliopistossa opetetaan kasvatustieteellistä teoriaa eikä ryhmänhallintaa. Ryhmänhallinta opitaan käytännössä ja siitä selviää kuka tahansa sopivalla luonteella varustettu maalaisjärkinen ihminen.

Esimerkiksi joku vasuraportti tai tunnekasvatusteoria ei ole ryhmänhallintaa, vaan ryhmänhallintaa on se, että saadaan lapset komennettua riviin, jonoon tai istumaan, estettyä karkaaminen ja varmistettua se, että lapset tottelevat hoitajiaan.

Monessa akateemisen johtamassa tarharyhmässä tai koululuokassa on päivästä toiseen täysi kaaos ja lapset puuhailevat omiaan. Ryhmä ei siis selvästikään pysy open hallinnassa eli ope ei halua tai osaa pitää jöötä.

Vanhempana kokemukseni on, että nimenomaan nämä (kokeneen) akateemisen johtamat ryhmät ovat olleet hyvin hallinnassa ja päivän aikana on ehditty tehdä vaikka mitä kivaa ja kehittävää. Sensijaan sellaiset ryhmät joista vaka-opettaja puuttuu niin päivät on menneet enemmän tai vähemmän tuuliajolla ja seurauksena tottelemattomia ja tylsistyneitä lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nythän oli jossain Hesarissa juttu missä oli haastateltu tulevia varhaiskasvatusopettajia. Jutusta tuli vahvasti läpi se että monet eivät aio alalle jäädä ja että koulutus ei vastaa käytäntöä.

Täytyy siis muuttaa koulutusta.

Ennen lastentarhanopettajien koulutus oli paljon käytännönläheisempää. Harjoittelua oli paljon enemmän ja muutoinkin opetus tähtäsi lasten kanssa toimimiseen enemmän.

Siinä jutussa luki jotenkin niin, että nykyinen koulutus ei anna välineitä lasten kanssa toimimiseen esim. jos lapsi "tulee iholle" tai miten lasta voi lohduttaa. Sen sijaan päiväkodin työharjoittelussa joutuu kirjoittamaan melkein portfolion verran tekstiä.

Kyllähän tuo näytti vähän siltä kuin koulutus olisi hyvin teoreettista. Vähän kuin kokkikoulussa luettaisiin vain kirjoja, joissa on reseptejä ja kemiaa, ja työharjoittelussa kirjoitettaisiin raportteja ruoanlaitosta.

Kysehän on siitä samasta miksi psykiatriksi ei kukaan halua opiskella. Siellä on hoitovelkaa niin järjettömästi, että kukaan ei halua rikkoa luitaan tekemällä töitä, jotka ovat menneet liian vaikeiksi ja pahoiksi, koska ei ole ollut riittävästi koulutettuja työntekijöitä niitä ongelmia ratkomaan ajoissa. Kukaan ei kuitenkaan ala ehdotta psykiatriapulan ratkaisuksi sitä, että korvataan lääkärit lähihoitajilla. Jostain syystä lastenhoitajien mielestä tilanne ratkeaa, kun ei hoideta jatkossakaan niitä ongelmia vaan annetaan niille vähillekin opettajille potkut.

Tää ketju on hyvä osoitus siitä mikä alalla on pielessä.

Liian monta ammattiryhmää, joilla ei yhteistyö suju ja menee nokkimiseksi. Lastenhoitajien osaamista epäillään (ja osalla voikin olla puutteellista), opettajia ei kiinnosta rutiininomainen, käytännöntason työ (jota työ kuitenkin käytännössä pitkälti on) ja sosionomit pyörii sopassa vailla omaa selvää roolia.

Koko koulutus pitäisi uudistaa ja sen myötä yhdenmukaistaa. Amk-tason koulutus sopiva: joka sisältäisi paljon teoriaa sekä käytäntöä, 3,5 vuodessa ehtii hyvin opiskella kaiken. Erityisopet sitten erikseen ja heitä määrällisesti lisää ryhmiin. Heillä vahva pedagoginen osaaminen; joka onkin tärkeää lähinnä juuri niiden lasten kanssa jotka ei tavanomaisin keinoin pärjää ja kehity vaan tarvitsevat enemmän tukea.

T. Lastenhoitaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla niin, että ne joilla ei ole hajuakaan mitä yliopistolla opetetaan ovat niitä joiden mielestä ei tarvitsisi olla korkeasti koulutettua henkilökuntaa päiväkodissa. Lapsirakkaudella ei myöskään pitkälle pötkitä tuossa työssä vaan on ihan oikeasti osattava hallita lapsiryhmää.

Yliopistossa opetetaan kasvatustieteellistä teoriaa eikä ryhmänhallintaa. Ryhmänhallinta opitaan käytännössä ja siitä selviää kuka tahansa sopivalla luonteella varustettu maalaisjärkinen ihminen.

Esimerkiksi joku vasuraportti tai tunnekasvatusteoria ei ole ryhmänhallintaa, vaan ryhmänhallintaa on se, että saadaan lapset komennettua riviin, jonoon tai istumaan, estettyä karkaaminen ja varmistettua se, että lapset tottelevat hoitajiaan.

Monessa akateemisen johtamassa tarharyhmässä tai koululuokassa on päivästä toiseen täysi kaaos ja lapset puuhailevat omiaan. Ryhmä ei siis selvästikään pysy open hallinnassa eli ope ei halua tai osaa pitää jöötä.

Vanhempana kokemukseni on, että nimenomaan nämä (kokeneen) akateemisen johtamat ryhmät ovat olleet hyvin hallinnassa ja päivän aikana on ehditty tehdä vaikka mitä kivaa ja kehittävää. Sensijaan sellaiset ryhmät joista vaka-opettaja puuttuu niin päivät on menneet enemmän tai vähemmän tuuliajolla ja seurauksena tottelemattomia ja tylsistyneitä lapsia.

Ne redusoituvat ne hoitajien vetämät ryhmät. Mennään sisälle ja ulos, vessaan ja syömään. Kivasti ja kurinalaisesti, mutta se pihvi päivästä jää puuttumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla niin, että ne joilla ei ole hajuakaan mitä yliopistolla opetetaan ovat niitä joiden mielestä ei tarvitsisi olla korkeasti koulutettua henkilökuntaa päiväkodissa. Lapsirakkaudella ei myöskään pitkälle pötkitä tuossa työssä vaan on ihan oikeasti osattava hallita lapsiryhmää.

Yliopistossa opetetaan kasvatustieteellistä teoriaa eikä ryhmänhallintaa. Ryhmänhallinta opitaan käytännössä ja siitä selviää kuka tahansa sopivalla luonteella varustettu maalaisjärkinen ihminen.

Esimerkiksi joku vasuraportti tai tunnekasvatusteoria ei ole ryhmänhallintaa, vaan ryhmänhallintaa on se, että saadaan lapset komennettua riviin, jonoon tai istumaan, estettyä karkaaminen ja varmistettua se, että lapset tottelevat hoitajiaan.

Monessa akateemisen johtamassa tarharyhmässä tai koululuokassa on päivästä toiseen täysi kaaos ja lapset puuhailevat omiaan. Ryhmä ei siis selvästikään pysy open hallinnassa eli ope ei halua tai osaa pitää jöötä.

Vanhempana kokemukseni on, että nimenomaan nämä (kokeneen) akateemisen johtamat ryhmät ovat olleet hyvin hallinnassa ja päivän aikana on ehditty tehdä vaikka mitä kivaa ja kehittävää. Sensijaan sellaiset ryhmät joista vaka-opettaja puuttuu niin päivät on menneet enemmän tai vähemmän tuuliajolla ja seurauksena tottelemattomia ja tylsistyneitä lapsia.

Ne redusoituvat ne hoitajien vetämät ryhmät. Mennään sisälle ja ulos, vessaan ja syömään. Kivasti ja kurinalaisesti, mutta se pihvi päivästä jää puuttumaan.

Vakaopen toimistonurkkauksessa on pitkä rivi vasuja hienosti mapitettuina, mutta valitettavasti pieteetillä suunnitellun varhaiskasvatusohjelmanumeron keskeyttää se, kun yksikään mukula ei suostu istumaan penkillä 5 sekuntia pidempään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla niin, että ne joilla ei ole hajuakaan mitä yliopistolla opetetaan ovat niitä joiden mielestä ei tarvitsisi olla korkeasti koulutettua henkilökuntaa päiväkodissa. Lapsirakkaudella ei myöskään pitkälle pötkitä tuossa työssä vaan on ihan oikeasti osattava hallita lapsiryhmää.

Yliopistossa opetetaan kasvatustieteellistä teoriaa eikä ryhmänhallintaa. Ryhmänhallinta opitaan käytännössä ja siitä selviää kuka tahansa sopivalla luonteella varustettu maalaisjärkinen ihminen.

Esimerkiksi joku vasuraportti tai tunnekasvatusteoria ei ole ryhmänhallintaa, vaan ryhmänhallintaa on se, että saadaan lapset komennettua riviin, jonoon tai istumaan, estettyä karkaaminen ja varmistettua se, että lapset tottelevat hoitajiaan.

Monessa akateemisen johtamassa tarharyhmässä tai koululuokassa on päivästä toiseen täysi kaaos ja lapset puuhailevat omiaan. Ryhmä ei siis selvästikään pysy open hallinnassa eli ope ei halua tai osaa pitää jöötä.

Vanhempana kokemukseni on, että nimenomaan nämä (kokeneen) akateemisen johtamat ryhmät ovat olleet hyvin hallinnassa ja päivän aikana on ehditty tehdä vaikka mitä kivaa ja kehittävää. Sensijaan sellaiset ryhmät joista vaka-opettaja puuttuu niin päivät on menneet enemmän tai vähemmän tuuliajolla ja seurauksena tottelemattomia ja tylsistyneitä lapsia.

Ne redusoituvat ne hoitajien vetämät ryhmät. Mennään sisälle ja ulos, vessaan ja syömään. Kivasti ja kurinalaisesti, mutta se pihvi päivästä jää puuttumaan.

Vakaopen toimistonurkkauksessa on pitkä rivi vasuja hienosti mapitettuina, mutta valitettavasti pieteetillä suunnitellun varhaiskasvatusohjelmanumeron keskeyttää se, kun yksikään mukula ei suostu istumaan penkillä 5 sekuntia pidempään.

Eikö teillä ole valjaita penkeissä?

Vierailija kirjoitti:

Lastenhoitajat takaisin!

Vanhemmat takaisin vastuuseen lapsistaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla niin, että ne joilla ei ole hajuakaan mitä yliopistolla opetetaan ovat niitä joiden mielestä ei tarvitsisi olla korkeasti koulutettua henkilökuntaa päiväkodissa. Lapsirakkaudella ei myöskään pitkälle pötkitä tuossa työssä vaan on ihan oikeasti osattava hallita lapsiryhmää.

Yliopistossa opetetaan kasvatustieteellistä teoriaa eikä ryhmänhallintaa. Ryhmänhallinta opitaan käytännössä ja siitä selviää kuka tahansa sopivalla luonteella varustettu maalaisjärkinen ihminen.

Esimerkiksi joku vasuraportti tai tunnekasvatusteoria ei ole ryhmänhallintaa, vaan ryhmänhallintaa on se, että saadaan lapset komennettua riviin, jonoon tai istumaan, estettyä karkaaminen ja varmistettua se, että lapset tottelevat hoitajiaan.

Monessa akateemisen johtamassa tarharyhmässä tai koululuokassa on päivästä toiseen täysi kaaos ja lapset puuhailevat omiaan. Ryhmä ei siis selvästikään pysy open hallinnassa eli ope ei halua tai osaa pitää jöötä.

Vanhempana kokemukseni on, että nimenomaan nämä (kokeneen) akateemisen johtamat ryhmät ovat olleet hyvin hallinnassa ja päivän aikana on ehditty tehdä vaikka mitä kivaa ja kehittävää. Sensijaan sellaiset ryhmät joista vaka-opettaja puuttuu niin päivät on menneet enemmän tai vähemmän tuuliajolla ja seurauksena tottelemattomia ja tylsistyneitä lapsia.

Ne redusoituvat ne hoitajien vetämät ryhmät. Mennään sisälle ja ulos, vessaan ja syömään. Kivasti ja kurinalaisesti, mutta se pihvi päivästä jää puuttumaan.

Vakaopen toimistonurkkauksessa on pitkä rivi vasuja hienosti mapitettuina, mutta valitettavasti pieteetillä suunnitellun varhaiskasvatusohjelmanumeron keskeyttää se, kun yksikään mukula ei suostu istumaan penkillä 5 sekuntia pidempään.

Kyllä minä haluan, että mun lapsellani on opettajan tekemä yksilöllinen suunnitelma olemassa ja minä olen siihen voinut itsekin vaikuttaa. Hommahan menee lain mukaan niin, että sen suunnitelman mukaan myös se lastenhoitaja lastani kasvattaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lastenhoitajat takaisin!

Vanhemmat takaisin vastuuseen lapsistaan!

Ei pysty koska lapsi on nepsy-adhd-äskaksi-ls-asperger-uhmakkuushäiriö-adt-kirjolainen.

Itse vietin sivarin 13kk. päiväkodissa ja jäin vuodeksi vielä jopa palkkatöihin.

Pahimpia työilmapiirin myrkyttäjiä olivat nuoret lto:t. Parhaimpia työntekijöitä olivat aikuiset naiset, joilla oli itsellään perhettä.

Ymmärrän toki itsekin tuplamaisterina idean ideaalin, mutta sitten kuitenkin järjestelmä tuottaa epämotivoituneita ihmisiä, joiden aika kuluu ihan turhaan hallinnollisiin puuhasteluihiin, jotka ovat epämielekkäitä, eivät kiinnosta ketään eivätkä tuo mitään lisäarvoa.

Niin - ja miten ihmiset ovat niin hemmetin sairaita? Ja 12 - vuotiaan pojan nuha vaatii 3 päivän poissaolon. 

Ei ole olemassa mitään rutiiniarkea, jos on toksinen ilmapiiri ja kaikki saikuttaa koko ajan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lastenhoitajat takaisin!

Vanhemmat takaisin vastuuseen lapsistaan!

Ei pysty koska lapsi on nepsy-adhd-äskaksi-ls-asperger-uhmakkuushäiriö-adt-kirjolainen.

Ok. Onko keliakiaa?

En halua lapsilleni säilöntäpalvelua vaan laadukasta varhaiskasvatusta. Sanomattakin selvää, että siihen tarvitaan myös opettaja pedagogisine opintoineen.

Mieluummin lisätään määrää kuin korkeaa koulutusta.

Vierailija kirjoitti:

Itse vietin sivarin 13kk. päiväkodissa ja jäin vuodeksi vielä jopa palkkatöihin.

Pahimpia työilmapiirin myrkyttäjiä olivat nuoret lto:t. Parhaimpia työntekijöitä olivat aikuiset naiset, joilla oli itsellään perhettä.

Ymmärrän toki itsekin tuplamaisterina idean ideaalin, mutta sitten kuitenkin järjestelmä tuottaa epämotivoituneita ihmisiä, joiden aika kuluu ihan turhaan hallinnollisiin puuhasteluihiin, jotka ovat epämielekkäitä, eivät kiinnosta ketään eivätkä tuo mitään lisäarvoa.

Niin - ja miten ihmiset ovat niin hemmetin sairaita? Ja 12 - vuotiaan pojan nuha vaatii 3 päivän poissaolon. 

Ei ole olemassa mitään rutiiniarkea, jos on toksinen ilmapiiri ja kaikki saikuttaa koko ajan. 

Tuplamaisteri, juupa juu. Taidat olla se kateellinen lähäri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus sain sosionomiharjoittelijan pariksi kuukaudeksi pyörimään ryhmääni. Kun tuli koululta opettaja ja pidettiin ensimmäinen tavoitekeskustelu, opettaja oli oikein tyytyväinen oppilaansa asettamiin tavoitteisiin oppia lasten nimet ja päivärytmin. Kahdessa kuukaudessa.

Opettajankoulutuslaitoksella Kahden viikon harjoittelussa piti ottaa vastuu suunnittelusta, toteutuksesta ja toiminnan arvioinnista ohjaavan opettajan ollessa taka-alalla. Suunnitelmat tuli sopia lapsiryhmän tarpeisiin ja meneillään olleeseen keskusaiheeseen. Piti osata myös ottaa muut ryhmän jäsenet huomioon ja delegoida kaikille omat tehtävät.

Lto

Kuulostat juuri niin nokkavalta kuin turhan moni kaltaisesi, ikävä kyllä.

Sosionomiopinnoissa on 4 harjoittelua. Orientoivassa oppimistehtävä liittyy esim. arvoihin ja etiikkaan, syventävässä asiakastyön menetelmiin ja erikoistavassa työyhteisön kehittämiseen. Neljäs on hallinnon harjoittelu.

Mistä kumpuaa halu painaa toisen ammattitaitoa alas? Ai niin, OAJ:n agendasta.

Kyllä se on ihan sinun oma alemmuuden tunne, joka puhuu.

Vierailija kirjoitti:

En halua lapsilleni säilöntäpalvelua vaan laadukasta varhaiskasvatusta. Sanomattakin selvää, että siihen tarvitaan myös opettaja pedagogisine opintoineen.

Kumpi on tärkeämpää: vaka vaiko se, että joku ehtii vaihtaa lapsen vaipan?