Eikö teitä huolestuta Suomen metsien liikahakkaaminen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsopa paljon Suomessa metsiä hakataan ja mitä vauhtia metsä kasvaa takaisin. Ei ole syytä huoleen, enemmänkin liian harva hakkuu tarkoittaa huonosti hiiltä sitovaa metsää.

"Metsä kasvaa..." Marja- ja sienimaat palautuvat hyvin hitaasti avohakkuiden jälkeen, puhumattakaan monista muista kasveista. Metsäkoneet ja puiden kantojen ylös kaivaminen jättävät järkyttävät ja elinolosuhteita muuttavat arvet maaperään. Metsä on kun enemmän kuin pelkkää talouspuuta. Ja eläinten elinolosuhteita avohakkuut kutistavat jatkuvalla syötöllä. Lajikato on tutkittu tosiasia Suomessakin. 

Mutta on turhaa väitellä niiden kanssa, jotka eivät näe metsässä muuta kuin rahaksi muutettavan puutavaran. Heille kaikki muu on turhaa ja ylimääräistä. Heitä ei kiinnosta edes se, että Suomessa hakataan nykyisin liian nuorta metsää. Se koetaan puu- ja rakennusteollisuudessa raaka-aineen heikkolaatuisuutena. Suomen metsistä ei enää saada yhtä järeitä tukkipuita kuin aikaisemmin.

Vadelmapensasta on avohakkuut alueen valloillaan, jos käyt vuoden jälkeen katsomassa. Siitä se sitten toki häviää metsän kasvaessa, koska ei viihdy varjoisassa olosuhteessa. Niin kuin eivät monet muutkaan kasvit. Ilmeisesti ne eivät sinua juurikaan kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsopa paljon Suomessa metsiä hakataan ja mitä vauhtia metsä kasvaa takaisin. Ei ole syytä huoleen, enemmänkin liian harva hakkuu tarkoittaa huonosti hiiltä sitovaa metsää.

"Metsä kasvaa..." Marja- ja sienimaat palautuvat hyvin hitaasti avohakkuiden jälkeen, puhumattakaan monista muista kasveista. Metsäkoneet ja puiden kantojen ylös kaivaminen jättävät järkyttävät ja elinolosuhteita muuttavat arvet maaperään. Metsä on kun enemmän kuin pelkkää talouspuuta. Ja eläinten elinolosuhteita avohakkuut kutistavat jatkuvalla syötöllä. Lajikato on tutkittu tosiasia Suomessakin. 

Mutta on turhaa väitellä niiden kanssa, jotka eivät näe metsässä muuta kuin rahaksi muutettavan puutavaran. Heille kaikki muu on turhaa ja ylimääräistä. Heitä ei kiinnosta edes se, että Suomessa hakataan nykyisin liian nuorta metsää. Se koetaan puu- ja rakennusteollisuudessa raaka-aineen heikkolaatuisuutena. Suomen metsistä ei enää saada yhtä järeitä tukkipuita kuin aikaisemmin.

Miksi sinä väität tuollaista, jonka jokainen marjastaja ja sienestäjä tietää valheeksi? Minä olen se, joka näen metsässä marjat, sienet, yrtit ja riistan. Puutakin näen, ja ymmärrän myös pikkusen taimen olevan puunpoikanen.

Korvasieniä kasvaa parhaiten juuri metsäkoneiden jäljissä, ja monet muutkin sienilajit tuottavat parhaiten satoa hakkuun jälkeen, kun maaperä lämpenee auringonvalossa. Mustikkaa kasvaa isommassakin metsässä, mutta puolukkaa on parhaiten aukeilla tai hyvin harvoissa metsissä.

Korvasieniä voit saada muutaman vuoden ajan, mutta ne sienet, jotka ovat viihtyneet metsän varjossa, katoavat puiden kaatamisen ja lisääntyneen auringonpaisteen ja kuivuuden takia.  Tuskinpa keräät enää esimerkiksi kantarelleja tai rouskuja avohakkuualueelta. Sienet myös peittyvät vatukon ja heinien alle. Marjat kestävät paremmin, mutta metsäkoneet viiltävät mättäiden keskelle isoja uria. Se vaikeuttaa myös kulkemista, samoin ojitukset ja kantojen esiin kaivamisen jättämät isot kuopat, jotka usein peittyvät heinään. 

Ja kuten sanottu, myös eläimistö kärsii.

Eikö monimuotoinen metsä olekaan enää pääarvo, pitääkö siis säilyttää vain tietynlaista metsää?

Olethan lisäksi huomioinut että hoitamattomassa metsässä metsäpalot toistuvat useammin, eli se tulee menemään tasaiseksi jopa ilman ihmisen kosketusta. Erona on toki, että siinä vaiheessa aluetta ei ole kontrolloitu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ettekö yhtään seuraa uutisointia? Metsiä liikahakataan tällä hetkellä. Hakkuita piti merkittävästi lisätä kun puuta ei saada enään Venäjältä.

Liikahakkaaminen on ideologinen tyhjästä temmottu muka-uutinen.

Tilastot osoittavat, että metsien biomassa lisääntyy koko ajan. Satelliittikuvat osoittavat, että Suomi on Euroopan metsäisin maa.

Näin on. Lukekin (Luonnonvarakeskus) on nykyään vihervassareiden valtaama ja tuottaa valeuutisia aina tarpeen mukaan.

Mikään Suomen metsissä ei ole muuttunut huonompaan suuntaan yhtäkkiä parissa vuodessa, eikä oikein pystykään muuttumaan...

Vai olisiko niin, että sieltä löytyy ihmisiä, joiden näkemyksiin eivät Metsähallituksen ja elinkeinoelämän lobbarit ole vaikuttaneet? Eli oikeasti objektiivista tutkimustietoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäähän metsää hakata kun rakennetaan moottoriteitä tai rakennetaan valtavan leveitä siirtolinjoja tuulisähkön siirtoa varten. Miksi niitä tuulipuistoja ei rakenneta suurten kaupunkien välittömään läheisyyteen.

Tuulienergia aiheuttaa todellakin paljon metsätuhoja. Myös minun kotiseudulla. Täkäläisiin metsiin rakennetaan jo yhtä tuulivoimala-aluetta ("tuulipuistoa") ja toista suunnitellaan. Rakenteilla on myös uusi sähkönsiirtolinja, ja sen tieltä on jo kaadettu paljon puita. Siinäpä vihreää siirtymää kaikille, jotka haluavat elää valheessa ja itsepetoksessa ja elvistelevät sähköautoillaan.

110 kV sähkönsiirtolinjan leveys on 30 metriä.  On itse asiassa epätodennäköistä että noinkin korkeaa jännitettä käytettäisiin tuulivoiman siirtolinjassa, mutta otetaan tuo nyt alkuun.

Jätän referoidun kirjoittajan laskettavaksi montako hehtaaria saadaan nurin per kilometri, ja kuinka monta hehtaaria siinä ympärillä on edelleen pystyssä, jos ajatellaan että metsää on ainakin kilometri leveydeltä.

...ja kuinka suuren merkityksen luonnolle tuollainen 30 metrin aukea aiheuttaa...

Yrittäkää nyt edes jotain realistista näillä pelotteluillanne.

Meillä vedettiin tuulivoimaloista kohti maakuntaa sähkölinjan takia 80 m, osa siitä on ns. reuna-aluetta, jossa saa kasvattaa 10 mittaisia puita.

Ja 10 m puut ei ole "metsää"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsopa paljon Suomessa metsiä hakataan ja mitä vauhtia metsä kasvaa takaisin. Ei ole syytä huoleen, enemmänkin liian harva hakkuu tarkoittaa huonosti hiiltä sitovaa metsää.

"Metsä kasvaa..." Marja- ja sienimaat palautuvat hyvin hitaasti avohakkuiden jälkeen, puhumattakaan monista muista kasveista. Metsäkoneet ja puiden kantojen ylös kaivaminen jättävät järkyttävät ja elinolosuhteita muuttavat arvet maaperään. Metsä on kun enemmän kuin pelkkää talouspuuta. Ja eläinten elinolosuhteita avohakkuut kutistavat jatkuvalla syötöllä. Lajikato on tutkittu tosiasia Suomessakin. 

Mutta on turhaa väitellä niiden kanssa, jotka eivät näe metsässä muuta kuin rahaksi muutettavan puutavaran. Heille kaikki muu on turhaa ja ylimääräistä. Heitä ei kiinnosta edes se, että Suomessa hakataan nykyisin liian nuorta metsää. Se koetaan puu- ja rakennusteollisuudessa raaka-aineen heikkolaatuisuutena. Suomen metsistä ei enää saada yhtä järeitä tukkipuita kuin aikaisemmin.

Avohakkuu oli vuonna 2016, vuonna 2018 - 2022 saatiin aika lailla huima vadelmasato ja 2021 mustikkaa ämpärikaupalla, samoin viime vuonna eli ei se nyt mitenkään kauhistuttavan hitaasti marjoja ryhdy tuottamaan.

Milloin olette nähneet vatukkoja muualla kuin hakkuuaukeilla tai jonkun aukon, kuten metsäautotien vieressä? Tämä kysymys siis teille, jotka luulette avohakkuitten olevan tuottamattomia.Juuri ne tuottavat sitä kaikkea muuta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäähän metsää hakata kun rakennetaan moottoriteitä tai rakennetaan valtavan leveitä siirtolinjoja tuulisähkön siirtoa varten. Miksi niitä tuulipuistoja ei rakenneta suurten kaupunkien välittömään läheisyyteen.

Tuulienergia aiheuttaa todellakin paljon metsätuhoja. Myös minun kotiseudulla. Täkäläisiin metsiin rakennetaan jo yhtä tuulivoimala-aluetta ("tuulipuistoa") ja toista suunnitellaan. Rakenteilla on myös uusi sähkönsiirtolinja, ja sen tieltä on jo kaadettu paljon puita. Siinäpä vihreää siirtymää kaikille, jotka haluavat elää valheessa ja itsepetoksessa ja elvistelevät sähköautoillaan.

110 kV sähkönsiirtolinjan leveys on 30 metriä.  On itse asiassa epätodennäköistä että noinkin korkeaa jännitettä käytettäisiin tuulivoiman siirtolinjassa, mutta otetaan tuo nyt alkuun.

Jätän referoidun kirjoittajan laskettavaksi montako hehtaaria saadaan nurin per kilometri, ja kuinka monta hehtaaria siinä ympärillä on edelleen pystyssä, jos ajatellaan että metsää on ainakin kilometri leveydeltä.

...ja kuinka suuren merkityksen luonnolle tuollainen 30 metrin aukea aiheuttaa...

Yrittäkää nyt edes jotain realistista näillä pelotteluillanne.

Meillä vedettiin tuulivoimaloista kohti maakuntaa sähkölinjan takia 80 m, osa siitä on ns. reuna-aluetta, jossa saa kasvattaa 10 mittaisia puita.

Ja 10 m puut ei ole "metsää"?

Entäs se monimuotoisuus? Suomessa on puulajeja, jotka harvemmin kasvavat yli 10-metrisiksi. Mainittakoon mm. lepät, katajat ja pihlajat, jotka ovat monille lajeille arvokkaita ravintokasveja.

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa kirjoittajista ei ymmärrä mitään maalajeista, metsätyypeistä, pienilmastosta jne. Ei rehevälle maalle saa syntymään monilajista puustoa, mänty ei yksinkertaisesti pärjää siellä kisassa lehtipuiden kanssa ja toisaalta kuusi ei karulla maalla kasva. Tautien vaivaaman kuusikon kuollessa pystyyn ei siitä tule somasti keloutuvaa aluetta, vaan hiiltä ilmakehään työntävä lahoava läntti, jossa ei paljon muuta kasva, koska kuntta on liian paksu ja valoa liian vähän.

Sinäkin taidat tietää, miltä Kuusikaira näyttää, vaikka et olisi koskaan siellä käynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsopa paljon Suomessa metsiä hakataan ja mitä vauhtia metsä kasvaa takaisin. Ei ole syytä huoleen, enemmänkin liian harva hakkuu tarkoittaa huonosti hiiltä sitovaa metsää.

"Metsä kasvaa..." Marja- ja sienimaat palautuvat hyvin hitaasti avohakkuiden jälkeen, puhumattakaan monista muista kasveista. Metsäkoneet ja puiden kantojen ylös kaivaminen jättävät järkyttävät ja elinolosuhteita muuttavat arvet maaperään. Metsä on kun enemmän kuin pelkkää talouspuuta. Ja eläinten elinolosuhteita avohakkuut kutistavat jatkuvalla syötöllä. Lajikato on tutkittu tosiasia Suomessakin. 

Mutta on turhaa väitellä niiden kanssa, jotka eivät näe metsässä muuta kuin rahaksi muutettavan puutavaran. Heille kaikki muu on turhaa ja ylimääräistä. Heitä ei kiinnosta edes se, että Suomessa hakataan nykyisin liian nuorta metsää. Se koetaan puu- ja rakennusteollisuudessa raaka-aineen heikkolaatuisuutena. Suomen metsistä ei enää saada yhtä järeitä tukkipuita kuin aikaisemmin.

Miksi sinä väität tuollaista, jonka jokainen marjastaja ja sienestäjä tietää valheeksi? Minä olen se, joka näen metsässä marjat, sienet, yrtit ja riistan. Puutakin näen, ja ymmärrän myös pikkusen taimen olevan puunpoikanen.

Korvasieniä kasvaa parhaiten juuri metsäkoneiden jäljissä, ja monet muutkin sienilajit tuottavat parhaiten satoa hakkuun jälkeen, kun maaperä lämpenee auringonvalossa. Mustikkaa kasvaa isommassakin metsässä, mutta puolukkaa on parhaiten aukeilla tai hyvin harvoissa metsissä.

Korvasieniä voit saada muutaman vuoden ajan, mutta ne sienet, jotka ovat viihtyneet metsän varjossa, katoavat puiden kaatamisen ja lisääntyneen auringonpaisteen ja kuivuuden takia.  Tuskinpa keräät enää esimerkiksi kantarelleja tai rouskuja avohakkuualueelta. Sienet myös peittyvät vatukon ja heinien alle. Marjat kestävät paremmin, mutta metsäkoneet viiltävät mättäiden keskelle isoja uria. Se vaikeuttaa myös kulkemista, samoin ojitukset ja kantojen esiin kaivamisen jättämät isot kuopat, jotka usein peittyvät heinään. 

Ja kuten sanottu, myös eläimistö kärsii.

Täysin totta. Avohakkuun jälkeisestä tilanteesta hyötyvät marjoista ainoastaan puolukka ja vadelma. Sienissä hyöty rajoittuu vain korvasieneen. Muut lajit eivät hyödy ja mainituillakin lajeilla otollinen vaihe kestää suunnilleen 3-5 vuotta. Turha puhua mistään lämpenemisistä ja "muista sienilajeista" kun niitä ei ole. Suurin osa ruokasienistä on mykorritsasieniä, eli ne muodostavat elävän puun kanssa sienijuuren. No, milläs muodostat kun puu on kärrätty tehtaalle?

Eläimistä hyötyvät sorkkaeläimet ja jänis sekä linnuista jossakin määrin jokunen varpuslintulaji ja teeri ja nekin vain kesäisen ravinnonhankinnan kannalta. Maassa avohakkuulla pesiviä lajeja on hyvin vähän.

Ihmistoiminnan vaikutuksesta avointa maastoa on ilman metsätalouttakin niin valtavasti, ettei monimuotoisuuden takia tarvitsisi hakata yhtään mitään. Esimerkkeinä peltomaisemat, niityt, pihat, puutarhat, tienpientareet, voimalinjat, joutomaat jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsopa paljon Suomessa metsiä hakataan ja mitä vauhtia metsä kasvaa takaisin. Ei ole syytä huoleen, enemmänkin liian harva hakkuu tarkoittaa huonosti hiiltä sitovaa metsää.

"Metsä kasvaa..." Marja- ja sienimaat palautuvat hyvin hitaasti avohakkuiden jälkeen, puhumattakaan monista muista kasveista. Metsäkoneet ja puiden kantojen ylös kaivaminen jättävät järkyttävät ja elinolosuhteita muuttavat arvet maaperään. Metsä on kun enemmän kuin pelkkää talouspuuta. Ja eläinten elinolosuhteita avohakkuut kutistavat jatkuvalla syötöllä. Lajikato on tutkittu tosiasia Suomessakin. 

Mutta on turhaa väitellä niiden kanssa, jotka eivät näe metsässä muuta kuin rahaksi muutettavan puutavaran. Heille kaikki muu on turhaa ja ylimääräistä. Heitä ei kiinnosta edes se, että Suomessa hakataan nykyisin liian nuorta metsää. Se koetaan puu- ja rakennusteollisuudessa raaka-aineen heikkolaatuisuutena. Suomen metsistä ei enää saada yhtä järeitä tukkipuita kuin aikaisemmin.

Miksi sinä väität tuollaista, jonka jokainen marjastaja ja sienestäjä tietää valheeksi? Minä olen se, joka näen metsässä marjat, sienet, yrtit ja riistan. Puutakin näen, ja ymmärrän myös pikkusen taimen olevan puunpoikanen.

Korvasieniä kasvaa parhaiten juuri metsäkoneiden jäljissä, ja monet muutkin sienilajit tuottavat parhaiten satoa hakkuun jälkeen, kun maaperä lämpenee auringonvalossa. Mustikkaa kasvaa isommassakin metsässä, mutta puolukkaa on parhaiten aukeilla tai hyvin harvoissa metsissä.

Korvasieniä voit saada muutaman vuoden ajan, mutta ne sienet, jotka ovat viihtyneet metsän varjossa, katoavat puiden kaatamisen ja lisääntyneen auringonpaisteen ja kuivuuden takia.  Tuskinpa keräät enää esimerkiksi kantarelleja tai rouskuja avohakkuualueelta. Sienet myös peittyvät vatukon ja heinien alle. Marjat kestävät paremmin, mutta metsäkoneet viiltävät mättäiden keskelle isoja uria. Se vaikeuttaa myös kulkemista, samoin ojitukset ja kantojen esiin kaivamisen jättämät isot kuopat, jotka usein peittyvät heinään. 

Ja kuten sanottu, myös eläimistö kärsii.

Eikö sitten heinät ja niitä syövät eläimet kuulu ollenkaan siihen lajiston monimuotoisuuteen, eikä korvasienet, vatut ja puolukat? 

Eli vain kanttarellit sallitaan, ja hömötiaiset, mutta marjoja syövillä linnuilla ei niin väliä. Kovin on valikoivaa tämä teidän "luonnon monimuotoisuus". 

enemmän huolestuttaa se, että ap:ta ei ole hakattu tarpeeksi, kun se noin sekoilee tai sitten sitä on hakattu liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsopa paljon Suomessa metsiä hakataan ja mitä vauhtia metsä kasvaa takaisin. Ei ole syytä huoleen, enemmänkin liian harva hakkuu tarkoittaa huonosti hiiltä sitovaa metsää.

"Metsä kasvaa..." Marja- ja sienimaat palautuvat hyvin hitaasti avohakkuiden jälkeen, puhumattakaan monista muista kasveista. Metsäkoneet ja puiden kantojen ylös kaivaminen jättävät järkyttävät ja elinolosuhteita muuttavat arvet maaperään. Metsä on kun enemmän kuin pelkkää talouspuuta. Ja eläinten elinolosuhteita avohakkuut kutistavat jatkuvalla syötöllä. Lajikato on tutkittu tosiasia Suomessakin. 

Mutta on turhaa väitellä niiden kanssa, jotka eivät näe metsässä muuta kuin rahaksi muutettavan puutavaran. Heille kaikki muu on turhaa ja ylimääräistä. Heitä ei kiinnosta edes se, että Suomessa hakataan nykyisin liian nuorta metsää. Se koetaan puu- ja rakennusteollisuudessa raaka-aineen heikkolaatuisuutena. Suomen metsistä ei enää saada yhtä järeitä tukkipuita kuin aikaisemmin.

Miksi sinä väität tuollaista, jonka jokainen marjastaja ja sienestäjä tietää valheeksi? Minä olen se, joka näen metsässä marjat, sienet, yrtit ja riistan. Puutakin näen, ja ymmärrän myös pikkusen taimen olevan puunpoikanen.

Korvasieniä kasvaa parhaiten juuri metsäkoneiden jäljissä, ja monet muutkin sienilajit tuottavat parhaiten satoa hakkuun jälkeen, kun maaperä lämpenee auringonvalossa. Mustikkaa kasvaa isommassakin metsässä, mutta puolukkaa on parhaiten aukeilla tai hyvin harvoissa metsissä.

Korvasieniä voit saada muutaman vuoden ajan, mutta ne sienet, jotka ovat viihtyneet metsän varjossa, katoavat puiden kaatamisen ja lisääntyneen auringonpaisteen ja kuivuuden takia.  Tuskinpa keräät enää esimerkiksi kantarelleja tai rouskuja avohakkuualueelta. Sienet myös peittyvät vatukon ja heinien alle. Marjat kestävät paremmin, mutta metsäkoneet viiltävät mättäiden keskelle isoja uria. Se vaikeuttaa myös kulkemista, samoin ojitukset ja kantojen esiin kaivamisen jättämät isot kuopat, jotka usein peittyvät heinään. 

Ja kuten sanottu, myös eläimistö kärsii.

Täysin totta. Avohakkuun jälkeisestä tilanteesta hyötyvät marjoista ainoastaan puolukka ja vadelma. Sienissä hyöty rajoittuu vain korvasieneen. Muut lajit eivät hyödy ja mainituillakin lajeilla otollinen vaihe kestää suunnilleen 3-5 vuotta. Turha puhua mistään lämpenemisistä ja "muista sienilajeista" kun niitä ei ole. Suurin osa ruokasienistä on mykorritsasieniä, eli ne muodostavat elävän puun kanssa sienijuuren. No, milläs muodostat kun puu on kärrätty tehtaalle?

Eläimistä hyötyvät sorkkaeläimet ja jänis sekä linnuista jossakin määrin jokunen varpuslintulaji ja teeri ja nekin vain kesäisen ravinnonhankinnan kannalta. Maassa avohakkuulla pesiviä lajeja on hyvin vähän.

Ihmistoiminnan vaikutuksesta avointa maastoa on ilman metsätalouttakin niin valtavasti, ettei monimuotoisuuden takia tarvitsisi hakata yhtään mitään. Esimerkkeinä peltomaisemat, niityt, pihat, puutarhat, tienpientareet, voimalinjat, joutomaat jne.

Tähän mennessä en ole nähnyt ensimmäistäkään koppelonpoikuetta pihalla, niityllä enkä edes joutomaalla. Avohakkuualueilla ne ovat olleet. Puutarhat avointa maastoa - nyt kirjoitit minun puutarhastani. Juuri siksi turvaudun metsän antimiin, kun kun puutarhan tahtoo jäädä kovin avoimeksi maastoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsopa paljon Suomessa metsiä hakataan ja mitä vauhtia metsä kasvaa takaisin. Ei ole syytä huoleen, enemmänkin liian harva hakkuu tarkoittaa huonosti hiiltä sitovaa metsää.

"Metsä kasvaa..." Marja- ja sienimaat palautuvat hyvin hitaasti avohakkuiden jälkeen, puhumattakaan monista muista kasveista. Metsäkoneet ja puiden kantojen ylös kaivaminen jättävät järkyttävät ja elinolosuhteita muuttavat arvet maaperään. Metsä on kun enemmän kuin pelkkää talouspuuta. Ja eläinten elinolosuhteita avohakkuut kutistavat jatkuvalla syötöllä. Lajikato on tutkittu tosiasia Suomessakin. 

Mutta on turhaa väitellä niiden kanssa, jotka eivät näe metsässä muuta kuin rahaksi muutettavan puutavaran. Heille kaikki muu on turhaa ja ylimääräistä. Heitä ei kiinnosta edes se, että Suomessa hakataan nykyisin liian nuorta metsää. Se koetaan puu- ja rakennusteollisuudessa raaka-aineen heikkolaatuisuutena. Suomen metsistä ei enää saada yhtä järeitä tukkipuita kuin aikaisemmin.

Miksi sinä väität tuollaista, jonka jokainen marjastaja ja sienestäjä tietää valheeksi? Minä olen se, joka näen metsässä marjat, sienet, yrtit ja riistan. Puutakin näen, ja ymmärrän myös pikkusen taimen olevan puunpoikanen.

Korvasieniä kasvaa parhaiten juuri metsäkoneiden jäljissä, ja monet muutkin sienilajit tuottavat parhaiten satoa hakkuun jälkeen, kun maaperä lämpenee auringonvalossa. Mustikkaa kasvaa isommassakin metsässä, mutta puolukkaa on parhaiten aukeilla tai hyvin harvoissa metsissä.

Korvasieniä voit saada muutaman vuoden ajan, mutta ne sienet, jotka ovat viihtyneet metsän varjossa, katoavat puiden kaatamisen ja lisääntyneen auringonpaisteen ja kuivuuden takia.  Tuskinpa keräät enää esimerkiksi kantarelleja tai rouskuja avohakkuualueelta. Sienet myös peittyvät vatukon ja heinien alle. Marjat kestävät paremmin, mutta metsäkoneet viiltävät mättäiden keskelle isoja uria. Se vaikeuttaa myös kulkemista, samoin ojitukset ja kantojen esiin kaivamisen jättämät isot kuopat, jotka usein peittyvät heinään. 

Ja kuten sanottu, myös eläimistö kärsii.

Eikö monimuotoinen metsä olekaan enää pääarvo, pitääkö siis säilyttää vain tietynlaista metsää?

Olethan lisäksi huomioinut että hoitamattomassa metsässä metsäpalot toistuvat useammin, eli se tulee menemään tasaiseksi jopa ilman ihmisen kosketusta. Erona on toki, että siinä vaiheessa aluetta ei ole kontrolloitu.

Metsäpalot uudistaa metsää. Maaperästä tulee luonnostaan hyvin ravinteikasta uutta kasvua varten. Ei tarvitse ihmistä hoitamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsopa paljon Suomessa metsiä hakataan ja mitä vauhtia metsä kasvaa takaisin. Ei ole syytä huoleen, enemmänkin liian harva hakkuu tarkoittaa huonosti hiiltä sitovaa metsää.

"Metsä kasvaa..." Marja- ja sienimaat palautuvat hyvin hitaasti avohakkuiden jälkeen, puhumattakaan monista muista kasveista. Metsäkoneet ja puiden kantojen ylös kaivaminen jättävät järkyttävät ja elinolosuhteita muuttavat arvet maaperään. Metsä on kun enemmän kuin pelkkää talouspuuta. Ja eläinten elinolosuhteita avohakkuut kutistavat jatkuvalla syötöllä. Lajikato on tutkittu tosiasia Suomessakin. 

Mutta on turhaa väitellä niiden kanssa, jotka eivät näe metsässä muuta kuin rahaksi muutettavan puutavaran. Heille kaikki muu on turhaa ja ylimääräistä. Heitä ei kiinnosta edes se, että Suomessa hakataan nykyisin liian nuorta metsää. Se koetaan puu- ja rakennusteollisuudessa raaka-aineen heikkolaatuisuutena. Suomen metsistä ei enää saada yhtä järeitä tukkipuita kuin aikaisemmin.

Miksi sinä väität tuollaista, jonka jokainen marjastaja ja sienestäjä tietää valheeksi? Minä olen se, joka näen metsässä marjat, sienet, yrtit ja riistan. Puutakin näen, ja ymmärrän myös pikkusen taimen olevan puunpoikanen.

Korvasieniä kasvaa parhaiten juuri metsäkoneiden jäljissä, ja monet muutkin sienilajit tuottavat parhaiten satoa hakkuun jälkeen, kun maaperä lämpenee auringonvalossa. Mustikkaa kasvaa isommassakin metsässä, mutta puolukkaa on parhaiten aukeilla tai hyvin harvoissa metsissä.

Korvasieniä voit saada muutaman vuoden ajan, mutta ne sienet, jotka ovat viihtyneet metsän varjossa, katoavat puiden kaatamisen ja lisääntyneen auringonpaisteen ja kuivuuden takia.  Tuskinpa keräät enää esimerkiksi kantarelleja tai rouskuja avohakkuualueelta. Sienet myös peittyvät vatukon ja heinien alle. Marjat kestävät paremmin, mutta metsäkoneet viiltävät mättäiden keskelle isoja uria. Se vaikeuttaa myös kulkemista, samoin ojitukset ja kantojen esiin kaivamisen jättämät isot kuopat, jotka usein peittyvät heinään. 

Ja kuten sanottu, myös eläimistö kärsii.

Eikö sitten heinät ja niitä syövät eläimet kuulu ollenkaan siihen lajiston monimuotoisuuteen, eikä korvasienet, vatut ja puolukat? 

Eli vain kanttarellit sallitaan, ja hömötiaiset, mutta marjoja syövillä linnuilla ei niin väliä. Kovin on valikoivaa tämä teidän "luonnon monimuotoisuus". 

Siis monimuotoisuus vähenee ja muutama laji hyötyy tilanteesta usean muun lajin kustannuksella? Eihän se mitenkään paranna luonnon monimuotoisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsopa paljon Suomessa metsiä hakataan ja mitä vauhtia metsä kasvaa takaisin. Ei ole syytä huoleen, enemmänkin liian harva hakkuu tarkoittaa huonosti hiiltä sitovaa metsää.

"Metsä kasvaa..." Marja- ja sienimaat palautuvat hyvin hitaasti avohakkuiden jälkeen, puhumattakaan monista muista kasveista. Metsäkoneet ja puiden kantojen ylös kaivaminen jättävät järkyttävät ja elinolosuhteita muuttavat arvet maaperään. Metsä on kun enemmän kuin pelkkää talouspuuta. Ja eläinten elinolosuhteita avohakkuut kutistavat jatkuvalla syötöllä. Lajikato on tutkittu tosiasia Suomessakin. 

Mutta on turhaa väitellä niiden kanssa, jotka eivät näe metsässä muuta kuin rahaksi muutettavan puutavaran. Heille kaikki muu on turhaa ja ylimääräistä. Heitä ei kiinnosta edes se, että Suomessa hakataan nykyisin liian nuorta metsää. Se koetaan puu- ja rakennusteollisuudessa raaka-aineen heikkolaatuisuutena. Suomen metsistä ei enää saada yhtä järeitä tukkipuita kuin aikaisemmin.

Miksi sinä väität tuollaista, jonka jokainen marjastaja ja sienestäjä tietää valheeksi? Minä olen se, joka näen metsässä marjat, sienet, yrtit ja riistan. Puutakin näen, ja ymmärrän myös pikkusen taimen olevan puunpoikanen.

Korvasieniä kasvaa parhaiten juuri metsäkoneiden jäljissä, ja monet muutkin sienilajit tuottavat parhaiten satoa hakkuun jälkeen, kun maaperä lämpenee auringonvalossa. Mustikkaa kasvaa isommassakin metsässä, mutta puolukkaa on parhaiten aukeilla tai hyvin harvoissa metsissä.

Korvasieniä voit saada muutaman vuoden ajan, mutta ne sienet, jotka ovat viihtyneet metsän varjossa, katoavat puiden kaatamisen ja lisääntyneen auringonpaisteen ja kuivuuden takia.  Tuskinpa keräät enää esimerkiksi kantarelleja tai rouskuja avohakkuualueelta. Sienet myös peittyvät vatukon ja heinien alle. Marjat kestävät paremmin, mutta metsäkoneet viiltävät mättäiden keskelle isoja uria. Se vaikeuttaa myös kulkemista, samoin ojitukset ja kantojen esiin kaivamisen jättämät isot kuopat, jotka usein peittyvät heinään. 

Ja kuten sanottu, myös eläimistö kärsii.

Täysin totta. Avohakkuun jälkeisestä tilanteesta hyötyvät marjoista ainoastaan puolukka ja vadelma. Sienissä hyöty rajoittuu vain korvasieneen. Muut lajit eivät hyödy ja mainituillakin lajeilla otollinen vaihe kestää suunnilleen 3-5 vuotta. Turha puhua mistään lämpenemisistä ja "muista sienilajeista" kun niitä ei ole. Suurin osa ruokasienistä on mykorritsasieniä, eli ne muodostavat elävän puun kanssa sienijuuren. No, milläs muodostat kun puu on kärrätty tehtaalle?

Eläimistä hyötyvät sorkkaeläimet ja jänis sekä linnuista jossakin määrin jokunen varpuslintulaji ja teeri ja nekin vain kesäisen ravinnonhankinnan kannalta. Maassa avohakkuulla pesiviä lajeja on hyvin vähän.

Ihmistoiminnan vaikutuksesta avointa maastoa on ilman metsätalouttakin niin valtavasti, ettei monimuotoisuuden takia tarvitsisi hakata yhtään mitään. Esimerkkeinä peltomaisemat, niityt, pihat, puutarhat, tienpientareet, voimalinjat, joutomaat jne.

Tähän mennessä en ole nähnyt ensimmäistäkään koppelonpoikuetta pihalla, niityllä enkä edes joutomaalla. Avohakkuualueilla ne ovat olleet. Puutarhat avointa maastoa - nyt kirjoitit minun puutarhastani. Juuri siksi turvaudun metsän antimiin, kun kun puutarhan tahtoo jäädä kovin avoimeksi maastoksi.

Voi hyvänen aika, Suomi oli täynnä metsoja ennen avohakkuita! Nyt laji on eteläisessä Suomessa sukupuuton partaalla. Metsolle riittävät aukoiksi rämelämpäreet, joita on siellä täällä vanhojen metsien seassa. Pesivät nyt sitten niillä hakkuilla kun ei juuri muutakaan ole. Rämeet kun on ojitettu ja muutettu turvekankaiksi. Mutta täysin avoimessa maastossa pesimistulos on huono kun sekä varislinnut että nisäkäspedot löytävät pesän helpommin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsopa paljon Suomessa metsiä hakataan ja mitä vauhtia metsä kasvaa takaisin. Ei ole syytä huoleen, enemmänkin liian harva hakkuu tarkoittaa huonosti hiiltä sitovaa metsää.

"Metsä kasvaa..." Marja- ja sienimaat palautuvat hyvin hitaasti avohakkuiden jälkeen, puhumattakaan monista muista kasveista. Metsäkoneet ja puiden kantojen ylös kaivaminen jättävät järkyttävät ja elinolosuhteita muuttavat arvet maaperään. Metsä on kun enemmän kuin pelkkää talouspuuta. Ja eläinten elinolosuhteita avohakkuut kutistavat jatkuvalla syötöllä. Lajikato on tutkittu tosiasia Suomessakin. 

Mutta on turhaa väitellä niiden kanssa, jotka eivät näe metsässä muuta kuin rahaksi muutettavan puutavaran. Heille kaikki muu on turhaa ja ylimääräistä. Heitä ei kiinnosta edes se, että Suomessa hakataan nykyisin liian nuorta metsää. Se koetaan puu- ja rakennusteollisuudessa raaka-aineen heikkolaatuisuutena. Suomen metsistä ei enää saada yhtä järeitä tukkipuita kuin aikaisemmin.

Miksi sinä väität tuollaista, jonka jokainen marjastaja ja sienestäjä tietää valheeksi? Minä olen se, joka näen metsässä marjat, sienet, yrtit ja riistan. Puutakin näen, ja ymmärrän myös pikkusen taimen olevan puunpoikanen.

Korvasieniä kasvaa parhaiten juuri metsäkoneiden jäljissä, ja monet muutkin sienilajit tuottavat parhaiten satoa hakkuun jälkeen, kun maaperä lämpenee auringonvalossa. Mustikkaa kasvaa isommassakin metsässä, mutta puolukkaa on parhaiten aukeilla tai hyvin harvoissa metsissä.

Korvasieniä voit saada muutaman vuoden ajan, mutta ne sienet, jotka ovat viihtyneet metsän varjossa, katoavat puiden kaatamisen ja lisääntyneen auringonpaisteen ja kuivuuden takia.  Tuskinpa keräät enää esimerkiksi kantarelleja tai rouskuja avohakkuualueelta. Sienet myös peittyvät vatukon ja heinien alle. Marjat kestävät paremmin, mutta metsäkoneet viiltävät mättäiden keskelle isoja uria. Se vaikeuttaa myös kulkemista, samoin ojitukset ja kantojen esiin kaivamisen jättämät isot kuopat, jotka usein peittyvät heinään. 

Ja kuten sanottu, myös eläimistö kärsii.

Täysin totta. Avohakkuun jälkeisestä tilanteesta hyötyvät marjoista ainoastaan puolukka ja vadelma. Sienissä hyöty rajoittuu vain korvasieneen. Muut lajit eivät hyödy ja mainituillakin lajeilla otollinen vaihe kestää suunnilleen 3-5 vuotta. Turha puhua mistään lämpenemisistä ja "muista sienilajeista" kun niitä ei ole. Suurin osa ruokasienistä on mykorritsasieniä, eli ne muodostavat elävän puun kanssa sienijuuren. No, milläs muodostat kun puu on kärrätty tehtaalle?

Eläimistä hyötyvät sorkkaeläimet ja jänis sekä linnuista jossakin määrin jokunen varpuslintulaji ja teeri ja nekin vain kesäisen ravinnonhankinnan kannalta. Maassa avohakkuulla pesiviä lajeja on hyvin vähän.

Ihmistoiminnan vaikutuksesta avointa maastoa on ilman metsätalouttakin niin valtavasti, ettei monimuotoisuuden takia tarvitsisi hakata yhtään mitään. Esimerkkeinä peltomaisemat, niityt, pihat, puutarhat, tienpientareet, voimalinjat, joutomaat jne.

Tähän mennessä en ole nähnyt ensimmäistäkään koppelonpoikuetta pihalla, niityllä enkä edes joutomaalla. Avohakkuualueilla ne ovat olleet. Puutarhat avointa maastoa - nyt kirjoitit minun puutarhastani. Juuri siksi turvaudun metsän antimiin, kun kun puutarhan tahtoo jäädä kovin avoimeksi maastoksi.

Voi hyvänen aika, Suomi oli täynnä metsoja ennen avohakkuita! Nyt laji on eteläisessä Suomessa sukupuuton partaalla. Metsolle riittävät aukoiksi rämelämpäreet, joita on siellä täällä vanhojen metsien seassa. Pesivät nyt sitten niillä hakkuilla kun ei juuri muutakaan ole. Rämeet kun on ojitettu ja muutettu turvekankaiksi. Mutta täysin avoimessa maastossa pesimistulos on huono kun sekä varislinnut että nisäkäspedot löytävät pesän helpommin.

Tämä. Meillä on nykyään suomalaisia, jotka eivät ymmärrä, että Suomessa on ollut metsää ja eläimiä ennen avohakkuita, metsän hoitoa ja puupeltoja. Tosissaan luulevat, että luonto, metsä ja eläimet eivät pärjäisi ilman ihmisen tekemää "metsän hoitoa" ja avohakkuita. Uskomatonta mutta totta.

Avohakkuu on ruma. Mikä tämä juttu on kun ei enää jätetä muutamia puita pystyyn. Näin metsään saataisiin eri-ikäistä puustoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsopa paljon Suomessa metsiä hakataan ja mitä vauhtia metsä kasvaa takaisin. Ei ole syytä huoleen, enemmänkin liian harva hakkuu tarkoittaa huonosti hiiltä sitovaa metsää.

"Metsä kasvaa..." Marja- ja sienimaat palautuvat hyvin hitaasti avohakkuiden jälkeen, puhumattakaan monista muista kasveista. Metsäkoneet ja puiden kantojen ylös kaivaminen jättävät järkyttävät ja elinolosuhteita muuttavat arvet maaperään. Metsä on kun enemmän kuin pelkkää talouspuuta. Ja eläinten elinolosuhteita avohakkuut kutistavat jatkuvalla syötöllä. Lajikato on tutkittu tosiasia Suomessakin. 

Mutta on turhaa väitellä niiden kanssa, jotka eivät näe metsässä muuta kuin rahaksi muutettavan puutavaran. Heille kaikki muu on turhaa ja ylimääräistä. Heitä ei kiinnosta edes se, että Suomessa hakataan nykyisin liian nuorta metsää. Se koetaan puu- ja rakennusteollisuudessa raaka-aineen heikkolaatuisuutena. Suomen metsistä ei enää saada yhtä järeitä tukkipuita kuin aikaisemmin.

Miksi sinä väität tuollaista, jonka jokainen marjastaja ja sienestäjä tietää valheeksi? Minä olen se, joka näen metsässä marjat, sienet, yrtit ja riistan. Puutakin näen, ja ymmärrän myös pikkusen taimen olevan puunpoikanen.

Korvasieniä kasvaa parhaiten juuri metsäkoneiden jäljissä, ja monet muutkin sienilajit tuottavat parhaiten satoa hakkuun jälkeen, kun maaperä lämpenee auringonvalossa. Mustikkaa kasvaa isommassakin metsässä, mutta puolukkaa on parhaiten aukeilla tai hyvin harvoissa metsissä.

Korvasieniä voit saada muutaman vuoden ajan, mutta ne sienet, jotka ovat viihtyneet metsän varjossa, katoavat puiden kaatamisen ja lisääntyneen auringonpaisteen ja kuivuuden takia.  Tuskinpa keräät enää esimerkiksi kantarelleja tai rouskuja avohakkuualueelta. Sienet myös peittyvät vatukon ja heinien alle. Marjat kestävät paremmin, mutta metsäkoneet viiltävät mättäiden keskelle isoja uria. Se vaikeuttaa myös kulkemista, samoin ojitukset ja kantojen esiin kaivamisen jättämät isot kuopat, jotka usein peittyvät heinään. 

Ja kuten sanottu, myös eläimistö kärsii.

Eikö monimuotoinen metsä olekaan enää pääarvo, pitääkö siis säilyttää vain tietynlaista metsää?

Olethan lisäksi huomioinut että hoitamattomassa metsässä metsäpalot toistuvat useammin, eli se tulee menemään tasaiseksi jopa ilman ihmisen kosketusta. Erona on toki, että siinä vaiheessa aluetta ei ole kontrolloitu.

Metsäpalot uudistaa metsää. Maaperästä tulee luonnostaan hyvin ravinteikasta uutta kasvua varten. Ei tarvitse ihmistä hoitamaan.

Ei tarvitse ei. Voi se silti haitata niitä ihmisiä jotka sattuvat asumaan alueella, kun metsäpalon mennessä palaa myös oma tönö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsopa paljon Suomessa metsiä hakataan ja mitä vauhtia metsä kasvaa takaisin. Ei ole syytä huoleen, enemmänkin liian harva hakkuu tarkoittaa huonosti hiiltä sitovaa metsää.

"Metsä kasvaa..." Marja- ja sienimaat palautuvat hyvin hitaasti avohakkuiden jälkeen, puhumattakaan monista muista kasveista. Metsäkoneet ja puiden kantojen ylös kaivaminen jättävät järkyttävät ja elinolosuhteita muuttavat arvet maaperään. Metsä on kun enemmän kuin pelkkää talouspuuta. Ja eläinten elinolosuhteita avohakkuut kutistavat jatkuvalla syötöllä. Lajikato on tutkittu tosiasia Suomessakin. 

Mutta on turhaa väitellä niiden kanssa, jotka eivät näe metsässä muuta kuin rahaksi muutettavan puutavaran. Heille kaikki muu on turhaa ja ylimääräistä. Heitä ei kiinnosta edes se, että Suomessa hakataan nykyisin liian nuorta metsää. Se koetaan puu- ja rakennusteollisuudessa raaka-aineen heikkolaatuisuutena. Suomen metsistä ei enää saada yhtä järeitä tukkipuita kuin aikaisemmin.

Miksi sinä väität tuollaista, jonka jokainen marjastaja ja sienestäjä tietää valheeksi? Minä olen se, joka näen metsässä marjat, sienet, yrtit ja riistan. Puutakin näen, ja ymmärrän myös pikkusen taimen olevan puunpoikanen.

Korvasieniä kasvaa parhaiten juuri metsäkoneiden jäljissä, ja monet muutkin sienilajit tuottavat parhaiten satoa hakkuun jälkeen, kun maaperä lämpenee auringonvalossa. Mustikkaa kasvaa isommassakin metsässä, mutta puolukkaa on parhaiten aukeilla tai hyvin harvoissa metsissä.

Korvasieniä voit saada muutaman vuoden ajan, mutta ne sienet, jotka ovat viihtyneet metsän varjossa, katoavat puiden kaatamisen ja lisääntyneen auringonpaisteen ja kuivuuden takia.  Tuskinpa keräät enää esimerkiksi kantarelleja tai rouskuja avohakkuualueelta. Sienet myös peittyvät vatukon ja heinien alle. Marjat kestävät paremmin, mutta metsäkoneet viiltävät mättäiden keskelle isoja uria. Se vaikeuttaa myös kulkemista, samoin ojitukset ja kantojen esiin kaivamisen jättämät isot kuopat, jotka usein peittyvät heinään. 

Ja kuten sanottu, myös eläimistö kärsii.

Eikö sitten heinät ja niitä syövät eläimet kuulu ollenkaan siihen lajiston monimuotoisuuteen, eikä korvasienet, vatut ja puolukat? 

Eli vain kanttarellit sallitaan, ja hömötiaiset, mutta marjoja syövillä linnuilla ei niin väliä. Kovin on valikoivaa tämä teidän "luonnon monimuotoisuus". 

Siis monimuotoisuus vähenee ja muutama laji hyötyy tilanteesta usean muun lajin kustannuksella? Eihän se mitenkään paranna luonnon monimuotoisuutta.

Antakaa mun kaikki kestää. Metsän monipuolisuutta puolustetaan kovasti, mutta se ei kestä nuorta metsää. Vai luuletko että siellä vattumetsässä elää ihan samat öttiäiset yms kuin vuosikymmeniä vanhassa kuusimetsässäkin? Hakkuualueita on Suomessa niin vähän että ne eivät ole mikään riski muun floran kasvulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsopa paljon Suomessa metsiä hakataan ja mitä vauhtia metsä kasvaa takaisin. Ei ole syytä huoleen, enemmänkin liian harva hakkuu tarkoittaa huonosti hiiltä sitovaa metsää.

"Metsä kasvaa..." Marja- ja sienimaat palautuvat hyvin hitaasti avohakkuiden jälkeen, puhumattakaan monista muista kasveista. Metsäkoneet ja puiden kantojen ylös kaivaminen jättävät järkyttävät ja elinolosuhteita muuttavat arvet maaperään. Metsä on kun enemmän kuin pelkkää talouspuuta. Ja eläinten elinolosuhteita avohakkuut kutistavat jatkuvalla syötöllä. Lajikato on tutkittu tosiasia Suomessakin. 

Mutta on turhaa väitellä niiden kanssa, jotka eivät näe metsässä muuta kuin rahaksi muutettavan puutavaran. Heille kaikki muu on turhaa ja ylimääräistä. Heitä ei kiinnosta edes se, että Suomessa hakataan nykyisin liian nuorta metsää. Se koetaan puu- ja rakennusteollisuudessa raaka-aineen heikkolaatuisuutena. Suomen metsistä ei enää saada yhtä järeitä tukkipuita kuin aikaisemmin.

Miksi sinä väität tuollaista, jonka jokainen marjastaja ja sienestäjä tietää valheeksi? Minä olen se, joka näen metsässä marjat, sienet, yrtit ja riistan. Puutakin näen, ja ymmärrän myös pikkusen taimen olevan puunpoikanen.

Korvasieniä kasvaa parhaiten juuri metsäkoneiden jäljissä, ja monet muutkin sienilajit tuottavat parhaiten satoa hakkuun jälkeen, kun maaperä lämpenee auringonvalossa. Mustikkaa kasvaa isommassakin metsässä, mutta puolukkaa on parhaiten aukeilla tai hyvin harvoissa metsissä.

Korvasieniä voit saada muutaman vuoden ajan, mutta ne sienet, jotka ovat viihtyneet metsän varjossa, katoavat puiden kaatamisen ja lisääntyneen auringonpaisteen ja kuivuuden takia.  Tuskinpa keräät enää esimerkiksi kantarelleja tai rouskuja avohakkuualueelta. Sienet myös peittyvät vatukon ja heinien alle. Marjat kestävät paremmin, mutta metsäkoneet viiltävät mättäiden keskelle isoja uria. Se vaikeuttaa myös kulkemista, samoin ojitukset ja kantojen esiin kaivamisen jättämät isot kuopat, jotka usein peittyvät heinään. 

Ja kuten sanottu, myös eläimistö kärsii.

Täysin totta. Avohakkuun jälkeisestä tilanteesta hyötyvät marjoista ainoastaan puolukka ja vadelma. Sienissä hyöty rajoittuu vain korvasieneen. Muut lajit eivät hyödy ja mainituillakin lajeilla otollinen vaihe kestää suunnilleen 3-5 vuotta. Turha puhua mistään lämpenemisistä ja "muista sienilajeista" kun niitä ei ole. Suurin osa ruokasienistä on mykorritsasieniä, eli ne muodostavat elävän puun kanssa sienijuuren. No, milläs muodostat kun puu on kärrätty tehtaalle?

Eläimistä hyötyvät sorkkaeläimet ja jänis sekä linnuista jossakin määrin jokunen varpuslintulaji ja teeri ja nekin vain kesäisen ravinnonhankinnan kannalta. Maassa avohakkuulla pesiviä lajeja on hyvin vähän.

Ihmistoiminnan vaikutuksesta avointa maastoa on ilman metsätalouttakin niin valtavasti, ettei monimuotoisuuden takia tarvitsisi hakata yhtään mitään. Esimerkkeinä peltomaisemat, niityt, pihat, puutarhat, tienpientareet, voimalinjat, joutomaat jne.

Tähän mennessä en ole nähnyt ensimmäistäkään koppelonpoikuetta pihalla, niityllä enkä edes joutomaalla. Avohakkuualueilla ne ovat olleet. Puutarhat avointa maastoa - nyt kirjoitit minun puutarhastani. Juuri siksi turvaudun metsän antimiin, kun kun puutarhan tahtoo jäädä kovin avoimeksi maastoksi.

Voi hyvänen aika, Suomi oli täynnä metsoja ennen avohakkuita! Nyt laji on eteläisessä Suomessa sukupuuton partaalla. Metsolle riittävät aukoiksi rämelämpäreet, joita on siellä täällä vanhojen metsien seassa. Pesivät nyt sitten niillä hakkuilla kun ei juuri muutakaan ole. Rämeet kun on ojitettu ja muutettu turvekankaiksi. Mutta täysin avoimessa maastossa pesimistulos on huono kun sekä varislinnut että nisäkäspedot löytävät pesän helpommin.

Tämä. Meillä on nykyään suomalaisia, jotka eivät ymmärrä, että Suomessa on ollut metsää ja eläimiä ennen avohakkuita, metsän hoitoa ja puupeltoja. Tosissaan luulevat, että luonto, metsä ja eläimet eivät pärjäisi ilman ihmisen tekemää "metsän hoitoa" ja avohakkuita. Uskomatonta mutta totta.

Kukaan ei luule noin. Kaikista vähiten ne, jotka hoitavat metsää. Nykyään heistä suurin osa on kouluttautunut metsänhoidollisesti yliopistossa, joten he tietävät miten metsä kasvaa ja miten se voi hyvin. Harmillista kyllä, meillä on entistä suurempi joukko ihmisiä jotka eivät suostu uskomaan tutkittua tietoa vaan katsovat youtube-videoita ja luulevat olevansa aiheen asiantuntijoita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsopa paljon Suomessa metsiä hakataan ja mitä vauhtia metsä kasvaa takaisin. Ei ole syytä huoleen, enemmänkin liian harva hakkuu tarkoittaa huonosti hiiltä sitovaa metsää.

"Metsä kasvaa..." Marja- ja sienimaat palautuvat hyvin hitaasti avohakkuiden jälkeen, puhumattakaan monista muista kasveista. Metsäkoneet ja puiden kantojen ylös kaivaminen jättävät järkyttävät ja elinolosuhteita muuttavat arvet maaperään. Metsä on kun enemmän kuin pelkkää talouspuuta. Ja eläinten elinolosuhteita avohakkuut kutistavat jatkuvalla syötöllä. Lajikato on tutkittu tosiasia Suomessakin. 

Mutta on turhaa väitellä niiden kanssa, jotka eivät näe metsässä muuta kuin rahaksi muutettavan puutavaran. Heille kaikki muu on turhaa ja ylimääräistä. Heitä ei kiinnosta edes se, että Suomessa hakataan nykyisin liian nuorta metsää. Se koetaan puu- ja rakennusteollisuudessa raaka-aineen heikkolaatuisuutena. Suomen metsistä ei enää saada yhtä järeitä tukkipuita kuin aikaisemmin.

a) Me emme ole koskaan kaivaneet kantoja ylös avohakkuun jälkeen vaan kannot on jätetty maahan.

b) Viimeksi teimme puukaupat Wersowoodin kanssa. Käyttivät tukkipuut itse ja myivät kuitupuut eteenpäin, koska eivät itse niitä hyödyntäneet. Koska olivat kiinnostuneita vain tukkipuusta, niin sanomattakin on selvää, että olivat hyvin kiinnostuneita myös tukkien laadusta. Rahaa puukaupoista tuli lopulta ennakoitua enemmän, koska osa tukeista kelpasi kalliimmin hinnoitelluiksi ns. sähkölinjojen pylväiksi.

c) en ole vielä itse tavannut sellaista metsänomistajaa, joka hakkauttaisi liian nuorta metsää. Tukkipuusta maksetaan nimittäin karkean pääsäännön mukaan kolminkertainen hinta kuitupuuhun verrattuna (liian nuori metsä hakattavaksi). Tämä ei kannusta hakkauttamaan liian nuorta metsää.