Diabetes 2 remissioon
Onko keskustelijoiden joukossa ihmisiä jotka ovat päässeet eroon 2 tyypin diabetes lääkityksestä? Ja pystyneet pitämään sen poissa kauan?
Laittakaa parhaat vinkkinne onnistumiseen, selvää on tietenkin, että laihtuminen auttaa. Mutta ruokavaliossa on varmaan muitakin hyviä ainesosia ja pahoja? Kuulisin mielelläni, ja poimisin parhaat vinkit.
Entä mikä on ollut liikunnan merkitys?
Kommentit (681)
. Hedelmissä on fruktoosia joka rasvoittaa tehokkaasti maksan.[/quote]
Äläpä jauha paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut koko ikäni raju verensokerin vaihtelu, onkohan sen nimi hypoglykemia, jos oikein muistan. Äidilläni oli ja ainakin yhdellä sisarella. Verensokeri laskee liian alas, tulee sekava olo, mutta ei kuitenkaan mikään diabetes. Opin sen säätelemään , joten tutinakohtaukset olivat kuitenkin harvassa.
Pojallani on ollut vähän samaa, saa nähdä tuleeko hänellekin, 60- kiloiselle miehelle vanhana db. Ovat kasvissyöjiä. Toisella lapsista on myös "kiukkunälkä", toinen paahtaa päivän nälkää tuntematta.73- vuotiaana alkoi paastosokeri olla 7 jolloin sain lääkityksen. Liikuntavamma, nivelet, rajoittaa liikuntaa vaikka nuorempana marjastus, sienestys, uiminen yms. olivat rakkaita touhuja. Jotain on kuitenkin pakko syödä.
Olen siis valinnut pillerit ja syödä niin että niiden avulla arvot pysyisivät hyvänä.Hypoglykemia on tila, jossa verensokeri laskee liian alas. Tämä voi aiheuttaa sekavuutta, aggressiivisuutta ja vakavassa tapauksessa jopa kuoleman. Miksi olet valinnut pillerit terveellisen ja järkevän vhh:n sijaan? Ne lääkkeetkään eivät ole mitään varsinaisia terveyspillereitä.
Diabetes on yleistynyt nuorillakin, en itse paheksu itseäni jos 73 v sairastuin tähän, ennen vanhojen tautiin.
Nykyisin yhä nuoremmat ovat pulassa arvojensa kanssa. Miksi nelikymppiset eivät ole liikkuneet ja pitäneet kilojaan kurissa?
Mielestäsi diabetes on siis vääjäämättömästi kaikille puhkeava tauti ja sinulle on ihan ok olla diabeetikko kun olet jo vanha? Kummallinen näkökanta. Eikö olisi mukavampaa olla terve?
Liikunta ei estä diabateksen puhkeamista jos sukurasitus on suuri (kuten itsellänikin on) ja ruokavalio on väärä. Siinä ei ikäkään vaikuta. Et kai yritä korottaa itseäsi mollaamalla nuorempia?
Kyllä se usein vääjäämättä tulee kun on se sukutaipumus siihen. Vanhemmiten elumistö alkaa rappeutumaan, se on hyväksyttävä.
Lehdistä olen lukenut yhä nuoremmille tulevan kakkosdiabeteksen vaikka se aikaisemmin puhkesi vasta ikääntyneenä.
Elimistön rappeutuminen ei tarkoita vääjäämätöntä diabetestä. Voi hyvänen aika jos luulet niin. Kyllähän se nykyään puhkeaa aina vain nuoremmille nykyisen suomalaisen ruokavalion takia, se on selvä.
Tuntuu itsestäni että tiedän aika paljon enemmän terveydestä ja myös ikääntymisestä kuin pelkkään laihuuteen ja vhh ja ketojuttuihin juuttuneet.
Vhh ei takas nuoruutta, terveyttä, kuolemattomuutta.
Jokaisella rapistuu elimistö, minulla metabolia.Ei tietenkään, mutta näin terveenä on mukavampi vanhentua kuin sairaana. Itse olen viisikymppinen, eli en mikään nuori enää. En kuitenkaan halua samanlaista vanhuutta kuin äitini elää, pallolaajennukset on jo tehty ja verenpaine korkealla, liikkua ei voi, kun sydän ei kestä. Haluan olla terve ja liikkua mahdollisimman paljon.
Kunhan olet ikäiseni , 78, toivottavasti asiasi ovat edelleen hyvin. Minulla on tämä hoidolla kurissa pysyvä diabetes, 5 vuotta ollut) ja kulumat lonkissa ja polvissa. Eipä muuta tänään, huomenna voi olla vaikka mitä jo tässä iässä
Vierailija kirjoitti:
Sokeritauti, nimensä mukaan sen saa sokerista.
Höpö höpö
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin kakkostyypin diabeteksen seurannassa pidetään melkein tärkeämpänä pitkän sokerin arvon seuraamista, koska tuo paastoarvo voi vaihdella paljon.
Minulla on diabeteksen hoitotasopaino kohdallaan. Lääkärini ei ole koskaan puhunut mistään remissiosta, mikä termi kai ennemminkin liittyy syöpäsairauksiin.
Juuri näin. A1C on se tärkein asia jota seurataan, ja munuais- ja maksa-arvot ja pissakoe.
Tottakai HbA1c pitää seurata, sehän on selvä. Minua ihmetyttää se, miten te ja teidän lääkärinne olette tyytyväisiä kohonneeseen sokeritasoon vaikka sen pitäisi lääkityksen myötä olla normalisoitunut? Jos paastoarvot ovat jatkuvasti koholla, se vääjäämättä kohottaa myös HbA1c.
Minullahan on todettu 2-tyypin diabetes jo 20 vuotta sitten, ja lääkityksellä ja hyvillä elämäntavoilla sitä pidetään kurissa. En ole vielä tarvinnut insuliinihoitoa, vaikka ikääkin jo on.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole diabetesta mutta teen niin kuin luin jostain diabetes 2:n artikkelista eli harrastan aina liikuntaa aterian jälkeen, noin 30 min päästä aterian aloittamisesta. Liikunta alentaa verensokeria. Uskon että se on terveellistä kaikille.
Kyllä, se pienentää ja lyhentää insuliinipiikkiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sokeritauti, nimensä mukaan sen saa sokerista.
Höpö höpö
Sattuu olemaan kyllä ihan totta.
Vierailija kirjoitti:
. Hedelmissä on fruktoosia joka rasvoittaa tehokkaasti maksan.
Äläpä jauha paskaa.
"Etenkin fruktoosin (jota taloussokerissa on puolet) ja muiden nopeiden hiilihydraattien käyttö lisää maksan rasvoittumista." Sinä tiedät paremmin kuin tutkittu tieto?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin kakkostyypin diabeteksen seurannassa pidetään melkein tärkeämpänä pitkän sokerin arvon seuraamista, koska tuo paastoarvo voi vaihdella paljon.
Minulla on diabeteksen hoitotasopaino kohdallaan. Lääkärini ei ole koskaan puhunut mistään remissiosta, mikä termi kai ennemminkin liittyy syöpäsairauksiin.
Juuri näin. A1C on se tärkein asia jota seurataan, ja munuais- ja maksa-arvot ja pissakoe.
Tottakai HbA1c pitää seurata, sehän on selvä. Minua ihmetyttää se, miten te ja teidän lääkärinne olette tyytyväisiä kohonneeseen sokeritasoon vaikka sen pitäisi lääkityksen myötä olla normalisoitunut? Jos paastoarvot ovat jatkuvasti koholla, se vääjäämättä kohottaa myös HbA1c.
Minullahan on todettu 2-tyypin diabetes jo 20 vuotta sitten, ja lääkityksellä ja hyvillä elämäntavoilla sitä pidetään kurissa. En ole vielä tarvinnut insuliinihoitoa, vaikka ikääkin jo on.
Millaiset sokeriarvosi sitten ovat jos diabeteksesi on kerran kurissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on 2-tyypin diabetes ollut jo 20 vuotta ja metformin lääkityksellä A1C pysynyt hyvällä tasolla,
6.2 - 6.7 välillä. Ruokavalioon ei ole tarvinnut tehdä muutoksia, tarvitsee vain huolehtia säännöllisestä syömisestä. Ei liikaa rasvaa eikä sokeria.Sinulla on melko korkeat sokeriarvot vaikka olet lääkityksellä! Yli 6 ei todellakaan ole mikään hyvä taso jos kyse on paastosokerista.
En ole sama, mutta kuusi on ihan hyvä. Pitkäaikaissokerin pitäisi olla 48.
Paasto 7 on se raja kun hoitoa ruvetaan harkitsemaan.
Minulla jos laskee 5.5 on niin huono olo että on pakko ja lääkärin neuvolla ottaa jotain syötävää5.5. on normaalille ihmiselle melkein siinä ylärajalla jo. Normaali paastosokeri on 4.0 ja 6.0 välillä ja sinun arvosi ovat korkeat vaikka olet lääkityksellä.
Teillä on ihan omat säännöt ja suositukset.
Paasto 7 on se raja kun ruvetaan puhumaan diabeteksestä.Keskustelen kuitenkin hoidoistani ja arvoistani hoitotahon kanssa.
Sulla on esidiabetes.
"Jos paastoarvo on 6.1–6.9 mmol/l, käytetään nimitystä "suurentunut paastosokeriarvo", joka on esivaihe tyypin 2 eli aikuistyypin diabetekselle."
Toinen diabeetikko oikaisee sinua. Jos diabetes on todettu ja henkilö syö metforminia hänellä on lääkityksellä ja muulla toiminnallaan kurissa pysyvä db kuten meillä kaikilla se pillereillä pidetään alle seiskassa.
Siis hänellä, kuten minullakin, on diabetes. Esidiabetes on tarkkailuvaiheessa ennen lääkitystä.
Potatoes Patato. Arvot on esidiabetes lukemissa
Vierailija kirjoitti:
"Tiukkaa hiilihydraattirajoitusta (ns. ketogeenistä ruokavaliota) ei suositella diabeetikolle ".
Lähde: Käypä hoito.
Näin vain Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole diabetesta mutta teen niin kuin luin jostain diabetes 2:n artikkelista eli harrastan aina liikuntaa aterian jälkeen, noin 30 min päästä aterian aloittamisesta. Liikunta alentaa verensokeria. Uskon että se on terveellistä kaikille.
Kyllä, se pienentää ja lyhentää insuliinipiikkiä.
Kokeilin tätä ja olo meni aina tosi huonoksi, tärisyttikin ym. Luin sitten reaktiivisesta hypoglykemiasta, lieköhän sitten sellaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin kakkostyypin diabeteksen seurannassa pidetään melkein tärkeämpänä pitkän sokerin arvon seuraamista, koska tuo paastoarvo voi vaihdella paljon.
Minulla on diabeteksen hoitotasopaino kohdallaan. Lääkärini ei ole koskaan puhunut mistään remissiosta, mikä termi kai ennemminkin liittyy syöpäsairauksiin.
Juuri näin. A1C on se tärkein asia jota seurataan, ja munuais- ja maksa-arvot ja pissakoe.
Tottakai HbA1c pitää seurata, sehän on selvä. Minua ihmetyttää se, miten te ja teidän lääkärinne olette tyytyväisiä kohonneeseen sokeritasoon vaikka sen pitäisi lääkityksen myötä olla normalisoitunut? Jos paastoarvot ovat jatkuvasti koholla, se vääjäämättä kohottaa myös HbA1c.
Minullahan on todettu 2-tyypin diabetes jo 20 vuotta sitten, ja lääkityksellä ja hyvillä elämäntavoilla sitä pidetään kurissa. En ole vielä tarvinnut insuliinihoitoa, vaikka ikääkin jo on.
Millaiset sokeriarvosi sitten ovat jos diabeteksesi on kerran kurissa?
Niin, A1C ollut aina alle 7.0
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on 2-tyypin diabetes ollut jo 20 vuotta ja metformin lääkityksellä A1C pysynyt hyvällä tasolla,
6.2 - 6.7 välillä. Ruokavalioon ei ole tarvinnut tehdä muutoksia, tarvitsee vain huolehtia säännöllisestä syömisestä. Ei liikaa rasvaa eikä sokeria.Sinulla on melko korkeat sokeriarvot vaikka olet lääkityksellä! Yli 6 ei todellakaan ole mikään hyvä taso jos kyse on paastosokerista.
Esidiabetestasolla pysynyt tauti jo 20 vuotta. Aika hyvä, vai mitä? Tämä tautihan ei minulla koskaan parane, joten siihen nähden on hyvin mennyt.
Esidiabetestaso ei ole mikään hyvä. Se paranee kyllä jos alat syömään järkevämmin.
Ei se parane valitettavasti.
Esidiabetes? Ihan varmasti paranee jos elintavat laitetaan uusiksi ja poistetaan syyt korkeaan verensokeriin.
Geeneissä olevaa sukurasitusta on hyvin hankala poistaa. Geenejään ja perimäänsä ei tietääkseni voi muuttaa.
Niihin geenien aktiivisuuteen voi vaikuttaa omilla syömisillään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin kakkostyypin diabeteksen seurannassa pidetään melkein tärkeämpänä pitkän sokerin arvon seuraamista, koska tuo paastoarvo voi vaihdella paljon.
Minulla on diabeteksen hoitotasopaino kohdallaan. Lääkärini ei ole koskaan puhunut mistään remissiosta, mikä termi kai ennemminkin liittyy syöpäsairauksiin.
Juuri näin. A1C on se tärkein asia jota seurataan, ja munuais- ja maksa-arvot ja pissakoe.
Tottakai HbA1c pitää seurata, sehän on selvä. Minua ihmetyttää se, miten te ja teidän lääkärinne olette tyytyväisiä kohonneeseen sokeritasoon vaikka sen pitäisi lääkityksen myötä olla normalisoitunut? Jos paastoarvot ovat jatkuvasti koholla, se vääjäämättä kohottaa myös HbA1c.
Minullahan on todettu 2-tyypin diabetes jo 20 vuotta sitten, ja lääkityksellä ja hyvillä elämäntavoilla sitä pidetään kurissa. En ole vielä tarvinnut insuliinihoitoa, vaikka ikääkin jo on.
Millaiset sokeriarvosi sitten ovat jos diabeteksesi on kerran kurissa?
Niin, A1C ollut aina alle 7.0
Ns. pitkän sokerin eli HbA1c viitearvot ovat terveille henkilöille 20-42 mmol/mol. Tuskinpa se sinullakaan ihan alle 7 on ollut.
Vierailija kirjoitti:
. Hedelmissä on fruktoosia joka rasvoittaa tehokkaasti maksan.
Äläpä jauha paskaa.
Ei ole paskanjauhantaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on 2-tyypin diabetes ollut jo 20 vuotta ja metformin lääkityksellä A1C pysynyt hyvällä tasolla,
6.2 - 6.7 välillä. Ruokavalioon ei ole tarvinnut tehdä muutoksia, tarvitsee vain huolehtia säännöllisestä syömisestä. Ei liikaa rasvaa eikä sokeria.Sinulla on melko korkeat sokeriarvot vaikka olet lääkityksellä! Yli 6 ei todellakaan ole mikään hyvä taso jos kyse on paastosokerista.
En ole sama, mutta kuusi on ihan hyvä. Pitkäaikaissokerin pitäisi olla 48.
Paasto 7 on se raja kun hoitoa ruvetaan harkitsemaan.
Minulla jos laskee 5.5 on niin huono olo että on pakko ja lääkärin neuvolla ottaa jotain syötävää5.5. on normaalille ihmiselle melkein siinä ylärajalla jo. Normaali paastosokeri on 4.0 ja 6.0 välillä ja sinun arvosi ovat korkeat vaikka olet lääkityksellä.
Teillä on ihan omat säännöt ja suositukset.
Paasto 7 on se raja kun ruvetaan puhumaan diabeteksestä.Keskustelen kuitenkin hoidoistani ja arvoistani hoitotahon kanssa.
Sulla on esidiabetes.
"Jos paastoarvo on 6.1–6.9 mmol/l, käytetään nimitystä "suurentunut paastosokeriarvo", joka on esivaihe tyypin 2 eli aikuistyypin diabetekselle."
Hyväksyt nämä raja-arvot, mutta et diabeetikkojen ravintosuosituksia. Eli rakennat eri lähteistä itsellesi sopivan palapelin tukemaan karppihulluuttasi. Yksi pala Suomesta, toinen Ruotsista ja päälle pari tuubivideota. Ja taas mennään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut koko ikäni raju verensokerin vaihtelu, onkohan sen nimi hypoglykemia, jos oikein muistan. Äidilläni oli ja ainakin yhdellä sisarella. Verensokeri laskee liian alas, tulee sekava olo, mutta ei kuitenkaan mikään diabetes. Opin sen säätelemään , joten tutinakohtaukset olivat kuitenkin harvassa.
Pojallani on ollut vähän samaa, saa nähdä tuleeko hänellekin, 60- kiloiselle miehelle vanhana db. Ovat kasvissyöjiä. Toisella lapsista on myös "kiukkunälkä", toinen paahtaa päivän nälkää tuntematta.73- vuotiaana alkoi paastosokeri olla 7 jolloin sain lääkityksen. Liikuntavamma, nivelet, rajoittaa liikuntaa vaikka nuorempana marjastus, sienestys, uiminen yms. olivat rakkaita touhuja. Jotain on kuitenkin pakko syödä.
Olen siis valinnut pillerit ja syödä niin että niiden avulla arvot pysyisivät hyvänä.Hypoglykemia on tila, jossa verensokeri laskee liian alas. Tämä voi aiheuttaa sekavuutta, aggressiivisuutta ja vakavassa tapauksessa jopa kuoleman. Miksi olet valinnut pillerit terveellisen ja järkevän vhh:n sijaan? Ne lääkkeetkään eivät ole mitään varsinaisia terveyspillereitä.
Diabetes on yleistynyt nuorillakin, en itse paheksu itseäni jos 73 v sairastuin tähän, ennen vanhojen tautiin.
Nykyisin yhä nuoremmat ovat pulassa arvojensa kanssa. Miksi nelikymppiset eivät ole liikkuneet ja pitäneet kilojaan kurissa?
Mielestäsi diabetes on siis vääjäämättömästi kaikille puhkeava tauti ja sinulle on ihan ok olla diabeetikko kun olet jo vanha? Kummallinen näkökanta. Eikö olisi mukavampaa olla terve?
Liikunta ei estä diabateksen puhkeamista jos sukurasitus on suuri (kuten itsellänikin on) ja ruokavalio on väärä. Siinä ei ikäkään vaikuta. Et kai yritä korottaa itseäsi mollaamalla nuorempia?
Kyllä se usein vääjäämättä tulee kun on se sukutaipumus siihen. Vanhemmiten elumistö alkaa rappeutumaan, se on hyväksyttävä.
Lehdistä olen lukenut yhä nuoremmille tulevan kakkosdiabeteksen vaikka se aikaisemmin puhkesi vasta ikääntyneenä.
Elimistön rappeutuminen ei tarkoita vääjäämätöntä diabetestä. Voi hyvänen aika jos luulet niin. Kyllähän se nykyään puhkeaa aina vain nuoremmille nykyisen suomalaisen ruokavalion takia, se on selvä.
Tuntuu itsestäni että tiedän aika paljon enemmän terveydestä ja myös ikääntymisestä kuin pelkkään laihuuteen ja vhh ja ketojuttuihin juuttuneet.
Vhh ei takas nuoruutta, terveyttä, kuolemattomuutta.
Jokaisella rapistuu elimistö, minulla metabolia.Kuka tässä on muka väittänyt, että vhh takaa ikuisen nuoruuden ja kuolemattomuuden? Ei kukaan. Terveyteen se taas vaikuttaa hurjasti, nimittäin positiivisesti. Metabolian häiriöt johtuvat yleensä väärästä ruokavaliosta ja sinullekin diabetes on tullut sen takia.
Mikä pätevöittää sut diagnosoimaan tuntemattomia ihmisiä keskustelupalstoilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin kakkostyypin diabeteksen seurannassa pidetään melkein tärkeämpänä pitkän sokerin arvon seuraamista, koska tuo paastoarvo voi vaihdella paljon.
Minulla on diabeteksen hoitotasopaino kohdallaan. Lääkärini ei ole koskaan puhunut mistään remissiosta, mikä termi kai ennemminkin liittyy syöpäsairauksiin.
Juuri näin. A1C on se tärkein asia jota seurataan, ja munuais- ja maksa-arvot ja pissakoe.
Tottakai HbA1c pitää seurata, sehän on selvä. Minua ihmetyttää se, miten te ja teidän lääkärinne olette tyytyväisiä kohonneeseen sokeritasoon vaikka sen pitäisi lääkityksen myötä olla normalisoitunut? Jos paastoarvot ovat jatkuvasti koholla, se vääjäämättä kohottaa myös HbA1c.
Minullahan on todettu 2-tyypin diabetes jo 20 vuotta sitten, ja lääkityksellä ja hyvillä elämäntavoilla sitä pidetään kurissa. En ole vielä tarvinnut insuliinihoitoa, vaikka ikääkin jo on.
Millaiset sokeriarvosi sitten ovat jos diabeteksesi on kerran kurissa?
Niin, A1C ollut aina alle 7.0
Ns. pitkän sokerin eli HbA1c viitearvot ovat terveille henkilöille 20-42 mmol/mol. Tuskinpa se sinullakaan ihan alle 7 on ollut.
Mitä ihmettä? A1C on minulla ollut korkeimmillaan 7.0, ja todisteet siitä on 20 vuoden ajalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin kakkostyypin diabeteksen seurannassa pidetään melkein tärkeämpänä pitkän sokerin arvon seuraamista, koska tuo paastoarvo voi vaihdella paljon.
Minulla on diabeteksen hoitotasopaino kohdallaan. Lääkärini ei ole koskaan puhunut mistään remissiosta, mikä termi kai ennemminkin liittyy syöpäsairauksiin.
Juuri näin. A1C on se tärkein asia jota seurataan, ja munuais- ja maksa-arvot ja pissakoe.
Tottakai HbA1c pitää seurata, sehän on selvä. Minua ihmetyttää se, miten te ja teidän lääkärinne olette tyytyväisiä kohonneeseen sokeritasoon vaikka sen pitäisi lääkityksen myötä olla normalisoitunut? Jos paastoarvot ovat jatkuvasti koholla, se vääjäämättä kohottaa myös HbA1c.
Minullahan on todettu 2-tyypin diabetes jo 20 vuotta sitten, ja lääkityksellä ja hyvillä elämäntavoilla sitä pidetään kurissa. En ole vielä tarvinnut insuliinihoitoa, vaikka ikääkin jo on.
Millaiset sokeriarvosi sitten ovat jos diabeteksesi on kerran kurissa?
Niin, A1C ollut aina alle 7.0
Ns. pitkän sokerin eli HbA1c viitearvot ovat terveille henkilöille 20-42 mmol/mol. Tuskinpa se sinullakaan ihan alle 7 on ollut.
Mitä ihmettä? A1C on minulla ollut korkeimmillaan 7.0, ja todisteet siitä on 20 vuoden ajalta.
Ei, kun korkeimmillaan 6.7, kun raja on se 7.0.
Ei ole mitään henkimaailman asioita, insuliiniresistenssiin on syynsä. Sinäkin saatat päästä remissioon, jos pystyt laihduttamaan normaalipainoon. Vasta normaalipainossa ollessa jos et saa sokereita pysymään normaalina, saattaa syy olla genetiikassa.