Mitä vaihtoehtoja on Asperger-nuorella, joka ei pysty opiskelemaan tai tekemään töitä?
22v asuu edelleen kotona. Pääsi yliopistoon opiskelemaan lukion jälkeen, mutta opiskelusta ei tullut mitään. Joistain kursseista sai täysiä vitosia, joistain pääsi ihan hilkulla läpi. Kaikki kirjoittaminen oli tuskaista. Ei ystävystynyt kenenkään kanssa, ryhmätyöt menivät lähinnä itkemiseksi ja paniikkikohtauksiksi. Muutostilanteet (esim. luokkatilan vaihdos) sai niin tolaltaan, että lähti kotiin.
Fiksu ja älykäs ihminen, muttei oikein pysty ilman vahvaa ohjausta mihinkään ja sosiaalisten tilanteiden hoitaminen on lähes ylitsepääsemättömän vaikeaa. Työpaikkoihin vaaditaan koulutus, mutta koulutuksen loppuun saattaminen on todella vaikeaa.
Tuntuu kurjalta, ettei tällaista nuorta saada yhteiskuntaan mukaan mitenkään. On käynyt Kelan kustantamissa kuntoutuksissa jo (Nuotti ja Oma väylä).
Koska on jo suorittanut lukion, joten ei toisen asteen tutkinnon suorittaneena voi hakea samaan aikaan ammattikouluun muiden peruskoulun suorittaneiden kanssa ja aikuisopiskelijakiintiöt ovat pienet. On hakenut myös suorittavaa työtä esim. Postista, mutta haastattelut eivät johda mihinkään.
Tähänkö jää elämä? Onko työkyvyttömyyseläke ainut vaihtoehto?
Vaikka tämä onkin tällainen vitsipalsta, toivoisin oikeasti asiallisia vastauksia.
Kommentit (154)
Varmaan joku piristävä adhd lääkitys voisi aktivoida?
Nyt sodan aikaan tarvitaan Ukrainassa hyviä miinanpolkijoita, sinne soveltuu. Ei kukaan pysty tekemään niin aukottomia ohjeita, ettei ikinä olisi mitään poikkeuksia.
P.S. Miten pääsee edes kouluun tai töihin perille, koska liikenteessäkin on poikkeuksia?
Aina voi ryhtyä päätoimiseksi Vauva-palstan jankuttajaksi jos ei töihin kykene. Näitä on jo monta. Palkka ei ole hyvä, mutta tulee säännöllisesti veronmaksajien maksamana.
Tyttäreni kouluttautui only fans tähdeksi.
Tykkää työstään paljon.
Kuinka hän pystyi käymään lukion? Onhan sielläkin ryhmätöitä.
Kyllä se amis vois olla helpoin reitti.
Vaikka onkin jotain kuntoutusta käynyt, niin kannattaa vielä yrittää saada lisää kuntoutusta. Eihän mitkään opiskelut onnistu, eikä työelämässäkään pärjää, jos menee pois tolaltaan pienten muutosten takia, kuten vaikka kokoustilan vaihtuminen. Esimerkiksi kognitiivinen käyttäytymisterapia voisi olla hyvä, tai jokin muu sellainen terapia, joka lisää psykologista ja kognitiivista joustavuutta.
Opiskeluja voi jatkaa sitten, kun on siinä kunnossa, että kykenee opiskelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka hän pystyi käymään lukion? Onhan sielläkin ryhmätöitä.
Ketjussa sanotaan, että vanhempien avustuksella.
Amikseen. Siellä on sopivan rentoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei äshburger ole mikään syy olla osallistumatta yhteiskuntaan. Olette vain yrittäneet liian hienoja töitä ja koulutuksia. Kannattaa aloittaa esimerkiksi mainosten jakajana, niihin hommiin on helppoa päästä. Kun se sujuu, niin sitten voi kokeilla jotain muuta, mitä tehdä. Tässä näkee sen, mitä tapahtuu, kun Äshburgereita paapotaan liikaa. Teidänkin tapaus olisi tarvinnut kurileiriä, eikä mitään pelkkää ohjausta ja muuta paapomista.
Juuri näin. Jokainen pystyy johonkin, kun ei vaadita liikoja.
Sivusta. Joo, anna minulla se taho joka ei vaadi liikoja. En myöskään halua mitään lässyn lässyn kursseja jossa notkutaan tekemättä mitään ja sitten kokeillaan työtä jossa ei tehdä mitään ja oletetaan että jaksan kolme tuntia. Jaksan sata tuntia kunhan saan tehdä sitä mitä osaan omilla ehdoilla. Mutta kun pitää olla kello se ja se siellä ja täällä ja muistaa mennä niille vtun kahvihetkille ja taikoa jostain vaatteet päälle ja kammata hiukset ja laittaa eväitä. Ja jutella luontevasti siitä mitä tapahtui eilen, vaikka minulla ei ole aavistustakaan siitä mikä kuukausi on meneillään eikä mitään muistikuvaa menneestä.
Pystyisikö hän ylläpitämään teidän huushollia? Päivittäinen siivous ja pitkään haudutettavan ruuan laitto, myöhemmin vaativammat ikkunanpesut ja pikkurempat. Voitte ohjata tarpeen mukaan. Saisi kuitenkin kosketusta työn tekemiseen ja vastuun kantamiseen.
Erityisammattikoulu. Eikä se ole millekään tyhmille ja kehitysvammaisille tarkoitettu, vaan siellä on esimerkiksi näkövammaisia ja pyörätuolissa olevia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään voi suorittaa monia tutkintoja täysin verkossa. Esim. itse tein näin, vaikka en mikään as olekaan, vaan suoritin toisen tutkinnon töiden ohella. Näitä vaihtoehtoja nyt ainakin kannattaa katsella.
Verkossa suorittaminen ei onnistu sekään, koska tarvitsee sitä vahvaa ohjaamista. Tähän asti peruskoulu ja lukio on hoitunut meidän vanhempien ohjauksen avulla, ollaan autettu todella paljon. Mutta ei nuo yliopistokurssien sisällöt ole meille tuttuja, omat alat täysin toisia. En osaa auttaa niissä ja sitä nuori juuri tarvitsisi, henkilökohtaista apua ja ohjausta kysymyksiinsä.
Mistä päättelet että hän on fiksu ja älykäs, jos hän tarvitsisi henkilökohtaista ohjausta yliopistokurssien sisällön suhteen? Ryhmässä toimimisen yms. sosiaalisten tai muutostilanteiden suhteen ohjauksen tarpeen vielä ymmärtäisin, mutta että kurssien sisältö?
Meillä kaupassa hyllyttäjänä ei kyllä pärjää kaikki normaalitkaan.
Kiire on valtava kun kaikki päivän hommat kusee jos tavarat ei ole ajallaan hyllyssä. Tunteja ei ylitetä jonkun hitaan takia vaan sitten muut juoksee. Hidasta ja joskus muitakin hoputetaan. Rutiinit menee sekaisin jos vuorosta puuttuu joku ja palapeli kootaan lennosta uusiksi.
Puhetta riittää, joko aamulla työkaverit juttelee tai kun kauppa aukeaa niin asiakkaat puhuu ja kyselee kokoajan.
Yksi erityinen meillä oli hetken, diagnoosiaan en tiedä, mutta mistään ei tullut mitään kun jumittui ohjeisiin millintarkasti, sekosi poikkeuksiin, varmisteli ja kyseli kokoajan.
Yliopisto-opiskelusta kuvaus "joistain kursseista vitosia, joistain juuri ja juuri läpi" ei kerro paljoakaan. Ymmärtääkö Ap:n lapsi, että yliopistossa osa kursseista on hankalia? Ykkösellä läpi pääseminen tms. voi olla ihan normaalia.
Kurjaa jos olonsa hankalaksi kokeva ei hahmota, että vaikeudet kuuluvat asiaan. Ne eivät tarkoita, että olisi opiskelijana poikkeuksellisen huono.
Jos pääsee läpi kursseista, on OK opiskelija. Jos ei pääse, ala ei välttämättä ole oikea. Yksittäisistä kursseista ei tuollaista voi päätellä.
Sosiaalinen ja muu kuormitus vaikuttaa korostuvan. Ryhmätyö ja tilan muutos tuovat uutta kuormitusta. Jos on huono suuntavaisto, ei ehkä löydä uuteen tilaan. Ei tarvitse olla sen ihmeellisempää.
Rakennuksista pitäisi löytyä vahtimestari, usein ulko-oven läheltä. Paikalle kannattaa mennä hyvissä ajoin, jotta voi eksyessään kysyä neuvoa.
Muuten suosittelen työtä, jossa ei tarvita syviä sosiaalisia kontakteja, jos ei niistä pidä.
Harmi jos lukion läpäisy onnistui vain vahvalla ohjaamisella. Sikäli kyllä ihme, että kyllä yo-kirjoitukset ja kurssien tentit kai kuitenkin piti ennen jokaisen tehdä itse.
Vierailija kirjoitti:
Tuli tästä mieleeni: mitä, jos koittaisi hakea jostakin peliyhtiöstä harjoittelupaikkaa? Esim. Supercell, Rovio, Remedy ym. voisivat olla kiinnostuneita auttamaan syrjäytymisvaarassa olevaa fiksua nuorta työelämään kiinni pääsemisessä, ja voisivat tästä saada myös itselleen hyvän tarinan kerrottavaksi (jos siihen suostuisitte). Yhtiöillä kun on erilaisia yhteiskuntavastuuprojekteja ja -ohjelmia muutoinkin.
keksitkö tämän vaihtoehdon itse, vai mistä päättelet että pelialalla halutaan järjestää kuntouttavaa työtoimintaa? Epärealistista ajatella että todella kilpailulla alalla kukaan haluaa käyttää hyvää hyvyyttään työtuntejaan syrjäytyneen nuoren tuomiseksi osaksi yhteiskuntaa.
Onko suljettu pois add? Tulee mieleen, kun on noin suuria toiminnanohjauksen vaikeuksia. Työskentelen erikoissairaanhoidossa neuropsykiatristen häiriöiden parissa, tosin lasten puolella, mutta tämä tulee kyllä mieleen. En lukenut ketjua, joten voi olla, että tämä on jo nussutkin esiin. On todella tavallista, että jos on jokin neuropsykiatrinen diagnoosi, löytyy myös ainakin piirteitä yhdestä, tai useammasta muustakin häiriöstä. Jos kyseessä olsi hoitamaton add, voisi poika hyötyä suuresti lääkityksestä, ja sen avulla opiskelu voisi onnistua paremmin. Onkohan aikuisille tarjolla myös nepsyvalmennusta, kuten lapsille. En tiedä, mutta jos on, niin siäkin saattaisi olla paljon hyötyä itsenäisempien oppimistapojen löytämiseksi.
Koita nyt ymmärtää tajuamisongelmien ja aivosumun ero. Onko jo päivän autismirunkut suoritettu vai laitatko vaimolle kypärän päähän ja pyydät ölisemään illalla, että saat nupin ylös?
Sitä kuuluu esittää että ikäänkuin olisi jotta pääsee ohjelmoijaksi tai testaamaan mutta eivät ne oikeasti ole.