Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Eikö teitä huolestuta Suomen metsien liikahakkaaminen?
02.04.2023 |
Valtion metsiä hakataan pallokentäksi. Huomasin jo viime syksynä muutokset kun kuljin linnunpyynnissä. Venäjältä ei saada puuta ja Kemiin nousee uusi sellutehdas joka lisää entisestään puun kulutusta 4,5 milj kuutiolla. Asiasta puhutaan todella vähän mutta me tuhoamme Suomen metsät.
Kommentit (298)
Ei, metsänhoitosuunnitelman mukaan menen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsopa paljon Suomessa metsiä hakataan ja mitä vauhtia metsä kasvaa takaisin. Ei ole syytä huoleen, enemmänkin liian harva hakkuu tarkoittaa huonosti hiiltä sitovaa metsää.
"Metsä kasvaa..." Marja- ja sienimaat palautuvat hyvin hitaasti avohakkuiden jälkeen, puhumattakaan monista muista kasveista. Metsäkoneet ja puiden kantojen ylös kaivaminen jättävät järkyttävät ja elinolosuhteita muuttavat arvet maaperään. Metsä on kun enemmän kuin pelkkää talouspuuta. Ja eläinten elinolosuhteita avohakkuut kutistavat jatkuvalla syötöllä. Lajikato on tutkittu tosiasia Suomessakin.
Mutta on turhaa väitellä niiden kanssa, jotka eivät näe metsässä muuta kuin rahaksi muutettavan puutavaran. Heille kaikki muu on turhaa ja ylimääräistä. Heitä ei kiinnosta edes se, että Suomessa hakataan nykyisin liian nuorta metsää. Se koetaan puu- ja rakennusteollisuudessa raaka-aineen heikkolaatuisuutena. Suomen metsistä ei enää saada yhtä järeitä tukkipuita kuin aikaisemmin.
Miksi sinä väität tuollaista, jonka jokainen marjastaja ja sienestäjä tietää valheeksi? Minä olen se, joka näen metsässä marjat, sienet, yrtit ja riistan. Puutakin näen, ja ymmärrän myös pikkusen taimen olevan puunpoikanen.
Korvasieniä kasvaa parhaiten juuri metsäkoneiden jäljissä, ja monet muutkin sienilajit tuottavat parhaiten satoa hakkuun jälkeen, kun maaperä lämpenee auringonvalossa. Mustikkaa kasvaa isommassakin metsässä, mutta puolukkaa on parhaiten aukeilla tai hyvin harvoissa metsissä.
Korvasieniä voit saada muutaman vuoden ajan, mutta ne sienet, jotka ovat viihtyneet metsän varjossa, katoavat puiden kaatamisen ja lisääntyneen auringonpaisteen ja kuivuuden takia. Tuskinpa keräät enää esimerkiksi kantarelleja tai rouskuja avohakkuualueelta. Sienet myös peittyvät vatukon ja heinien alle. Marjat kestävät paremmin, mutta metsäkoneet viiltävät mättäiden keskelle isoja uria. Se vaikeuttaa myös kulkemista, samoin ojitukset ja kantojen esiin kaivamisen jättämät isot kuopat, jotka usein peittyvät heinään.
Ja kuten sanottu, myös eläimistö kärsii.
Eikö sitten heinät ja niitä syövät eläimet kuulu ollenkaan siihen lajiston monimuotoisuuteen, eikä korvasienet, vatut ja puolukat?
Eli vain kanttarellit sallitaan, ja hömötiaiset, mutta marjoja syövillä linnuilla ei niin väliä. Kovin on valikoivaa tämä teidän "luonnon monimuotoisuus".
Siis monimuotoisuus vähenee ja muutama laji hyötyy tilanteesta usean muun lajin kustannuksella? Eihän se mitenkään paranna luonnon monimuotoisuutta.
Antakaa mun kaikki kestää. Metsän monipuolisuutta puolustetaan kovasti, mutta se ei kestä nuorta metsää. Vai luuletko että siellä vattumetsässä elää ihan samat öttiäiset yms kuin vuosikymmeniä vanhassa kuusimetsässäkin? Hakkuualueita on Suomessa niin vähän että ne eivät ole mikään riski muun floran kasvulle.
Kyllä nuori metsä eli palon jälkeen uudelleen kasvava metsä on hyvä pohja luonnon monimuotoisuudelle. Ihmisen istuttama ja hoitama puupelto ei.
Suomalainen metsä pitäisi siis uudistaa polttamalla ja ostaa puuteollisuuden tarpeet Venäjän avohakkuualueilta.
Ymmärretty.
Ei huolestuta. Mitään ongelmaa ei aikuisten oikeasti ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsopa paljon Suomessa metsiä hakataan ja mitä vauhtia metsä kasvaa takaisin. Ei ole syytä huoleen, enemmänkin liian harva hakkuu tarkoittaa huonosti hiiltä sitovaa metsää.
"Metsä kasvaa..." Marja- ja sienimaat palautuvat hyvin hitaasti avohakkuiden jälkeen, puhumattakaan monista muista kasveista. Metsäkoneet ja puiden kantojen ylös kaivaminen jättävät järkyttävät ja elinolosuhteita muuttavat arvet maaperään. Metsä on kun enemmän kuin pelkkää talouspuuta. Ja eläinten elinolosuhteita avohakkuut kutistavat jatkuvalla syötöllä. Lajikato on tutkittu tosiasia Suomessakin.
Mutta on turhaa väitellä niiden kanssa, jotka eivät näe metsässä muuta kuin rahaksi muutettavan puutavaran. Heille kaikki muu on turhaa ja ylimääräistä. Heitä ei kiinnosta edes se, että Suomessa hakataan nykyisin liian nuorta metsää. Se koetaan puu- ja rakennusteollisuudessa raaka-aineen heikkolaatuisuutena. Suomen metsistä ei enää saada yhtä järeitä tukkipuita kuin aikaisemmin.
Miksi sinä väität tuollaista, jonka jokainen marjastaja ja sienestäjä tietää valheeksi? Minä olen se, joka näen metsässä marjat, sienet, yrtit ja riistan. Puutakin näen, ja ymmärrän myös pikkusen taimen olevan puunpoikanen.
Korvasieniä kasvaa parhaiten juuri metsäkoneiden jäljissä, ja monet muutkin sienilajit tuottavat parhaiten satoa hakkuun jälkeen, kun maaperä lämpenee auringonvalossa. Mustikkaa kasvaa isommassakin metsässä, mutta puolukkaa on parhaiten aukeilla tai hyvin harvoissa metsissä.
Korvasieniä voit saada muutaman vuoden ajan, mutta ne sienet, jotka ovat viihtyneet metsän varjossa, katoavat puiden kaatamisen ja lisääntyneen auringonpaisteen ja kuivuuden takia. Tuskinpa keräät enää esimerkiksi kantarelleja tai rouskuja avohakkuualueelta. Sienet myös peittyvät vatukon ja heinien alle. Marjat kestävät paremmin, mutta metsäkoneet viiltävät mättäiden keskelle isoja uria. Se vaikeuttaa myös kulkemista, samoin ojitukset ja kantojen esiin kaivamisen jättämät isot kuopat, jotka usein peittyvät heinään.
Ja kuten sanottu, myös eläimistö kärsii.
Täysin totta. Avohakkuun jälkeisestä tilanteesta hyötyvät marjoista ainoastaan puolukka ja vadelma. Sienissä hyöty rajoittuu vain korvasieneen. Muut lajit eivät hyödy ja mainituillakin lajeilla otollinen vaihe kestää suunnilleen 3-5 vuotta. Turha puhua mistään lämpenemisistä ja "muista sienilajeista" kun niitä ei ole. Suurin osa ruokasienistä on mykorritsasieniä, eli ne muodostavat elävän puun kanssa sienijuuren. No, milläs muodostat kun puu on kärrätty tehtaalle?
Eläimistä hyötyvät sorkkaeläimet ja jänis sekä linnuista jossakin määrin jokunen varpuslintulaji ja teeri ja nekin vain kesäisen ravinnonhankinnan kannalta. Maassa avohakkuulla pesiviä lajeja on hyvin vähän.
Ihmistoiminnan vaikutuksesta avointa maastoa on ilman metsätalouttakin niin valtavasti, ettei monimuotoisuuden takia tarvitsisi hakata yhtään mitään. Esimerkkeinä peltomaisemat, niityt, pihat, puutarhat, tienpientareet, voimalinjat, joutomaat jne.
Tähän mennessä en ole nähnyt ensimmäistäkään koppelonpoikuetta pihalla, niityllä enkä edes joutomaalla. Avohakkuualueilla ne ovat olleet. Puutarhat avointa maastoa - nyt kirjoitit minun puutarhastani. Juuri siksi turvaudun metsän antimiin, kun kun puutarhan tahtoo jäädä kovin avoimeksi maastoksi.
Voi hyvänen aika, Suomi oli täynnä metsoja ennen avohakkuita! Nyt laji on eteläisessä Suomessa sukupuuton partaalla. Metsolle riittävät aukoiksi rämelämpäreet, joita on siellä täällä vanhojen metsien seassa. Pesivät nyt sitten niillä hakkuilla kun ei juuri muutakaan ole. Rämeet kun on ojitettu ja muutettu turvekankaiksi. Mutta täysin avoimessa maastossa pesimistulos on huono kun sekä varislinnut että nisäkäspedot löytävät pesän helpommin.
Hitto, tuollahan on mettä täynnä metsoja ja teeriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsopa paljon Suomessa metsiä hakataan ja mitä vauhtia metsä kasvaa takaisin. Ei ole syytä huoleen, enemmänkin liian harva hakkuu tarkoittaa huonosti hiiltä sitovaa metsää.
"Metsä kasvaa..." Marja- ja sienimaat palautuvat hyvin hitaasti avohakkuiden jälkeen, puhumattakaan monista muista kasveista. Metsäkoneet ja puiden kantojen ylös kaivaminen jättävät järkyttävät ja elinolosuhteita muuttavat arvet maaperään. Metsä on kun enemmän kuin pelkkää talouspuuta. Ja eläinten elinolosuhteita avohakkuut kutistavat jatkuvalla syötöllä. Lajikato on tutkittu tosiasia Suomessakin.
Mutta on turhaa väitellä niiden kanssa, jotka eivät näe metsässä muuta kuin rahaksi muutettavan puutavaran. Heille kaikki muu on turhaa ja ylimääräistä. Heitä ei kiinnosta edes se, että Suomessa hakataan nykyisin liian nuorta metsää. Se koetaan puu- ja rakennusteollisuudessa raaka-aineen heikkolaatuisuutena. Suomen metsistä ei enää saada yhtä järeitä tukkipuita kuin aikaisemmin.
Miksi sinä väität tuollaista, jonka jokainen marjastaja ja sienestäjä tietää valheeksi? Minä olen se, joka näen metsässä marjat, sienet, yrtit ja riistan. Puutakin näen, ja ymmärrän myös pikkusen taimen olevan puunpoikanen.
Korvasieniä kasvaa parhaiten juuri metsäkoneiden jäljissä, ja monet muutkin sienilajit tuottavat parhaiten satoa hakkuun jälkeen, kun maaperä lämpenee auringonvalossa. Mustikkaa kasvaa isommassakin metsässä, mutta puolukkaa on parhaiten aukeilla tai hyvin harvoissa metsissä.
Korvasieniä voit saada muutaman vuoden ajan, mutta ne sienet, jotka ovat viihtyneet metsän varjossa, katoavat puiden kaatamisen ja lisääntyneen auringonpaisteen ja kuivuuden takia. Tuskinpa keräät enää esimerkiksi kantarelleja tai rouskuja avohakkuualueelta. Sienet myös peittyvät vatukon ja heinien alle. Marjat kestävät paremmin, mutta metsäkoneet viiltävät mättäiden keskelle isoja uria. Se vaikeuttaa myös kulkemista, samoin ojitukset ja kantojen esiin kaivamisen jättämät isot kuopat, jotka usein peittyvät heinään.
Ja kuten sanottu, myös eläimistö kärsii.
Eikö sitten heinät ja niitä syövät eläimet kuulu ollenkaan siihen lajiston monimuotoisuuteen, eikä korvasienet, vatut ja puolukat?
Eli vain kanttarellit sallitaan, ja hömötiaiset, mutta marjoja syövillä linnuilla ei niin väliä. Kovin on valikoivaa tämä teidän "luonnon monimuotoisuus".
Siis monimuotoisuus vähenee ja muutama laji hyötyy tilanteesta usean muun lajin kustannuksella? Eihän se mitenkään paranna luonnon monimuotoisuutta.
Antakaa mun kaikki kestää. Metsän monipuolisuutta puolustetaan kovasti, mutta se ei kestä nuorta metsää. Vai luuletko että siellä vattumetsässä elää ihan samat öttiäiset yms kuin vuosikymmeniä vanhassa kuusimetsässäkin? Hakkuualueita on Suomessa niin vähän että ne eivät ole mikään riski muun floran kasvulle.
Kyllä nuori metsä eli palon jälkeen uudelleen kasvava metsä on hyvä pohja luonnon monimuotoisuudelle. Ihmisen istuttama ja hoitama puupelto ei.
Tutkijoiden mukaan Suomen metsä oli hakattu loppuun 1850-luvulla ja nykyinen puuston määrä on kokonaan jalostetun taimiaineksen ansiota eli vain parin vuosisadan hyvä hoito on mahdollistanut nykyisen elintason (metsäsektorin vaikutus bruttokansantuotteeseen on valtava) ja sen, että meillä on niitä puupelloiksi haukuttuja alueita. Suurin osa suomalaisista ei edes tiedä noin 50v ikäisestä metsästä, että onko se istutettu vai kylvetty vai syntynyt itsekseen reunametsien ansiosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsopa paljon Suomessa metsiä hakataan ja mitä vauhtia metsä kasvaa takaisin. Ei ole syytä huoleen, enemmänkin liian harva hakkuu tarkoittaa huonosti hiiltä sitovaa metsää.
"Metsä kasvaa..." Marja- ja sienimaat palautuvat hyvin hitaasti avohakkuiden jälkeen, puhumattakaan monista muista kasveista. Metsäkoneet ja puiden kantojen ylös kaivaminen jättävät järkyttävät ja elinolosuhteita muuttavat arvet maaperään. Metsä on kun enemmän kuin pelkkää talouspuuta. Ja eläinten elinolosuhteita avohakkuut kutistavat jatkuvalla syötöllä. Lajikato on tutkittu tosiasia Suomessakin.
Mutta on turhaa väitellä niiden kanssa, jotka eivät näe metsässä muuta kuin rahaksi muutettavan puutavaran. Heille kaikki muu on turhaa ja ylimääräistä. Heitä ei kiinnosta edes se, että Suomessa hakataan nykyisin liian nuorta metsää. Se koetaan puu- ja rakennusteollisuudessa raaka-aineen heikkolaatuisuutena. Suomen metsistä ei enää saada yhtä järeitä tukkipuita kuin aikaisemmin.
Miksi sinä väität tuollaista, jonka jokainen marjastaja ja sienestäjä tietää valheeksi? Minä olen se, joka näen metsässä marjat, sienet, yrtit ja riistan. Puutakin näen, ja ymmärrän myös pikkusen taimen olevan puunpoikanen.
Korvasieniä kasvaa parhaiten juuri metsäkoneiden jäljissä, ja monet muutkin sienilajit tuottavat parhaiten satoa hakkuun jälkeen, kun maaperä lämpenee auringonvalossa. Mustikkaa kasvaa isommassakin metsässä, mutta puolukkaa on parhaiten aukeilla tai hyvin harvoissa metsissä.
Korvasieniä voit saada muutaman vuoden ajan, mutta ne sienet, jotka ovat viihtyneet metsän varjossa, katoavat puiden kaatamisen ja lisääntyneen auringonpaisteen ja kuivuuden takia. Tuskinpa keräät enää esimerkiksi kantarelleja tai rouskuja avohakkuualueelta. Sienet myös peittyvät vatukon ja heinien alle. Marjat kestävät paremmin, mutta metsäkoneet viiltävät mättäiden keskelle isoja uria. Se vaikeuttaa myös kulkemista, samoin ojitukset ja kantojen esiin kaivamisen jättämät isot kuopat, jotka usein peittyvät heinään.
Ja kuten sanottu, myös eläimistö kärsii.
Täysin totta. Avohakkuun jälkeisestä tilanteesta hyötyvät marjoista ainoastaan puolukka ja vadelma. Sienissä hyöty rajoittuu vain korvasieneen. Muut lajit eivät hyödy ja mainituillakin lajeilla otollinen vaihe kestää suunnilleen 3-5 vuotta. Turha puhua mistään lämpenemisistä ja "muista sienilajeista" kun niitä ei ole. Suurin osa ruokasienistä on mykorritsasieniä, eli ne muodostavat elävän puun kanssa sienijuuren. No, milläs muodostat kun puu on kärrätty tehtaalle?
Eläimistä hyötyvät sorkkaeläimet ja jänis sekä linnuista jossakin määrin jokunen varpuslintulaji ja teeri ja nekin vain kesäisen ravinnonhankinnan kannalta. Maassa avohakkuulla pesiviä lajeja on hyvin vähän.
Ihmistoiminnan vaikutuksesta avointa maastoa on ilman metsätalouttakin niin valtavasti, ettei monimuotoisuuden takia tarvitsisi hakata yhtään mitään. Esimerkkeinä peltomaisemat, niityt, pihat, puutarhat, tienpientareet, voimalinjat, joutomaat jne.
Tähän mennessä en ole nähnyt ensimmäistäkään koppelonpoikuetta pihalla, niityllä enkä edes joutomaalla. Avohakkuualueilla ne ovat olleet. Puutarhat avointa maastoa - nyt kirjoitit minun puutarhastani. Juuri siksi turvaudun metsän antimiin, kun kun puutarhan tahtoo jäädä kovin avoimeksi maastoksi.
Voi hyvänen aika, Suomi oli täynnä metsoja ennen avohakkuita! Nyt laji on eteläisessä Suomessa sukupuuton partaalla. Metsolle riittävät aukoiksi rämelämpäreet, joita on siellä täällä vanhojen metsien seassa. Pesivät nyt sitten niillä hakkuilla kun ei juuri muutakaan ole. Rämeet kun on ojitettu ja muutettu turvekankaiksi. Mutta täysin avoimessa maastossa pesimistulos on huono kun sekä varislinnut että nisäkäspedot löytävät pesän helpommin.
Hitto, tuollahan on mettä täynnä metsoja ja teeriä.
Viime kesänä mustikassa käydessä sai todella väistellä metsäkanalintuja, niitä oli nimenomaan hakkuuaukeiden liepeillä - kuten oli mustikkaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäähän metsää hakata kun rakennetaan moottoriteitä tai rakennetaan valtavan leveitä siirtolinjoja tuulisähkön siirtoa varten. Miksi niitä tuulipuistoja ei rakenneta suurten kaupunkien välittömään läheisyyteen.
Tuulienergia aiheuttaa todellakin paljon metsätuhoja. Myös minun kotiseudulla. Täkäläisiin metsiin rakennetaan jo yhtä tuulivoimala-aluetta ("tuulipuistoa") ja toista suunnitellaan. Rakenteilla on myös uusi sähkönsiirtolinja, ja sen tieltä on jo kaadettu paljon puita. Siinäpä vihreää siirtymää kaikille, jotka haluavat elää valheessa ja itsepetoksessa ja elvistelevät sähköautoillaan.
110 kV sähkönsiirtolinjan leveys on 30 metriä. On itse asiassa epätodennäköistä että noinkin korkeaa jännitettä käytettäisiin tuulivoiman siirtolinjassa, mutta otetaan tuo nyt alkuun.
Jätän referoidun kirjoittajan laskettavaksi montako hehtaaria saadaan nurin per kilometri, ja kuinka monta hehtaaria siinä ympärillä on edelleen pystyssä, jos ajatellaan että metsää on ainakin kilometri leveydeltä.
...ja kuinka suuren merkityksen luonnolle tuollainen 30 metrin aukea aiheuttaa...
Yrittäkää nyt edes jotain realistista näillä pelotteluillanne.
Meillä vedettiin tuulivoimaloista kohti maakuntaa sähkölinjan takia 80 m, osa siitä on ns. reuna-aluetta, jossa saa kasvattaa 10 mittaisia puita.
Ja 10 m puut ei ole "metsää"?
Jos kysyt suurimmalta osalta suomalaisia, niin tuollainen kakkoskehitysluokan riukupuusto ei täytä metsän kriteerejä. Vai mikä olisi se puulaji, joka kasvaa max 10m mittaiseksi ja elää 200v ikään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsopa paljon Suomessa metsiä hakataan ja mitä vauhtia metsä kasvaa takaisin. Ei ole syytä huoleen, enemmänkin liian harva hakkuu tarkoittaa huonosti hiiltä sitovaa metsää.
"Metsä kasvaa..." Marja- ja sienimaat palautuvat hyvin hitaasti avohakkuiden jälkeen, puhumattakaan monista muista kasveista. Metsäkoneet ja puiden kantojen ylös kaivaminen jättävät järkyttävät ja elinolosuhteita muuttavat arvet maaperään. Metsä on kun enemmän kuin pelkkää talouspuuta. Ja eläinten elinolosuhteita avohakkuut kutistavat jatkuvalla syötöllä. Lajikato on tutkittu tosiasia Suomessakin.
Mutta on turhaa väitellä niiden kanssa, jotka eivät näe metsässä muuta kuin rahaksi muutettavan puutavaran. Heille kaikki muu on turhaa ja ylimääräistä. Heitä ei kiinnosta edes se, että Suomessa hakataan nykyisin liian nuorta metsää. Se koetaan puu- ja rakennusteollisuudessa raaka-aineen heikkolaatuisuutena. Suomen metsistä ei enää saada yhtä järeitä tukkipuita kuin aikaisemmin.
Miksi sinä väität tuollaista, jonka jokainen marjastaja ja sienestäjä tietää valheeksi? Minä olen se, joka näen metsässä marjat, sienet, yrtit ja riistan. Puutakin näen, ja ymmärrän myös pikkusen taimen olevan puunpoikanen.
Korvasieniä kasvaa parhaiten juuri metsäkoneiden jäljissä, ja monet muutkin sienilajit tuottavat parhaiten satoa hakkuun jälkeen, kun maaperä lämpenee auringonvalossa. Mustikkaa kasvaa isommassakin metsässä, mutta puolukkaa on parhaiten aukeilla tai hyvin harvoissa metsissä.
Korvasieniä voit saada muutaman vuoden ajan, mutta ne sienet, jotka ovat viihtyneet metsän varjossa, katoavat puiden kaatamisen ja lisääntyneen auringonpaisteen ja kuivuuden takia. Tuskinpa keräät enää esimerkiksi kantarelleja tai rouskuja avohakkuualueelta. Sienet myös peittyvät vatukon ja heinien alle. Marjat kestävät paremmin, mutta metsäkoneet viiltävät mättäiden keskelle isoja uria. Se vaikeuttaa myös kulkemista, samoin ojitukset ja kantojen esiin kaivamisen jättämät isot kuopat, jotka usein peittyvät heinään.
Ja kuten sanottu, myös eläimistö kärsii.
Täysin totta. Avohakkuun jälkeisestä tilanteesta hyötyvät marjoista ainoastaan puolukka ja vadelma. Sienissä hyöty rajoittuu vain korvasieneen. Muut lajit eivät hyödy ja mainituillakin lajeilla otollinen vaihe kestää suunnilleen 3-5 vuotta. Turha puhua mistään lämpenemisistä ja "muista sienilajeista" kun niitä ei ole. Suurin osa ruokasienistä on mykorritsasieniä, eli ne muodostavat elävän puun kanssa sienijuuren. No, milläs muodostat kun puu on kärrätty tehtaalle?
Eläimistä hyötyvät sorkkaeläimet ja jänis sekä linnuista jossakin määrin jokunen varpuslintulaji ja teeri ja nekin vain kesäisen ravinnonhankinnan kannalta. Maassa avohakkuulla pesiviä lajeja on hyvin vähän.
Ihmistoiminnan vaikutuksesta avointa maastoa on ilman metsätalouttakin niin valtavasti, ettei monimuotoisuuden takia tarvitsisi hakata yhtään mitään. Esimerkkeinä peltomaisemat, niityt, pihat, puutarhat, tienpientareet, voimalinjat, joutomaat jne.
Tutkijat väittävät, että kun kanto jää maahan, niin se riittää sienille monta vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsopa paljon Suomessa metsiä hakataan ja mitä vauhtia metsä kasvaa takaisin. Ei ole syytä huoleen, enemmänkin liian harva hakkuu tarkoittaa huonosti hiiltä sitovaa metsää.
"Metsä kasvaa..." Marja- ja sienimaat palautuvat hyvin hitaasti avohakkuiden jälkeen, puhumattakaan monista muista kasveista. Metsäkoneet ja puiden kantojen ylös kaivaminen jättävät järkyttävät ja elinolosuhteita muuttavat arvet maaperään. Metsä on kun enemmän kuin pelkkää talouspuuta. Ja eläinten elinolosuhteita avohakkuut kutistavat jatkuvalla syötöllä. Lajikato on tutkittu tosiasia Suomessakin.
Mutta on turhaa väitellä niiden kanssa, jotka eivät näe metsässä muuta kuin rahaksi muutettavan puutavaran. Heille kaikki muu on turhaa ja ylimääräistä. Heitä ei kiinnosta edes se, että Suomessa hakataan nykyisin liian nuorta metsää. Se koetaan puu- ja rakennusteollisuudessa raaka-aineen heikkolaatuisuutena. Suomen metsistä ei enää saada yhtä järeitä tukkipuita kuin aikaisemmin.
Miksi sinä väität tuollaista, jonka jokainen marjastaja ja sienestäjä tietää valheeksi? Minä olen se, joka näen metsässä marjat, sienet, yrtit ja riistan. Puutakin näen, ja ymmärrän myös pikkusen taimen olevan puunpoikanen.
Korvasieniä kasvaa parhaiten juuri metsäkoneiden jäljissä, ja monet muutkin sienilajit tuottavat parhaiten satoa hakkuun jälkeen, kun maaperä lämpenee auringonvalossa. Mustikkaa kasvaa isommassakin metsässä, mutta puolukkaa on parhaiten aukeilla tai hyvin harvoissa metsissä.
Korvasieniä voit saada muutaman vuoden ajan, mutta ne sienet, jotka ovat viihtyneet metsän varjossa, katoavat puiden kaatamisen ja lisääntyneen auringonpaisteen ja kuivuuden takia. Tuskinpa keräät enää esimerkiksi kantarelleja tai rouskuja avohakkuualueelta. Sienet myös peittyvät vatukon ja heinien alle. Marjat kestävät paremmin, mutta metsäkoneet viiltävät mättäiden keskelle isoja uria. Se vaikeuttaa myös kulkemista, samoin ojitukset ja kantojen esiin kaivamisen jättämät isot kuopat, jotka usein peittyvät heinään.
Ja kuten sanottu, myös eläimistö kärsii.
Eikö sitten heinät ja niitä syövät eläimet kuulu ollenkaan siihen lajiston monimuotoisuuteen, eikä korvasienet, vatut ja puolukat?
Eli vain kanttarellit sallitaan, ja hömötiaiset, mutta marjoja syövillä linnuilla ei niin väliä. Kovin on valikoivaa tämä teidän "luonnon monimuotoisuus".
Siis monimuotoisuus vähenee ja muutama laji hyötyy tilanteesta usean muun lajin kustannuksella? Eihän se mitenkään paranna luonnon monimuotoisuutta.
Antakaa mun kaikki kestää. Metsän monipuolisuutta puolustetaan kovasti, mutta se ei kestä nuorta metsää. Vai luuletko että siellä vattumetsässä elää ihan samat öttiäiset yms kuin vuosikymmeniä vanhassa kuusimetsässäkin? Hakkuualueita on Suomessa niin vähän että ne eivät ole mikään riski muun floran kasvulle.
Kyllä nuori metsä eli palon jälkeen uudelleen kasvava metsä on hyvä pohja luonnon monimuotoisuudelle. Ihmisen istuttama ja hoitama puupelto ei.
Ihan samalla se vatukko kasvaa istutusalalla. Sitä ei raivata sieltä pois niin kuin koivunvesakkoa, koska ei uhkaa puuntaimia vaan taantuu muutamassa vuodessa sen jälkeen, kun taimet ovat kasvaneet isommiksi. Eikä heinä tiedä, onko se aukea alue ihmisen aikaansaannosta vai jonkun luonnontuhon jäljiltä, joita muuten nykyään tulee todella harvoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsopa paljon Suomessa metsiä hakataan ja mitä vauhtia metsä kasvaa takaisin. Ei ole syytä huoleen, enemmänkin liian harva hakkuu tarkoittaa huonosti hiiltä sitovaa metsää.
"Metsä kasvaa..." Marja- ja sienimaat palautuvat hyvin hitaasti avohakkuiden jälkeen, puhumattakaan monista muista kasveista. Metsäkoneet ja puiden kantojen ylös kaivaminen jättävät järkyttävät ja elinolosuhteita muuttavat arvet maaperään. Metsä on kun enemmän kuin pelkkää talouspuuta. Ja eläinten elinolosuhteita avohakkuut kutistavat jatkuvalla syötöllä. Lajikato on tutkittu tosiasia Suomessakin.
Mutta on turhaa väitellä niiden kanssa, jotka eivät näe metsässä muuta kuin rahaksi muutettavan puutavaran. Heille kaikki muu on turhaa ja ylimääräistä. Heitä ei kiinnosta edes se, että Suomessa hakataan nykyisin liian nuorta metsää. Se koetaan puu- ja rakennusteollisuudessa raaka-aineen heikkolaatuisuutena. Suomen metsistä ei enää saada yhtä järeitä tukkipuita kuin aikaisemmin.
Miksi sinä väität tuollaista, jonka jokainen marjastaja ja sienestäjä tietää valheeksi? Minä olen se, joka näen metsässä marjat, sienet, yrtit ja riistan. Puutakin näen, ja ymmärrän myös pikkusen taimen olevan puunpoikanen.
Korvasieniä kasvaa parhaiten juuri metsäkoneiden jäljissä, ja monet muutkin sienilajit tuottavat parhaiten satoa hakkuun jälkeen, kun maaperä lämpenee auringonvalossa. Mustikkaa kasvaa isommassakin metsässä, mutta puolukkaa on parhaiten aukeilla tai hyvin harvoissa metsissä.
Korvasieniä voit saada muutaman vuoden ajan, mutta ne sienet, jotka ovat viihtyneet metsän varjossa, katoavat puiden kaatamisen ja lisääntyneen auringonpaisteen ja kuivuuden takia. Tuskinpa keräät enää esimerkiksi kantarelleja tai rouskuja avohakkuualueelta. Sienet myös peittyvät vatukon ja heinien alle. Marjat kestävät paremmin, mutta metsäkoneet viiltävät mättäiden keskelle isoja uria. Se vaikeuttaa myös kulkemista, samoin ojitukset ja kantojen esiin kaivamisen jättämät isot kuopat, jotka usein peittyvät heinään.
Ja kuten sanottu, myös eläimistö kärsii.
Mutta noinhan se on tarkoitettukin, ei luonto museoi itseään, se jatkaa eteenpäin. Ei vanhoissa metsissä ole kanttarelleja ja rouskuja ja jos puu kaatuu juurineen, on sen ylitys tai alitus vaikeaa. Ei metsiä edes ole tarkoitettu helppokulkuisiksi, päinvastoin, sinun on tarkoitus saada siellä risuja naamaasi 10 m välein, koska polut ovat eläimille, ei ihmisille eikä kettua haittaa joku oja tai monttu.
Meillä oli Lapissa aikanaan Osaran aukeat ja nyt siellä on mielettömän upea männikkö. Jos aikoinaan ei olisi kituvaa metsää hakattu ja istutettu uutta tilalle, voitaisiin ihailla aitoa ikimetsää, vähän samanlaista kuin Walesin nummet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäähän metsää hakata kun rakennetaan moottoriteitä tai rakennetaan valtavan leveitä siirtolinjoja tuulisähkön siirtoa varten. Miksi niitä tuulipuistoja ei rakenneta suurten kaupunkien välittömään läheisyyteen.
Tuulienergia aiheuttaa todellakin paljon metsätuhoja. Myös minun kotiseudulla. Täkäläisiin metsiin rakennetaan jo yhtä tuulivoimala-aluetta ("tuulipuistoa") ja toista suunnitellaan. Rakenteilla on myös uusi sähkönsiirtolinja, ja sen tieltä on jo kaadettu paljon puita. Siinäpä vihreää siirtymää kaikille, jotka haluavat elää valheessa ja itsepetoksessa ja elvistelevät sähköautoillaan.
110 kV sähkönsiirtolinjan leveys on 30 metriä. On itse asiassa epätodennäköistä että noinkin korkeaa jännitettä käytettäisiin tuulivoiman siirtolinjassa, mutta otetaan tuo nyt alkuun.
Jätän referoidun kirjoittajan laskettavaksi montako hehtaaria saadaan nurin per kilometri, ja kuinka monta hehtaaria siinä ympärillä on edelleen pystyssä, jos ajatellaan että metsää on ainakin kilometri leveydeltä.
...ja kuinka suuren merkityksen luonnolle tuollainen 30 metrin aukea aiheuttaa...
Yrittäkää nyt edes jotain realistista näillä pelotteluillanne.
Meillä vedettiin tuulivoimaloista kohti maakuntaa sähkölinjan takia 80 m, osa siitä on ns. reuna-aluetta, jossa saa kasvattaa 10 mittaisia puita.
Ja 10 m puut ei ole "metsää"?
Jos kysyt suurimmalta osalta suomalaisia, niin tuollainen kakkoskehitysluokan riukupuusto ei täytä metsän kriteerejä. Vai mikä olisi se puulaji, joka kasvaa max 10m mittaiseksi ja elää 200v ikään?
Metsää se on nuorikin metsä. Ei se ainakaan aukkoa ole.
Jaa että mikä puulaji kasvaa max. 10 metrin mittaiseksi ja elää 200v? Kataja on sellainen. Pihlajaa ja pajulajeja ei varmaan lasketa, kun runko ei elä vuosisatoja, vaikka sama yksilö voi uusiutua juurivesoista.
Veikkaan että jonkun oravan tai hömötiaisen mielestä kymmenmetrinen puu on aivan kelpo puu siinä missä ne muutamat parikymmenmetrisetkin.
Tämä menee aivan hölmöksi keskusteluksi maassa, jossa puusta ei ole puutetta ja jossa puuta mätänee metsiin kun ei hakata tarpeeksi.
Uskokaa nyt, Venäjä saa etsiä uudet asiakkaan puustolleen ja energialleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsopa paljon Suomessa metsiä hakataan ja mitä vauhtia metsä kasvaa takaisin. Ei ole syytä huoleen, enemmänkin liian harva hakkuu tarkoittaa huonosti hiiltä sitovaa metsää.
"Metsä kasvaa..." Marja- ja sienimaat palautuvat hyvin hitaasti avohakkuiden jälkeen, puhumattakaan monista muista kasveista. Metsäkoneet ja puiden kantojen ylös kaivaminen jättävät järkyttävät ja elinolosuhteita muuttavat arvet maaperään. Metsä on kun enemmän kuin pelkkää talouspuuta. Ja eläinten elinolosuhteita avohakkuut kutistavat jatkuvalla syötöllä. Lajikato on tutkittu tosiasia Suomessakin.
Mutta on turhaa väitellä niiden kanssa, jotka eivät näe metsässä muuta kuin rahaksi muutettavan puutavaran. Heille kaikki muu on turhaa ja ylimääräistä. Heitä ei kiinnosta edes se, että Suomessa hakataan nykyisin liian nuorta metsää. Se koetaan puu- ja rakennusteollisuudessa raaka-aineen heikkolaatuisuutena. Suomen metsistä ei enää saada yhtä järeitä tukkipuita kuin aikaisemmin.
Miksi sinä väität tuollaista, jonka jokainen marjastaja ja sienestäjä tietää valheeksi? Minä olen se, joka näen metsässä marjat, sienet, yrtit ja riistan. Puutakin näen, ja ymmärrän myös pikkusen taimen olevan puunpoikanen.
Korvasieniä kasvaa parhaiten juuri metsäkoneiden jäljissä, ja monet muutkin sienilajit tuottavat parhaiten satoa hakkuun jälkeen, kun maaperä lämpenee auringonvalossa. Mustikkaa kasvaa isommassakin metsässä, mutta puolukkaa on parhaiten aukeilla tai hyvin harvoissa metsissä.
Korvasieniä voit saada muutaman vuoden ajan, mutta ne sienet, jotka ovat viihtyneet metsän varjossa, katoavat puiden kaatamisen ja lisääntyneen auringonpaisteen ja kuivuuden takia. Tuskinpa keräät enää esimerkiksi kantarelleja tai rouskuja avohakkuualueelta. Sienet myös peittyvät vatukon ja heinien alle. Marjat kestävät paremmin, mutta metsäkoneet viiltävät mättäiden keskelle isoja uria. Se vaikeuttaa myös kulkemista, samoin ojitukset ja kantojen esiin kaivamisen jättämät isot kuopat, jotka usein peittyvät heinään.
Ja kuten sanottu, myös eläimistö kärsii.
Eikö sitten heinät ja niitä syövät eläimet kuulu ollenkaan siihen lajiston monimuotoisuuteen, eikä korvasienet, vatut ja puolukat?
Eli vain kanttarellit sallitaan, ja hömötiaiset, mutta marjoja syövillä linnuilla ei niin väliä. Kovin on valikoivaa tämä teidän "luonnon monimuotoisuus".
Siis monimuotoisuus vähenee ja muutama laji hyötyy tilanteesta usean muun lajin kustannuksella? Eihän se mitenkään paranna luonnon monimuotoisuutta.
Miksi et ymmärrä, että osa luonnon monimuotoisuutta ovat myös aiemmin mainitut korvasienet ja vatut? Ne vanhojen metsien lajit, kuten kaarnakuoriaiset ja hömötiaiset hyötyvät jänisten ja marjoja syövien lintujen kustannuksella, jos aukkoja ei ole?
En minä tässä puolusta mitään satojen hehtaarien aukkoja 1970-luvun malliin vaan puolustan niitä lajeja, jotka eivät tule toimeen vanhassa varjoisassa metsässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsopa paljon Suomessa metsiä hakataan ja mitä vauhtia metsä kasvaa takaisin. Ei ole syytä huoleen, enemmänkin liian harva hakkuu tarkoittaa huonosti hiiltä sitovaa metsää.
"Metsä kasvaa..." Marja- ja sienimaat palautuvat hyvin hitaasti avohakkuiden jälkeen, puhumattakaan monista muista kasveista. Metsäkoneet ja puiden kantojen ylös kaivaminen jättävät järkyttävät ja elinolosuhteita muuttavat arvet maaperään. Metsä on kun enemmän kuin pelkkää talouspuuta. Ja eläinten elinolosuhteita avohakkuut kutistavat jatkuvalla syötöllä. Lajikato on tutkittu tosiasia Suomessakin.
Mutta on turhaa väitellä niiden kanssa, jotka eivät näe metsässä muuta kuin rahaksi muutettavan puutavaran. Heille kaikki muu on turhaa ja ylimääräistä. Heitä ei kiinnosta edes se, että Suomessa hakataan nykyisin liian nuorta metsää. Se koetaan puu- ja rakennusteollisuudessa raaka-aineen heikkolaatuisuutena. Suomen metsistä ei enää saada yhtä järeitä tukkipuita kuin aikaisemmin.
Miksi sinä väität tuollaista, jonka jokainen marjastaja ja sienestäjä tietää valheeksi? Minä olen se, joka näen metsässä marjat, sienet, yrtit ja riistan. Puutakin näen, ja ymmärrän myös pikkusen taimen olevan puunpoikanen.
Korvasieniä kasvaa parhaiten juuri metsäkoneiden jäljissä, ja monet muutkin sienilajit tuottavat parhaiten satoa hakkuun jälkeen, kun maaperä lämpenee auringonvalossa. Mustikkaa kasvaa isommassakin metsässä, mutta puolukkaa on parhaiten aukeilla tai hyvin harvoissa metsissä.
Korvasieniä voit saada muutaman vuoden ajan, mutta ne sienet, jotka ovat viihtyneet metsän varjossa, katoavat puiden kaatamisen ja lisääntyneen auringonpaisteen ja kuivuuden takia. Tuskinpa keräät enää esimerkiksi kantarelleja tai rouskuja avohakkuualueelta. Sienet myös peittyvät vatukon ja heinien alle. Marjat kestävät paremmin, mutta metsäkoneet viiltävät mättäiden keskelle isoja uria. Se vaikeuttaa myös kulkemista, samoin ojitukset ja kantojen esiin kaivamisen jättämät isot kuopat, jotka usein peittyvät heinään.
Ja kuten sanottu, myös eläimistö kärsii.
Eikö monimuotoinen metsä olekaan enää pääarvo, pitääkö siis säilyttää vain tietynlaista metsää?
Olethan lisäksi huomioinut että hoitamattomassa metsässä metsäpalot toistuvat useammin, eli se tulee menemään tasaiseksi jopa ilman ihmisen kosketusta. Erona on toki, että siinä vaiheessa aluetta ei ole kontrolloitu.Metsäpalot uudistaa metsää. Maaperästä tulee luonnostaan hyvin ravinteikasta uutta kasvua varten. Ei tarvitse ihmistä hoitamaan.
Jos en ole vallan väärin ymmärtänyt, niin aivan yhtä paljon puunpoltossa vapautuu hiiltä, paloipa se metsässä tai sanomalehtipaperina uuninsytykkeenä. Suomen olosuhteissa metsistä viedään puuta pois sen verran harvoin, että kokonaisravinnetasapainon kannalta ei ole suurtakaan merkitystä. Jo taimikkoon tulevat eläimet lannoittavat aluettta jonkun verran.
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan että jonkun oravan tai hömötiaisen mielestä kymmenmetrinen puu on aivan kelpo puu siinä missä ne muutamat parikymmenmetrisetkin.
Tämä menee aivan hölmöksi keskusteluksi maassa, jossa puusta ei ole puutetta ja jossa puuta mätänee metsiin kun ei hakata tarpeeksi.
Uskokaa nyt, Venäjä saa etsiä uudet asiakkaan puustolleen ja energialleen.
Voi olla, että hömötiainen kaipaa pesäpuuksi vanhaa lahoa, mutta peipposen pesän olen nähnyt juurikin n. 10-metrisessä koivussa. Aivan varmasti ainakin hirven mielestä sellainen alle parimetrinen puu on juuri makeimmillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsopa paljon Suomessa metsiä hakataan ja mitä vauhtia metsä kasvaa takaisin. Ei ole syytä huoleen, enemmänkin liian harva hakkuu tarkoittaa huonosti hiiltä sitovaa metsää.
"Metsä kasvaa..." Marja- ja sienimaat palautuvat hyvin hitaasti avohakkuiden jälkeen, puhumattakaan monista muista kasveista. Metsäkoneet ja puiden kantojen ylös kaivaminen jättävät järkyttävät ja elinolosuhteita muuttavat arvet maaperään. Metsä on kun enemmän kuin pelkkää talouspuuta. Ja eläinten elinolosuhteita avohakkuut kutistavat jatkuvalla syötöllä. Lajikato on tutkittu tosiasia Suomessakin.
Mutta on turhaa väitellä niiden kanssa, jotka eivät näe metsässä muuta kuin rahaksi muutettavan puutavaran. Heille kaikki muu on turhaa ja ylimääräistä. Heitä ei kiinnosta edes se, että Suomessa hakataan nykyisin liian nuorta metsää. Se koetaan puu- ja rakennusteollisuudessa raaka-aineen heikkolaatuisuutena. Suomen metsistä ei enää saada yhtä järeitä tukkipuita kuin aikaisemmin.
Miksi sinä väität tuollaista, jonka jokainen marjastaja ja sienestäjä tietää valheeksi? Minä olen se, joka näen metsässä marjat, sienet, yrtit ja riistan. Puutakin näen, ja ymmärrän myös pikkusen taimen olevan puunpoikanen.
Korvasieniä kasvaa parhaiten juuri metsäkoneiden jäljissä, ja monet muutkin sienilajit tuottavat parhaiten satoa hakkuun jälkeen, kun maaperä lämpenee auringonvalossa. Mustikkaa kasvaa isommassakin metsässä, mutta puolukkaa on parhaiten aukeilla tai hyvin harvoissa metsissä.
Korvasieniä voit saada muutaman vuoden ajan, mutta ne sienet, jotka ovat viihtyneet metsän varjossa, katoavat puiden kaatamisen ja lisääntyneen auringonpaisteen ja kuivuuden takia. Tuskinpa keräät enää esimerkiksi kantarelleja tai rouskuja avohakkuualueelta. Sienet myös peittyvät vatukon ja heinien alle. Marjat kestävät paremmin, mutta metsäkoneet viiltävät mättäiden keskelle isoja uria. Se vaikeuttaa myös kulkemista, samoin ojitukset ja kantojen esiin kaivamisen jättämät isot kuopat, jotka usein peittyvät heinään.
Ja kuten sanottu, myös eläimistö kärsii.
Täysin totta. Avohakkuun jälkeisestä tilanteesta hyötyvät marjoista ainoastaan puolukka ja vadelma. Sienissä hyöty rajoittuu vain korvasieneen. Muut lajit eivät hyödy ja mainituillakin lajeilla otollinen vaihe kestää suunnilleen 3-5 vuotta. Turha puhua mistään lämpenemisistä ja "muista sienilajeista" kun niitä ei ole. Suurin osa ruokasienistä on mykorritsasieniä, eli ne muodostavat elävän puun kanssa sienijuuren. No, milläs muodostat kun puu on kärrätty tehtaalle?
Eläimistä hyötyvät sorkkaeläimet ja jänis sekä linnuista jossakin määrin jokunen varpuslintulaji ja teeri ja nekin vain kesäisen ravinnonhankinnan kannalta. Maassa avohakkuulla pesiviä lajeja on hyvin vähän.
Ihmistoiminnan vaikutuksesta avointa maastoa on ilman metsätalouttakin niin valtavasti, ettei monimuotoisuuden takia tarvitsisi hakata yhtään mitään. Esimerkkeinä peltomaisemat, niityt, pihat, puutarhat, tienpientareet, voimalinjat, joutomaat jne.
Tähän mennessä en ole nähnyt ensimmäistäkään koppelonpoikuetta pihalla, niityllä enkä edes joutomaalla. Avohakkuualueilla ne ovat olleet. Puutarhat avointa maastoa - nyt kirjoitit minun puutarhastani. Juuri siksi turvaudun metsän antimiin, kun kun puutarhan tahtoo jäädä kovin avoimeksi maastoksi.
Voi hyvänen aika, Suomi oli täynnä metsoja ennen avohakkuita! Nyt laji on eteläisessä Suomessa sukupuuton partaalla. Metsolle riittävät aukoiksi rämelämpäreet, joita on siellä täällä vanhojen metsien seassa. Pesivät nyt sitten niillä hakkuilla kun ei juuri muutakaan ole. Rämeet kun on ojitettu ja muutettu turvekankaiksi. Mutta täysin avoimessa maastossa pesimistulos on huono kun sekä varislinnut että nisäkäspedot löytävät pesän helpommin.
Kuka meistä onkaan ollut katsomassa niitä metsoparvia, joita täällä ennen avohakkuita oli? Epäilen, että tuskin kumpikaan meistä. Suomessa on sentään rämelämpäreitä aika paljon, mutta kyllä ne koppelonpesät ( jos niitä pesiksi voi sanoa) ovat olleet avohakkuualueilla, vaikka ympärillä olisi ollut satoja hehtaareja avosuota, jota rämeet eivät ole. Sitä en osaa sanoa, miksi moni lintu päättelee aukean alueen paremmaksi pesimispaikaksi kuin metsän. Ehkä siksi, että havaitsee pedon helpommin ja voi pelastaa poikueensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsopa paljon Suomessa metsiä hakataan ja mitä vauhtia metsä kasvaa takaisin. Ei ole syytä huoleen, enemmänkin liian harva hakkuu tarkoittaa huonosti hiiltä sitovaa metsää.
"Metsä kasvaa..." Marja- ja sienimaat palautuvat hyvin hitaasti avohakkuiden jälkeen, puhumattakaan monista muista kasveista. Metsäkoneet ja puiden kantojen ylös kaivaminen jättävät järkyttävät ja elinolosuhteita muuttavat arvet maaperään. Metsä on kun enemmän kuin pelkkää talouspuuta. Ja eläinten elinolosuhteita avohakkuut kutistavat jatkuvalla syötöllä. Lajikato on tutkittu tosiasia Suomessakin.
Mutta on turhaa väitellä niiden kanssa, jotka eivät näe metsässä muuta kuin rahaksi muutettavan puutavaran. Heille kaikki muu on turhaa ja ylimääräistä. Heitä ei kiinnosta edes se, että Suomessa hakataan nykyisin liian nuorta metsää. Se koetaan puu- ja rakennusteollisuudessa raaka-aineen heikkolaatuisuutena. Suomen metsistä ei enää saada yhtä järeitä tukkipuita kuin aikaisemmin.
Miksi sinä väität tuollaista, jonka jokainen marjastaja ja sienestäjä tietää valheeksi? Minä olen se, joka näen metsässä marjat, sienet, yrtit ja riistan. Puutakin näen, ja ymmärrän myös pikkusen taimen olevan puunpoikanen.
Korvasieniä kasvaa parhaiten juuri metsäkoneiden jäljissä, ja monet muutkin sienilajit tuottavat parhaiten satoa hakkuun jälkeen, kun maaperä lämpenee auringonvalossa. Mustikkaa kasvaa isommassakin metsässä, mutta puolukkaa on parhaiten aukeilla tai hyvin harvoissa metsissä.
Korvasieniä voit saada muutaman vuoden ajan, mutta ne sienet, jotka ovat viihtyneet metsän varjossa, katoavat puiden kaatamisen ja lisääntyneen auringonpaisteen ja kuivuuden takia. Tuskinpa keräät enää esimerkiksi kantarelleja tai rouskuja avohakkuualueelta. Sienet myös peittyvät vatukon ja heinien alle. Marjat kestävät paremmin, mutta metsäkoneet viiltävät mättäiden keskelle isoja uria. Se vaikeuttaa myös kulkemista, samoin ojitukset ja kantojen esiin kaivamisen jättämät isot kuopat, jotka usein peittyvät heinään.
Ja kuten sanottu, myös eläimistö kärsii.
Eikö sitten heinät ja niitä syövät eläimet kuulu ollenkaan siihen lajiston monimuotoisuuteen, eikä korvasienet, vatut ja puolukat?
Eli vain kanttarellit sallitaan, ja hömötiaiset, mutta marjoja syövillä linnuilla ei niin väliä. Kovin on valikoivaa tämä teidän "luonnon monimuotoisuus".
Siis monimuotoisuus vähenee ja muutama laji hyötyy tilanteesta usean muun lajin kustannuksella? Eihän se mitenkään paranna luonnon monimuotoisuutta.
Miksi et ymmärrä, että osa luonnon monimuotoisuutta ovat myös aiemmin mainitut korvasienet ja vatut? Ne vanhojen metsien lajit, kuten kaarnakuoriaiset ja hömötiaiset hyötyvät jänisten ja marjoja syövien lintujen kustannuksella, jos aukkoja ei ole?
En minä tässä puolusta mitään satojen hehtaarien aukkoja 1970-luvun malliin vaan puolustan niitä lajeja, jotka eivät tule toimeen vanhassa varjoisassa metsässä.
En näe mitään ongelmaa vadelman tai korvasienen kannalta, kun sitä vanhaa metsää on niin kovin vähän. Hömötiaiset ja muut vanhojen metsien lajit taas tarvitsevat enemmän vanhoja metsiä tähän maahan. Ei pitäisi olla vaikea ymmärtää.
Eilen saunan jälkeen katselin saunan parvekkeella maisemia. Sauna on talon ylimmässä 7+ kerroksessa ja sieltä näkee kauas. Asumme ison kaupungin keskustan laitamilla ja talojen ja katujen ja teiden lisäksi näkyy metsää. Silmänkantamattomiin metsää. Kaupungissa!! Tästä kun lähdetään ajamaan keskiseen Suomeen päin, puumäärä vain lisääntyy. Kainuun korkeudella ei muuta olekaan kuin metsää 😊
Suomi on metsäisimpiä maita. Ei metsät lopu ja lisää istutetaan lähes aina päätehakkuiden jälkeen. Kyllä Suomi oman tonttinsa hoitaa metsien ja hiilinielujen määrässä.
Alue: Aihe vapaa
Tämän alapeukuttaneelta odotan kommentteja paremmasta tiedosta.