Eikö teitä huolestuta Suomen metsien liikahakkaaminen?

Katsopa paljon Suomessa metsiä hakataan ja mitä vauhtia metsä kasvaa takaisin. Ei ole syytä huoleen, enemmänkin liian harva hakkuu tarkoittaa huonosti hiiltä sitovaa metsää.

Vanhalta metsältä odotetaan jotakin Nuuksiota eikä läpikulkematonta ryteikköä kuten paikalliset suojelumetsät jossa sitten liiku sitten yksikään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäähän metsää hakata kun rakennetaan moottoriteitä tai rakennetaan valtavan leveitä siirtolinjoja tuulisähkön siirtoa varten. Miksi niitä tuulipuistoja ei rakenneta suurten kaupunkien välittömään läheisyyteen.

Tuulienergia aiheuttaa todellakin paljon metsätuhoja. Myös minun kotiseudulla. Täkäläisiin metsiin rakennetaan jo yhtä tuulivoimala-aluetta ("tuulipuistoa") ja toista suunnitellaan. Rakenteilla on myös uusi sähkönsiirtolinja, ja sen tieltä on jo kaadettu paljon puita. Siinäpä vihreää siirtymää kaikille, jotka haluavat elää valheessa ja itsepetoksessa ja elvistelevät sähköautoillaan.

Juuri tässä on selitetty,  että metsä on paljon muutakin kuin puita, ja se "muu" on sellaista, jota voi kasvaa sähkölinjan alla. Niissä tosiaan kasvaa puuta niin että vähän väliä on raivattava.

Tuulivoimaenergian alta ja tieltä menee paljon puita ja muutakin luontoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen pinta-alasta 75% on metsää.

Miten joku sammalpää kehtaa väittää, että täällä ei ole metsiä. No, viherhörhöt ei näe niitä, kun ne asuu keskellä kaupunkia. Käykääs vihreät joskus katsomassa, jos vaikka kykenisitte näkemään metsää puilta.

On meillä metsää, mutta minkälaista? Talous edellä siistiksi hoidettua suhteellisen nuorta ja yksilajista metsää. Kyllä siellä mänty tai kuusi kasvaa erinomaisen hyvin kulutuksen tarpeisiin kuin pellossa. Kun ajelee ristiin rastiin läpi Suomen, niin tällaista metsää on silmänkantamattomiin. Mutta entäs ne vanhat ja vanhenevat monilajiset luonnonmetsät?

Vanha metsä ei suinkaan ole aina monilajinen. Onko biologiassa ja ekologiassa tullut jotain uutta tietoa sitten minun opiskeluaikoina? Silloin Suomen metsät olivat kuusettumassa, joka sukkessiovaiheen laji. Se nimittäin tulee toimeen varjossa muiden puulajien alla ja pääsee valtaamaan alaa, kun muut lajit kuolevat vanhuuttaan pois.

Todiste tästä on Kuusikairana tunnettu alue, jota sittemmin on viljelty männylle.

Vierailija kirjoitti:

Ettekö yhtään seuraa uutisointia? Metsiä liikahakataan tällä hetkellä. Hakkuita piti merkittävästi lisätä kun puuta ei saada enään Venäjältä.

Tarkoitatko sitä, että rakentamiselle laitetaan stoppi, jotta metsä ei katoaisi? Tavallinen harvennushakkuualue on edelleen metsäinen metsä-

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäähän metsää hakata kun rakennetaan moottoriteitä tai rakennetaan valtavan leveitä siirtolinjoja tuulisähkön siirtoa varten. Miksi niitä tuulipuistoja ei rakenneta suurten kaupunkien välittömään läheisyyteen.

Tuulienergia aiheuttaa todellakin paljon metsätuhoja. Myös minun kotiseudulla. Täkäläisiin metsiin rakennetaan jo yhtä tuulivoimala-aluetta ("tuulipuistoa") ja toista suunnitellaan. Rakenteilla on myös uusi sähkönsiirtolinja, ja sen tieltä on jo kaadettu paljon puita. Siinäpä vihreää siirtymää kaikille, jotka haluavat elää valheessa ja itsepetoksessa ja elvistelevät sähköautoillaan.

110 kV sähkönsiirtolinjan leveys on 30 metriä.  On itse asiassa epätodennäköistä että noinkin korkeaa jännitettä käytettäisiin tuulivoiman siirtolinjassa, mutta otetaan tuo nyt alkuun.

Jätän referoidun kirjoittajan laskettavaksi montako hehtaaria saadaan nurin per kilometri, ja kuinka monta hehtaaria siinä ympärillä on edelleen pystyssä, jos ajatellaan että metsää on ainakin kilometri leveydeltä.

...ja kuinka suuren merkityksen luonnolle tuollainen 30 metrin aukea aiheuttaa...

Yrittäkää nyt edes jotain realistista näillä pelotteluillanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei koska metsä kasvaa aina takaisin.

Miksei Islannissa ole sitten ollut metsiä tuhanteen vuoteen?

Tai Grönlannissa?

En ymmärrä lainkaan miksi Suomen metsänhoidosta ollaan huolissaan. Suomessa hakataan metsiä, kyllä, mutta niiden tilalle istutetaan aina uutta. Tämä pitää metsän monivaiheisena istutusalueellaan, ja kasvava metsä on myös hiilensidonnaltaan tehokasta toisin kuin vanha metsä, joka muuttuu hiilinielusta päästölähteeksi.

Suurin osa kirjoittajista ei ymmärrä mitään maalajeista, metsätyypeistä, pienilmastosta jne. Ei rehevälle maalle saa syntymään monilajista puustoa, mänty ei yksinkertaisesti pärjää siellä kisassa lehtipuiden kanssa ja toisaalta kuusi ei karulla maalla kasva. Tautien vaivaaman kuusikon kuollessa pystyyn ei siitä tule somasti keloutuvaa aluetta, vaan hiiltä ilmakehään työntävä lahoava läntti, jossa ei paljon muuta kasva, koska kuntta on liian paksu ja valoa liian vähän.

Minua huolestuttaa Suomen tattien liikahakkaaminen.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä lainkaan miksi Suomen metsänhoidosta ollaan huolissaan. Suomessa hakataan metsiä, kyllä, mutta niiden tilalle istutetaan aina uutta. Tämä pitää metsän monivaiheisena istutusalueellaan, ja kasvava metsä on myös hiilensidonnaltaan tehokasta toisin kuin vanha metsä, joka muuttuu hiilinielusta päästölähteeksi.

Lisäksi suurin osa kuitupuusta saadaan harvennuksista.

Vierailija kirjoitti:

Katsopa paljon Suomessa metsiä hakataan ja mitä vauhtia metsä kasvaa takaisin. Ei ole syytä huoleen, enemmänkin liian harva hakkuu tarkoittaa huonosti hiiltä sitovaa metsää.

"Metsä kasvaa..." Marja- ja sienimaat palautuvat hyvin hitaasti avohakkuiden jälkeen, puhumattakaan monista muista kasveista. Metsäkoneet ja puiden kantojen ylös kaivaminen jättävät järkyttävät ja elinolosuhteita muuttavat arvet maaperään. Metsä on kun enemmän kuin pelkkää talouspuuta. Ja eläinten elinolosuhteita avohakkuut kutistavat jatkuvalla syötöllä. Lajikato on tutkittu tosiasia Suomessakin. 

Mutta on turhaa väitellä niiden kanssa, jotka eivät näe metsässä muuta kuin rahaksi muutettavan puutavaran. Heille kaikki muu on turhaa ja ylimääräistä. Heitä ei kiinnosta edes se, että Suomessa hakataan nykyisin liian nuorta metsää. Se koetaan puu- ja rakennusteollisuudessa raaka-aineen heikkolaatuisuutena. Suomen metsistä ei enää saada yhtä järeitä tukkipuita kuin aikaisemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vanhalta metsältä odotetaan jotakin Nuuksiota eikä läpikulkematonta ryteikköä kuten paikalliset suojelumetsät jossa sitten liiku sitten yksikään.

Hohhoijaa. Läpikulkematon ryteikkö sulla on housuissas.

Vierailija kirjoitti:

Huolestuttaa. Valtion metsistä pitäisi suojella ehdottomasti suurempi osa. Siihen ei ole yhdelläkään maanomistajalla valittamista. Itse asiassa olemme kaikki maanomistajia ja muistaakseni gallupit osoittavat, että se on myös suomalaisten tahto.

Tämä perustuu siihen, että ne gallupeihin vastaavat metsänomistajan ovat enimmäkseen eteläsuomalaisia. Etelä-Suomen metsien suojelu kosahtaisi siis heidän omaan nilkkaansa. Siispä vaaditaan valtion metsien suojelua pohjoisessa, jossa on jo ennestään suuret suojelualueet.

Kas kun kukaan ei keksi vaati vaikka aiemmin mainittuun Etelä-Karjalaan yhtä suurta suojelualuetta kuin UKK-puisto? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäähän metsää hakata kun rakennetaan moottoriteitä tai rakennetaan valtavan leveitä siirtolinjoja tuulisähkön siirtoa varten. Miksi niitä tuulipuistoja ei rakenneta suurten kaupunkien välittömään läheisyyteen.

Tuulienergia aiheuttaa todellakin paljon metsätuhoja. Myös minun kotiseudulla. Täkäläisiin metsiin rakennetaan jo yhtä tuulivoimala-aluetta ("tuulipuistoa") ja toista suunnitellaan. Rakenteilla on myös uusi sähkönsiirtolinja, ja sen tieltä on jo kaadettu paljon puita. Siinäpä vihreää siirtymää kaikille, jotka haluavat elää valheessa ja itsepetoksessa ja elvistelevät sähköautoillaan.

110 kV sähkönsiirtolinjan leveys on 30 metriä.  On itse asiassa epätodennäköistä että noinkin korkeaa jännitettä käytettäisiin tuulivoiman siirtolinjassa, mutta otetaan tuo nyt alkuun.

Jätän referoidun kirjoittajan laskettavaksi montako hehtaaria saadaan nurin per kilometri, ja kuinka monta hehtaaria siinä ympärillä on edelleen pystyssä, jos ajatellaan että metsää on ainakin kilometri leveydeltä.

...ja kuinka suuren merkityksen luonnolle tuollainen 30 metrin aukea aiheuttaa...

Yrittäkää nyt edes jotain realistista näillä pelotteluillanne.

Mitä jos sinäkin kävisit tutustumassa metsä-alueisiin, joille rakennetaan tuulivoimaloita ja voimansiirtolinjoja? Omien silminnäkijähavaintojeni perusteella huoleen on paljonkin aihetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäähän metsää hakata kun rakennetaan moottoriteitä tai rakennetaan valtavan leveitä siirtolinjoja tuulisähkön siirtoa varten. Miksi niitä tuulipuistoja ei rakenneta suurten kaupunkien välittömään läheisyyteen.

Tuulienergia aiheuttaa todellakin paljon metsätuhoja. Myös minun kotiseudulla. Täkäläisiin metsiin rakennetaan jo yhtä tuulivoimala-aluetta ("tuulipuistoa") ja toista suunnitellaan. Rakenteilla on myös uusi sähkönsiirtolinja, ja sen tieltä on jo kaadettu paljon puita. Siinäpä vihreää siirtymää kaikille, jotka haluavat elää valheessa ja itsepetoksessa ja elvistelevät sähköautoillaan.

110 kV sähkönsiirtolinjan leveys on 30 metriä.  On itse asiassa epätodennäköistä että noinkin korkeaa jännitettä käytettäisiin tuulivoiman siirtolinjassa, mutta otetaan tuo nyt alkuun.

Jätän referoidun kirjoittajan laskettavaksi montako hehtaaria saadaan nurin per kilometri, ja kuinka monta hehtaaria siinä ympärillä on edelleen pystyssä, jos ajatellaan että metsää on ainakin kilometri leveydeltä.

...ja kuinka suuren merkityksen luonnolle tuollainen 30 metrin aukea aiheuttaa...

Yrittäkää nyt edes jotain realistista näillä pelotteluillanne.

Meillä vedettiin tuulivoimaloista kohti maakuntaa sähkölinjan takia 80 m, osa siitä on ns. reuna-aluetta, jossa saa kasvattaa 10 mittaisia puita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsopa paljon Suomessa metsiä hakataan ja mitä vauhtia metsä kasvaa takaisin. Ei ole syytä huoleen, enemmänkin liian harva hakkuu tarkoittaa huonosti hiiltä sitovaa metsää.

"Metsä kasvaa..." Marja- ja sienimaat palautuvat hyvin hitaasti avohakkuiden jälkeen, puhumattakaan monista muista kasveista. Metsäkoneet ja puiden kantojen ylös kaivaminen jättävät järkyttävät ja elinolosuhteita muuttavat arvet maaperään. Metsä on kun enemmän kuin pelkkää talouspuuta. Ja eläinten elinolosuhteita avohakkuut kutistavat jatkuvalla syötöllä. Lajikato on tutkittu tosiasia Suomessakin. 

Mutta on turhaa väitellä niiden kanssa, jotka eivät näe metsässä muuta kuin rahaksi muutettavan puutavaran. Heille kaikki muu on turhaa ja ylimääräistä. Heitä ei kiinnosta edes se, että Suomessa hakataan nykyisin liian nuorta metsää. Se koetaan puu- ja rakennusteollisuudessa raaka-aineen heikkolaatuisuutena. Suomen metsistä ei enää saada yhtä järeitä tukkipuita kuin aikaisemmin.

Miksi sinä väität tuollaista, jonka jokainen marjastaja ja sienestäjä tietää valheeksi? Minä olen se, joka näen metsässä marjat, sienet, yrtit ja riistan. Puutakin näen, ja ymmärrän myös pikkusen taimen olevan puunpoikanen.

Korvasieniä kasvaa parhaiten juuri metsäkoneiden jäljissä, ja monet muutkin sienilajit tuottavat parhaiten satoa hakkuun jälkeen, kun maaperä lämpenee auringonvalossa. Mustikkaa kasvaa isommassakin metsässä, mutta puolukkaa on parhaiten aukeilla tai hyvin harvoissa metsissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsopa paljon Suomessa metsiä hakataan ja mitä vauhtia metsä kasvaa takaisin. Ei ole syytä huoleen, enemmänkin liian harva hakkuu tarkoittaa huonosti hiiltä sitovaa metsää.

"Metsä kasvaa..." Marja- ja sienimaat palautuvat hyvin hitaasti avohakkuiden jälkeen, puhumattakaan monista muista kasveista. Metsäkoneet ja puiden kantojen ylös kaivaminen jättävät järkyttävät ja elinolosuhteita muuttavat arvet maaperään. Metsä on kun enemmän kuin pelkkää talouspuuta. Ja eläinten elinolosuhteita avohakkuut kutistavat jatkuvalla syötöllä. Lajikato on tutkittu tosiasia Suomessakin. 

Mutta on turhaa väitellä niiden kanssa, jotka eivät näe metsässä muuta kuin rahaksi muutettavan puutavaran. Heille kaikki muu on turhaa ja ylimääräistä. Heitä ei kiinnosta edes se, että Suomessa hakataan nykyisin liian nuorta metsää. Se koetaan puu- ja rakennusteollisuudessa raaka-aineen heikkolaatuisuutena. Suomen metsistä ei enää saada yhtä järeitä tukkipuita kuin aikaisemmin.

Avohakkuu oli vuonna 2016, vuonna 2018 - 2022 saatiin aika lailla huima vadelmasato ja 2021 mustikkaa ämpärikaupalla, samoin viime vuonna eli ei se nyt mitenkään kauhistuttavan hitaasti marjoja ryhdy tuottamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiahan on niin, että jos vihreät olisivat huolestuneita hiilidioksidista, niin he suorastaan vaatisivat hakkuita, sillä vanha puu ei sido sitä ollenkaan siinä määrin kuin nuori kasvava.

Montako sekuntia olet uhrannut sen ajattelemiseen, mihin hiili niistä hakatuista puista päätyy ja millä aikataululla?

Mikäli puusta valmistetaan taloja, esineitä ja huonekaluja niin hiili ei vapaudu käytännössä koskaan. Varsin paljon on olemassa kaikkia noita keskiajalla valmistettuna.

Ja Suomessa on keskiajalla valmustettuja rakennuksia ja esineitä kuinka paljon? Miljoonia kuutiometrejäkö? Koska vasta niillä alkaisi olla merkitystä. Nyt hiukan suhteellisuudentajua, muuten en pysty enää naurulta jatkamaan kirjoittamista. 😅

Se vaan osoittaa että huolellisella käytöllä puu on lähes ikuinen materiaali, johon sitoutunut hiili ei vapaudu satoihin vuosiin.

Miksi sitten puiset koulukalusteet tuhotaan 10v käytön jälkeen ja puukoulu puretaan 40v käytön jälkeen. Elävissä puissa tuo hiili olisi pysynyt poissa ilmakehästä pidempään.

Niin, miksi tosiaan puisia koulukalusteita tuhotaan 10 vuoden käytön jälkeen, kun vielä tänäkin päivänä on jäljellä melkein sata vuotta vanhoja kansakoulujen pulpetteja? Ei koulukäytössä, mutta ehjinä. Syy on aivan varmasti joku muu kuin se, että puu ei kestäisi. En ole tarkemmin perehtynyt puurakenteisiin, mutta tänäkin päivänä asutaan 150 vuotta vanhoissa puutaloissa. Hyvin puurakenteet ovat säilyneet mm. kirkoissa. Vanhin tietämäni puukirkko on jostain 1600-luvulta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsopa paljon Suomessa metsiä hakataan ja mitä vauhtia metsä kasvaa takaisin. Ei ole syytä huoleen, enemmänkin liian harva hakkuu tarkoittaa huonosti hiiltä sitovaa metsää.

"Metsä kasvaa..." Marja- ja sienimaat palautuvat hyvin hitaasti avohakkuiden jälkeen, puhumattakaan monista muista kasveista. Metsäkoneet ja puiden kantojen ylös kaivaminen jättävät järkyttävät ja elinolosuhteita muuttavat arvet maaperään. Metsä on kun enemmän kuin pelkkää talouspuuta. Ja eläinten elinolosuhteita avohakkuut kutistavat jatkuvalla syötöllä. Lajikato on tutkittu tosiasia Suomessakin. 

Mutta on turhaa väitellä niiden kanssa, jotka eivät näe metsässä muuta kuin rahaksi muutettavan puutavaran. Heille kaikki muu on turhaa ja ylimääräistä. Heitä ei kiinnosta edes se, että Suomessa hakataan nykyisin liian nuorta metsää. Se koetaan puu- ja rakennusteollisuudessa raaka-aineen heikkolaatuisuutena. Suomen metsistä ei enää saada yhtä järeitä tukkipuita kuin aikaisemmin.

Miksi sinä väität tuollaista, jonka jokainen marjastaja ja sienestäjä tietää valheeksi? Minä olen se, joka näen metsässä marjat, sienet, yrtit ja riistan. Puutakin näen, ja ymmärrän myös pikkusen taimen olevan puunpoikanen.

Korvasieniä kasvaa parhaiten juuri metsäkoneiden jäljissä, ja monet muutkin sienilajit tuottavat parhaiten satoa hakkuun jälkeen, kun maaperä lämpenee auringonvalossa. Mustikkaa kasvaa isommassakin metsässä, mutta puolukkaa on parhaiten aukeilla tai hyvin harvoissa metsissä.

Korvasieniä voit saada muutaman vuoden ajan, mutta ne sienet, jotka ovat viihtyneet metsän varjossa, katoavat puiden kaatamisen ja lisääntyneen auringonpaisteen ja kuivuuden takia.  Tuskinpa keräät enää esimerkiksi kantarelleja tai rouskuja avohakkuualueelta. Sienet myös peittyvät vatukon ja heinien alle. Marjat kestävät paremmin, mutta metsäkoneet viiltävät mättäiden keskelle isoja uria. Se vaikeuttaa myös kulkemista, samoin ojitukset ja kantojen esiin kaivamisen jättämät isot kuopat, jotka usein peittyvät heinään. 

Ja kuten sanottu, myös eläimistö kärsii.