Lue keskustelun säännöt.
Eikö teitä huolestuta Suomen metsien liikahakkaaminen?
02.04.2023 |
Valtion metsiä hakataan pallokentäksi. Huomasin jo viime syksynä muutokset kun kuljin linnunpyynnissä. Venäjältä ei saada puuta ja Kemiin nousee uusi sellutehdas joka lisää entisestään puun kulutusta 4,5 milj kuutiolla. Asiasta puhutaan todella vähän mutta me tuhoamme Suomen metsät.
Kommentit (298)
Asun maalla ja tässä on ympärillä risukkoa ja pusikkoa silmänkantamattomiin. Vanhaa metsää löytää jostain suojelualueilta 300 km päästä. Herkkutattijahtiin pitää mennä naapurikunnan puolelle, kun ei täältä riittävän ikäistä metsää löydy oman kunnan puolelta, vaikka on harjuja täälläkin. Ottaa aivoon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teille keskustelijat: ostakaa sitä metsää niin voitte hoitaa sitä just niin ku haluatte. Ihan turhaa tuuleen huutamista, kun ette tee asioille itse mitään.
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan että jonkun oravan tai hömötiaisen mielestä kymmenmetrinen puu on aivan kelpo puu siinä missä ne muutamat parikymmenmetrisetkin.
Tämä menee aivan hölmöksi keskusteluksi maassa, jossa puusta ei ole puutetta ja jossa puuta mätänee metsiin kun ei hakata tarpeeksi.
Uskokaa nyt, Venäjä saa etsiä uudet asiakkaan puustolleen ja energialleen.
Hömötiainen on kolopesijä, pesii mieluiten lahossa koivussa.
Ei mulla muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kymmenen vuoden päästä taimikko on jo korkea hakatuilla alueilla - metsä uudistuu.
Niin. Mutta se taimikko elättää lähinnä pajulintuja. Vanhaa metsää ja lahopuita vaativaa lajistoa taimikko ei lämmitä yhtään. Siihen menee 100 vuotta. Se lajisto on Suomessa hätää kärsimässä. Puuston määrä on surkea mittari kun suurin osa on nuorta ja steriiliä.
Mitä vikaa pajulinnuissa? Todistat nyt itse, että et ole taimikossa käynyt, kun hirvituhot ovat sinulle täysin tuntemattomia. Missäpä luulet jänisten ja monien muiden eläinten löytävän sekä suojaa että ravintoa kesät talvet?
Olen käyny mutta ei risukko kiinnosta. Metsä kiinnostaa. Sun jänöille ja muille pusikoiden lajeille on kyllä biotooppia tarjolla loputtomasti. Hömötiaisille, kuukkeleille, monenlaisille kovakuoriaisille ei, ne haluavat lahopuuta ja vanhaa metsää suojakseen. Siitä biotoopista on maassa huutava pula. Puuta voi Suomessa olla paljon mutta laatu puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Ei, metsänhoitosuunnitelman mukaan menen.
Tarkoitit varmaan metsäntuhosuunnitelman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsopa paljon Suomessa metsiä hakataan ja mitä vauhtia metsä kasvaa takaisin. Ei ole syytä huoleen, enemmänkin liian harva hakkuu tarkoittaa huonosti hiiltä sitovaa metsää.
"Metsä kasvaa..." Marja- ja sienimaat palautuvat hyvin hitaasti avohakkuiden jälkeen, puhumattakaan monista muista kasveista. Metsäkoneet ja puiden kantojen ylös kaivaminen jättävät järkyttävät ja elinolosuhteita muuttavat arvet maaperään. Metsä on kun enemmän kuin pelkkää talouspuuta. Ja eläinten elinolosuhteita avohakkuut kutistavat jatkuvalla syötöllä. Lajikato on tutkittu tosiasia Suomessakin.
Mutta on turhaa väitellä niiden kanssa, jotka eivät näe metsässä muuta kuin rahaksi muutettavan puutavaran. Heille kaikki muu on turhaa ja ylimääräistä. Heitä ei kiinnosta edes se, että Suomessa hakataan nykyisin liian nuorta metsää. Se koetaan puu- ja rakennusteollisuudessa raaka-aineen heikkolaatuisuutena. Suomen metsistä ei enää saada yhtä järeitä tukkipuita kuin aikaisemmin.
Miksi sinä väität tuollaista, jonka jokainen marjastaja ja sienestäjä tietää valheeksi? Minä olen se, joka näen metsässä marjat, sienet, yrtit ja riistan. Puutakin näen, ja ymmärrän myös pikkusen taimen olevan puunpoikanen.
Korvasieniä kasvaa parhaiten juuri metsäkoneiden jäljissä, ja monet muutkin sienilajit tuottavat parhaiten satoa hakkuun jälkeen, kun maaperä lämpenee auringonvalossa. Mustikkaa kasvaa isommassakin metsässä, mutta puolukkaa on parhaiten aukeilla tai hyvin harvoissa metsissä.
Korvasieniä voit saada muutaman vuoden ajan, mutta ne sienet, jotka ovat viihtyneet metsän varjossa, katoavat puiden kaatamisen ja lisääntyneen auringonpaisteen ja kuivuuden takia. Tuskinpa keräät enää esimerkiksi kantarelleja tai rouskuja avohakkuualueelta. Sienet myös peittyvät vatukon ja heinien alle. Marjat kestävät paremmin, mutta metsäkoneet viiltävät mättäiden keskelle isoja uria. Se vaikeuttaa myös kulkemista, samoin ojitukset ja kantojen esiin kaivamisen jättämät isot kuopat, jotka usein peittyvät heinään.
Ja kuten sanottu, myös eläimistö kärsii.
Täysin totta. Avohakkuun jälkeisestä tilanteesta hyötyvät marjoista ainoastaan puolukka ja vadelma. Sienissä hyöty rajoittuu vain korvasieneen. Muut lajit eivät hyödy ja mainituillakin lajeilla otollinen vaihe kestää suunnilleen 3-5 vuotta. Turha puhua mistään lämpenemisistä ja "muista sienilajeista" kun niitä ei ole. Suurin osa ruokasienistä on mykorritsasieniä, eli ne muodostavat elävän puun kanssa sienijuuren. No, milläs muodostat kun puu on kärrätty tehtaalle?
Eläimistä hyötyvät sorkkaeläimet ja jänis sekä linnuista jossakin määrin jokunen varpuslintulaji ja teeri ja nekin vain kesäisen ravinnonhankinnan kannalta. Maassa avohakkuulla pesiviä lajeja on hyvin vähän.
Ihmistoiminnan vaikutuksesta avointa maastoa on ilman metsätalouttakin niin valtavasti, ettei monimuotoisuuden takia tarvitsisi hakata yhtään mitään. Esimerkkeinä peltomaisemat, niityt, pihat, puutarhat, tienpientareet, voimalinjat, joutomaat jne.
Tähän mennessä en ole nähnyt ensimmäistäkään koppelonpoikuetta pihalla, niityllä enkä edes joutomaalla. Avohakkuualueilla ne ovat olleet. Puutarhat avointa maastoa - nyt kirjoitit minun puutarhastani. Juuri siksi turvaudun metsän antimiin, kun kun puutarhan tahtoo jäädä kovin avoimeksi maastoksi.
Voi hyvänen aika, Suomi oli täynnä metsoja ennen avohakkuita! Nyt laji on eteläisessä Suomessa sukupuuton partaalla. Metsolle riittävät aukoiksi rämelämpäreet, joita on siellä täällä vanhojen metsien seassa. Pesivät nyt sitten niillä hakkuilla kun ei juuri muutakaan ole. Rämeet kun on ojitettu ja muutettu turvekankaiksi. Mutta täysin avoimessa maastossa pesimistulos on huono kun sekä varislinnut että nisäkäspedot löytävät pesän helpommin.
Hitto, tuollahan on mettä täynnä metsoja ja teeriä.
Voi poikaparka. Riistapiirit hehkuttaa kanalintujen huippuvuosia silloin harvoin kun niillä menee vähän paremmin mutta kun ne nykyiset "huiput" olisivat 60-luvulla tarkoittaneet pahaa katovuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäähän metsää hakata kun rakennetaan moottoriteitä tai rakennetaan valtavan leveitä siirtolinjoja tuulisähkön siirtoa varten. Miksi niitä tuulipuistoja ei rakenneta suurten kaupunkien välittömään läheisyyteen.
Tuulienergia aiheuttaa todellakin paljon metsätuhoja. Myös minun kotiseudulla. Täkäläisiin metsiin rakennetaan jo yhtä tuulivoimala-aluetta ("tuulipuistoa") ja toista suunnitellaan. Rakenteilla on myös uusi sähkönsiirtolinja, ja sen tieltä on jo kaadettu paljon puita. Siinäpä vihreää siirtymää kaikille, jotka haluavat elää valheessa ja itsepetoksessa ja elvistelevät sähköautoillaan.
110 kV sähkönsiirtolinjan leveys on 30 metriä. On itse asiassa epätodennäköistä että noinkin korkeaa jännitettä käytettäisiin tuulivoiman siirtolinjassa, mutta otetaan tuo nyt alkuun.
Jätän referoidun kirjoittajan laskettavaksi montako hehtaaria saadaan nurin per kilometri, ja kuinka monta hehtaaria siinä ympärillä on edelleen pystyssä, jos ajatellaan että metsää on ainakin kilometri leveydeltä.
...ja kuinka suuren merkityksen luonnolle tuollainen 30 metrin aukea aiheuttaa...
Yrittäkää nyt edes jotain realistista näillä pelotteluillanne.
Meillä vedettiin tuulivoimaloista kohti maakuntaa sähkölinjan takia 80 m, osa siitä on ns. reuna-aluetta, jossa saa kasvattaa 10 mittaisia puita.
Ja 10 m puut ei ole "metsää"?
Jos kysyt suurimmalta osalta suomalaisia, niin tuollainen kakkoskehitysluokan riukupuusto ei täytä metsän kriteerejä. Vai mikä olisi se puulaji, joka kasvaa max 10m mittaiseksi ja elää 200v ikään?
Metsää se on nuorikin metsä. Ei se ainakaan aukkoa ole.
Jaa että mikä puulaji kasvaa max. 10 metrin mittaiseksi ja elää 200v? Kataja on sellainen. Pihlajaa ja pajulajeja ei varmaan lasketa, kun runko ei elä vuosisatoja, vaikka sama yksilö voi uusiutua juurivesoista.
Ja nyt varmaan kerrot meille kaikille, millaisen maaperän kataja tarvitsee kasvaakseen. Saatat yllättyä, kun etsit tätä tietoa.
En todellakaan, miksi yllättyisin. Ei minun tarvitse sitä tietoa enää etsiä, se on ollut minulla jo noin 40 vuotta. Ihan samaa maaperää se sähkölinjojen alla on kuin muuallakin. Oli kyse siitä, voiko linjojen alla ja laidoilla olla metsään. Totta on, että ei se ihan joka kohdalla käy katajalle, ei myöskään kuuselle tai männylle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kymmenen vuoden päästä taimikko on jo korkea hakatuilla alueilla - metsä uudistuu.
Niin. Mutta se taimikko elättää lähinnä pajulintuja. Vanhaa metsää ja lahopuita vaativaa lajistoa taimikko ei lämmitä yhtään. Siihen menee 100 vuotta. Se lajisto on Suomessa hätää kärsimässä. Puuston määrä on surkea mittari kun suurin osa on nuorta ja steriiliä.
Mitä vikaa pajulinnuissa? Todistat nyt itse, että et ole taimikossa käynyt, kun hirvituhot ovat sinulle täysin tuntemattomia. Missäpä luulet jänisten ja monien muiden eläinten löytävän sekä suojaa että ravintoa kesät talvet?
Olen käyny mutta ei risukko kiinnosta. Metsä kiinnostaa. Sun jänöille ja muille pusikoiden lajeille on kyllä biotooppia tarjolla loputtomasti. Hömötiaisille, kuukkeleille, monenlaisille kovakuoriaisille ei, ne haluavat lahopuuta ja vanhaa metsää suojakseen. Siitä biotoopista on maassa huutava pula. Puuta voi Suomessa olla paljon mutta laatu puuttuu.
Ehkä paikoin on pulaa, paikoin ei. Sillä ei kuitenkaan hömötiaisten ynnä muitten vanhojen metsien lajien tilanne parane, että suojellaan valtion metsiä. Ne ovat nimittäin pohjoisessa, ja siellä on jo ennestään suojelualueita enemmän kuin tarpeeksi. Yksityismetsien käyttökin on ollut aika säästeliästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsopa paljon Suomessa metsiä hakataan ja mitä vauhtia metsä kasvaa takaisin. Ei ole syytä huoleen, enemmänkin liian harva hakkuu tarkoittaa huonosti hiiltä sitovaa metsää.
"Metsä kasvaa..." Marja- ja sienimaat palautuvat hyvin hitaasti avohakkuiden jälkeen, puhumattakaan monista muista kasveista. Metsäkoneet ja puiden kantojen ylös kaivaminen jättävät järkyttävät ja elinolosuhteita muuttavat arvet maaperään. Metsä on kun enemmän kuin pelkkää talouspuuta. Ja eläinten elinolosuhteita avohakkuut kutistavat jatkuvalla syötöllä. Lajikato on tutkittu tosiasia Suomessakin.
Mutta on turhaa väitellä niiden kanssa, jotka eivät näe metsässä muuta kuin rahaksi muutettavan puutavaran. Heille kaikki muu on turhaa ja ylimääräistä. Heitä ei kiinnosta edes se, että Suomessa hakataan nykyisin liian nuorta metsää. Se koetaan puu- ja rakennusteollisuudessa raaka-aineen heikkolaatuisuutena. Suomen metsistä ei enää saada yhtä järeitä tukkipuita kuin aikaisemmin.
Miksi sinä väität tuollaista, jonka jokainen marjastaja ja sienestäjä tietää valheeksi? Minä olen se, joka näen metsässä marjat, sienet, yrtit ja riistan. Puutakin näen, ja ymmärrän myös pikkusen taimen olevan puunpoikanen.
Korvasieniä kasvaa parhaiten juuri metsäkoneiden jäljissä, ja monet muutkin sienilajit tuottavat parhaiten satoa hakkuun jälkeen, kun maaperä lämpenee auringonvalossa. Mustikkaa kasvaa isommassakin metsässä, mutta puolukkaa on parhaiten aukeilla tai hyvin harvoissa metsissä.
Korvasieniä voit saada muutaman vuoden ajan, mutta ne sienet, jotka ovat viihtyneet metsän varjossa, katoavat puiden kaatamisen ja lisääntyneen auringonpaisteen ja kuivuuden takia. Tuskinpa keräät enää esimerkiksi kantarelleja tai rouskuja avohakkuualueelta. Sienet myös peittyvät vatukon ja heinien alle. Marjat kestävät paremmin, mutta metsäkoneet viiltävät mättäiden keskelle isoja uria. Se vaikeuttaa myös kulkemista, samoin ojitukset ja kantojen esiin kaivamisen jättämät isot kuopat, jotka usein peittyvät heinään.
Ja kuten sanottu, myös eläimistö kärsii.
Eikö sitten heinät ja niitä syövät eläimet kuulu ollenkaan siihen lajiston monimuotoisuuteen, eikä korvasienet, vatut ja puolukat?
Eli vain kanttarellit sallitaan, ja hömötiaiset, mutta marjoja syövillä linnuilla ei niin väliä. Kovin on valikoivaa tämä teidän "luonnon monimuotoisuus".
Siis monimuotoisuus vähenee ja muutama laji hyötyy tilanteesta usean muun lajin kustannuksella? Eihän se mitenkään paranna luonnon monimuotoisuutta.
Antakaa mun kaikki kestää. Metsän monipuolisuutta puolustetaan kovasti, mutta se ei kestä nuorta metsää. Vai luuletko että siellä vattumetsässä elää ihan samat öttiäiset yms kuin vuosikymmeniä vanhassa kuusimetsässäkin? Hakkuualueita on Suomessa niin vähän että ne eivät ole mikään riski muun floran kasvulle.
Kyllä nuori metsä eli palon jälkeen uudelleen kasvava metsä on hyvä pohja luonnon monimuotoisuudelle. Ihmisen istuttama ja hoitama puupelto ei.
Tutkijoiden mukaan Suomen metsä oli hakattu loppuun 1850-luvulla ja nykyinen puuston määrä on kokonaan jalostetun taimiaineksen ansiota eli vain parin vuosisadan hyvä hoito on mahdollistanut nykyisen elintason (metsäsektorin vaikutus bruttokansantuotteeseen on valtava) ja sen, että meillä on niitä puupelloiksi haukuttuja alueita. Suurin osa suomalaisista ei edes tiedä noin 50v ikäisestä metsästä, että onko se istutettu vai kylvetty vai syntynyt itsekseen reunametsien ansiosta.
Vuosiluvussa on virhe. Itse asiassa virhe on myös kohdassa "hakattu loppuun", sillä ei ole hakattu loppuun vieläkään. "Nykyisen puuston määrä on kokonaan jalostetun taimiaineksen ansiota" on suorastaan valhe. Eihän Suomessa ole edes ollut jalostettua taimiainesta kuin hyvin vähän muutamilla harvoilla taimitarhoilla. Vielä 1990-lopulla kerättiin yleiskeräyssiementä viljelyyn. Ei todellakaan ollut jalostettua laatua vaan ihan tavallisista luonnonvaraisista puista kerättiin. Varma tieto, olin siellä itsekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäähän metsää hakata kun rakennetaan moottoriteitä tai rakennetaan valtavan leveitä siirtolinjoja tuulisähkön siirtoa varten. Miksi niitä tuulipuistoja ei rakenneta suurten kaupunkien välittömään läheisyyteen.
Tuulienergia aiheuttaa todellakin paljon metsätuhoja. Myös minun kotiseudulla. Täkäläisiin metsiin rakennetaan jo yhtä tuulivoimala-aluetta ("tuulipuistoa") ja toista suunnitellaan. Rakenteilla on myös uusi sähkönsiirtolinja, ja sen tieltä on jo kaadettu paljon puita. Siinäpä vihreää siirtymää kaikille, jotka haluavat elää valheessa ja itsepetoksessa ja elvistelevät sähköautoillaan.
110 kV sähkönsiirtolinjan leveys on 30 metriä. On itse asiassa epätodennäköistä että noinkin korkeaa jännitettä käytettäisiin tuulivoiman siirtolinjassa, mutta otetaan tuo nyt alkuun.
Jätän referoidun kirjoittajan laskettavaksi montako hehtaaria saadaan nurin per kilometri, ja kuinka monta hehtaaria siinä ympärillä on edelleen pystyssä, jos ajatellaan että metsää on ainakin kilometri leveydeltä.
...ja kuinka suuren merkityksen luonnolle tuollainen 30 metrin aukea aiheuttaa...
Yrittäkää nyt edes jotain realistista näillä pelotteluillanne.
Meillä vedettiin tuulivoimaloista kohti maakuntaa sähkölinjan takia 80 m, osa siitä on ns. reuna-aluetta, jossa saa kasvattaa 10 mittaisia puita.
Ja 10 m puut ei ole "metsää"?
Jos kysyt suurimmalta osalta suomalaisia, niin tuollainen kakkoskehitysluokan riukupuusto ei täytä metsän kriteerejä. Vai mikä olisi se puulaji, joka kasvaa max 10m mittaiseksi ja elää 200v ikään?
Metsää se on nuorikin metsä. Ei se ainakaan aukkoa ole.
Jaa että mikä puulaji kasvaa max. 10 metrin mittaiseksi ja elää 200v? Kataja on sellainen. Pihlajaa ja pajulajeja ei varmaan lasketa, kun runko ei elä vuosisatoja, vaikka sama yksilö voi uusiutua juurivesoista.
Ja nyt varmaan kerrot meille kaikille, millaisen maaperän kataja tarvitsee kasvaakseen. Saatat yllättyä, kun etsit tätä tietoa.
En todellakaan, miksi yllättyisin. Ei minun tarvitse sitä tietoa enää etsiä, se on ollut minulla jo noin 40 vuotta. Ihan samaa maaperää se sähkölinjojen alla on kuin muuallakin. Oli kyse siitä, voiko linjojen alla ja laidoilla olla metsään. Totta on, että ei se ihan joka kohdalla käy katajalle, ei myöskään kuuselle tai männylle.
Siis vakavissasi väität, että Suomessa on joka paikassa samanlainen maaperä ja isossa kuvassa mikä tahansa kohta soveltuu kaikille puulajeille? Koska muuten viimeksi olet ollut katajametsässä? Minä olen samonnut läpi noin 30 000 ha enkä vielä ole moiseen törmännyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsopa paljon Suomessa metsiä hakataan ja mitä vauhtia metsä kasvaa takaisin. Ei ole syytä huoleen, enemmänkin liian harva hakkuu tarkoittaa huonosti hiiltä sitovaa metsää.
"Metsä kasvaa..." Marja- ja sienimaat palautuvat hyvin hitaasti avohakkuiden jälkeen, puhumattakaan monista muista kasveista. Metsäkoneet ja puiden kantojen ylös kaivaminen jättävät järkyttävät ja elinolosuhteita muuttavat arvet maaperään. Metsä on kun enemmän kuin pelkkää talouspuuta. Ja eläinten elinolosuhteita avohakkuut kutistavat jatkuvalla syötöllä. Lajikato on tutkittu tosiasia Suomessakin.
Mutta on turhaa väitellä niiden kanssa, jotka eivät näe metsässä muuta kuin rahaksi muutettavan puutavaran. Heille kaikki muu on turhaa ja ylimääräistä. Heitä ei kiinnosta edes se, että Suomessa hakataan nykyisin liian nuorta metsää. Se koetaan puu- ja rakennusteollisuudessa raaka-aineen heikkolaatuisuutena. Suomen metsistä ei enää saada yhtä järeitä tukkipuita kuin aikaisemmin.
Miksi sinä väität tuollaista, jonka jokainen marjastaja ja sienestäjä tietää valheeksi? Minä olen se, joka näen metsässä marjat, sienet, yrtit ja riistan. Puutakin näen, ja ymmärrän myös pikkusen taimen olevan puunpoikanen.
Korvasieniä kasvaa parhaiten juuri metsäkoneiden jäljissä, ja monet muutkin sienilajit tuottavat parhaiten satoa hakkuun jälkeen, kun maaperä lämpenee auringonvalossa. Mustikkaa kasvaa isommassakin metsässä, mutta puolukkaa on parhaiten aukeilla tai hyvin harvoissa metsissä.
Korvasieniä voit saada muutaman vuoden ajan, mutta ne sienet, jotka ovat viihtyneet metsän varjossa, katoavat puiden kaatamisen ja lisääntyneen auringonpaisteen ja kuivuuden takia. Tuskinpa keräät enää esimerkiksi kantarelleja tai rouskuja avohakkuualueelta. Sienet myös peittyvät vatukon ja heinien alle. Marjat kestävät paremmin, mutta metsäkoneet viiltävät mättäiden keskelle isoja uria. Se vaikeuttaa myös kulkemista, samoin ojitukset ja kantojen esiin kaivamisen jättämät isot kuopat, jotka usein peittyvät heinään.
Ja kuten sanottu, myös eläimistö kärsii.
Eikö sitten heinät ja niitä syövät eläimet kuulu ollenkaan siihen lajiston monimuotoisuuteen, eikä korvasienet, vatut ja puolukat?
Eli vain kanttarellit sallitaan, ja hömötiaiset, mutta marjoja syövillä linnuilla ei niin väliä. Kovin on valikoivaa tämä teidän "luonnon monimuotoisuus".
Siis monimuotoisuus vähenee ja muutama laji hyötyy tilanteesta usean muun lajin kustannuksella? Eihän se mitenkään paranna luonnon monimuotoisuutta.
Antakaa mun kaikki kestää. Metsän monipuolisuutta puolustetaan kovasti, mutta se ei kestä nuorta metsää. Vai luuletko että siellä vattumetsässä elää ihan samat öttiäiset yms kuin vuosikymmeniä vanhassa kuusimetsässäkin? Hakkuualueita on Suomessa niin vähän että ne eivät ole mikään riski muun floran kasvulle.
Kyllä nuori metsä eli palon jälkeen uudelleen kasvava metsä on hyvä pohja luonnon monimuotoisuudelle. Ihmisen istuttama ja hoitama puupelto ei.
Tutkijoiden mukaan Suomen metsä oli hakattu loppuun 1850-luvulla ja nykyinen puuston määrä on kokonaan jalostetun taimiaineksen ansiota eli vain parin vuosisadan hyvä hoito on mahdollistanut nykyisen elintason (metsäsektorin vaikutus bruttokansantuotteeseen on valtava) ja sen, että meillä on niitä puupelloiksi haukuttuja alueita. Suurin osa suomalaisista ei edes tiedä noin 50v ikäisestä metsästä, että onko se istutettu vai kylvetty vai syntynyt itsekseen reunametsien ansiosta.
Vuosiluvussa on virhe. Itse asiassa virhe on myös kohdassa "hakattu loppuun", sillä ei ole hakattu loppuun vieläkään. "Nykyisen puuston määrä on kokonaan jalostetun taimiaineksen ansiota" on suorastaan valhe. Eihän Suomessa ole edes ollut jalostettua taimiainesta kuin hyvin vähän muutamilla harvoilla taimitarhoilla. Vielä 1990-lopulla kerättiin yleiskeräyssiementä viljelyyn. Ei todellakaan ollut jalostettua laatua vaan ihan tavallisista luonnonvaraisista puista kerättiin. Varma tieto, olin siellä itsekin.
Mikä siis on oikea vuosiluku, jos ei 1850? Ainakin sieltä meillä on selkeää tutkimustietoa (aikalaistietoa) siitä, että metsien katsottiin olevan lopussa. Lisäksi sinä saatoit kerätä 1990-luvulla siemeniä tavispuista, mutta täältä saat tietoa muiden kokemasta todellisuudesta: https://tapio.fi/kaikki-lahtee-siemenesta/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asun maalla ja tässä on ympärillä risukkoa ja pusikkoa silmänkantamattomiin. Vanhaa metsää löytää jostain suojelualueilta 300 km päästä. Herkkutattijahtiin pitää mennä naapurikunnan puolelle, kun ei täältä riittävän ikäistä metsää löydy oman kunnan puolelta, vaikka on harjuja täälläkin. Ottaa aivoon!
Herkkutatteja on metsät täynnä. Meidän talo on ihan tavallisessa talousmetsässä, edellisen sukupolven istuttamaa metsää, ja herkkutatteja on talon ympärillä vaikka kuinka, jos sateita vain on sopivasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsopa paljon Suomessa metsiä hakataan ja mitä vauhtia metsä kasvaa takaisin. Ei ole syytä huoleen, enemmänkin liian harva hakkuu tarkoittaa huonosti hiiltä sitovaa metsää.
"Metsä kasvaa..." Marja- ja sienimaat palautuvat hyvin hitaasti avohakkuiden jälkeen, puhumattakaan monista muista kasveista. Metsäkoneet ja puiden kantojen ylös kaivaminen jättävät järkyttävät ja elinolosuhteita muuttavat arvet maaperään. Metsä on kun enemmän kuin pelkkää talouspuuta. Ja eläinten elinolosuhteita avohakkuut kutistavat jatkuvalla syötöllä. Lajikato on tutkittu tosiasia Suomessakin.
Mutta on turhaa väitellä niiden kanssa, jotka eivät näe metsässä muuta kuin rahaksi muutettavan puutavaran. Heille kaikki muu on turhaa ja ylimääräistä. Heitä ei kiinnosta edes se, että Suomessa hakataan nykyisin liian nuorta metsää. Se koetaan puu- ja rakennusteollisuudessa raaka-aineen heikkolaatuisuutena. Suomen metsistä ei enää saada yhtä järeitä tukkipuita kuin aikaisemmin.
Miksi sinä väität tuollaista, jonka jokainen marjastaja ja sienestäjä tietää valheeksi? Minä olen se, joka näen metsässä marjat, sienet, yrtit ja riistan. Puutakin näen, ja ymmärrän myös pikkusen taimen olevan puunpoikanen.
Korvasieniä kasvaa parhaiten juuri metsäkoneiden jäljissä, ja monet muutkin sienilajit tuottavat parhaiten satoa hakkuun jälkeen, kun maaperä lämpenee auringonvalossa. Mustikkaa kasvaa isommassakin metsässä, mutta puolukkaa on parhaiten aukeilla tai hyvin harvoissa metsissä.
Korvasieniä voit saada muutaman vuoden ajan, mutta ne sienet, jotka ovat viihtyneet metsän varjossa, katoavat puiden kaatamisen ja lisääntyneen auringonpaisteen ja kuivuuden takia. Tuskinpa keräät enää esimerkiksi kantarelleja tai rouskuja avohakkuualueelta. Sienet myös peittyvät vatukon ja heinien alle. Marjat kestävät paremmin, mutta metsäkoneet viiltävät mättäiden keskelle isoja uria. Se vaikeuttaa myös kulkemista, samoin ojitukset ja kantojen esiin kaivamisen jättämät isot kuopat, jotka usein peittyvät heinään.
Ja kuten sanottu, myös eläimistö kärsii.
Täysin totta. Avohakkuun jälkeisestä tilanteesta hyötyvät marjoista ainoastaan puolukka ja vadelma. Sienissä hyöty rajoittuu vain korvasieneen. Muut lajit eivät hyödy ja mainituillakin lajeilla otollinen vaihe kestää suunnilleen 3-5 vuotta. Turha puhua mistään lämpenemisistä ja "muista sienilajeista" kun niitä ei ole. Suurin osa ruokasienistä on mykorritsasieniä, eli ne muodostavat elävän puun kanssa sienijuuren. No, milläs muodostat kun puu on kärrätty tehtaalle?
Eläimistä hyötyvät sorkkaeläimet ja jänis sekä linnuista jossakin määrin jokunen varpuslintulaji ja teeri ja nekin vain kesäisen ravinnonhankinnan kannalta. Maassa avohakkuulla pesiviä lajeja on hyvin vähän.
Ihmistoiminnan vaikutuksesta avointa maastoa on ilman metsätalouttakin niin valtavasti, ettei monimuotoisuuden takia tarvitsisi hakata yhtään mitään. Esimerkkeinä peltomaisemat, niityt, pihat, puutarhat, tienpientareet, voimalinjat, joutomaat jne.
Tutkijat väittävät, että kun kanto jää maahan, niin se riittää sienille monta vuotta.
Mykorritsasieni lisää puun kykyä ottaa maasta vettä ja ravinteita ja saa puulta vastineeksi yhteyttämistuotteita. Miten luulet yhteytystuotteita syntyvän kun puusta on jäljellä pelkkä kanto? Viittaapa tutkimukseen, jossa asiantuntijat näin väittävät.
Lahottajasienet ovat kokonaan eri asia. Ne nimenomaan saavat ravintonsa kuolevasta puusta. Mutta näitä sieniä on hyvissä ruokasienissä erittäin vähän. Lähinnä vain korvasieni ja koivunkantosieni kuuluvat tähän ryhmään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli ennen ruusupensaat ja kirsikkapuukin taloyhtiön piha-alueilla, nykyään mursketta ja murikoita.
Jostain syystä ruusu oli yhtäkkiä muka joku ongelma mistä pitää hankkiutua eroon kaikkialla.
Vähän on ihmeelliset nää luontoarvot nykyään kun päättävässä asemassa olevat selvästikin täällä ekosysteemejä sotkee toiminnallaan, ja sitten pöyristelee seuraamuksia mediassa.
Lyhyesti vastattuna ei muuta kuin vaihtamaan kurtturuusu johonkin toiseen lajikkeeseen.
Ihmisiä huolettaa terassiviinin viipylly ja somepierun elämä
repivät luontoa ja elämää minkä ehtivät.
Ei yhtään. Suomessa on enemmän metsäpinta-alaa kuin kertaakaan lähes 200 vuoteen. Huolettaa metsäteollisuuden alamäki. Se on ollut Suomen hyvinvoinnin selkäranka.
Ja nyt varmaan kerrot meille kaikille, millaisen maaperän kataja tarvitsee kasvaakseen. Saatat yllättyä, kun etsit tätä tietoa.