Lue keskustelun säännöt.
Isovanhemmat alle 70v ja totaalisen "maalaisia", muilla samanlaista?
28.03.2023 |
Mulle on niin käsittämätöntä katsoa vierestä kaksi aivan erilaista perhettä, joissa molemmat isovanhemmat ovat alle 70v ja niin uskomattoman erilaisia.
En tiedä johtuuko tämä kehitysvammasta, viiveestä, halusta oppia vai mistä, mutta siis..
Toinen pariskunta, pitänyt maatilaa. On asunut monta sukupolvea samassa talossa. Lapset ovat ensimmäisen kerran nähneet "vieraan ihmisen" jotain 4-vuotiaana mennessään kirkon kerhoon. Isovanhemmat eivät koskaan lähde kotoaan minnekkään, eivät osaa mennä vaikka uimahalliin, makkaranpaistoon, kirjastoon, ulkomaan matkoille. Minnekkään mielestäni normaaliin paikkaan. Ei osaa askarrella, ei keksiä tekemistä. Ovat siis todella autenttista elämää eläviä ihmisiä vailla minkäännäköistä sivistystä.
Isovanhemmat 2.0.
Ovat hekin alle 70v. Ovat olleet maatilallisia myös, muttei tällaista sukupolvien samassa asunnossa elämää tyyppiä ole ollut. Osaavat uida, osaa englantia ne pääasiat, ovat itse sivistäneet itseään. Osaavat käydä kirjastossa lastenlasten kanssa lainaamassa mieluisia kirjoja. Munkkikahvilla rannassa. Matkailee ulkomailla. Siis ylipäätään sellaista normaalia järjenkäyttöä heillä. Miten voi olla näin erilaiset, mutta samanikäiset isovanhemmat?! Onko tässä taustalla jokin oppimishäiriö vai ihan vaan..pullossa eläminen vai miten tämän selittäisi?
Kommentit (741)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni on syntyny 1950 eikä hänellä ollut mahdollisuuksia käydä koulua. Syntyi köyhään maalaistaloon Pohjois-Suomessa, kävi koulua lyhyen aikaa ja joutui sitten 19-vuotiaana lähtemään töihin Ruotsiin ja Norjaan. Ruotsia osaa ihan hyvin, en tiedä opiskeliko sitä koulussa mutta vietti Ruotsin puolella niin pitkän aikaa että sieltä ainakin kieli tarttui. Englantia ei osaa muuta kuin yksittäisiä lyhyitä sanoja joita on netin ja tv:n kautta oppinut, ja ääntäminen ei kyllä suju laisinkaan, sanoo esim. car = saar.
Selkeästi tämä kouluasia on jättänyt hänelle trauman sillä meidän lasten koulunkäynti on ollut hänelle erittäin tärkeää. Ihan ekaluokasta alkoi se puhe että pitää opiskella ahkerasti ja mennä lukioon ja yliopistoon. Välillä myös puhuu katkeran kuuloisesti (mikä on kyllä ihan ymmärrettävää) siitä miten hän ei voinut käydä kouluja vaikka oli parempi matematiikassa kuin herrojen lapset. Me kaikki kolme lasta olemmekin sitten käyneet yliopiston ja isä on meistä aivan tavattoman ylpeä.
Seitsemänkymppiset eivät ole maalaisjuntteja. Ex-mieheni isommat sisarukset syntyivät 1945, 1947, 1948 ja 1950 maatilan lapsiksi. Keskikoulun ajan he kävivät asumalla viikot lähikaupungissa alivuokralaisina. Jokainen heistä kävi lukion ja sen jälkeen vähintään kauppaopiston, yksi meni yliopistoon opiskelemaan lääketiedettä. Kielitaitoisia ja matkustelleita ihmisiä. Ex-anoppini (syntynyt 1924), kielitaidoton ja kouluja käymätön maalaisemäntä joka meni naimisiin sodan keskellä, sen sijaan leuhki dosenttipojallaan ja röyhisteli lyyrat rinnassaan.
Kuule, kyllä ne lyyrat oli jokaisen ylioppilaan äidin rinnassa maalla. Ylioppilaita arvostivat kouluja käymättömät ihan liikaakin. Luulivat, että se vaatii suurenmoisia hengenlahjoja.
Oliko sinusta jotenkin väärin, että kouluja käymätön maalaisnainen oli ylpeä koulutetuista lapsistaan? Saat sen kuulostamaan jotenkin väärältä.
Olisivat ylpeitä myös tyttöjensä koulutuksesta, mutta kun ei. Pojat on aina jotain mahtavaa, mutta tyttö ei ole mikään, ei yhtään mikään. Ehkä piika ja palvelija, ja tulevaisuudessa sopiva vaipanvaihtaja mummollensa ja äitillensä.
eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan tyypin. Heikkolahjaisuutta varmasti vähän mukana, mutta ei liikaa. Puheenaiheet pyörivät täysin konkretian ympärillä ja sellaisten arkiruutiinien pyörittämisen ympärillä. Ihmettelisivät suut auki, jos alkaisi heidän edessään analysoida jotain filosofista tai yhteiskunnalista asiaa. Uskoisin, että lähtökohtaisesti sellainen kulttuurinen puutostila on muokannut heidän sisäistä maailmaansa jo hyvin varhain ja voimakkaasti.
Tiedoksesi että siellä maatilalla mistä sinunkin ruokasi tulee on tuollaiset kallion kahviloiden filosofiset pohdinnat täysin merkityksettömiä. Niin ne on kyllä siellä teidän kahviloissannekin vaikka itseänne pidättekin jotenkin tärkeinä kun lattea ryystäessänne jauhatte paskaa.
Olet juuri sellainen tunkkainen ja ahdas maalainen mistä tässä ketjussa puhutaan.
Lattea juodaan siellä maallakin. Latte on maitokahvi. Se kahvi tulee ulukomailta.
Eikä kahvin juominen liity tähän aiheeseen mitenkään.
Sinä olet kyvytön hahmottamaan tätä pointtia tässä ketjussa.
Itsekin erehdyt. Latte on pelköstään maito eikä mikään maitokahvi. Caffe latte on maitokahvi. Tilaa Italiassa latte niin saat vain maitoa.
Suomi on menossa kohti uudenlaista puritanismia. Meillä saa olla vain yhdenlaista ihmisiä. "Nykyaikaisia."
Ikään kuin 20-40 -vuotiaitten kokema maailma olisi se ainoa oikea, jota saa ajatella ja jonka viimeistä piirtoa myöten on elettävä.
Ehkei kuulkaa, vanhemmilla ihmisillä on rutkasti paljon enemmän perspektiiviä ja kyky erottaa asioita toisistaan. Kaikki ei kiinnosta eikä tarvitsekaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten kannalta tuo on tosi harmillista, ei mikään ihme jos eivät halua kyläillä paikassa jossa "virikkeeksi" on tarjolla pihamaa, kauppareissu, korttipelien opettelu ja ullakon tutkiskelu. Ja siinä mielessä tietty harmi myös isovanhemmille, että eihän niitä lapsia kuulu vierailulle painostaakaan jos eivät viihdy.
Mitä vikaa on pihassa? Eipä ole vanhemmillekaan iso vaiva ottaa mukaan pihapelejä ja lapsille puuhaa sisälle. Pelikoneetko siellä mummolassa pitäisi olla odottamassa?
Ei pihassa mitään vikaa olekaan, mutta ei pihalla oleminen ole mitään "tekemistä" sen enempää kuin sisällä oleminenkaan. Jos isovanhemmat itse eivät halua tehdä lapsenlapsien kanssa mitään, niin mikä järki vierailussa on? Lapset voivat pelata vanhemmilta löytyviä pihapeleja ja rakennella majoja kotonaankin. Eiväthän he sinne mummolaan mene isovanhempien viihdykkeeksi vaan itse viihdytettäväksi, niin kuin vieraat yleensäkin. Eikä todellakaan tarvita mitään pelikonsolia, aivan hyvin riittää että on jotakin lapsen mielestä mukavaa ja mielekästä tekemistä suunniteltuna ja että isovanhemmat todellakin haluavat aktiivisesti tehdä jotakin lastenlastensa kanssa eivätkä vain katsoa päälle.
Nykyään isovanhempien ei tarvitse viihdyttää lastenlapsia, koska heillä on viihdyke kasvanut käteen kiinni.
Näinhän se on. Ei siinä ehdi isovanhempien kanssa jutella ja kertoa tai kuunnella jotain. Kivampi olisi, jos isovanhemmilla olisi vielä huvipuisto tontilla ja mäkkäri aika lähellä.
Höpö höpö. Ei ole nyt kyse mistään mäkkäreistä.
Miten sinä sellaisen isovanhemman kanssa keskustelet joka ei osaa kuin paheksua, pilkata ja ei ymmärrä tämän päivän maailman menosta tuon taivaallista?
Ei kukaan mitään huvipuistoja vaadi, vaan että tulisitte ASENTEITTENNE kanssa vähän tänne nykypäivään päin, pois sieltä 1800-luvun tunkkaisuudesta.
Oletko miettinyt, onko oma asenteesi rakentava? Vaikutat hyökkäävältä.
Mitäpä jos opetat lapsille, että isovanhempien luona ei ole ohjelmoitua tekemistä, vaan saavat käyttää mielikuvitustaan ja keksiä jotain.
Kaikesta sitä saakin ongelman.
Etkö sinä osaa lukea. Etkö ymmärrä yhtään lukemaasi?
Juuri sanottiin ettei niitä huvipuistoja vaadita, vaan asennemuutosta.
Inhottaa tuollainen kun ei lueta toisen kirjoitusta vaan möykätään ja jankataan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on varmaan heikkolahjaisuudesta tosiaankin, joka täällä on jo nostettu esille ja on nytkin tuossa etusivulla otsikolla "tunnetko ketään heikkolahjaista.."
Että näillä henkilöillä on tosiaan joko jotain traumaa lapsuudessa, lapsuudesta, vanhemmuudesta tai sitten ihan oikeasti vain heikkolahjaisia. Tunnen tällaisen pariskunnan, joita voisin hyvin kuvailla heikkolahjaisiksi, muttei kehitysvammaisiksi. Heillä lapsia ja jotain perusduunia mihin ovat ajautuneet sattumalta, mutta muuten todella askeettista, köyhää elämää. Väritöntä.
Se on oikeasti vähän sama kuin asuisi tynnyrissä. Kirjaimellisesti.
Miten sinä sellaisen ihmisen kanssa keskustelet mistään tai vietät aikaa, jolla ei ole muuta kuin ne tynnyrin seinät, ja joka on vielä täysin vihamielinen kaikkea tynnyrinsä ulkopuolella olevaa.
Jos ihmisen pää on umpiluuta, niin eihän sellaista voi mitenkään auttaa ja rohkaista sivistämään itseään.
Tyhmää ihmistä ei voi millään taivaan puheenlahjoilla viisaaksi taikoa.
Pakko on vaan repäistä itsensä sen tynnyrisakin luota pois ja "hylätä" heidät, ihan oman mielenterveyden ja jaksamisen vuoksi.
Senkun repäiset ja hylkäät, ei he siitä kärsi. Mutta älä hauku.
Kykenetkö olemaan puhumatta heistä pahaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Emme tiedä mitä kauheat maalaiset puuhaavat, kun ap ei ole käymässä. He saattavat bongata lintuja, tehdä ristisanatehtäviä, keräillä pelargonioita tai tulitikkuaskeja, laulaa itkuvirsiä tai käydä luonnossa kävelemässä. Vanhemmalla väellä voi olla vaatimattomat ajanvietteet, jotka eivät paljon huomiota herätä. Entisaikaan maalla on ollut aikuisilla niin paljon työtä, että lapset ovat saaneet viihdyttää itseään ja toisia lapsia. Sellaista elämää eläneen isovanhemman mieleen ei tule ryhtyä järjestämään lapsenlapsille ohjelmaa, koska he olettavat lasten keksivän itse leikkinsä.
Aivan eli ovat jumahtanwet keskiajalle.
Kas kun ei kivikaudelle. Mahdatko tietää milloin keskiaika oli, eikö peruskoulussa ollutkaan historiaa?
Sinä voit äksyillä ja niskojasi nakella miten paljon haluat. Voit kuvitella ja keksiä päässäsi vaikka mitä olkiukkoja, että toinen ei muka tiedä historiasta mitään, eikä mitään ymmärrä mistään.
Et vaan pääse yli etkä ympäri siitä, että ahdasmieliset ja tunkkaiset ihmiset ovat vastenmielistä seuraa.
Eikä kenenkään ole mikään pakko kunnioittaa ja arvostaa ketään umpipäistä turvenuijaa, vaikka kuinka rääkyisit siellä perunakuopassasi.
Olipa huvittava purkaus sivistymättömältä juntilta.
Vierailija kirjoitti:
Suomi on menossa kohti uudenlaista puritanismia. Meillä saa olla vain yhdenlaista ihmisiä. "Nykyaikaisia."
Ikään kuin 20-40 -vuotiaitten kokema maailma olisi se ainoa oikea, jota saa ajatella ja jonka viimeistä piirtoa myöten on elettävä.
Ehkei kuulkaa, vanhemmilla ihmisillä on rutkasti paljon enemmän perspektiiviä ja kyky erottaa asioita toisistaan. Kaikki ei kiinnosta eikä tarvitsekaan.
Ei ole.
Umpijuntilla tynnyrissä kasvaneella ihmisellä ei ole mitään laajoja perspektiivejä vaikka tämä olisi elänyt siellä umpipöntössä 200 vuotta.
Se ei ole mitään kykyä erottaa asioita toisistaan, jos kaikkea uutta paheksutaan ja vain sitä ikivanhaa patavanhoillista ahdasmielistä puritaanin juntin maailmankuvaa hospotetaan koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on varmaan heikkolahjaisuudesta tosiaankin, joka täällä on jo nostettu esille ja on nytkin tuossa etusivulla otsikolla "tunnetko ketään heikkolahjaista.."
Että näillä henkilöillä on tosiaan joko jotain traumaa lapsuudessa, lapsuudesta, vanhemmuudesta tai sitten ihan oikeasti vain heikkolahjaisia. Tunnen tällaisen pariskunnan, joita voisin hyvin kuvailla heikkolahjaisiksi, muttei kehitysvammaisiksi. Heillä lapsia ja jotain perusduunia mihin ovat ajautuneet sattumalta, mutta muuten todella askeettista, köyhää elämää. Väritöntä.
Se on oikeasti vähän sama kuin asuisi tynnyrissä. Kirjaimellisesti.
Miten sinä sellaisen ihmisen kanssa keskustelet mistään tai vietät aikaa, jolla ei ole muuta kuin ne tynnyrin seinät, ja joka on vielä täysin vihamielinen kaikkea tynnyrinsä ulkopuolella olevaa.
Jos ihmisen pää on umpiluuta, niin eihän sellaista voi mitenkään auttaa ja rohkaista sivistämään itseään.
Tyhmää ihmistä ei voi millään taivaan puheenlahjoilla viisaaksi taikoa.
Pakko on vaan repäistä itsensä sen tynnyrisakin luota pois ja "hylätä" heidät, ihan oman mielenterveyden ja jaksamisen vuoksi.
Vaikeaahan se on kuplaihmisen tynnyri-ihmisen kanssa keskustella, ei mahdotonta kuitenkaan. Tyhmänkin kanssa kyllä pärjää jos on itse fiksu, tyhmien kesken se erilaisten elinpiirien on vaikeampaa. Nämä "repäisijät" ei yleensä niitä fiksuimpia ole itsekään vaan yrittävät muita polkemalla omaa erinomaisuuttaan itselleen todistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni on syntyny 1950 eikä hänellä ollut mahdollisuuksia käydä koulua. Syntyi köyhään maalaistaloon Pohjois-Suomessa, kävi koulua lyhyen aikaa ja joutui sitten 19-vuotiaana lähtemään töihin Ruotsiin ja Norjaan. Ruotsia osaa ihan hyvin, en tiedä opiskeliko sitä koulussa mutta vietti Ruotsin puolella niin pitkän aikaa että sieltä ainakin kieli tarttui. Englantia ei osaa muuta kuin yksittäisiä lyhyitä sanoja joita on netin ja tv:n kautta oppinut, ja ääntäminen ei kyllä suju laisinkaan, sanoo esim. car = saar.
Selkeästi tämä kouluasia on jättänyt hänelle trauman sillä meidän lasten koulunkäynti on ollut hänelle erittäin tärkeää. Ihan ekaluokasta alkoi se puhe että pitää opiskella ahkerasti ja mennä lukioon ja yliopistoon. Välillä myös puhuu katkeran kuuloisesti (mikä on kyllä ihan ymmärrettävää) siitä miten hän ei voinut käydä kouluja vaikka oli parempi matematiikassa kuin herrojen lapset. Me kaikki kolme lasta olemmekin sitten käyneet yliopiston ja isä on meistä aivan tavattoman ylpeä.
Seitsemänkymppiset eivät ole maalaisjuntteja. Ex-mieheni isommat sisarukset syntyivät 1945, 1947, 1948 ja 1950 maatilan lapsiksi. Keskikoulun ajan he kävivät asumalla viikot lähikaupungissa alivuokralaisina. Jokainen heistä kävi lukion ja sen jälkeen vähintään kauppaopiston, yksi meni yliopistoon opiskelemaan lääketiedettä. Kielitaitoisia ja matkustelleita ihmisiä. Ex-anoppini (syntynyt 1924), kielitaidoton ja kouluja käymätön maalaisemäntä joka meni naimisiin sodan keskellä, sen sijaan leuhki dosenttipojallaan ja röyhisteli lyyrat rinnassaan.
Kuule, kyllä ne lyyrat oli jokaisen ylioppilaan äidin rinnassa maalla. Ylioppilaita arvostivat kouluja käymättömät ihan liikaakin. Luulivat, että se vaatii suurenmoisia hengenlahjoja.
Oliko sinusta jotenkin väärin, että kouluja käymätön maalaisnainen oli ylpeä koulutetuista lapsistaan? Saat sen kuulostamaan jotenkin väärältä.
Olisivat ylpeitä myös tyttöjensä koulutuksesta, mutta kun ei. Pojat on aina jotain mahtavaa, mutta tyttö ei ole mikään, ei yhtään mikään. Ehkä piika ja palvelija, ja tulevaisuudessa sopiva vaipanvaihtaja mummollensa ja äitillensä. eri
Oletko siis tuo joka kirjoitti röyhistelevästä emännästä? Vai mistä tiedät tämän, että ei arvostanut tyttäriään? Oliko hänellä edes niitä? Ovathan kaikki voineet olla poikia. :)
Tylsä tuo iankaikkinen naiskortti. Itse olen 70-luvun nuori maalta, ja silloin ainakin niin tytöt kuin pojat lähti opiskelemaan lukion jälkeen, ja vanhemmat yleensä olivat ylpeitä lapsistaan sukupuolesta riippumatta, laittoivat paikallislehteen pikkuilmoituksen kun lapsi valmistui jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on varmaan heikkolahjaisuudesta tosiaankin, joka täällä on jo nostettu esille ja on nytkin tuossa etusivulla otsikolla "tunnetko ketään heikkolahjaista.."
Että näillä henkilöillä on tosiaan joko jotain traumaa lapsuudessa, lapsuudesta, vanhemmuudesta tai sitten ihan oikeasti vain heikkolahjaisia. Tunnen tällaisen pariskunnan, joita voisin hyvin kuvailla heikkolahjaisiksi, muttei kehitysvammaisiksi. Heillä lapsia ja jotain perusduunia mihin ovat ajautuneet sattumalta, mutta muuten todella askeettista, köyhää elämää. Väritöntä.
Se on oikeasti vähän sama kuin asuisi tynnyrissä. Kirjaimellisesti.
Miten sinä sellaisen ihmisen kanssa keskustelet mistään tai vietät aikaa, jolla ei ole muuta kuin ne tynnyrin seinät, ja joka on vielä täysin vihamielinen kaikkea tynnyrinsä ulkopuolella olevaa.
Jos ihmisen pää on umpiluuta, niin eihän sellaista voi mitenkään auttaa ja rohkaista sivistämään itseään.
Tyhmää ihmistä ei voi millään taivaan puheenlahjoilla viisaaksi taikoa.
Pakko on vaan repäistä itsensä sen tynnyrisakin luota pois ja "hylätä" heidät, ihan oman mielenterveyden ja jaksamisen vuoksi.
Senkun repäiset ja hylkäät, ei he siitä kärsi. Mutta älä hauku.
Kykenetkö olemaan puhumatta heistä pahaa?
Hammasta purren kykenen olemaan puhumatta heille suoraan miten paljon heitä vihaan ja halveksin.
En keksi heistä mitään hyvää, vaan aidosti inhoan koko sydämestäni.
Tämä on totuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on menossa kohti uudenlaista puritanismia. Meillä saa olla vain yhdenlaista ihmisiä. "Nykyaikaisia."
Ikään kuin 20-40 -vuotiaitten kokema maailma olisi se ainoa oikea, jota saa ajatella ja jonka viimeistä piirtoa myöten on elettävä.
Ehkei kuulkaa, vanhemmilla ihmisillä on rutkasti paljon enemmän perspektiiviä ja kyky erottaa asioita toisistaan. Kaikki ei kiinnosta eikä tarvitsekaan.Ei ole.
Umpijuntilla tynnyrissä kasvaneella ihmisellä ei ole mitään laajoja perspektiivejä vaikka tämä olisi elänyt siellä umpipöntössä 200 vuotta.
Se ei ole mitään kykyä erottaa asioita toisistaan, jos kaikkea uutta paheksutaan ja vain sitä ikivanhaa patavanhoillista ahdasmielistä puritaanin juntin maailmankuvaa hospotetaan koko ajan.
Kerropas meille, mitä tähän monella adjektiivilla määrittelemääsi ikivanhaan maailmankuvaan kuuluu? Varmaankin esim. se, että sukupuolia on vain kaksi, ja se sinua kiukuttaa. :)
Kehitä itsessäsi toleranssia todellisuuden monimuotoisuutta kohtaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on menossa kohti uudenlaista puritanismia. Meillä saa olla vain yhdenlaista ihmisiä. "Nykyaikaisia."
Ikään kuin 20-40 -vuotiaitten kokema maailma olisi se ainoa oikea, jota saa ajatella ja jonka viimeistä piirtoa myöten on elettävä.
Ehkei kuulkaa, vanhemmilla ihmisillä on rutkasti paljon enemmän perspektiiviä ja kyky erottaa asioita toisistaan. Kaikki ei kiinnosta eikä tarvitsekaan.Ei ole.
Umpijuntilla tynnyrissä kasvaneella ihmisellä ei ole mitään laajoja perspektiivejä vaikka tämä olisi elänyt siellä umpipöntössä 200 vuotta.
Se ei ole mitään kykyä erottaa asioita toisistaan, jos kaikkea uutta paheksutaan ja vain sitä ikivanhaa patavanhoillista ahdasmielistä puritaanin juntin maailmankuvaa hospotetaan koko ajan.
Kunhan tuosta vähän kasvat ja huomaat että tulevat sukupolvet tulevat pitämään sinua ihan yhtä junttina kuin sinä nyt vanhempia niin saatat tajuta että noinhan se on mennyt iät ajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on varmaan heikkolahjaisuudesta tosiaankin, joka täällä on jo nostettu esille ja on nytkin tuossa etusivulla otsikolla "tunnetko ketään heikkolahjaista.."
Että näillä henkilöillä on tosiaan joko jotain traumaa lapsuudessa, lapsuudesta, vanhemmuudesta tai sitten ihan oikeasti vain heikkolahjaisia. Tunnen tällaisen pariskunnan, joita voisin hyvin kuvailla heikkolahjaisiksi, muttei kehitysvammaisiksi. Heillä lapsia ja jotain perusduunia mihin ovat ajautuneet sattumalta, mutta muuten todella askeettista, köyhää elämää. Väritöntä.
Se on oikeasti vähän sama kuin asuisi tynnyrissä. Kirjaimellisesti.
Miten sinä sellaisen ihmisen kanssa keskustelet mistään tai vietät aikaa, jolla ei ole muuta kuin ne tynnyrin seinät, ja joka on vielä täysin vihamielinen kaikkea tynnyrinsä ulkopuolella olevaa.
Jos ihmisen pää on umpiluuta, niin eihän sellaista voi mitenkään auttaa ja rohkaista sivistämään itseään.
Tyhmää ihmistä ei voi millään taivaan puheenlahjoilla viisaaksi taikoa.
Pakko on vaan repäistä itsensä sen tynnyrisakin luota pois ja "hylätä" heidät, ihan oman mielenterveyden ja jaksamisen vuoksi.
Senkun repäiset ja hylkäät, ei he siitä kärsi. Mutta älä hauku.
Kykenetkö olemaan puhumatta heistä pahaa?Hammasta purren kykenen olemaan puhumatta heille suoraan miten paljon heitä vihaan ja halveksin.
En keksi heistä mitään hyvää, vaan aidosti inhoan koko sydämestäni.
Tämä on totuus.
Siis oletko ap?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on appivanhemmat, jotka ei osaa sanaakaan vieraita kieliä. He eivät myöskään matkustele. Anoppi taisi käväistä joskus työporukan mukana Länsi-Saksassa 50 vuotta sitten, mutta sittemmin ovat pysytelleet kotimaassa.
Miksi sen pitäisi raivostuttaa minua? He eivät estä minua opettelemasta vaikka kymmentä kieltä tai matkustamasta minne mielin.
Mun äitini ei ole koskaan käynyt ulkomailla.
Asian tekee raskaaksi se että hän ei haluaisi minunkaan tai lasteni matkustavan.
Pelkää hysteerisesti ja on ihan saatanan ahdistava. Teki kerran jopa lasun että emme matkustaisi Aasiaan. Kuulemma vaaransi lasten terveyden.
Äitisi oli varmaan huolestunut enemmänkin ilmastonmuutoksesta, sinä et piittaa siitä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten kannalta tuo on tosi harmillista, ei mikään ihme jos eivät halua kyläillä paikassa jossa "virikkeeksi" on tarjolla pihamaa, kauppareissu, korttipelien opettelu ja ullakon tutkiskelu. Ja siinä mielessä tietty harmi myös isovanhemmille, että eihän niitä lapsia kuulu vierailulle painostaakaan jos eivät viihdy.
Mitä vikaa on pihassa? Eipä ole vanhemmillekaan iso vaiva ottaa mukaan pihapelejä ja lapsille puuhaa sisälle. Pelikoneetko siellä mummolassa pitäisi olla odottamassa?
Ei pihassa mitään vikaa olekaan, mutta ei pihalla oleminen ole mitään "tekemistä" sen enempää kuin sisällä oleminenkaan. Jos isovanhemmat itse eivät halua tehdä lapsenlapsien kanssa mitään, niin mikä järki vierailussa on? Lapset voivat pelata vanhemmilta löytyviä pihapeleja ja rakennella majoja kotonaankin. Eiväthän he sinne mummolaan mene isovanhempien viihdykkeeksi vaan itse viihdytettäväksi, niin kuin vieraat yleensäkin. Eikä todellakaan tarvita mitään pelikonsolia, aivan hyvin riittää että on jotakin lapsen mielestä mukavaa ja mielekästä tekemistä suunniteltuna ja että isovanhemmat todellakin haluavat aktiivisesti tehdä jotakin lastenlastensa kanssa eivätkä vain katsoa päälle.
Nykyään isovanhempien ei tarvitse viihdyttää lastenlapsia, koska heillä on viihdyke kasvanut käteen kiinni.
Näinhän se on. Ei siinä ehdi isovanhempien kanssa jutella ja kertoa tai kuunnella jotain. Kivampi olisi, jos isovanhemmilla olisi vielä huvipuisto tontilla ja mäkkäri aika lähellä.
Höpö höpö. Ei ole nyt kyse mistään mäkkäreistä.
Miten sinä sellaisen isovanhemman kanssa keskustelet joka ei osaa kuin paheksua, pilkata ja ei ymmärrä tämän päivän maailman menosta tuon taivaallista?
Ei kukaan mitään huvipuistoja vaadi, vaan että tulisitte ASENTEITTENNE kanssa vähän tänne nykypäivään päin, pois sieltä 1800-luvun tunkkaisuudesta.
Oletko miettinyt, onko oma asenteesi rakentava? Vaikutat hyökkäävältä.
Mitäpä jos opetat lapsille, että isovanhempien luona ei ole ohjelmoitua tekemistä, vaan saavat käyttää mielikuvitustaan ja keksiä jotain.
Kaikesta sitä saakin ongelman.
Ymmärrätkö että tässä ketjussa on useita kirjoittajia. Minä en ole ap.
Minulla ei ole lapsia itselläni, eikä tule.
Ei ole kyse mistään HUVIPUISTOISTA! Tai viihdykkseistä, vaan siitä, että jotkut vanhat ihmiset ja maalaiset ovat kertakaikkiaan niin UMPIMIELISIÄ ettei heidän kanssaan ole siedettävää olla.
Koko ajan joutuu puremaan hammasta ja kiroilemaan hiljaa mielessään, kun kuuntelee sitä tunkaista, inhottavaa ja ällöttävää rumaa puhetta.
Et ymmärrä, kun et ole vissiin koskaan sellaisiin ihmisiin törmännyt.
Luulet että puhun jostain keskimääräisestä ja normaalista ihmisestä. En puhu vaan sellaisesta EPÄNORMAALISTA.
Eli nyt on kyse poikkeuksellisuudesta tässä sinun kohdallasi.
Yksittäistapaus siis. Ei sovi tähän keskusteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni on syntyny 1950 eikä hänellä ollut mahdollisuuksia käydä koulua. Syntyi köyhään maalaistaloon Pohjois-Suomessa, kävi koulua lyhyen aikaa ja joutui sitten 19-vuotiaana lähtemään töihin Ruotsiin ja Norjaan. Ruotsia osaa ihan hyvin, en tiedä opiskeliko sitä koulussa mutta vietti Ruotsin puolella niin pitkän aikaa että sieltä ainakin kieli tarttui. Englantia ei osaa muuta kuin yksittäisiä lyhyitä sanoja joita on netin ja tv:n kautta oppinut, ja ääntäminen ei kyllä suju laisinkaan, sanoo esim. car = saar.
Selkeästi tämä kouluasia on jättänyt hänelle trauman sillä meidän lasten koulunkäynti on ollut hänelle erittäin tärkeää. Ihan ekaluokasta alkoi se puhe että pitää opiskella ahkerasti ja mennä lukioon ja yliopistoon. Välillä myös puhuu katkeran kuuloisesti (mikä on kyllä ihan ymmärrettävää) siitä miten hän ei voinut käydä kouluja vaikka oli parempi matematiikassa kuin herrojen lapset. Me kaikki kolme lasta olemmekin sitten käyneet yliopiston ja isä on meistä aivan tavattoman ylpeä.
Seitsemänkymppiset eivät ole maalaisjuntteja. Ex-mieheni isommat sisarukset syntyivät 1945, 1947, 1948 ja 1950 maatilan lapsiksi. Keskikoulun ajan he kävivät asumalla viikot lähikaupungissa alivuokralaisina. Jokainen heistä kävi lukion ja sen jälkeen vähintään kauppaopiston, yksi meni yliopistoon opiskelemaan lääketiedettä. Kielitaitoisia ja matkustelleita ihmisiä. Ex-anoppini (syntynyt 1924), kielitaidoton ja kouluja käymätön maalaisemäntä joka meni naimisiin sodan keskellä, sen sijaan leuhki dosenttipojallaan ja röyhisteli lyyrat rinnassaan.
Kuule, kyllä ne lyyrat oli jokaisen ylioppilaan äidin rinnassa maalla. Ylioppilaita arvostivat kouluja käymättömät ihan liikaakin. Luulivat, että se vaatii suurenmoisia hengenlahjoja.
Oliko sinusta jotenkin väärin, että kouluja käymätön maalaisnainen oli ylpeä koulutetuista lapsistaan? Saat sen kuulostamaan jotenkin väärältä.
Olisivat ylpeitä myös tyttöjensä koulutuksesta, mutta kun ei. Pojat on aina jotain mahtavaa, mutta tyttö ei ole mikään, ei yhtään mikään. Ehkä piika ja palvelija, ja tulevaisuudessa sopiva vaipanvaihtaja mummollensa ja äitillensä. eri
Oletko siis tuo joka kirjoitti röyhistelevästä emännästä? Vai mistä tiedät tämän, että ei arvostanut tyttäriään? Oliko hänellä edes niitä? Ovathan kaikki voineet olla poikia. :)
Tylsä tuo iankaikkinen naiskortti. Itse olen 70-luvun nuori maalta, ja silloin ainakin niin tytöt kuin pojat lähti opiskelemaan lukion jälkeen, ja vanhemmat yleensä olivat ylpeitä lapsistaan sukupuolesta riippumatta, laittoivat paikallislehteen pikkuilmoituksen kun lapsi valmistui jne.
En ole.
Vaan olen niin paljon nähnyt tuota naistyyppiä joka vihaa ja halveksii nuoria naisia ja tyttöjä.
Se on tosi yleistä, vaikka juuri sinun kohdallasi ei sellaista ilmiötä ole sattunut vastaan.
Viesteihin voi kommentoida ilman, että pitää tietää "kuka" sen on kirjoittanut. Kommentoi vain siihen asiaan, eikä yritä taistella jonkun omassa mielessään kuvittelmansa hahmon kanssa.
Tässä on monia keskustelijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on menossa kohti uudenlaista puritanismia. Meillä saa olla vain yhdenlaista ihmisiä. "Nykyaikaisia."
Ikään kuin 20-40 -vuotiaitten kokema maailma olisi se ainoa oikea, jota saa ajatella ja jonka viimeistä piirtoa myöten on elettävä.
Ehkei kuulkaa, vanhemmilla ihmisillä on rutkasti paljon enemmän perspektiiviä ja kyky erottaa asioita toisistaan. Kaikki ei kiinnosta eikä tarvitsekaan.Ei ole.
Umpijuntilla tynnyrissä kasvaneella ihmisellä ei ole mitään laajoja perspektiivejä vaikka tämä olisi elänyt siellä umpipöntössä 200 vuotta.
Se ei ole mitään kykyä erottaa asioita toisistaan, jos kaikkea uutta paheksutaan ja vain sitä ikivanhaa patavanhoillista ahdasmielistä puritaanin juntin maailmankuvaa hospotetaan koko ajan.
Ai vähän niin kuin sinä hospotat omaa maailmankuvaasi nyt - ja varmaan vielä 50 vuoden päästä? :-)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten kannalta tuo on tosi harmillista, ei mikään ihme jos eivät halua kyläillä paikassa jossa "virikkeeksi" on tarjolla pihamaa, kauppareissu, korttipelien opettelu ja ullakon tutkiskelu. Ja siinä mielessä tietty harmi myös isovanhemmille, että eihän niitä lapsia kuulu vierailulle painostaakaan jos eivät viihdy.
Mitä vikaa on pihassa? Eipä ole vanhemmillekaan iso vaiva ottaa mukaan pihapelejä ja lapsille puuhaa sisälle. Pelikoneetko siellä mummolassa pitäisi olla odottamassa?
Ei pihassa mitään vikaa olekaan, mutta ei pihalla oleminen ole mitään "tekemistä" sen enempää kuin sisällä oleminenkaan. Jos isovanhemmat itse eivät halua tehdä lapsenlapsien kanssa mitään, niin mikä järki vierailussa on? Lapset voivat pelata vanhemmilta löytyviä pihapeleja ja rakennella majoja kotonaankin. Eiväthän he sinne mummolaan mene isovanhempien viihdykkeeksi vaan itse viihdytettäväksi, niin kuin vieraat yleensäkin. Eikä todellakaan tarvita mitään pelikonsolia, aivan hyvin riittää että on jotakin lapsen mielestä mukavaa ja mielekästä tekemistä suunniteltuna ja että isovanhemmat todellakin haluavat aktiivisesti tehdä jotakin lastenlastensa kanssa eivätkä vain katsoa päälle.
Nykyään isovanhempien ei tarvitse viihdyttää lastenlapsia, koska heillä on viihdyke kasvanut käteen kiinni.
Näinhän se on. Ei siinä ehdi isovanhempien kanssa jutella ja kertoa tai kuunnella jotain. Kivampi olisi, jos isovanhemmilla olisi vielä huvipuisto tontilla ja mäkkäri aika lähellä.
Höpö höpö. Ei ole nyt kyse mistään mäkkäreistä.
Miten sinä sellaisen isovanhemman kanssa keskustelet joka ei osaa kuin paheksua, pilkata ja ei ymmärrä tämän päivän maailman menosta tuon taivaallista?
Ei kukaan mitään huvipuistoja vaadi, vaan että tulisitte ASENTEITTENNE kanssa vähän tänne nykypäivään päin, pois sieltä 1800-luvun tunkkaisuudesta.
Oletko miettinyt, onko oma asenteesi rakentava? Vaikutat hyökkäävältä.
Mitäpä jos opetat lapsille, että isovanhempien luona ei ole ohjelmoitua tekemistä, vaan saavat käyttää mielikuvitustaan ja keksiä jotain.
Kaikesta sitä saakin ongelman.
Ymmärrätkö että tässä ketjussa on useita kirjoittajia. Minä en ole ap.
Minulla ei ole lapsia itselläni, eikä tule.
Ei ole kyse mistään HUVIPUISTOISTA! Tai viihdykkseistä, vaan siitä, että jotkut vanhat ihmiset ja maalaiset ovat kertakaikkiaan niin UMPIMIELISIÄ ettei heidän kanssaan ole siedettävää olla.
Koko ajan joutuu puremaan hammasta ja kiroilemaan hiljaa mielessään, kun kuuntelee sitä tunkaista, inhottavaa ja ällöttävää rumaa puhetta.
Et ymmärrä, kun et ole vissiin koskaan sellaisiin ihmisiin törmännyt.
Luulet että puhun jostain keskimääräisestä ja normaalista ihmisestä. En puhu vaan sellaisesta EPÄNORMAALISTA.
Eli nyt on kyse poikkeuksellisuudesta tässä sinun kohdallasi.
Yksittäistapaus siis. Ei sovi tähän keskusteluun.
Ai! Nytkö tämä olikin keskustelu fiksuista ja moderneista maalaisista.
Luepa uudestaan koko aloitus.
Minulla menee ihan jumiin, kun ette hahmota punaista lankaa ja sotkette ja vääristelette.
Ensin jankkasitte tuhat viestiä oppikoulusta, sitten takerruitte johonkin englanninkieleen.
Nyt olette menneet vääristelyissänne niin pitkälle, että keksitte, että tämä onkin ketju mahtavan mukavista ja nykyaikaisista maalaisista, joita 99.99% on.
Vierailija kirjoitti:
Kyse on varmaan heikkolahjaisuudesta tosiaankin, joka täällä on jo nostettu esille ja on nytkin tuossa etusivulla otsikolla "tunnetko ketään heikkolahjaista.."
Että näillä henkilöillä on tosiaan joko jotain traumaa lapsuudessa, lapsuudesta, vanhemmuudesta tai sitten ihan oikeasti vain heikkolahjaisia. Tunnen tällaisen pariskunnan, joita voisin hyvin kuvailla heikkolahjaisiksi, muttei kehitysvammaisiksi. Heillä lapsia ja jotain perusduunia mihin ovat ajautuneet sattumalta, mutta muuten todella askeettista, köyhää elämää. Väritöntä.
Kyse voi vanhemmilla ihmisillä olla ihan vain jämähtämisestä jonnekin ehkä 70-luvulle, joka tulee asenteesta ja persoonasta. Oma isäni oli tuollainen, kun taas äitini eli elämää ja nykyaikaa. Ei heillä sitten loppujen lopuksi enää ollutkaan juuri yhteistä, vaikka nuorempina ehkä olivatkin tasavahvoja. Isä osasi vain viljellä maata, muu oli hänestä typeryyttä, myös vaimonsa ja lastensa tekemiset ja kouluttautumiset. Ei hän millään lailla heikkolahjainen ollut, mutta karuissa oloissa kasvanut. Olen ajatellut, että tuollainen asenne ei enää maallakaan olisi yleinen, mutta av:ta lukiessa välillä huomaa sen elävän yhä.
Mahtavaa alentuvuutta! t. Bystander