Miten te ratkotte sote-alojen työvoimapulan, jos ette hyväksy ulkomaista työvoimaa?

Sairaanhoitaja on Filippiineillä vientituote – maan oma terveydenhuolto retuperällä

https://www.tehylehti.fi/fi/tyoelama/sairaanhoitaja-filippiineilla-vien…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensinnäkin ammattikoulu kaksivuotiseksi. Olen opiskellut lähihoitajaksi. Asiat olisi voinut tiivistää ihan hyvin kahteen vuoteen (taitaa kyllä päteä kaikkeen amistouhuun, mitä olen sivusta seurannut). 

Nyt opiskelen AMK sote alaa ja vaikka onkin paljon haastavampaa kuin lähihoitajakoulu, niin tässäkin olisi vara tiivistää ja tarkentaa opintoja. Aika paljon yleistä asiaa. Enemmän ammattiopintoja olisi hyvä, sekä mahdollisuus suorittaa ilman kesälomia. Ihan turhaa taukoa opintoihin. Kuukausi kesälomaa riittäisi.

Palkallinen harjoittelu sote-alalle. Toki palkka n. 20-40 % normaali palkasta.

Opiskelupaikkoja lisää lääkäreille ja pakollinen terveyskeskus palvelu opiskelun jälkeen terveyskeskukseen viideksi vuodeksi. 

Hei

Amiskaa ollaan suunnittelemassa kaksivuotiseksi. Mutta tiedätkö mitä, se tarkoittaa sitä, että yleissivistävät aineet jäävät pois, ja et voi sen jälkeen hakea AMKhon muuten kuin käymällä iltalukion. Sama juttu AMKn kanssa- jos siitä supistetaan, niin sulta menee mahdollisuudet hakea jatko- opintoihin.

Mietipä sitä.

Eikö tähän saada mitenkään mitään ratkaisuja? Voisiko pinnistää ja haastaa niitä aivonystyröitä?

Aina löytyy keinoja kun ei ole kyse kantiksista... Ei ole väliä niillä yleissivistävillä, saati kielitaidolla. Hmm.

Minusta työvoimaa saa tuoda ulkomailtakin. Eettisesti.

Siihen määritelmään ei mahdu että palkataan hoiva-avustajan tai lähihoitajan töihin vähintään sairaanhoitajatasoisesti kotimaassaan koulutettu työntekijä jolle maksetaan sen verran että hän voi lähettää jotain roposia köyhälle perheelleen mutta ei niin paljon että hänellä olisi mahdollisuus asua samassa maassa esim. lastensa ja puolisonsa kanssa. Ja samaan aikaan meidän työvoiman lähtömaa kouluttaa siellä niitä sairaanhoitajia meille (lähes) valmiiksi ja kärsii itse terveydenhuollon kriisistä kun tekijät karkaa maailmalle.

Puhumattakaan niistä riistokuvioista joita (täydennys)koulutuksen ja matkan kuluihin liittyy, niin kuin nyt näiden karkoitusuhan alla olevien hoitajaopiskelijoiden kohdalla kävi, oli luvattu hunajaa, tarjottiin kuravettä, ja lähetettiin perään nelinumeroinen lasku joka tuli osalle yllärinä. Ja tästä yllättyi kuka?

Vierailija kirjoitti:

Alalle halukkaita on kyllä saatavissa. Halukkaita etenkin lääkärikoulutukseen on 20 X vuotuiset aloituspaikat. Se on myös osa ongelmaa. Lähes jokainen valmistunut lääkäri tekeekin eläkeuran, mutta hoitajista useampi kymmenen prosenttia vaihtaa alaa, miksiköhän?

Onko ammattien erilaisella arvostuksella tekemistä asian kanssa? Tai palkkaeroilla 2500-3300 vs 6000 - 15 000?

Ongelma ei ratkea tuomalla halpatyövoimaa ulkomailta vaan tinkimällä vaan lisäämällä taas-arvoa kaikin osin.

Lääkäreiden palkka laskisi, jos heitä olisi tarpeeksi. Ja syy miksi heitä ei ole tarpeeksi...

Kaikki se jo tietävät. 

Laskisin koulutusvaatimuksia. Pikakouluttaisin Sote alan lääkärit, hoitajat ja sossut.

Järkyttävää että kotimaassa olevat työtä tarvitsevat ihmiset sivuutetaan. Rahalla koulutetaan halpatyövoimaa, jolla ei ole kielitaitoa selviytyä opinnoista/ työstä.

Mutta kun ehdotetaan työttömien koulutusta ja työlistämistä, heti iskee rahapula ja byrokratia, ei, ei pysty. Ei voi koulutusta ja työllistymistä millään tukea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Outoa, ettei esim. metallialalla ole vastaavaa ongelmaa. Ai niin, totta kai, siellä maksetaankin kunnon palkkoja ja Metalliliitto pitää huolen omistaan.

Palkat ylös heti!

Näinkö nopeasti unohtui, mitä tapahtui, kun hoitajien palkkoja viime vuonna olisi haluttu nostaa?

Haluaisin tietää, kuinka moni palstalainen olisi oikeasti halukas maksamaan ne veroissaan. Entä kuinka moni vientialalla työskentelevä hyväksyisi sen, että hoitajat saavat ison palkankorotuksen mutta he eivät lainkaan? Ei kukaan. Hoitajien palkankorotusta seuraisi, että tuotantoalat vaatisivat vielä isommat palkankorotukset, josta seuraisi nykyistäkin pahempi inflaatio.

Minusta tuntuu, että ihmiset eivät ymmärrä mittakaavaa, josta nyt puhutaan. Siis sitä, kuinka iso määrä työntekijöitä hoiva- ja hoitoalalle tarvitaan.

Kyllä aika moni ymmärtää. Tämä on vaan sellainen eettinen ja moraalinen ongelma, joka meidän pitää ratkaista. Siis se, pitääkö kaikkia ihmisiä hoitaa ja jos, niin miten hyvin? Terveydenhuollossa tehdään jo nyt priorisointia, mutta pitäisikö sitä tehdä vieläkin enemmän ja entistä tarkemmilla mittareilla? Esimerkiksi siten, että hoidon laatu määräytyy sen mukaan, miten hyödyllinen ( = tuottava) potilas on yhteiskunnan kannalta? Ja vanhusten kohdalla miettiä, voidaanko hyväksyä, että yksin asuva muistisairas vanhus kuolee kotonaan nestehukkaan tai lähdettyään talvipakkasessa hortoilemaan hypotermiaan? Pitäisikö hyvän hoidon ja hoivan sijasta puhua riittävästä hoidosta ja hoivasta? Ja myös määritellä, mikä on riittävä?

Asun pikkukunnassa jossa on pula sote-henkilöstöstä ja toki paljon muistakin työntekijöistä. Lähtisin heti oppisopimuksella tai lähiopetuksena joksikin sote-ammattilaiseksi mutta eipä tarjota koulutusta kuin vanhusten pyllynpesijöille. Ei voi edes lähihoitajana suuntautua lapsiin. Perhettä en voi jättää että kävisin muualla pari vuotta opiskelemassa.

Tiedän naapurikunnassa kampaamoketjun tarjonneen tilat kampaajakoulutusta varten, kouluttava oppilaitos oli jostain kauempaa. Saatiin työntekijöitä. Miksei toimisi muillakin aloilla.

Vierailija kirjoitti:

[

Koulutusta pitäisi tarjota oppisopimuskoulutuksena. Kuusikymppinen metsuri ei ihan vähällä taivu perushoitajaksi tai varhaiskasvattajaksi, mutta voi olla hyvinkin kehityskelpoinen. Olen yhden sellaisen tavannut koulunkäyntiavustajana.

Eiköhän 6-kymppiset metsurit voisi päästää eläkkeelle. Hoitajiksi ne 0000.1% heistä, jotka haluavat.